Joululahjoista mieleen tullut lakiluento

Lisätty: 20.12.2010

Tässä tulee triptyykki, joka määritellään kolmiosaiseksi taideteokseksi. Jouluviikon "juhla-aamiaisen" Lakilaarin tekstissä on alkujuonnon ja lopputervehdyksen välissä kolme eri aihekokonaisuutta. Kaikkiin niihin tulen ensi vuonna palaamaan yksityiskohtaisemmin, mutta nyt tarjoilen näistä aiheista alkuannokset toivottavasti miellyttävää oloa tuottamaan.

Ihan ensimmäiseksi kiitän Juhani Töytäriä, positiivisen ajattelun yliopettajaa, jatkuvasta, upeasta myönteisille ajatuspoluille johdattelusta. Sekin on tullut monta kertaa todistetuksi, että meillä aikuisilla on paljon oppimista lapsista. Miten hyvä olo tuli siitäkin Tenavat terävinä -palstan lapsen tokaisusta, jossa hän muisteli Marian ja Josefin lähteneen Betlehemiin hakemaan veronpalausta.

Tässä triptyykissä ovat seuraavat kolme osaa: 1. Joululahjojen veronalaisuus. Tältä osin voit kerrata Lakilaarin arkistosta 26.5. aamiaistarjoilussa Kiva saada (veroton) lahja otsikon alla olleen tekstin. 2. Lainopillinen, jouluisen lempeä mutta tiukka opetus valittajille, napisijoille, kapinoitsijoille ja kadehtijoille, 3. Kristiinalle joululahja: vastaan viimeviikkoiseen lukijapyyntöön antaen neuvoja asunto-osakkeen myyjälle.

Joululahjoistako lahjaveroa?! Ei kai, kysynet. No toki tietenkin, vastaan kylmän rauhallisesti. Eihän lahjaverosäännöksissä säädetä erikseen joululahjoista ja muista lahjoista, vaan siellä on tekstiä, joka koskee kaikkia lahjoja. Jos siis lahjansaajan kolmen vuoden aikana samalta antajalta saamien lahjojen arvo yltää 4 000 euroon, alkaa lahjaverovelvollisuus. Ei siinä erotella joululahjoja ja muita lahjoja. Vastaavankaltaisesti muuten on palkankin laita. Ei laissa säädetä erikseen joulupukin palkkioista ja muista palkkioista, vaan kaikki palkat ja palkkiot ovat samojen veronalaisuussäännösten alaisia. Olisi muuten todella mielenkiintoista nähdä tilasto siitä, kuinka suuri osa veronalaisista palkoista on joulupukin työstä saatuja!

Jäin pohtimaan, mitä jos 7,3 miljoonaa lotossa voittanut väittää lotonneensa yhdessä vaikkapa lapsensa kanssa, ja pyytää pottia puoliksi itselleen ja lapselleen. Arpajaisverohan voitosta on jo maksettu. Jos lottovoittaja haluaa jakaa pottia jonkun toisen kanssa, tulee ratkaistavaksi lahjaverotus verottajan kanssa. Kysymys on tärkeä. Jos esimerkiksi joku lahjoittaa lapselleen tai puolisolleen 0,5 x 7,3 miljoonaa euroa, menee siitä lahjaveroa 472 310 euroa eli vajaa puoli miljoonaa euroa. Jos lahjoittaisi tuon summan, eli 3,65 miljoonaa euroa, esimerkiksi veljelleen tai sisarelleen, vero olisi isompi eli 1 163 280 euroa. Sen verran suurista summista on kyse, ettei ole ihme verottajan pyytävän selvityksiä, mikäli lottovoittaja kertoo voiton tulleen porukkalotossa, ja mukana olevan joko 2 tai 5 tahi 10 osallista. Jos porukkasopimus on tehty etukäteen - sopimuslomake löytyy esimerkiksi veikkaus.fi -sivuilta - kaikki on kunnossa. Jos porukkasopimus on laadittu vasta voiton kilahdettua kohdalle, se on myöhäistä. Silloin "on jo tullut housuun".

Veikkausvoitoista vielä takaisin joululahjoihin. Edellä esitetty 4 000 euron säännöstä sovelletaan joululahjoihinkin. Lisäksi tuloverolaissa on 69 §:n 1 momentin säännös, joka koskee työntekijöiden tai eläkeläisten työnantajalta saamia kohtuullisia merkkipäivä- tai muita vähäisiä lahjoja, siis vaikkapa joululahjoja. Vähäiset lahjat ovat siis verovapaita. Mikäli lahjat eivät ole vähäisiä, ei niistäkään mene lahjaveroa. Mutta ne tulkitaan palkaksi, joten ne ovat tuloveron alaisia. Joskus uuden vuoden puolella syvennän vielä vähäisen lahjan käsitettä. Nyt alkuun totean, että harvoin kai vuorineuvospiireissäkään 4 000 euron arvoista lahjaa voidaan pitää vähäisenä eli verovapaana.

Triptyykin toinen osio: Kaupankäynnin säädöksetkin ovat mielenkiintoisia. Tämä tuli mieleen, kun luin henkisen aamiaisen tekstiä viime keskiviikkona. Henkisen aamiaisemme valmistaja-kokkaaja-tarjoaja Juhani Töytäri kertoi PIENI PUOTIPUHE otsikon alla saavansa joskus kitkeriä viestejä, joissa esitetään paheksuntaa aamiaisen tuotekaupasta. Ennen kuin sain loppuun luetuksi tuota tekstiä, tuli mieleeni selkeä ja kirkas oikeustoimilain säännös. Sen mukaan kenenkään ei ole pakko ostaa tehdyn tarjouksen perusteella mitään. Vielä vahvempi ajatuskin tuli mieleen saman lain tulkinnasta. Eivät Juhanin aamiaissivustoillaan kertomat tiedot (mielestäni maamme hienoimmista ja nerokkaasti ideoiduista tuotteista) nimittäin ole tarjouksia. Ne ovat lain mukaan kehotuksia ostotarjousten tekemiseen. Juhanilla on oikeus valita asiakkaansa. Hän saa toimittaa tilauksen tai olla toimittamatta. Pakko ei ole ostaa, mutta ei myöskään myydä. Voisi oikeastaan laittaa Puodin ostokorilomakkeeseen rastitustehtävän: ostajaehdokkaan pitäisi merkitä rasti, paheksuuko hän aamiaisen tuotekauppaa vai ei. Se helpottaisi Juhanin ratkaisuntekoa siitä, myykö vai eikö myy. Jos rasti on kohdassa "paheksun", asiakas saa tilausvahvistuksen sijasta ilmoituksen: "Emme halua pahoittaa mieltäsi, joten jätämme tilauksenne toimittamatta."

Kolmantena osiona tällä kertaa annan joululahjan lukija Kristiinalle, joka viime Lakilaaritekstin jälkeen loihe pyytämähän jotakin ohjeita asunto-osakkeen myyjälle. Seuraavassa oleva joululahja on yhteenvetoteksti. Tämänkin puran yksityiskohtiin vuoden vaihduttua. Silloin täydennän alla olevaa yhteenvetoa myös muutamalla tärkeällä ei-juridisella seikalla.

1.10. ja 6.10. kohdilta Lakilaarin arkistosta löytyvät ohjeet asunto-osakeyhtiön ostajalle. Kun "kiännät ne viärinpäin", saat ohjeet, jotka ovat hyviä asunto-osakkeen myyjälle. Jos myyjä hankkii kaikki ne tiedot, jotka ostajan on viisasta ottaa selville ennen kaupan tekemistä, hän on taidokas, asiakaspalvelualtis ja omaa täydet mahdollisuudet hyvään kauppaan. Keskeisin asia on pyytää isännöitsijältä ja esittää ostajalle tuore isännöitsijäntodistus. Se sisältää monen muun tarpeellisen tiedon lisäksi energiatodistuksen sekä tiedot mahdollisista tulossa olevista suurista remonteista. Mikäli yhtiön hallitus ei ole esittänyt yhtiökokoukselle uuden asunto-osakeyhtiölain mukaista kirjallista selvitystä seuraavan viiden vuoden aikana tulossa olevista kiinteistön kunnossapitotarpeista, myyjän kannattaa haastatella isännöitsijää. Myyjällä on näin mahdollista saada tulevista korjaustarpeista kirjallinen selvitys, tai ainakin isännöitsijältä tarkistettavissa oleva suullinen selvitys ostajaehdokkaalle välitettäväksi. Ostamista harkitsevaa voi palvella niinkin, että ottaa selville ja esittää hänelle mahdolliset lähialueiden kaavasuunnitelmat. Menestystä ja onnistumisia sekä asunto-osakkeiden myynteihin että hankintoihin!

Näin ovat tämän vuoden Lakilaarin kauhalliset tulleet viskaistuiksi. Uusi, upea vuosi avaa aarteensa ihan kohtsillään. Kaikki Te, joilla on aikomus koko loppuelämän ajan rakastaa toisianne myötä- ja vastamäissä, varatkaa viimeistään tällä samalla siunaamalla hetkellä itsellenne sopiva vihkipaikka ajankohdaksi 11.11.11. kello 11.11. Eiköhän minuutissa ehdi nopeapuheisessa toimituksessa tulla kaksi "tahdon"-sanaa, niin ettei kello pääse tulemaan 11.12. Tuo tuleva suosittu vihkipäivä on muuten perjantai, joten lyhyessä juoksussa on edessä ensimmäisenä myötäkäymisenä onnellinen viikonvaihde. Sunnuntaina 13.11. voi elää aikaansa edellä - vaikkei se aina helppoa ole - ja viettää juhlapäivän mukaisesti isänpäivää liehuvin lipuin.

Etsitään tulevaisuudessakin Ajatusten aamiaisten aarteistojen ohjeiden mukaan ihan kaikista eteen tulevista asioista niiden ruusuiset puolet. Runsas kiitos Juhani Töytärille opeista, joilla me aamiaistarjoiluista nauttineet olemme oppineet vastaanottamaan viisaasti asennoituneina poluillamme kohtaamiamme piikkejäkin.

Toivotan kaikille lukijoilleni Hyvänoloista ja Onnellisen rauhallista Joulua sekä Menestyksellistä Uutta Vuotta!

t. Laarintäyttäjänne Kalevi

Jokaisen kodin ja pienyrityksen lakiopas on valmis