Yrittäjähenkinen työtön: tee onnellinen ratkaisu!

Lisätty: 26.11.2010

Luova ihminen lienee sellainen, että hänelle syntyy paljon mielenkiintoisia ideoita. Sitten vain on erotettava ideoista huonot ja hyvät sekä valittava hyvistä parhain. Autan nyt Sinua, luovaa, myönteisen elämänasenteesi säilyttänyttä työtöntä ihmistä tekemään omalta kannaltasi onnellisen päätöksen.

Meillä Suomessa on tällä hetkellä noin 200 000 työtöntä ihmistä. Se on niin suuri luku, ettei se konkretisoidu aivoissa. Jos olisi
100 työtöntä, suuruusluokan ymmärtäisi. Jos ajatuksissamme kuvittelisimme, minkälaiselta näyttäisi yhteen kokoontuneena 200 000 ihmistä, ei kuvittelukyky riittäne. On isosta asiasta kysymys. On myös kysymys siitä, että noin iso määrä kanssaihmisiä elää päivittäin taistellen myönteisen elämän-asenteen säilyttämisestä. Sitä paitsi aivan hirvittävän valtava määrä tietotaitoa valuu kaiken aikaa Kankkulan kaivoon! Tämän artikkelini tarkoituksena on estää turhaa valumista.

Varmaan hyvin monella tuosta isosta määrästä suomalaisia on tullut mieleen, että minäpä yritän eteenpäin perustamalla oman yrityksen. Mutta työttömyysturvan varassa elävä kohtaa heti vastoinkäymisen: samana päivänä kun perustat yrityksen, miten pienen tahansa, loppuu työttömyysturva. Harvoin pienyrittäjän alkutaival on yritystoiminnan ruusuisinta aikaa. Usein siinä vaiheessa on menoja enemmän kuin tuloja. Kun työttömyyskorvaus ei helposti riitä elämiseenkään, ei siitä ole auttajaksi yritystoiminnan alkuun saattamiseen.

Mutta työttömyysturvalaki tulee apuun. Siellä on mukava ratkaisu. Yksilöltä ei tarvita juuri muuta kuin yrittäjähenkeä eli myönteistä tsemppimieltä. Ydinongelma laissa on ratkaistu hienosti. Ydinongelma on se, että työttömyyskorvaus loppuu, mikäli työ alkaa. Ja työtä on tietenkin myös päätoiminen yrittäjyys. Laskennallinen työtulo on silloin niin iso, että pitää ottaa yrittäjäeläkelain mukainen vakuutuskin, YEL-vakuutus. Vuositasolla se on pakko ottaa, jos työtulon arvioidaan olevan vuodessa nykyisin vähintään 6 775,60 euroa. Onneksi ei tarvitse tuskaillen pysähtyä miettimään, saavuttaisiko yrittäjäksi muuttuvan työttömän tulotaso tuon rajan. Työttömyysturvalaissa asiaan on säädetty helppo ja melko yksiselitteinen määrite.

Työttömyysturvaa ei menetä lain mukaan sellainen yrittäjä, joka yritystoiminnassa ei mene johtavaan asemaan. Sen lisäksi omistukselle säädetään raja. Keskeistä on tämä: Perusta kaverien kanssa osuuskunta, jossa jokaisen omistusosuus jää alle 15 prosentin. Silloin työttömyyskorvaukset säilyvät, vaikka firmanne menestyisi yli odotusten. Jos on seitsemän tasaosuuksin yrityksensä omistavaa perustajaa, silloin jokainen omistaa vähän alle 15 prosenttia yhteisestä yrityksestä. Ja se työttömyysturva-laissa siis sallitaan. Silloin olet tullut noudattaneeksi lain määräystä, ja toteutat päätoimisen yrittäjyyden sijasta sivutoimista yrittäjyyttä. Sellaisella työttömyysturva säilyy. Eikä niiden kaverien tarvitse olla työttömiä. Ota mukaan tukemis- ja tekemishaluisia vaareja, mummeja, kumminkaimoja!

Kun itse olet olemassa, vain kuusi tarvitaan lisää. Rahaa jokainen laittakoon perustamisvaiheessa yhtä paljon, niin omistusosuudetkin ovat solidaarisesti yhtä isot. Jokainen voi laittaa rahaa niin paljon kuin taskusta löytyy siltä, jolta löytyy vähiten. Jokainen teistä  osuuskunnan perustajista on ansainnut vanhan hyvän sanonnan mukaan kymmenen  pistettä ja papukaijamerkin. Laittakaa jokainen vaikka 10 euroa itseänne symbolisoimaan osuuskuntanne kassaan. Sillä saa perustamiskokoukseen kahvit ja viinerit. Ottakaa vaikka se kahvilanpitäjä yhdeksi jäseneksi osuuskuntaanne. Hän voi sijoittaa ne kahvit ja viinerit. Ei peruspääoman nimittäin tarvitse olla rahaa. Ellei kahvilanpitäjä lähde osuuskuntaan mukaan, kokouskahvit ovat firmanne ensimmäinen tulon tuottamiseen tähtäävä kulu. Toinen voi olla vaikka tilivihkon ostaminen.  Sitten seuraavaksi voikin tulla yrityksen perustamiseen tarvittava menoerä. Se on Patentti- ja rekisterihallituksen valtion kistuun keräämä 350 euron perusilmoituksen käsittelymaksu. Siinä kahvin lomassa voitte ideoida tuon rahakasan kokoamiskeinot. Jos teitä on seitsemän perustajaa, jokainen hankkii 50 euroa. Siinä se!

Muuten, kyllä osakeyhtiökin yritysmuotona on tässä asiassa mahdollinen. Osuuskunta on sikäli helpompi, että sen vähimmäisperuspääomaa ei ole määrätty. Osakeyhtiöön sen sijaan on lain mukaan sijoitettava yhteensä vähintään
2 500 euron peruspääoma. Kun tässä tarkoitetulla osuuskunnalla ei yleensä suurilla peruspääomilla rehvastella, käytännössä puhutaankin työosuuskunnista. Sijoitatte siis osuuskuntaan lähinnä työtänne. Sehän on rahassa mittaamattoman arvokasta, joten varsin arvokkaalla peruspääomalla pääsette liikkeelle!

Jos jatkaisin, tästä tulisi taas aivan liian iso kauhallinen Lakilaariin. Sanon lopuksi yhden idean jatkotoimintaanne varten. Katsokaa www.uusyrityskeskus.fi -osoitteesta teitä lähinnä oleva uusyrityskeskuksen palvelupiste. Siellä on empaattisia, tietotaitorikkaita ihmisiä, jotka auttavat osuuskuntanne perustamisasiassa eteenpäin - ihan ilmaiseksi kaiken lisäksi. Periaatteessa on varmaan hyvä käydä kertomassa ja keskustelemassa suunnitelmastanne myös työ- ja elinkeinotoimistossa.  Sanokaa, että olette ajatelleet perustaa osuuskunnan ja että aiotte laittaa sen toiminimeksi Osuuskunta Lykkatilli.

Myönteistä tsemppimieltä, työniloa, elämäniloa,
Paljon Menestystä!

t. Kalevi S.