Kesä- ja heinäkuussa säädetyistä lakimuutoksista: osa 4

Lisätty: 10.9.2010

Eläinten suojelu: Valtioneuvosto antoi kesällä useita eläinsuojeluasetusta täydentäviä asetuksia, joissa säädetään yksityiskohtaisesti monen eläinlajin suojelusta. Niin paljon on meille ihmisille rakkaita ja tarpeellisia eläimiä ja suojelun tarvetta, että kaikkia suojelusäädöksiä ei ehditty antaa ennen kesälomia. Kesäkuussa annetut suojeluasetukset koskevat seuraavia eläimiä: lampaita, hevosia, vuohia, tarhattavia peuroja, tarhattavia biisoneita, nautoja, lampaita ja kanoja. Ilmeisesti kävi niin, että kun kesäkuisessa presidentin esittelyssä Kultarannassa oli mukana myös Miska-kissa ja jollekulle tuli mieleen kissojen suojelu. Niinpä heinäkuisessa esittelyssä Naantalissa annettiin vielä asetus, jossa suojeltiin kissat, koirat sekä muut pienikokoiset seura- ja harrastuseläimet.

Siltä varalta, että jollakulla on ongelmaa siitä, minkä "muun pienikokoisen seura- tai harrastuseläimen" voisi ottaa kaverikseen suojeltavaksi, luettelen muutaman asetuksissa mukana olevan vaihtoehdon: kaniini, gerbiili ("hyppyrotta"), degu (pieni rotankokoinen jyrsijä), sinsilla, hilleri, fretti, häkkilintu, matelijat, sammakkoeläimet, kalat, selkärangattomat eläimet. Selkärankaa ei taida olla madoilla, hyönteisillä, hämähäkeillä eikä varmaan myöskään ihanalla erityismadolla, kiiltomadolla. Varmuudeksi sanon senkin, että fretti on hillerin kesytetty muoto. Sitten on vielä metsästyshilleri. Se on Helsingin kaupungin edustajan mukaan esimerkiksi tarhalta ostettu kesystä hilleristä vähän villimpi versio. Helsinki ilmoitti kesäkuussa, että se hankkii citykanien jahtaamiseen nyt alkuun ainakin yhden metsästyshillerin, joka on taitava onkaloihin ujeltaja. Uusi suojeluasetus tuli Helsingillekin tarpeeseen. Hilleri on asetuksessa mukana, mutta citykani ei ole. Yleensäkin lainsäätäjällä on iso valta päättää, ketä suojellaan.

Ei ole aivan poikkeuksellista, että lehdissä on uutisia eläinrääkkäyksistä ja niistä tuomituista rangaistuksista. Hyvä on, että eläinsuojelusäädökset pidetään ajan tasalla. Säädöksissä on myös monia säännöksiä, joista voitaisiin ottaa mallia ihmistenkin elämään. Koiria koskee esimerkiksi seuraava pykälä: "Nartulle on annettava mahdollisuus synnyttää rauhalliseen, mukavaan paikkaan, joka on sille etukäteen tuttu tai johon sen on annettu tutustua riittävän varhain ennen synnytystä." Ihmisen parturointikulut vähentyvät, jos soveltaa itseensä lampaita koskevaa säännöstä: "Lammas on kerittävä vähintään kerran vuodessa."

Urbaanin ihmisen yleissivistystä kohottavat asetuksissa olevat käsitemäärittelyt. Ilman niiden tuntemista suojelukin voisi kohdistua väärällä tavalla väärään objektiin. Esimerkiksi karitsa on alle kuuden kuukauden ikäinen lammas, uuhi on synnyttänyt naaraspuolinen lammas, kili on alle kuuden kuukauden ikäinen vuohi, nuorvuohi on 6 - 12 kuukauden ikäinen vuohi ja kuttu on synnyttänyt naaraspuolinen vuohi. Mieltä lämmittävä suojeluohje on peurojenkin kohdalla: "Peuratarhassa lauman sosiaalisessa arvoasteikossa alempana olevalla peuralla on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua arvoasteikossa ylempänä olevalta peuralta." Biisoneilla on sama sääntö kuin peuroilla paitsi että piiloutuminen on jätetty pois - ehkä sen takia, että säännöksen toteuttamisen yrittäminen ahdistaisi biisonia. Mutta biisoneita koskee toinen asetuksen säännös, jota ihmistenkin on hyvä noudattaa: "Sosiaalisessa arvoasteikossa ylempänä oleva biisoni ei saa päästä hallitsemaan koko ruokinta-aluetta. Tarhan jokaisella biisonilla on oltava mahdollisuus rauhalliseen syömiseen." Hieho ja lehmä ovatkin monelle tuttuja: hieho on vähintään kahdeksan kuukauden ikäinen poikimaton naaraspuolinen nauta ja lehmä on poikinut naaraspuolinen nauta. Kanadiggareille tulee seuraava käsitemäärittely: "Emo on isovanhempais- tai vanhempaispolven kana." Ilman muuta ihmismumma tai -mamma tai -mummi voi käyttää itsestään vaikkapa superemo -titteliä. Silloin tällöin kuulee varoituksia, joiden mukaan eläimiä ei pidä inhimillistää. Nyt jokainen meistä voi edellä olevasta tekstistä testata kantansa siihen, onko suositeltavaa eläimellistää ihmistä.