Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi myös antakaa!
Lisätty: 5.12.2011Jatkan viime vuonna alkanutta perinnettä ja kirjoitan näin joulunalusaikana lahjasta. Viime joulun alla käsittelin joululahjojen mahdollista veronalaisuutta. Seuraavassa, lakimausteisessa joulunaluspläjäyksessä käsittelen isojen lahjojen antamista.
Jos aivoissasi on edes verso arvokkaan lahjan antamisesta, anna ajatuksesi puhjeta toteutusasteelle hetimmiten. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssään viime perjantaina perintö- ja lahjaverolain muutoksen. Se merkitsee, että verokarhu kaappaa ensi kuun alusta lukien nykyistä isomman kourallisen läheisille annetuista isoista lahjoista. Kannattaa lahjoittaa kuluvan kuun aikana. Sen sijaan, jos pelkästään veronäkökohta otetaan huomioon, ei tammikuusta alkaen kannata kuolla, koska perintöverokin nousee.
Jatkotekstissä keskityn seuraaviin asioihin:
1. Lahja- ja perintövero nousevat 1.1.2012 alkaen.
2. Jos seniori lahjoittaa jälkipolvelle omaisuutta niin että hän pidättää itselleen omaisuuden käyttö- eli hallintaoikeuden, hänen oikeutensa rasittaa rintaperillisen omistusoikeutta, ja johtaa ehkä huomattavaankin veron pienentymiseen.
3. Todetaan, kumpi olisi verotuksellisesti järkevämpää, lahjoittaa eläessään lahjaveron alaista omaisuutta vai - jos sitä lahjaa ei tullut annetuksi - sävyttää perillisten elämää kuolemantapauksen jälkeisellä perintöveron maksulla. Viimeinen eli
4. tämän kirjoituksen kulmakivi on sen pohtiminen, mikä merkitys lahjoittajalle on sillä, että omistusoikeus on lakannut ja käyttöoikeus on pysynyt.
1. Lahjaveron nousun merkitys: Läheisten (vanhemmat, rintaperilliset, puoliso) välisistä lahjoista perittävän lahjaveron korotus toteutetaan lisäämällä lahjaveroasteikkoon neljäs porras. Tämän kuun loppuun asti voimassa olevan lahjaveroasteikon ylimmän portaan mukaan 50 000 euron arvoisesta lahjasta peritään läheiseltä lahjaveroa 4 310 euroa, ja lisäksi 50 000 euroa ylittävältä osalta menee veroa 13 prosenttia. Tulossa oleva lisäporras veroasteikkoon merkitsee, että 1.1.2012 alkaen läheisten välisistä lahjoituksista veroprosentti on 200 000 euroa ylittävältä osalta 16. Kun 200 000 euron arvoisesta lahjasta vero on 23 810 euroa, 300 000 euron arvoisesta lahjasta vero on
23 810 + (16 %/100 000) 16 000 eli yhteensä 39 810 euroa. Jos lahjakirjan tekee viimeistään tämän vuoden viimeisenä päivänä, vero on 36 810 euroa, 1.1.2012 se on siis 39 810 euroa. Eipä ole merkitystä, tuntuuko tuo erotus paljolta vai vähältä. Jos nimittäin aikoo lahjoittaa jotakin arvokasta esimerkiksi lapsilleen, lahjakirja kannattaa tehdä tässä kuussa eikä ensi kuussa. Ja lahjoitti milloin tahansa, käyttöoikeuden pidättäminen itselleen johtaa veronalenemiseen, parhaimmassa tapauksessa jopa lahjan veronalaisen määrän tipahtamisen asteikon alempaan, vähäveroisempaan portaaseen.
Sallithan vielä pienen opetustuokion. Yleinen luulo on, että lahjavero nousee 16 prosenttiin. No, eihän nouse. Se ei voi nousta koskaan 16 prosenttiin - ei vaikka lahjan arvo olisi äärettömän monta miljardia. Lahjavero on 200 000 ensimmäisestä eurosta 23 810 euroa, eli 11,9 prosenttia. Vasta 200 000 euron ylittävästä osasta vero on 16 prosenttia. Edellä laskin, että 300 000 euron arvoisesta lahjasta perittävä vero on 39 810 euroa. Se on 13,27 prosenttia.
2. Käyttöoikeuden pidättämisen merkitys: Seuraavassa on yksi esimerkki käyttö- eli hallintaoikeuden pidättämisen merkityksestä. Oletetaan, että 68-vuotias leskiäiti lahjoittaa lapselleen 300 000 euron arvoisen asunto-osakkeensa niin, että hän pidättää itselleen elinikäisen käyttöoikeuden asuntoon.
Veron perusteeksi ei määritetä 300 000 euroa, vaan siitä vähennetään lahjoittajan iän mukaan määräytyvä hallintaoikeudesta johtuva huojennus. Kun lahjoittaja on 68-vuotias, huojennus on 40 prosenttia. Lahjaveron peruste on siten 300 000 euron sijasta 180 000 euroa. Lahjavero siitä on
21 210 euroa. Esimerkiksi silloin, kun lahjoittaja on 53-58 -vuotias, huojennus on asunnon osalta 50 prosenttia.
3. Lahjaveron ja perintöveron vertailu: Otetaan vielä lähtökohdaksi edellä kuvailtu tilanne, jossa leskiäiti lahjoitti rintaperilliselleen 300 000 arvoisen asunto-osakkeen, ja pidätti itselleen hallintaoikeuden asuntoon. Edellä lahjaveroksi laskettiin 21 210 euroa. 300 000 euron arvoisesta omaisuudesta perintövero olisi lähtökohtaisesti tämän vuoden loppuun asti
34 700 ja ensi kuun alusta alkaen se olisi 37 700 euroa. Joka tapauksessa
lahjavero olisi tässä tapauksessa noin 15 000 euron luokkaa pienempi kuin perintövero. Tilanne saattaa olla sellainenkin, ettei lapsi/lapset tarvitse maallista mammonaa. Kun lahjoittaa lapsenlapselle, yksi perintö- tai lahjaveromaksu jää kokonaan pois.
Tärkeää on muistaa merkitä lapselle/lapsenlapselle lahjoitettaessa lahjakirjaan, että
kyseessä ei ole ennakkoperintö. Ellei tuota mainintaa ole, voi tulla lisää veroa tupaan myöhemmässä vaiheessa. Silloin nimittäin lahjoittajan kuoleman jälkeisessä perintöveron määrittelyssä otetaan veron maksun perusteeksi perintö- ja lahjaomaisuuden yhteissumma. Toki kokonaisverosta saa vähentää aikanaan maksetun lahjaveron määrän, mutta tuo yhteenlasku voi johtaa asteikon isompiprosenttiseen portaaseen. Jos lahjakirjassa sanotaan, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä, lahja otetaan huomioon perintöveron määrittelyssä vain silloin, kun lahjanantaja on kuollut ennen kuin on kulunut kolmea vuotta lahjan antamisesta. Pykälän otsikoksi voisi laittaa:
Kolmen vuoden sinnittely.Muuten: mikäli lahjanantaja lupautuu maksamaan lahjasta perittävän lahjaveron, tulee lahjaa lahjan päälle. Parempi on, että lahjaveron maksajasta neuvotellaan vasta myöhemmin. Jos nimittäin lahjakirjassa mainitaan lahjoittajan maksavan myös lahjaveron, tulee veroa lisää - ja taas voi olla vaara siirtymisestä korkeampiprosenttiseen verotukseen. Eipä kai ole väärin, että peritään lisää lahjaveroa, jos kerran lahjaakin ollaan antamassa lisää.
4. Omistusoikeuden loppumisen merkitys: Se, että vanhemmat myyvät lapsilleen omaisuutta, ja pidättävät itselleen hallintaoikeuden, saattaa merkitä omistusoikeuden loppumisesta johtuvaa muutosta tunnepuolella. Voi tulla siis turvaton olo. Silloin pitää aivojen järkiputkelta syöttää tietoa tunneputkea lohduttamaan. Elämä nimittäin voi soljua täysin entiseen malliin. Poikkeavaa on se, ettei lahjanantaja voi myydä lahjoittamaansa omaisuutta, eikä hän voi antaa sitä myöskään velan pantiksi. Myyntiasia jauhautuu onneksi, kun ylistää itseään sanomalla olevansa niin viisas, ettei myy omaisuutta, vaan vain ostaa sitä. Ja panttiasia puolestaan järjestyy sopimalla lahjansaajan kanssa, että tämä tarvittaessa auttaa antamalla suostumuksensa omaisuuden panttaamiseen.
-Kalevi Suojanen