Liikekilpailun säännökset

Lisätty: 8.11.2011

Teollisoikeudet

Patentti (keksijänoikeus), hyödyllisyysmallioikeus eli pikkupatentti, mallioikeus ja tavaramerkkioikeus ovat niin sanottuja teollisoikeuksia. Teollisoikeudet ovat immateriaalioikeuksia eli aineettomia oikeuksia. Ne ovat luovutettavissa toiselle henkilölle. Kun immateriaalioikeuksia myydään, ostajalle luovutetaan yleensä vain käyttöoikeus eli lisenssioikeus. Käyttöoikeuden luovutussopimusta nimitetään yleensä lisenssisopimukseksi. Esimerkiksi patentin käyttöoikeuden ostaja valmistaa tuotetta "lisenssin nojalla". Ostaja on lisenssinsaaja, myyjä lisenssinantaja. Ostaja maksaa myyjälle rojaltia eli korvausta. Teollisoikeuksia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Sen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valituslautakunnan päätökseen voi saada luvan hakea muutosta valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Patentti
Patenttilaki Yr 408 (550/1967)

- käsite
Patentti on yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen. Käytännössä puhutaan joko tuotepatentista tai menetelmäpatentista sen mukaan, liittyykö patentti tuotteeseen vai sen valmistusmenetelmään. Patentin saaminen edellyttää, että keksintö eroaa olennaisesti aikaisemmin tunnetusta.
        
- hakeminen
Patenttia, kuten muitakin teollisoikeuksia, haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Viranomainen perii patenteista hakemusmaksun ja vuosimaksut. Patentti on voimassa Suomessa 20 vuotta patentin hakemispäivästä. Patenttia ei voi uusia. Keksinnölle on mahdollista hakea myös eurooppapatenttia tai kansainvälistä patenttia. Hakemukset voi panna vireille patentti- ja rekisterihallituksen kautta.

- patentin edellytykset
Patentin voi saada keksintöön, jota voidaan käyttää teollisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keksintö toimii keksijän esittämässä tarkoituksessa ja että keksinnön kohteena oleva tuote on valmistettavissa. Sen sijaan patenttia ei voi saada esimerkiksi tieteelliseen teoriaan, matemaattiseen menetelmään, taiteelliseen luomukseen tai liiketoimintasuunnitelmaan. Tietokoneohjelmakaan ei ole patentoitavissa.

Teollisen valmistettavuuden lisäksi patentin saamisen edellytyksenä on uutuus. Uutuuden vaatimus merkitsee toisaalta, ettei kukaan muu ole keksinyt vastaavaa aikaisemmin, ja toisaalta myös tietyn tasoista keksinnöllisyyttä. Keksinnöllisyys käsitteenä edellyttää, että keksinnön on olennaisella tavalla poikettava siitä, mikä on tunnettua ennen patentin hakemispäivää; kyse ei saa myöskään olla itsestään selvästä asiasta.
    
Keksintö koski menetelmää rengasmaisten korunosien valmistamiseksi kahdesta tai useammasta suljetusta vanteesta, joista sisimmäisen ulkopinta varustettiin uralla, minkä jälkeen vanteet asetettiin sisäkkäin ja ulommaista vannetta kutistettiin niin, että se joutui sisemmän uraan. Keksintöön myönnetty patentti julistettiin mitättömäksi, kun menetelmä oli ollut alalla yleisesti tunnettu ja ammattimiehelle itsestään selvä eikä sitä siten ollut pidettävä uutena eikä keksinnöllisenä. KKO 1979 II 57.

Huolimatta siitä, että keksintö on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemista, voi patentin saada kahdessa tapauksessa:

1. jos tunnetuksi tuleminen johtuu väärinkäytöksestä; tai
2. jos keksintö on tullut tunnetuksi kansainvälisessä näyttelyssä.

Kummassakin näissä tapauksessa patenttia on haettava kuudessa kuukaudessa siitä, kun patentti on tullut tunnetuksi eli julkiseksi.
        
- yksinoikeuden sisältö
Patentin saaneella on yksinoikeus ammattimaisesti hyödyntää keksintöä ja myös kieltää muilta patentin ammattimainen hyödyntäminen. Hän saa kieltää muita esimerkiksi valmistamasta, maahantuomasta ja myymästä patentoitua tuotetta ammattimaisesti samoin kuin käyttämästä patentoitua menetelmää. Yksinoikeudesta huolimatta saa kuitenkin tehdä keksintöä koskevia tutkimuksia ja kokeita silloin, kun ne ovat tarpeellisia keksintöön perustuvan lääkkeen myyntilupaa varten.

Jos joku loukkaa patentin tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tekoa. Tahallisesta teosta tuomitaan myös rikosoikeudellinen rangaistus. Patentinloukkaus voi johtaa myös vahingonkorvausvelvollisuuteen.
    
Kaupunki piti öljyntorjuntavalmiudessa hankkimaansa laitteistoa, vaikka sillä ei ollut patentinhaltijan lupaa laitteiston hyväksikäyttöön. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla kaupungin katsottiin menettelyllään loukanneen patentinhaltijan yksinoikeutta. (Ään.) KKO 2003:127

-Kalevi Suojanen ja Hanna Savolainen