Ihanat, upeat oikeudet: jokamiehenoikeudet

Lisätty: 18.6.2010

Sunnuntaina 20.6.2010 vietetään kaikissa Pohjoismaissa Luonnonkukkien päivää. Mikäli lähietäisyydellämme järjestetään päivän teemaan liittyvä retki, osallistukaamme mahdollisuuksiemme mukaan. Aivan kaikki voimme ottaa sunnuntaina tavoitteeksemme sen, että huomaamme tietoisesti luonnonkukkien kauneuden. Tuo kauneus on kuin terveen ihmisen terveys: itsestään selvyys, liian vähän arvostettu. Tänä vuonna päivän teemalaji on ahomansikka (Fragaria vesca).

Seuraavassa edetään lapsen lailla yksityiskohdista yleiseen. Paitsi luonnonkukkien kauneutta tulee selviönä pidetyksi myös oikeutta niiden poimimiseen. Se on kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Luonnonkukkien poimimisoikeus on yksi osa laajempaa oikeuksien ryvästä. Se kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Niistä on vähitellen tullut säännöksiä lakeihin ja asetuksiin. Perustan jokamiehenoikeuksille muodostaa kuitenkin ikivanha perinne, pohjoismainen maan tapa. Perinteisesti meillä on ollut ja on varsin vapaa oikeus ja myös sanoin kuvaamattoman upeat puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Liikkukaamme ja virkistäytykäämme! Kesäkuun Positiivari-lehdessä on vinkkejä onnistuneeseen lomaan. Otetaan vinkeistä vaarin. Lainaan Positiivarista kolmea kohtaa: Kohta 4:"Samoile luonnossa. Luonnon äänet, värit ja tuoksut johdattavat sinut rentoutumaan. Nauti niistä." Kohta 11: "Nauti pienistä asioista. Ihastele luontoa, rauhaa, omaa puutarhaa tai iloisia lapsia." Kohta 18: "Harrasta liikuntaa."

Riippumatta siitä, kuka on maan tai veden omistaja, sinulla on oikeus ilman lupaa maksutta toteuttaa jokamiehenoikeuksiasi. Jokainen ihminen saa liikkua vapaasti kenen hyvänsä omistamalla maalla jalan, pyöräillen, hiihtäen tai ratsastaen. Jokamiehenoikeuden perusteella kenellä tahansa on oikeus vahinkoa ja häiriötä aiheuttamatta tilapäiseen luonnossa oleskeluun: saa levähtää, uida, peseytyä luonnonvesissä, leikkiä, ottaa aurinkoa, leiriytyä tilapäisesti. Poikkeuksena vapaaseen oleskeluun ja liikkumiseen ovat pihapiirit sekä viljelykauden aikana pellot, muut viljelykset ja istutukset.

Jokamiehenoikeuksien toteuttaminen on hyvä sivistystesti. Hyviä käytöstapoja nimittäin tietenkin pitää noudattaa. Mikäli ulkopuolinen veneilijä tulee ongelle tai muutoin vain kuluttamaan aikaansa veneessä lähelle toisen laituria tai rantaa, on maanomistajalla oikeus pyytää itselleen yksityisyyden suojaa eli hänellä on vahva oikeus pyytää luvatonta vierailijaa siirtymään kauemmas. Vierailija menköön kauemmas ja lepuuttakoon väsyneitä silmiään katsomalla vaikkapa aavaa vettä. Vastaavan kiellon voi esittää sille, joka tulee poimimaan ahomansikoita pihasta tai vaikka "miltei" pihasta. Ja vaikka telttailija olisi leiriytynyt kauaksikin pihapiiristä, hän menettelee väärin, mikäli aiheuttaa häiriötä meluamalla. Se voi olla rangaistava teko kotirauhan rikkomisena. Koiranomistajien on hyvä muistaa, että koiraa ei saa pitää milloinkaan irti ilman maanomistajan lupaa.

Luonnosta saa vapaasti poimia kukkien lisäksi marjoja, sieniä, käpyjä, pähkinöitä ja kuivia risuja. Rikoslaissa kielletään kuitenkin jäkälän ja sammaleen kerääminen. Varmana pidän myös tulkintaa siitä, että saunavihdan ainesten otto naapurin maalla olevasta puusta on kiellettyä ilman lupaa. Sama menettely pätee tietenkin polttopuiden ottamiseen. Myös mahlan ottamiseen on pyydettävä maanomistajan lupa. Eikä pihlajanmarjojakaan saa poimia muualta kuin oman maan alueelta ilman lupaa. Luonnonkukkienkin osalta on hyvä muistaa harvinainen poikkeus: rauhoitettujen kukkien poimiminen on kiellettyä. Esimerkiksi kangasvuokko ja valkolehdokki ovat rauhoitettuja koko maassa ja valkovuokko sekä kurjenmiekka Oulun ja Lapin lääneissä. Sinivuokko, kevätesikko ja näsiä eivät ole rauhoitettuja, mutta niiden poimiminen myyntiä varten on kielletty.

Vesilain mukaan jokaisella on oikeus kulkea avoinna olevassa vesistössä ja myös jäällä, kunhan välttää tarpeetonta häiriön aiheuttamista. Vesiliikennelain mukaan vesikulkuneuvolla liikkuva ei saa aiheuttaa häiriötä luonnolle eikä yleiselle luonnon virkistyskäytölle. Kalanpyydykset sekä veneestä ja rannalta kalastavat on kierrettävä riittävän kaukaa, samoin lintujen pesimäpaikat. Toisen omistamaa vesialuetta saa käyttää myös tilapäisenä ankkuroimispaikkana, kunhan ei aiheuta tarpeetonta häiriötä. Häiriön aiheuttamiselta välttyy parhaiten, kun ei mene asutun rannan läheisyyteen.

Ja vielä lisää onnea: Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokaiselle maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Tuo onni on kuitenkin jätettävä väliin, mikäli eteen tulee lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- tai virtapaikka. Muu kalastus sekä ravustus edellyttävät yleensä vesialueen omistajan lupaa; 18 - 64-vuotiaiden tulee lisäksi selvittää ja toteuttaa kalastusmaksut (www.mmm.fi > Kalastus, riistanhoito...).

Luonnonsuojelulaissa rajoitetaan jokamiehen oikeuksia luonnonsuojelualueilla. Jätelaissa on ympäristön roskaamiskielto.  Pelastuslain mukaan avotulen teko, esimerkiksi nuotion tai juhannuskokon polttaminen, on sallittu vain maanomistajan luvalla. Edes lupa ei oikeuta avotulentekoon, jos alueella on metsäpalovaroitus (katso www.ilmatieteenlaitos.fi). Yleensä avotulen teko on kielletty kuntien taajama-alueilla ympäristöviranomaisten päätöksillä.

Edellä on käynyt selväksi se, että myös maanomistajalla on oikeus pitää kiinni omista oikeuksistaan. Jos joku esimerkiksi leiriytyy hänen asuinalueelleen, hän voi oikeutetusti pyytää jokamiehenoikeuttaan väärin käyttävää poistumaan. Toisaalta maanomistaja ei saa olla liian jämäkkä. Ei hänen pidä oleman epäkohtelias, puhumattakaan siitä, että hän alkaisi uhkailla lähimmäistään. Luonnonsuojelulain mukaan maanomistajalla ei myöskään ole oikeutta pystyttää maa- tai vesialueelle kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua.

Tavat ja moraali muuttuvat toki vuosikymmenien saatossa. Muistan, että varhaislapsuudessani ainakin lounaisrannikon saaristokunnassa oli yleinen tapa, että joulukuusen sai ottaa metsästä, vaikkei metsä olisi ollut oma. Mieleeni ovat jääneet fiksuakin fiksumman alle kouluikäisen lapsen sanat tavallisena lumisena talvena läheisen maatalon isännälle: "Haettiin eilen isän kanssa joulukuusi teidän metsästä. Oli kyllä niin huonosti aurattu metsätie, että ensi vuonna ei enää haeta kuusta teidän metsästä." Nykyisin joulukuusen otto toisen omistamalta maalta voi tulla hyvinkin kalliiksi. Saunavihdan ainesten ottajaa ei ainakaan vielä taideta yleisesti "rokottaa" niin kuin esimerkiksi kaupungin maalla tavattua joulukuusivarasta.

Ei ole selviö, että jokamiehenoikeudet pysyvät voimassa iät ja ajat nykyisellään. Hiljan on väläytelty mahdollisuutta esimerkiksi alkaa periä metsäveroa. Ja siihen liittyen on esitetty vastaväläytyksenä, että sitten pitää ryhtyä perimään maksua jokamiehenoikeuksien toteuttamisesta metsässä. Pidetään peukkuja, etteivät uudet verotusideat aiheuttaisi jokamiehenoikeuksien kaventumista.

Ympäristöministeriö on laatinut jokamiehenoikeuksista kattavan esitteen: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet > Jokamiehenoikeudet -esite.