Ulkoilen mahdollisimman paljon päivänvalossa (kyllä sitäkin joka
päivä on), syön terveellisesti ja hemmottelen itseäni. Ilahdun
suunnattomasti lumesta, joka valaisee ihanasti. Siinäpä se!
Lumikki
=========================
Kynttilän valo, ajatus jalo (runokirjat), lapsen riemu, lumen
liehu... Nautin pimeistä illoista kynttilänvalossa, rauhallisen
musiikin, kirjojen, kirjeiden kirjoittamisen ja perheen kanssa
seurustelun merkeissä. Kun tulee lunta, koko perhe riemuitsee
pihalamppujen hämyisässä valossa Suomen talvesta.
Marju
=========================
Ennaltaehkäisen syysmasennusta nauramalla. Hakeudun tilanteisiin
joissa tiedän olevan naurattavia henkilöitä. Luen hupikirjallisuutta.
Katselen, kuuntelen komedioita. Väännän töissä totiset asiat
päälaelleen kuitenkin niin varovasti että olen edelleen hyvissä
väleissä kaikkien kanssa. Jos naurunaihetta ei ole koetan tehdä
rentoutusharjoitusta, jonka jälkeen laitan suuni ja silmäni hymy- tai
nauruasentoon.
Uusi Anneli
=========================
Ponnistelen itseni ylös vuoteesta ja hipsin hakemaan intoa
Saavutusten Seikkailuista ja muista ajatusrakenteiden muuttamista
tukevista tilaisuuksista. Kaamos on kaamos, jolle minä en mitään mahda.
Masennusta voin sen sijaan itsekin onneksi ainakin jossakin määrin
lievittää.
Ako
=========================
Minä pidän kaamosmasennuksen poissa tyrnimehun voimalla,
polttamalla kynttilöitä, soittamalla ystäville ja ostelemalla itselleni
jotain pientä ihanaa. Nuo asiat yhdessä auttavat jaksamaan tämänkin
pimeän, räntäsateisen päivän!
Tuiskutyttö
=========================
Rakastan kaamosta, se on mielestäni lähestulkoon vuoden parasta
aikaa! Mitä enempi ulkona myrskyää ja sataa, sitä enempi sytyttelen
kynttilöitä ja teen oloni mukavan kodikkaaksi. Koirien kanssa on
mentävä ulos, ne eivät odottele että ilma kirkastuu. Puen itseni
lämpimästi ja päälle vielä sadetakki ja eikun menoks, "tiukka mutru
huuleen ja selkä vastatuuleen, kestän kyllä sen!" Nautitaan tästä
vuoden ajasta, kohta on joulu ja sen jälkeen päivät alkavat pidentyä.
Kynttilät loistavat paljon kirkkaammin loka-, marras- ja joulukuussa,
kuin tammi-, helmi- ja maaliskuussa!
Kuinka hoidat KAAMOSMASENNUSTA?
=========================
Hoitaa en voi, koska en koe kaamosmasennusta. Mutta talven
pimeyteen auttaa kynttilänvaloa, hyvää musiikkia ja aikaa itselle ja
läheisille.
Aino K
=========================
Kirkasvalolaitteella, olen lääkäri ja hoidan siis potilaita.
Miina
=========================
Nuoruudessa nautin kaamoksesta. Se oli ihanaa seesteistä aikaa. Se
oli aikaa jolloin sai tavallaan rauhoittua. Silloin saattoi oikeasti
nukkua kun nukutti. Kesällä kun Lapissa on hiukan vaikea nukkua. Eikä
Pohjois-Lapissa ole ikinä ollut näin pimeää pitkää syksyä, koska siellä
tulee lumi maahan ja siitä valoa. Siksi ihmettelin silloin millaista
olisi oikea säkkipimeys. Nyt tiedän jo mitä se on.
Nykyään en enää nauti kaamoksesta sillä tavalla. En asu enää siellä
pohjoisessa ja ikää on tullut muutama kymmen lisää. Tämä syksy on ollut
niin pimeää, että oikeasti on tuntunut tosi vaikealta. Ei niin huonoa,
ettei jotain hyvääkin. Minusta kovat pakkaset ovat kauheita! Onneksi
niitä ei ole ollut. Eikä ole ollut lunta liioin, niin ei ole tarvinnut
manata naapuria, joka kolaa lumensa meidän pihalle. Etelänmatkalla
kävin, mutta se oli liian aikaisessa kaamosta ajatellen. Sekin oli
oikealla aikaa kumminkin, siellä oli silloin lämmintä. Vitamiinit ja
lasten lapset pitävät mielen virkeinä. Näillä eväillä ei ole
mahdollisuutta masentua täysin ja ystävät ovat elämän suola. Kiitos
teille rakkaat ystävät tuesta!
Lisbet
=========================
Työstressi ja kaamosmasennus ovat molemmat itse aiheutettuja
tekosyitä, mutta niitä on silti kiva karkottaa:Hellimällä puolisoa saa
itselle voimaa ja vastahellyyttä. Kun lapset nukahtavat illalla
kömmimme me aikuiset toistemme kainaloihin. Kaiken kruunaa aamuinen
rakastelu!
Löysin Positiivarit. Kannustavat ajatukset aamulla herätessä
piristävät, vaikka olisi pimeää ja kaamosta oven sisäpuolella tai
ikkunoiden takana.
Pieni lenkki ulkona raittiissa ilmassa antaa myös elämän iloa.
Kolmas tapa piristyä on jutella ystävien kanssa, joskus jopa
ventovieraiden kera. Ajatusten vaihto tekee hyvää. Ei enää tuijota
pelkästään omaan napaansa.
Työelämässä piristyin, kun tartuin tarmokkaasti päivän puuhiin. Siinä kaamosmasennus katosi hetkessä.
Ope Kuopiosta
=========================
Hoidan kaamosmasennusta liikunnalla ja nukkumisella.
Anja
=========================
Kaamosmasennuksen hoidon aloitan siivoamalla kodin tarpeettomista
tavaroista. Etsin tilalle kaunista katseltavaa ja sytytän kynttilöitä.
Sitten vain lepään, katselen tai lueskelen. Nautin hiljaisuudesta.
Nautin tunteesta, ettei tarvitse tehdä mitään erityistä, kun ulkona on
pimeää ja kylmää tai rämpsykeli. Sisällä on mukava olla.
Ilona
=========================
Kirkasvalolamppu palamaan aamiaispöytään ja kävely ulkona piristää kummasti.
Anja, Kuopio
=========================
Olin kaiketi kaamosmasennuksen kourissa, koska kuljin hampaat
irvessä vailla hilpeyttä. Toimin pelkästä tottumuksesta ja
velvollisuudentunnosta, inspis ja energia puuttuivat!
Kunnes sattumalta päädyin Intialaiseen päähierontaan... siihen jäi
energiattomuus. Hieronnan jälkeisenä aamuna heräsin hyväntuulisena ja
energisenä. Olikin taas mukavaa touhuta!
Anjuttali
=========================
Koetan käydä säännöllisesti ulkona, sytytän kynttilöitä useammin.
Sitten kun oikein kaamos valtaa minut, niin nautin siitä, että ihan
luvan kanssa saa olla vaan ja jopa murjottaa. Tietysti koetan ottaa
huomioon, että toiset ei siitä kärsi ja kyllä niitä kavereitakin saa
mukaan kaamoksen karkotukseen, joko hiljaa olemaan ja takkatuleen
tuijottamaan tai iloisiin kaamoksen karkottajaisiin...
Juuri nyt tulta kaipaava
=========================
Aloitin lenkkeilyn syksyllä. Päätin että joka päivä käyn sauvakävelemässä 20 minuuttia.
Aluksi se oli hieman haparointia ennen kuin löytyi siihenkin rytmi.
Nyt käyn parhaina päivinä jopa kaksikin lenkkiä. Siinä samalla on
unikin parantunut ja tulee tosi hyvä mieli! Nyt en jätä sitä minkään
syyn takia tekemättä!
Suosittelen muillekin!
Äityli
=========================
Viimeksi tänään ajattelin pitkästä pimeästä ajasta näin: Ihanaa,
kun kohta on joulu ja viikonloppuna ripustan keittiön ikkunoihin ihanat
tonttuverhot ja annan niiden olla siinä meitä ilahduttamassa
helmikuulle saakka ja siitä onkin enää pari kuukautta kesän alkuun ja
päästään taasen vesille... Eli kesälomaankin on loppujen lopuksi aika
lyhyt aika!
Anna-Liisa
=========================
Hymyilen, etsin kaikesta ja kaikista hyvät puolet, en suostu
murjottamaan. Sitä paitsi se on ikävää ja kurjuuden maksimointia.
Kaamoksessa on paljon hyvää, kuinka kivaa on olla kotona, sytyttää
kynttilät, kääriytyä huopaan tai kullan kainaloon, herkutella, jutella,
katsoa mieliohjelmaa, tavata ystäviä - järjestää heidän kanssaan
peli-ilta ja/tai herkuttelu-ilta.
Hemmotella läheisiä, askarrella, sisustaa, laittaa yhdessä hyvää
ruokaa - jutella, mitä syvällä sydämessään ajattelee ja tuntee - kertoa
kuinka tärkeä ja rakas tuo läheinen ihminen on. Kirjoittaa kirjeitä
ystäville ja sukulaisille, kuinka he ilahtuvat ja paluu postissa saa
itsekin kirjeitä ja sekös vasta on ihanaa. Lukea jotain kaunista ja
positiivista, kuten positiivareiden postia tai sivuja, hyviä runoja,
loistavia kirjoja, hoitaa kuntoa - siitä tulee hyvä mieli.
Hyvä lääke on sanoa jotain kaunista kaikille, kokeilkaa - se tulee
moninkertaisena takaisin ja on hyvä pohja tulevalle kommunikoinnille.
Elämä on kaunista, perhe ja ystävät rakkaita ja ihania, siitä
huolimatta kuinka harmaata tai aurinkoista ulkona on. Jokaisen
sydämestä löytyy aurinko, jos sitä ei taivaalla näy. Ja kaikki tunteet
mitä osoitamme ja tunnemme, peilautuu - kun olet aurinkoinen -
sinullekin ollaan aurinkoisia.
Löydä aurinko sydämestäsi
=========================
Esimerkki eilen aamulta. Edessä ajavasta autosta lensi rapaa
tuulilasiin. No sitä olisi voinut jäädä valittamaan että sotkee mun
ikkunan, mutta kun vilkaisin sivulle niin huomasin kuinka kauniisti ohi
ajamani sahan valot heijastuivat läheisen metsän lumisiin puihin. Ja
taas päivä alkoi nauttien eikä maristen! Nautitaan Suomen vaihtelevista
säistä, sehän on vain pukeutumiskysymys!
Tuleva mummu
=========================
Vaihtoehtoja on monia, mutta tässä omat suosikkini: tehkää yhdessä
perheen kanssa hyvää ruokaa, kattakaa pöytä vähän juhlavammin ja
laittakaa paljon kynttilöitä palamaan. Nauttikaa yhdessäolosta ajan
kanssa. Ei yhtään haittaa, vaikka räntää tulisi vaakatasossa ulkona.
Jos on yksinäinen, pyytää kavereita illanviettoon.
Toinen kiva juttu on järjestää kesälomakuvien katseluilta ystävien
kanssa. Jokainen tuo omat kuvansa ja sitten muistellaan kesän hauskoja
ja ehkä vähemmänkin hauskoja juttuja ja tapahtumia.
Vaikka olisi sattunut jotain vähemmän kivaakin, niin aika tekee yleensä tehtävänsä ja asioille voi jopa nauraa jälkikäteen.
Kolmas on itsensä hemmotteluhetki: kasvojen, käsien ja jalkojen
hoito joko itse tai ammattilaisen luona. Jalatkin tuntuvat loskakelissä
paljon kevyemmiltä hyvän jalkahoidon jälkeen.
Anne
=========================
Muutaman kerran viikossa(tai miksei päivittäinkin), partnerin
kanssa toteutettu kutittelutuokio piristää pitkäksi aikaa. Siinä kun ei
kerta kaikkiaan voi olla masentunut kun (nauru-)hermoja kutkuttaa niin
mahdottomasti!
Suosittelen!
Anne
=========================
Ulkoilemalla ja polttamalla kynttilöitä paljon iltaisin lukemalla "roskaromaneita".
Anne
=========================
Käyttämällä vapaa-aikani itselleni mielekkäisiin tekemisiin ja
harrastuksiin kuten tanssiminen, ja leipominen. Nyt syksyllä aloitin
vesijumpan, jossa on mukava, rento porukka. Keskityn sellaisiin
asioihin jotka saavat hyvälle tuulelle. Positiivinen asenne auttaa.
Jokaisessa vuodenajassa on hyvät puolensa.
Anne
=========================
Mikä kaamosmasennus? Mitä pimeämpää ja synkempää sen enemmän löytyy
virtaa. Syksy ja talvi on elämäni parasta aikaa. Puolisoani autan
sillä, että raahaan hänet vähintään 2 kertaa viikossa kävelylenkille ja
iltaisin poltamme paljon kynttilöitä! Ja kun hän "valittaa" pimeyttä,
näytän hänelle sen kauniin puolen ja autan häntä kääntämään
negatiiviset ajatukset positiivisiksi. Ja kun kevät ja valoisa aika
koittaa, hän tukee minua "valomasennuksessa". Näin tasapaino säilyy
koko vuoden huushollissa! En kuitenkaan tuputa yltiöpirteyttäni
kenellekään! Hymy riittää!
TalviNasu
=========================
Täytyy keksiä koko ajan pientä kivaa itselle. Vaahtokylpy
kynttilänvalossa ja lasi kuohuvaa, pihasaunan lämpö, tähtien katselu,
kynttilöitä palamaan joka paikkaan jne.jne. Kaamoksessa tuikkivat valot
näyttävät kauniilta, kaamos on armollinen vaikkapa pienille uurteille
kasvoissa, kaamoksen syleilyssä on aikaa kerätä voimia armottomalle
valon ajalle!
Anne
=========================
Pimeys on tunnelman luoja.. on ihana sytyttää kynttilöitä, vielä
"tuoksu sellaisia", kuunnella mieluista musiikkia ja käpertyä shaalin
alle lämpimään, ottaa vierelle kuppi kuumaa glögiä, silloin nautin
pimeydestä, syksystä ja talvesta. Toisena äärilaitana ja ehkä vielä
parempana kaamosmasennuksen poistajana pulahdan avantoon ja saunaan, ja
monta kertaa. Kokeilin avantouintia n. 5 vuotta sitten ja se kolahti
minuun heti ensi kerrasta. Jos olo tuntuu kurjalta ja mieli on maassa,
takuuvarma keino keventää sitä, on lähteä avantouinnille. Sitä tunnetta
en osaa edes kuvata, kun nousen järvestä ja jään vilvoittelemaan
hetkeksi penkille. Iho kihelmöi, tunnen, kun veri kiertää ja sillä
hetkellä aika pysähtyy. Ja jos vielä on pikkupakkanen ja lunta sataa,
taivaanranta sinertää, ei kaamosmasennuksesta ole tietoakaan.
Äitiliini
=========================
Kaamosmasennus, mikä se on? Vaikka aamulla ja illalla on pimeää
niin päivällä on hetki valoisaa aikaa. Silloin katselen työpaikan
ikkunasta muutaman minuutin ulos ja jaksan taas "pakertaa". Myös
positiivinen ajattelu auttaa. Tämä vuodenaika nyt vain kuuluu tänne
pohjoiseen.
Iloa ja jaksamista kaikille.
Anne
=========================
Hoidan kaamosmasennustani kynttilöin, ystävin, kirjoin ja lämpöisin villasukin!
Paljon kynttilän valoa, lämpöiset villasukat jalkoihin ja hyvä
ystävä, tai kirja siihen lähelle ja nauttimaan rauhasta ja ennen
kaikkea hyvästä seurasta! Ei voi masentaa! Ei kauppojen hälyä, ei kovaa
musiikkia ei tuulta ja räntää, vaan lämpöä, aikaa kuunnella toista, ja
tulla kuunnelluksi... kokeile!
Vaapukka
=========================
Yritän huomata kaiken valon, jota ympärilläni on. Valoa voi nähdä
lamppujen ja kynttilöiden lisäksi tapahtumissa, tilanteissa, ihmisissä
ja joskus jopa ihka oikea aurinko voi vilahtaa pienen hetken, täytyy
vain huomata pienetkin pilkahdukset, huomata ne ja heti kaamos väistyy
hetkeksi.
Anne
=========================
Nämä kuuluvat kaamosaikaani syyskuusta jouluun:
1) Huolehdin kunnon yöunista
2) Luen paljon
3) Liikuntaa sisätiloissa (jumppa, kuntosali, uimahalli)
4) Tapaan ystäviä
5) Käyn teatterissa ja elokuvissa
6) Leivon yhdessä perheen kanssa. Leivonnaisen laadusta riippuu kuka osallistuu
7) Opiskelen
8) Vietän yhden viikonlopun ihan yksin (retriitti, tms).
Ison perheen äitinä ja palveluammatissa joskus tulee ähky. Siitä
kyllä pääsee pakoon organisoimalla arjen yhdeksi viikonlopuksi. Joulun
jälkeen nukun kunnon yöunet ja luen edelleen, mutta siirryn ulos
liikkumaan (esim. hiihto) ja teen kahden viikon lomamatkan.
Onneli
=========================
Nauttimalla joka hetkestä. Kaamoksessa kun on se hyöty, että
kynttilän valokin muuttuu todelliseksi loisteeksi vain pimeässä!
Lisäksi kaamokseen kuuluu lumi ja pakkanen ja nekös ne vasta ilon
aiheita vesisateiden jälkeen ovat. Masennus ei vaan pääse yllättämään
kun päivittäin keksii itselleen jonkin ilonaiheen ja tarttuu siihen
kiinni. Jos aamulla ajatukset ovat takussa niin illalla voi jo miettiä
seuraavalle päivälle jonkin odottamisen arvoisen asian; Eilen satoi
lunta ja lumityöt olivat ihanaa hyötyliikuntaa, tänään on perjantai ja
kahden päivän vapaa odottaa. Näin se käy.
Kaamoksen kynttilä
=========================
Suomen luonnossa on monta iloista asiaa, 4 niistä ovat ne joka vuosi vaihtuvat vuodenajat.
Kevät ja kesä tuovat auringon, lämmön, virtaavan veden - syksy ja talvi puolestaan pimeyen, kylmyyden ja jään.
Kun opettelemme elämään näiden 'rikkauksien' kanssa, voimme oppia
syksyllä odottamaan talven tuomaa lunta, valoa ja ihanaa joulunaikaa ja
päivät pitenevät kukonaskelin jo jouluna! Päivät ovat sen jälkeen
valoisia pitkään.
Ei kaamosaika loppujen lopuksi etelässä ole hankalaa, valoa meillä
riittää keinotekoisesti varsinkin kaupungissa melkein liikaakin.
Lappi on eri asia ja uskon, että siellä tulisin itsekin toimeen,
koska mikä on sen kauniimpaa kuin ne siniset hetket. Niin elettiin
ennenkin, vuodenaikojen mukaan, emme pysty siihen niin täydelleen
nykymaailmassa sopeutumaan. Jos aivojen välittäjäaineet vaikuttavat
ihmiseen hyvin voimakkaasti, söisin ruokaa, jossa on serotoniinia ja
tryptofaania ym. ja tottakai 'valoa kansalle' - ei pimeä ole
surullista: käpristy lukemaan, juo teetä ja ennen kaikkea nauti
elämänlahjastasi, siihen on lupa juuri kaamosaikaan.
Vuoden kiertokulku
=========================
Yritän hakea vaikeistakin asioista valoisaa puolta, huumoria
unohtamatta. Sitten kun tuntuu ettei se auta, pidämme ystävättäreni
kanssa maailmanparannusillan. Ostamme hyvää punaviiniä, teemme hyvää
ruokaa; pikkulämmintä, salaattia tai täytettyjä patonkeja, istumme
pöydän ääressä aamuyöhön ja käsittelemme kaikki mieltä painavat asiat.
Ja usko tai älä, seuraavana aamuna elämä on oikein valoisaa, ei haittaa
vaikka satais vettä, räntää tai lunta.
Tämä resepti pätee kaikkiin vuodenaikoihin.
Anne
=========================
Aloin kärsiä kaamosmasennuksesta syksyllä 12 vuotta sitten. Meni
vuosia enkä tiennyt mikä vaivasi. Väsytti vaan ja oli saamaton olo.
Heti tammi-helmikuussa kun aurinko alkoi paistaa hangella ja olin
paljon ulkosalla olo vain itsestään parani.
Muutama vuosi sitten keksin mistä oli kyse ja aloin lukea asiasta.
Näppärä mieheni kokosi minulle oman valohoitolampun ja ryhdyin sitä
syksyllä käyttämään. Jossain vaiheessa olen huomannut, että
positiivinen elämänkatsomus, hyvät ystävät ja kivat harrastukset
pitävät kaamosmasennuksen loitolla. Ja kannattaa joka päivä käydä
ulkosalla edes pienellä lenkillä.
Enää en edes lamppua tarvitse. Kaamosmasennus taitaapi joidenkin henkilöiden kohdalla olla monien tekijöiden summa.
Ansku
=========================
Jos surkea olo meinaa iskeä päälle, vedän syvään henkeä, ja
ajattelen kaikkea rikkautta mitä minulla on: ihana perhe, lämmintä ja
ruokaa, työ. Ajattelen myös, miten ihanaa on, ettei kovin montaa
paikkaa särje. Tiedän, että minua rakastetaan, se on onni, jonka soisin
kaikille. Yritän pitää hyvää huolta itsestäni, jotta jaksan muistaa
kaikki nämä onnen lähteet synkempinäkin hetkinä. Väsyneenä ei jaksa
niin helposti, mutta nekin hetket voi sallia itselleen. Kestävät
onneksi vain aikansa...
Annu
=========================
Ei se ihan aina onnistukaan. Mutta kun onnistuu on hyvä olla. Itse
hoidan kaamosmasennusta hyvällä ruualla, kynttilöiden polttamisella ja
ulkoilulla. Kun lähtee ladulle (tietysti ensin pitää tulla lunta)
pahalla päällä niin kun tulee pois, ei edes muista olleensa huonolla
tuulella. Olo on todella virkeä ja tyytyväinen. Jos jää sohvanmutkaan
hohhoijaamaan niin ei kyllä jaksa!
Äitikkä
=========================
Itselleni ehdottomasti paras tapa on urheileminen, uuden
harrastuksen mukanaan tuoma innostus poistaa varmasti
kaamosmasennuksen. Myös ystävien kanssa järjestettävät illanistujaiset
ovat todella piristäviä! Ja jos on oikein hurja ilma, niin ihan
sohvalla makoilu ja hyvän kirjan lukeminen.. Ehkäpä kaikkia näitä
oikeassa suhteessa!
Anni
=========================
Syksyllä, kun päivä lyhenee, sataa ja on niin niin kylmä, alan
sytytellä kynttilöitä, ja sitten kun siltä tuntuu, lämmittelen
sisintäni ensimmäisillä glögeillä ja, totta kai, hyvillä kirjoilla.
Marraskuun lopulla saan aloittaa joulukorttien tekemisen, ja
joulukuun alussa ensimmäisen joulukalenteriluukun myötä, suuntaan
katseen jouluun. Pikkuhiljaa koristelen kodin, vaihdan verhot ja
järjestän piparipäivän. Kun päästään jouluviikolle onkin jo
talvipäivänseisaus ja valo lisääntyy, vaikka minuutin kerrallaan, niin
joka tapauksessa! Ja sitten onkin jo Joulu!
Tammikuussa päivä on jo selvästi pidempi, ja on aika aloittaa
"päivänvalohommat". Silloin otan esille kuluneen vuoden valokuvat,
albumin tyhjät lehdet ja täytetyt kalenterit, ja sunnuntaisin
päivänvalon aikaan kokoan "vuoden saldon". Kun se on tehty, ollaankin
jo kevään korvalla, ja pihatöiden suunnittelu voi alkaa!
Olen todellakin kesäihminen, mutta vuosien varrella olen oppinut
rytmittämään syksyn synkkyyden pois. Joka tapauksessa: pimeyttä kestää
vain pari kuukautta! Jo lumen tulo kirkastaa mieltä.
Anki
=========================
Harrastan teatteria harrastajateatterissa. Olen Oriflame
yhteyshenkilö eli kauppaan kauneutta ja jaan ostamisen iloa muiden
kanssa.
Käyn tanssimassa Marcon kanssa maanantaisin Happy Hour -tunnilla.
Kotona virkkaan Huopaset-langasta kaulaliinoja kavereille. Eli tapaan
ihmisiä muuallakin kuin töissä päiväkodissa.
ANNU
=========================
Katson aamulla peilissä näkyvää kaveria suoraan silmiin hampaita
pestessäni ja kerron hänelle että hän on upea tyyppi ja tästä tulee
hyvä päivä!
Annu
=========================
Hienointa pimeydessä on se, että silloin valo erottuu hyvin.
Pienikin liekki pystyy valaisemaan koko huoneen. Samaa ei voi mitenkään
kokea valossa. Se lieneekin pimeyden tarkoitus. Sen kun tajuaa, niin ei
voi kun kiittää pimeydestä. Minulla ei ole kaamosmasennusta, mutta
ostin juuri suolakivituikun. Voi sitä iloista valoa mikä hämärässä
loistaa.
Antero
=========================
Jos mahdollista täälläkin on tuo kaamosaika nyt. Ei ole tullut
vettä ja ollut näin pimeää, en tiedä miten kauan aikaa sitten, mutta
hymyssä suin siihen suhtaudun - on nimittäin tullut jo kohta 7 viikkoa
aikalailla tolkuttomasti, mutta hyvä näin, antaa tulla sille on
täälläpäin maailmaa käyttöä.
Nyt tälläkin hetkellä vettä tulee ulkona kuin aisaa, tuulee, on
niin koleaa kuin vain voi olla ja muualla kivisessä asunnossani on
hieman alle 15 celsiusta, tässä tietokoneeni vieressä ylimääräinen
lämpöpatteri noin 20 aivan ihanaa astetta minua tässä istujaa varten
vain - ja ihanaa juuri keittämääni tuoretta vihreätä teetä muki jos
mahdollista pullollaan. Ihanaa.
Kello vasta 05 aamulla, nyt jo kohta paljon enemmänkin kun olen
tässä vastaillut ensin tulleet aamun mailini. Siten tuli aamun
ajatukset ja tässä käyn niitä nyt vuorostaan lävitse - voisiko elämä
olla tämän mukavampaa.
Taidan vielä lähettää Jussille ja ystävilleen siellä lämpöiset
terveiset täältä ehkäpä nyt tällä hetkellä aivan vetisenvetiset mutta
silti lämpöiset terveiseni sinne koto-Suomeen ja jatkan tätä
mukavantuntuista matkantekoani Nazaressa, Portugalissa.
Teille kaikille muille aivan mahtavia joulunodotuspäiviä. Viettäkää pyhiä ja olkaa itselle armollisia.
Joulu on rauhan ja yhdessäolon, miksi ei myös muistamisen aikaa.
P.S. Myönteisyys on vallan mahdottoman ihana asia!
Antti S
=========================
Unohdan ulkoisen räntää-päin-näköä -ilman ja luon sisälleni
auringonpaisteen ja leudon tuulen, siinähän sitten pyryttää ja tuulee,
oma asenne on tärkein!
Wantti
=========================
Käperryn sohvan nurkkaan ja täytän koko talon kynttilöillä. Ainoa
lisä valo on luku lamppu. Silloin pimeys on kuin lämmin turvallinen
peitto, joka antaa levätä maailman murheilta.
Anu
=========================
Käännän asian ympäri ja nautin pimeydestä sytyttämällä takkaan
tulen ja pöydille kynttilöitä. Näistä aidoista valon- ja
lämmönlähteistä voi löytää saman, jolla aurinko meitä hellii
kesäaikaan.
Anu
=========================
Pysyn pois etelästä ! Kasvihuoneilmiö ei ole vielä niin pahasti
edennyt, ettei meille jo ns. kaamosaikana tulisi jo lumi maahan. Ja
silloin ei enää ole kaamos!
Inarilainen
=========================
Parasta kaamoksen torjuntaa on rakkaus. Ne muutamat syksyt, kun
olen tuntenut syvää rakkautta lähimmäistäni kohtaan, ovat hujahtaneet
huomaamatta ohitse, ja olen "herännyt" keväisen auringon paisteeseen.
Tärkein viesti tässä lienee se, että mikään ei ole läheskään niin
raskasta, kun sen jakaa rakkaansa kanssa. Paitsi ilo, sehän on
puolestaan jaettuna kaksinkertainen!
Arja
=========================
Yritän olla itselleni armollinen vuoden pimeimpänä aikana. En vaadi
itseltäni "ylimääräisiä" ponnisteluja, vaan keskityn perusasioihin ja
niihin töihin, jotka ovat välttämättömimpiä. Työ ison karjatilan
emäntänä ja neljän alle 10-vuotiaan lapsen äitinä tuo jo sinällään niin
paljon haastetta ja kysyy ajoittain voimavaroja, että olen päättänyt
tehdä ns. ylimääräisiä töitä keväämmällä, kun valon määrä ja
auringonpaiste lisääntyvät. Tähän aikaan vuodesta nautin tavallisten
arkisten askareiden sujumisesta ja siitä, että saamme kaikki, niin
ihmiset kuin eläimetkin olla terveinä! Kaikki turhat jouluhössötykset
jätän ilomielin muille...
Arja Tuulikki
=========================
Kun kotona on energinen viisivuotias jonka mielestä jokainen päivä
on yhtä ihana, satoi tai paistoi, oli pimeää tai valoisaa niin omakin
mieli piristyy. Sitä paitsi pimeys on ihanaa, kynttilän valokin näkyy
paremmin.
Arja
=========================
Hyväksyn kaamosmasennuksen olemassaolon ja yritän nauttia siitä…
tuikkuja, lämpimiä peittoja, suklaata, hyviä kirjoja, yhteydenpitoa
ystäviin…
Arja
=========================
Järjestän yllätyksiä rakkailleni. Tapailen tuttuja, luen hyvää kirjallisuutta ja opiskelen.
Ami
=========================
8-17 työpäivät, pyykit, ruuat ja siivoukset kotona ja ikääntyvien
vanhempien luona, sairaalakäynnit, lasten koulujen vanhempienillat,
omat harrastukset, liikunta ym. ym. Ei tässä ehdi kaamoksesta masentua.
Viistoräntä on VAIN pukeutumiskysymys. Jos masennus rupeaa painamaan
päälle, sytytetään kynttilöitä, luetaan hyviä kirjoja, katsotaan
hauskoja leffoja, mennään konsertteihin tai teatteriin. Osallistutaan
tapahtumiin, tavataan ja jutellaan ystävien ja sukulaisten kanssa.
Mielen virkeys täytyy hakea, ei se tule kotiin sohvalle tarjottimella.
Jos läheinen masentuu, hänet yritetään varovasti herätellä mukaan
johonkin kiinnostavaan toimintaan.
AH
=========================
Kotona kynttilät palamaan, ulos "jouluvalot". Pysähdyn katsomaan
jos mahdollista illan sinisen hetken ulkona, se on värimaailmaltaan
ihana, hyvä olo kestää sen jälkeen pitkään.
Ajatus, että ilman tätä mustuutta ei kirkas keväthanki tuntuisi
niin kirkkaalta suuntaa ajatukset positiiviseen keväthankien ja
aurinkohiihtojen odotukseen.
Kauneutta voi hakea ulkoa kimalluksista ja pakkasenhajuista
ilmassa, se on vain kiinni siitä päästääkö pimeän korvien väliin vai
pitääkö ajatuksen valosta kiinni.
Auli
=========================
Viikottainen jumppa parhaimpana kaksi.
Päivittäinen keskustelu vaimon kanssa.
Ulkoilua, kävelyä, hiihtoa - joka toinen päivä.
Nukkumalla.
Pyrkimällä pitämään työt ajan tasalla.
Laihduttamalla.
Laulamalla ja kuuntelemalla musiikkia.
Huumorilla.
Kalanmaksaöljyllä ja monipuolisella ruoalla.
Vaihtelulla.
Hoitamalla lastenlapsia.
Siivoamalla.
Pitämällä auto ja piha puhtaana.
Juttelemalla naapureitten kanssa.
Katselemalla kesäisiä aurinkoisia lomakuvia.
Aulis Espoosta
=========================
En anna masennuksen tulla päälle - en edes muista milloin olisin
ollut kaamoksesta masentunut. Jokaisella vuodenajalla on ihanat
puolensa. Syksyn kosteus on ihanaa iholle. Pimeässä on mukava poltella
kynttilöitä ja katsella liekkejä. Ulkotilassa sää on aina
pukeutumiskysymys. Jokaiselle säälle löytyy oikeat vaatteet varmasti
jokaisen kaapista. Ja katsokaapa kuinka lumi jo nyt sitoo jokaisen
valonsäteen itseensä. Väliin aivan hehkuu pelkistä tähdistä.
AuMaKu
=========================
AAMULLA HERÄTESSÄNI AJATTELEN. IHANAA TAAS UUSI PÄIVÄ JOKA TUO
PALJON UUSIA ASIOITA ETEENI. SUURIN OSA ASIOISTA ON ILOISIA MUTTA NE EI
NIIN ILOISETKIN ASIAT KUULUVAT PÄIVÄÄN JA SILLÄ TAVOIN NE ILOISET
TUNTUVAT AINA VIELÄ ILOISEMMILTA. SIISPÄ OMA AJATUS MUKAAN KUVIOON NIIN
PÄIVÄ ON VALOISAMPI JA KAAMOS MENEE TAKA-ALALLE.
BIRGIT
=========================
Kaikki tavallisuudesta poikkeava piristää; esim. solarium,
rauhallinen iltapäivä itselle punttiksella + saunoessa,
auringonpilkkeestä nauttiminen ulkona, virkistävä ystävien
tapaamishetki, sekä kyllä se vaan pieni shoppailureissukin hyvää tekee.
Milla
=========================
Kyllä kaamos ja muu masennus hoituu yksinkertaisesti HYMYILEMÄLLÄ.
Voit sen tehdä missä vaan vaikka autolla ajaessa. Kun tuntee
hymylihasten toimivan ne antavat hyvänolon tunteen.
Ehkäpä hymylihakset antavat signaalin aivojen hyvänolon keskukseen. (Kuten huomaatte en ole lääkäri) Mutta hymy toimii!
Christer
=========================
Kyllä se on tuo Tomin mainitsema positiivisuus joka auttaa ja
lisäksi minä ainakin keskityn itseeni, nuolen haavojani ja kerään
voimia taas uuteen pitkään valoon.
Erppa
=========================
Lähden lenkille, mieluummin metsätielle, jossa ei näy autoja eikä
kuulu ääniä. Luen tai kirjoitan ajatukseni ja pahoinvointini sanoiksi.
Kyllä se siitä!
Eveliina
=========================
...myös Positiivareiden Joulukalenterilla.
Himppu
=========================
Käyn lenkillä, ystävien kanssa pizzalla, lataan akkuja myös vain
olemalla kotona ja polttelen tuikkuja. Riittävästä unesta täytyy myös
huolehtia näin syksyisin, kyllä sitä sitten keväällä pärjää vähemmällä
unella. Ja jos ei jaksa kaikkea tehdä Jouluksi, mitä muina vuosina
jaksoi, antaa hommien olla, tekee vain välttämättömimmät. Vuodet
vierivät, kaikkea ei tarvitse enää jaksaa, kuten nuorena.
Mummi-mamma
=========================
Nauramalla tekonaurua, koska se pian muuttuu aidoksi hörötykseksi eikä sitten tahdo loppuakaan.
SUHMURA
=========================
Juoksemalla, sen jälkeen elämä hymyilee taas.
Juoksija
=========================
Pistän itseni liikkeelle; vaikka sää olisi kehno, sopivasti
vaatetta päälle ja tuulta päin! Tai sisälle lämpimään kuntosalille
omassa tahdissa itseään rääkkäämään - ja välimatkat kävellen.
"Eespäin", sano mummo lumessa!
Mummo vuosimallia 56
=========================
Niin kuin suomalaisessa terveydenhuollossa, myös ihmisen mielessä
ennalta ehkäisevä työ jää liian pienelle panostukselle. Ja oletteko
kuulleet, että sosiaalityössä enää nykyään käytettäisiin sanoja
"ennalta ehkäisevä toimeentulotuki" tai "ennalta ehkäisevä
sosiaalihuolto". Eheeii, ne ovat sanoja, jotka hukkuvat ja jäävät
kansioihin homehtumaan.
Sen vuoksi minä olen päättänyt olla oman elämäni paras asiantuntija.
En anna kaamosmasennuksen, väsymyksen enkä ruikuttamisen edes astua portailleni.
Ja kuinka sen teen?
Siten, että olen aina ja kaikkialla oma itseni. Minun ei tarvitse
esittää mitään eikä missään. Saan olla vain ja ainoastaan minä ja minun
ainutlaatuisessa kropassani. Siksi siihen ei mahdu Kaamoksia, ei
Masennuksia eikä Ruikutuksia, sillä niillä on niin iso ego, että ne
liian helposti ottavat vallan pienestä ihmisestä ja meistä tulee
Kaamos-Eijoja, Masennus-Eijoja ja Ruikku-Eijoja. Ja minä haluan olla
mieluummin pelkkä Eija!
Eija
=========================
Hei, olen yrittänyt hoitaa kaamosmasennustasi siten, että annan
itselleni joskus luvan olla vain, vaikka kahden lapsen yksinhuoltajana
tekemistä olisi yllin kyllin. Nautin kupin hyvää teetä rauhallisesti
ajan kanssa, se helpottaa vähän. Ja yritän mennä nukkumaan ajoissa ja
aina samaan aikaan, että rytmi säilyy.
Saako äiti olla vain?
=========================
Anna tilaa itsellesi. Kaikkiinhan kaamos ei yhtä paljon vaikuta
mutta, jos olet juuri se tyyppi jonka käpylisäkekin vaikkapa oireilee
pimeydestä, hyväksy se ja anna mennä talvi hieman pienemmällä
vaihteella, kerää voimia valon aikaan. Sytytä kynttilä, mietiskele,
käperry pesääsi ja lue vaikkapa kirja.
Aamulla päivänvalolamppu aamiaispöydässä kuitenkin helpottaa
liikkeellelähtöä (tosin huomasin että, mieheni kaipaisi
sarastuslamppua, hän on suorastaan ollut kärttyinen kun me muut
nautimme aamiaista ihanan päivänvalolampun loistaessa).
Kyllä se valokin sieltä tulee ja "täytä sydämesi valolla niin pimeitä päiviä ei ole".
PS. Itse olen herkkä valolle, eli elimistöni ei edes toimi täysin
normaalisti talvisin täällä suloisessa Suomessamme, kaikki on normaalia
vaikkapa etelänmatkan aikana.
EijaSi
=========================
Minä olen kesän ja valon lapsi, joskus on vaikeata, kun on pahin
rospuutto, mutta valittaminen ei auta eikä paranna eikä vie eteenpäin.
Sytyttelen paljon kynttilöitä, kuuntelen hyvää musaa, muistelen kesää
ja paras joulun jälkeen päivät alkaa pidetä. Se on minulle tärkeä
etappi. Koulun jumppaope sanoisi: vielä jaksaa....ja kyllä sitä jaksaa.
Antaa itsellensä luvan olla ja ladata, ei aina tarvitse olla
supertehokas. Hankkii värejä ympärilleen. Oranssia, keltaista,
turkoosia, mistä nyt pitää. Muistaa hemmotella itseensä joskus… menee
vaikka jalkahoitoon. Parantaa maailmaa ystävän kanssa. Saa valoa ja
iloa, kun auttaa muita. Pilven takana paistaa aurinko, vaikka se ei
näy... Hankkii kirkasvalolampun. Syö appelsiineja. Menee
taidenäyttelyyn.
Juulia
=========================
Luen joka aamu puoli tuntia sanomalehteä kirkasvalolampun
loisteessa. Sen oikein tuntee, kun serotoniinit lähtevät rullaamaan
päässä... Lamppu on ollut elämäni käänteentekevin joululahja! Jo 4
talvea ilman kaamosmasennusta!
Syksy menee joulua odotellessa ja miettiessä ja joulun jälkeen
voikin sitten jo ryhtyä suunnittelemaan seuraavaa kevättä ja kesää.
Näin talvi ohi, ettei huomaakaan. Lisäksi auttaa, kun on tarpeeksi harrastuksia talven ajaksi,
esim. jumppa tiettyinä iltoina, niin huomaatpa, että aina on se
jumppailta ja taas viikko ohi.
Erja
=========================
Kun masennus ja kaamos alkaa, lähden silloin heti suunnittelemaan
jo ensi kesää, mitä teen kesälomalla, kuinka hoidan kuntoani kun on
kesä, mitä teen jo heti keväästä ja tietysti alan tehdä puutarhan
hoitosuunnitelmaa. Siinä kaikkoaa jo merkittävä osa pimeydestä ja
kylmyydestä tai ne eivät tunnu niin päälle kaatuvilta.
Siirrä osa ajatuksista tulevaan kesään
=========================
No vanhempana ei enää voi käyttää "päivittäin" lappalaisten tunnettua kaamoksenviettotapaa!
Kuitenkin lumen sadettua maahan valoisuus muutamankin hetken verran muistuttaa talven riemuista!
Voi hiihtää lasketella rakentaa lumilinnoja ja muistaa, että pimeimmänkin hetken jälkeen tulee
taas valo, keväthanget, kevätaurinko, kesä ja taas syksyn ruska ja sitten kaamos! Vuodenkierto
erilaisuuksineen, jota ei ehkä ole monissa muissa maissa! Ajatuksin aina valoisammasta ja onneksi
niin erilaisista luonnon ilmiöistä voi kaamoksenkin käyttää
hyödykseen. On aikaa lukea, askarrella, ottaa yhteyttä ystäviin ja
tehdä sisällä tekemättä jääneitä askareita! Positiivisesti ajatellen!!
Luontoon tykästynyt
=========================
Kyllä se on mummona ihana olla ja miettiä heti aamusta omia
lastenlapsiaan ja niiden tuomaa iloa päivään. Joka päivä ollaan
tekemisissä ja vielä mikä mukavinta yksi tytär muutti perheineen aivan
naapuriin, niin sain lenkkikaverin pienestä esikoululaisesta. Joka
päivä sekin tuo positiivisuutta, kun pääsen kunnolla liikkumaan ja saan
olla terveenä. Olipa päivä aurinkoinen tai sateisen harmaa, niin eikun
kengät jalkaan ja ulos energiaa hakemaan näin eläkeläisenä se on päivän
yks piristys.
Pitäkää nuoret itsestänne hyvää huolta, että jaksatte näin
vanhemmiten nauttia jokaisesta päivästä. Turhat masennukset pois ja
jokainen päivä pitää ottaa positiivisesti.
ISOÄIDIN MIETTEET
=========================
Kun oikein on pimeää ja kurjaa ja mieli maassa niin vietän
"kauneuspäivän" tai illan. Ensin piiiitkä lenkki tuulessa ja tuiskussa.
Sitten kylpyyn tai saunaan ja teen ihon hoitoja, kuorintoja ja
laitan lopuksi jonkun ihanan naamion. Sen jälkeen jotain hyvää juotavaa
ja syötävää ja hyvän kirjan kanssa takan ääreen istumaan ja kynttilät
palamaan. Taustalle jotain hyvää musiikkia ja eikun rentoutumaan!
Kun oikein itseään hellii yhden illan niin taas jaksaa...
Nautiskelija
=========================
Ilman huonoa omaatuntoa, kynttilänvalosta nauttien, villasukat
jalassa sohvan nurkassa hyvässä seurassa tai vain omassa seurassa,
hyviä ajatuksia pohtien. Tai sitten ilmaan sopivat vaatteet päälle ja luontoon.
Haikka
=========================
Pimeällä sytytän monta kynttilää ja nautin niiden valosta. Jo
yksikin kynttilä, vaikka työpöydällä riittää. Ne antaa mukavaa energiaa
ja positiivista mieltä jaksaa eteenpäin.
Valoa pimeyteen
=========================
Ulkoilen aina kun se on vain mahdollista. Kun pukeutuu sään
mukaisesti, voi rankkasade ja viimakin tuntua raikkailta, raskaat
ajatukset pois pyyhkiviltä. Ja sitä paitsi kun ruumis voi hyvin, myös
mieli jaksaa paremmin.
Hanna
=========================
Tuijottelen joulukuun 21:tä päivää kalenterista , silloin on
talvipäivän seisaus joka taas tarkoittaa että siitä alkaa kevät.
Aurinkoisine päivineen ja kas pian ollaan niin pitkällä että linnut
palaa ja räystäiden alta kuuluu mukavaa lorinaa.
Lyhyesti sanottuna minä kai teen mielikuvitusmatkoja kevääseen.
Hanni
=========================
Laitoin jo ajoissa ulos kauniita pikkuvaloja valaisemaan pimeyttä.
Iltaisin sytyttelen sisälle kynttilöitä tuomaan valoa. Näitä
valonlähteitä katsellessa, mieli rauhoittuu ja tulee hyvä olo.
Ison perheen kanssa viettäessä aikaa, ei kovin paha masennus pääse iskemään.
Yksinäistä neuvoisin viettämään aikaa ystävien kanssa.
Mummu vm –57
=========================
Suklaata, viltti ja hyvä leffa.
Heidi
=========================
Minulla on kaksi mottoa elämässäni:
"Koskaan ei voi tietää, mitä kivaa huomenna tapahtuu"
"Jos tuntuu siltä, ettei kukaan rakasta minua, niin tiedän, että Jumala kuitenkin rakastaa"
Luotan siis siihen, että vaikka tänään olisi maailman surkein päivä
niin se ei tarkoita sitä, että samanlaista surkeutta olisi loppuelämä.
Tämä herättää toivoa ja toivo antaa voimia. Kun on voimia, niin pystyy
tekemäänkin jotain joka piristää itseä ja muita.
Optimistinen lamaantuja
=========================
Kaikki vuodenajat ovat ihania. Jos en olisi nähnyt kesää, kävellyt
syksyllä sateisessa metsässä, niin voisin saada kaamosmasennuksen. Nyt
on ihanan pimeää, luntakin on vihdoin saatu ja tähdet tuikkivat, kun
aamulla koiran kanssa olen aamulenkillä klo 6.00. Pimeän alkutalven
jälkeen tulee kevätaurinko lämmittämään.
Siinä se! Vuoden ympäri voi hoitaa kaamosmasennusta nauttimalla joka vuodenajasta, jokaisesta tapahtumasta.
Ihanat vuodenajat
=========================
Ensinnäkin toivoisin, että lopetettaisiin puhuminen kaamos, talvi, kesä, syksy, masennuksesta.
Masennus on vakava asia, ja aivan eri asia kun pimeän ajan väsymys. Kevätväsymys, lomaväsymys.
Monelle masentuneelle pimeä aika voi olla se paras aika ja kevät aurinko se pahin, ja päin vastoin.
Pimeys, huonot ilmat, ja joulu kiireet tuovat lisää väsymystä, ei
masennusta. Masentuneelle, yksinäiselle se voi olla myös se kaikkein
pahin aika. Kaikki on perhe keskeistä, ollaan yhdessä aikaa. Yksinäinen
on silloinkin yksin, ja masentunut. Masennus on masennus, ja vaatii
lääkärin hoitoa. Väsymys on väsymys, ja menee ohi, kun ottaa aikaa vain
itselleen ja huilaa.
Jokainen joka on sairastanut masennuksen, tai sairastaa sitä
parhaillaan. Tietää kuinka vakavasta asiasta on kyse. Eikä tilanne mene
ohi, vai suklaata syömällä ja huilaamalla.
Masennus on usein jopa vuosia kestävä seuralainen.
Vakavaa masennusta sairastava
=========================
Jos mieli tuntuu harmaalta siihen auttaa VALO!
Sytytän kynttilöitä iltaisin ja laitoin jo ajoissa jouluköynnökset parvekkeelle ja jouluvalot.
Heti jos aurinko pilkistää pilvenraosta tulee parempi mieli, on se
kumma juttu vain. Silloin on ihanaa lähteä ulos ja nauttia valosta.
Hessutyttö
=========================
En ole koskaan pitänyt talvesta, lähinnä kylmän, en niinkään
pimeyden takia. Nykyisin kaikki ne räntäsadepäivätkin on niin ihania,
kun keksin, miksi ne päivät on loistavia. Huonon kelin päivät on aivan
ihania kaapin siivous/leipomis/askartelu/lukemis/käsityö jne. -päiviä,
koska silloin ei tulisi mieleenkään lähteä ulos. Välillä tuntuu että
niitä on liian vähän, koska tekemistä on niin paljon :) Minusta on
ihanaa olla sisällä kun ulkona on kylmä, pimeä, mutta minä saan nauttia
kodin lämmöstä ja kaikesta ihanasta puuhastelusta, ilman
omantunnontuskia siitä etten ole ulkona reippailemassa.
Heli
=========================
Jos mahdollista, niin etsin aurinkoa menemällä etelään, jos taas se
ei onnistu, niin valolamppu palamaan töissä tai sitten vain
loisteputkilamput! Pääasia on, että tulee valoa ja taustalle voi
laittaa radiosta lempikanavan päälle, niin kyllä se siitä...
Heli
=========================
Mielestäni suomalainen saakin joskus synkkänä ja loskaisena
talvi-iltana olla masentunut ja hoitaa sitä käpertymällä paksuun
vilttiin takkatulen ääreen suuren suklaalevyn ja hyvän kirjan kanssa ja
yksinkertaisesti olla tekemättä mitään ja tuntematta syyllisyyttä
tekemättömistä töistä ja suklaan tuottamista liikakiloista.
Fazeriina
=========================
Kuuntelemalla hyvää musiikkia, suunnittelemalla kaikkea Jouluun
liittyvää. Käymällä norm. kursseilla ja jumpassa. Ystävien tapaamiset
ja muistaen, että usein miten uudenvuodenpäivänä jo paistaa aurinko
kirkkaasti.
Onneksi on työpaikka
=========================
Kaamosmasennukseen auttaa kirkasvalolamppu aamuisin ja töistä
tullessa keittiössä. Lisäksi hyviä asioita ovat liikunta, ulkoilu ja
paljon yhteistä aikaa perheen kanssa. Paljon kynttilöitä valaisemaan ja
luomaan tunnelmaa niin sisälle kuin parvekkeellekin.
Helinä
=========================
Ostan kukan ja kuljen paljon ulkona.
Heli
=========================
Vaiks kaikki ympärillä on harmaata, ikävää.
Minäpä hymyn suon kaikille ja jaksan nauraa asioille, niille negatiivisillekin.
HYMY JA NAURU. LAPSENMIELISYYS.
Kynttilöitä paljon, paljon iltaan kuuluu ja rentouttavaa musaa.
Niin sitä jaksaa tätä kaamosaikaa.
Helinäkeiju
=========================
Syön aamupalan kirkasvalolampun edessä ja käyn iltaisin avannossa. Ja runsaasti positiivista mieltä ja harrastuksia.
Kaamoksen neito
=========================
Kaamoksen torjuntaan auttaa kaksi asiaa:
Se että muistaa, että päivä pitenee ennen joulua ja se, että
helmikuun 15 päivän paikkeilla valoa on jo niin paljon ,että kesäkukan
taimet pannaan kasvihuoneissa kasvamaan. Tammikuussa jo voi nähdä
kuinka huoneen kasvit innostuvat kasvuun.
Talvi on oikeasti lyhyt, kun sen vain osaa ajatella siten. Se on kohta kesä, hei!
Tuutuli
=========================
Kaamosmasennusta? Mikä se on?
Vakavasti puhuen teen paljon; minulle tärkeitä asioita,
luottamustoimia, yhdistysasioita, varainkeräystempauksia jne.
puhumattakaan työstä. Annan myös itselleni aikaa rentoutua välillä
kunnolla mukavan kirjan, hauskan pelin tai tv:n parissa. Talvi kuluu
sukkelaan, kun ei jää ihmettelemään. Ja kevät palkitsee saapuessaan
valolla ja lämmöllä.
Iija
=========================
Pidän masennukseni poissa ulkoilun, kynttilöiden sekä suklaan
voimin. Ja totta kai lämmin kainalo tuo sitä lisäturvaa pimeään
aikaan...
Iina
=========================
Mitä masennusta?
Tämä on paras vuodenaika, voi kääriytyä huopaan ja sykkyröityä sohvalle lukemaan tai tujottamaan
kynttilän liekkiä - telkustahan ei tule mitään katsottavaa ihmiselle, jolla on elämä.
Pimeä on ehdottomasti keski-ikäisen naisen paras ystävä. Rypyt ja
likaiset ikkunat eivät, kynttilänvalo on paras siivousavustaja.
Voi antaa itselleen luvan olla ja ajatella sinisiä tai kultaisia
ajatuksia, muistella kiitollisena menneitä ja ihmisiä joita ei enää
ole.
Suunnitella tulevaa ja tehdä hyvät päätökset, on sitten täysin eri
asia, toteutuvatko ne koskaan. Ystäviä voi kutsua istumaan keittiön
pöydän ääreen, leipoa yhdessä kaiken ikäisten ja kokoisten kanssa.
Joulukorttitalkoot ja "mitä saa aikaiseksi sukkahousuista" - teemaillat piristävät kummasti.
Nenne
=========================
Sytytän kynttilöitä kylpyhuoneeseen ja menen rentouttavaan ja hemmottelevaan yrttiporekylpyyn.
Mukaan kauniiseen lasin poreilevaa juomaa ja kaamosmasennus mikä se sitten lieneekään on tipotiessään.
Irman sininen kuntopolku
=========================
Rakastan pimeätä aikaa, on niin kotoisen tunnelmallista hämärässä.
Ihminen lepää kuin karhu talvella, ei tarvitse yrittää loistaa auringon
lailla. Kaamoksessa valaistuskin on kaunis.
Jouluihminen
=========================
Kutsumme yhdessä toisen ystävän kanssa itsemme kolmannelle
ystävälle saunomaan. Paljon kynttilöitä, lasit viiniä ja muisteloita,
runoja, vitsejä. Ja jos on mahdollista mennä kirpparille, siellä
unohtaa räntäsateen. Vaikka se onkin parasta ihon hoitoa. Pimeys ei ole
niin pelottavaa, eikä masentavaa, kun laittaa jouluvalot. Olkoonkin
vaikka kuinka aikaista.
Irma
=========================
Kynttilät vain palamaan ja Il Divo kovalla soimaan. Hyvällä
omallatunnolla kirjan kanssa sohvannurkkaan. Siivota ehtii sitten, kun
päivä kirkastuu ja paljastaa nurkkiin kertyneet villakoirat.
Irma
=========================
Vaikka mieleni on valoisin keväällä valon määrän lisääntyessä,
annan sisäisen auringon paistaa pimeäänkin aikaan. Minusta on mukavaa
olla ihmisten parissa ja kohdata heidät hymyillen. Tosin kerran
työkaverini kommentoi hymyäni kuin sairautta: "eihän kukaan voi aina
olla hyväntuulinen". Mutta eihän sitä huonotuulisuuttaankaan tarvitse
työympäristöön levitellä; senkin voi piilottaa hymyn taakse. Ja kuinka
ollakaan, melko pian sellainenkin hymy muuttuu ihan aidoksi
hyväntuulisuudeksi.
Lauraelinan äiti
=========================
Antaa tuulla räntää vaakatasoon ja olla ulkona pimeää. Illat
sisällä kynttilöiden valossa on lastenkin mielestä tunnelmallista,
mukavaa ja vähän jännittävääkin.
Kunnes aurinko taas näyttäytyy otan pari kalanmaksaöljykapselia ja
monivitamiinitabletin, etten nukahda heti yhdeksän uutisten jälkeen.
Janatuinen
=========================
Etelän lämpöön ja aurinkoon valohoitoa saamaan...
Jaana
=========================
Tänä vuonna on ollutkin syytä hoitaa, kun Oulussakaan ei ole ollut
lunta kuin muutaman päivän marraskuussa ja nyt onneksi joulukuu toi
pienen lumipeitteen. Jos on lunta, olen joka päivä ulkona koiran kanssa
vähän tavallista kauemmin ja nautin valkoisuudesta. Tänä vuonna ostin
beevitamiinipillereitä ja ajattelin että jos ei se vitamiini piristä,
niin ainakin se että uskon sen piristävän! Kyllä se ainakin vähän
auttoi, ja suklaalla loput...
Jaana
=========================
Kirkasvalolamppua yritän käyttää. Liikuntaa. Nukkumalla enemmän
kuin kesällä. Lähtisin aurinkolomalle, jos olisi rahaa ja vapaata.
JJ
=========================
Varmaan väärällä tavalla, eli alkoholilla ja olen huomannut että se
vain pahentaa tilannetta. Tämä tällaisena vinkkinä mitä ei kannata
tehdä! Ehkä parempi olisi käyttää nuo rahat muuhun ja ostaa vaikka
kirkasvalolamppu tai tehdä etelän matka tms.
JaniP
=========================
Kaamosmasennukseen on hyvänä lääkkeenä positiivinen ajattelu että
kohta kaamos on ohi. Helpoiten tämä onnistuu hyvien ystävien ja perheen
seurassa vietetyn laatuajan parissa. Puuhastelkaa yhdessä kaikkea
mukavaa, ulkoilkaa keskipäivällä kirkkaassa auringon paisteessa jolloin
on päivän ainut mahdollisuus saada auringon energiaa (D-vitamiinia).
Rakastakaa toisianne, rakkaus antaa voimaa!
Janita
=========================
Kuinka hoidan... mitä?
Minulla ei ole kaamosmasennusta, sillä jo vuosia sitten kielsin
itseltäni sen olemassaolon. Tietenkään suoranaisesti aurinkoenergialla
toimiva ihminen ei saa akkuja ladattua täällä kylmässä ja pimeässä
Suomessa kovin tehokkaasti, ellei siihen lisää hymy-kerrointa, joka
auttaa vähintään 95% itsensä ja muiden piristykseen.
No, kävin 2 viikkoa Floridan auringossa keräämässä virtaa ja luotan
siihen, että uuden ihonvärin voimalla jaksan kevääseen asti. Kyllä
pieni breikki pimeyteen teki hyvää -bikinit on mielestäni kivempi asu
kuin toppapuku.
Hauskinta kaamoksen aikana on kulkea lumisilla kaduilla -varsinkin
lumi- tai räntäsateessa, katsella vastaantulijoita ja hymyillä heille.
Ehkä joku vaihtaa oman naamataulun irvistyksensä myös hymyyn.
Zeny
=========================
Kuuntelen ja laulan iloisia lauluja. Erityinen hitti on Petri
Laaksosen "Kevään leikit". Jouheva biisi, joka pistää tossun heilumaan
ja samalla kannustaa jaksamaan. Pitää vain huomata laittaa se
soimaan...
Möykky
=========================
Alan hoitamaan kaamosmasennusta jo syyskuun alusta. En kadota kesän
kivoja asioita elämästäni. Käyn ulkoilemassa ja liikun. Varsinkin
valoisan aikaan ulkona liikkuminen piristää kummasti. En anna
ruokavalioni liukua rasvaisen talviruuan puolelle, vaan syön kasviksia
edelleen. Käytän kirkasvalolamppua herättämään, silloin kun muuten on
hämärää, tai antamaan lisä potkua iltapäivään, silloin kun sitä
tarvitsen.
Jos mieli alkaa mennä apeaksi, annan itselleni aikaa tehdä
vaihteeksi jotain mielekästä. Nautin siitä että on pimeää ja tulee
lunta komistamaan maisemaa. Pakkanenkin vain piristää ja saa laittaa ne
ihanat villapaidat ja talvivaatteet päälle.
Johanna
=========================
Olen päättänyt kääntää tämän kurjuuden eduksi: Koska en pääse
kuopsuttamaan puutarhassa tai tekemään lasten kanssa lumiukkoja ulkona,
eikä joulukiireetkään vielä paina päälle, on hyvä tehdä tyynyistä maja
sohvalle ja lukea lapsille kirjoja toisensa perään. Majassa voi illan
pimetessä makoilla myös isännän kanssa!
Johanna
=========================
Lämpimän peiton alle käpertyminen oman kullan kainaloon on parasta
lääkettä kaamosmasennusta vastaan. Myös ystävät ovat suuri apu. Kävely
kirpeässä pakkassäässä, rentouttava sauna tai hieronta ja hyvä ruoka
tuovat paremman mielen.
Jos masennus siitäkin huolimatta meinaa nujertaa, on vaan
pakotettava itsensä sängystä ylös ja touhuttava kaikenlaista, vaikkei
mikään miltään tuntuisikaan. Kyllä se siitä sitten helpottaa.
Lumienkeli
=========================
Käyn lenkillä päivittäin. Tarjoan itselleni elokuvia, teatteria ja muuta mieltä virkistävää.
Jorma
=========================
Yksi suurimmista voimavarojen antajista auttaa aina masennukseen.
Oli se sitten talvi-, kaamos-, kevät-, kesä- tai syysmasennusta. Laitan
Stereoista soimaan Martti Servo & Napanderin musiikkia ja kuin
huomaamatta nousee huulille hymy ja hyvä mieli palaa taas.
Jussi S
=========================
Hyvinkin yksinkertaisesti - syömällä yhdessä perheen kanssa
aamiaista ilman ulkopuolisia virikkeitä eli TV:tä, radiota, lehtiä yms.
Töihin ajaessani kuuntelen uutisten sijaan musiikkia esim. klassista ja
töihin saapuessani tervehdin raikkaasti kaikkia ja työn teon aloitan
lukemalla aamun ajatuksen.
Jyrki H
=========================
Jaa mitä kaamosmasennusta? Eihän positiivisesti ajatteleva ihminen
voi masentua siitä, että on pimeää. Tai jos masentuu, ei ajattele
positiivisesti!
JJ
=========================
En ole vieläkään (pian 60v) oppinut ymmärtämään miksi etelän ihminen sekoittaa KAAMOKSEN JA PIMEÄN.
Olen itse Iso-Syötteen juurelta kotoisin, ei meillä siellä ollut
kaamosaikaan niin pimeää kun täällä etelässä. Täällä on niin
järkyttävän mustaa elämä etten tiedä millä sitä nimittelen.
Kaamos mielletään pohjoisen ilmiöksi eikä se ole siellä ikävä
ilmiö. Täällä minä haen ison pinon matkaesitteitä, lueskelen niitä
iltaisin kun vesi ja räntä hakkaa ikkunaan -HAAVEILEN- joko etelän
lämmöstä tai pohjoisen kirkkaista , valoisista ja kuulakkaista öistä
-revontulineen. Luen jonkun matkakertomuksen -uppoudun siihen. Sytytän
kynttilöitä.
Mantu
=========================
Viettämällä aikaa ystävien kanssa tai soittamalla hyvälle ystävälle joka jaksaa piristää.
Kaarina
=========================
Hoidan kaamosmasennustani polttamalla kynttilöitä, nukkumalla
sohvalla päiväunet ja lukemalla hyviä kirjoja ja katsomalla ihania
elokuvia. Vesiliikunta on myös ehdoton mielen virkistäjä.
Kaija
=========================
Lämmitän lähes joka ilta puulämmitteisen saunani, nautin puun
rätinästä ja pysähdyn tuijottamaan tuleen. Aika hidastuu ja saa taas
sielusta kiinni. Laitan saunahatun päähän ja vihdon huolellisesti
valmistellulla vastalla kynttilöiden valaisemassa saunassa. Näiden
ilojen taika ei toimikaan kesäyön valoisuudessa, vaan vaatii märkää
pimeyttä toimiakseen.
Kaija-Liisa
=========================
Kirkasvalolamppu auttaa. Se on minulla työpöydän kulmalla, ja pidän
lamppua palamassa aamuisin/aamupäivisin, kun istun koneen ääressä
tekemässä töitä. Aloitan kirkasvalohoidon joka vuosi heti syyspimeiden
alettua ja jatkan sitä pitkälle kevääseen.
Valoa kansalle
=========================
Hymyilemällä, koska se heijastuu aina takaisin ja leviää koko ympäristöön.
-:)
=========================
Yritän nukkua riittävästi.
Annan itselleni luvan olla tiskaamatta jos ei huvita ja löhöän mieluummin sohvalla.
Käyn lenkillä ja syön terveellisesti.
Ajattelen tulevaa kesää.
Nautin viikonlopuista täysin rinnoin: nukun pitkään, teen vain niitä asioita joita haluan.
Kaisa
=========================
Hmm… jos sellainen olisi, niin nauttimalla talven riemuista ja odottamalla kevättä.
Skorppari
=========================
Minä nautin tästä päivästä, koska huomenna voi olla huonompi päivä. Näin sitä pystyy siirtämään huomista huonoa päivää
Kari
=========================
Aamulla heti kun herään, päätän, että tästä päivästä tulee hyvä
päivä. Jos sitä minun ajatusta lapset yrittää kiukuttelullaan muuttaa,
tarjoan myös heille tätä hyvän päivän vaihtoehtoa. Toinen hyvä konsti
on ollut aamuisin heti herättyäni juoksulenkin tekeminen. Riittää
puolikin tuntia ja olo on ihan toinen. Silloin pärjää vähemmälläkin
yöunella, jos ei ehdi nukkua riittävästi. Niin kuin minulla nyt on.
Työn ohella opiskelua neljän lapsen yh:na. Lapset 8,7,4 ja 3-vuotiaat.
Hyvä päivä
=========================
Kaamosmasennus on osaksi kemiaa, osaksi asennetta. Minä hoidan
kaamosmasennusta kalanmaksaöljytableteilla ja nauttimalla joulun
odotuksesta: ensimmäisestä joulupiparista, ensimmäisistä jouluvaloista,
ensimmäisistä lumihiutaleista, kuumasta kermavaahtoisesta kaakaosta
loskaisen lenkin jälkeen, joululahjojen suunnittelusta, hyasintin
tuoksusta, käsitöistä. Ja GLÖGISTÄ, joka päivä!
Kun oikein väsyttää ja ei jaksa, jätän tiskit ja alan suunnitella
seuraavaa matkaa, johon säästän rahojani. Luen kirjoja, selailen
nettisivuja ja unelmoin. Ai minne, no Uuteen Seelantiin!
Jouluun höpsähtänyt
=========================
Ensinnäkin kun aamulla avaat verhot ja harmaa/märkä ilma saa mielen
masentumaan, laitan tietokoneen päälle, kahvin tippumaan ja etsin
kaapin kätköistä löytyisikö suklaata. Luen positiivarit, nauttien
samalla aamu kahvit suklaalla höystettynä ja jaksan aloittaa
huomattavasti positiivisemmalla mielin uuden päivän. Katson lapsen
hymyileviä unisia kasvoja pinnasängystä, kun hän ilmoittaa
jokeltelullaan: "äiti minäkin olen jo herännyt tähän uuteen päivään".
Huomaan etten voisikaan antaa valtaa kaamosmasennukselle.
Valonsäteitä harmaaseen päivään.
=========================
"Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat." Heureka!
Tähän hetkeen ja hyvien asioiden listaamiseen välillä
keskittymällä, pysyy masennukset loitommalla. Ja raikas sade kirkastaa
näköä, eli välillä niitä kyyneleitäkin pitää antaa tulla.
Kun jaksan uskoa itseeni, saan riittävän ripauksen lisää voimia jokaiseen päivään.
Kati
=========================
Otan jo lokakuussa asenteen, että marraskuu on itse asiassa
loistava kuukausi. Kaivan kynttilät ja vanhat levyt esiin odottelemaan
sitä marraskuun alkua. Laitan myös listan itselleni, ketkä ovat niitä
mukavia ystäviä joihin ei tule tarpeeksi pidettyä yhteyttä ja soitan
jokaiselle heistä ainakin kerran marraskuun aikana. Eihän täpläisillä
tunnelmilla voi enää masennusta tulla, eihän?
Katja
=========================
No kirkasvalolampulla... hyvä keksintö! Lisäksi yritän päivittäin
päästä ulos vaikka pimeä ja kylmä ei aluksi kyllä houkuttelekaan, mutta
kun pihalle asti pääsee niin huomakin kuinka talvinen maailma on
kaunis! Varsinkin nyt joulun valojen aikaan. Vitamiinien saannista
pitää myös pitää huolta ettei väsymys iske. Ja parin viikon matka
etelän aurinkoon ja lämpöön. Kyllä talvi on ihan mukavaa!
Katja
=========================
Aamulla aikaisin kynttilät palamaan aamiaispöytään. Hämärässä
kynttilöiden loistaessa voi rauhassa herätä. Valoja lisään pikkuhiljaa.
Talveksi vaihdan suurempitehoiset lamput. Olen huomannut että
valoisuuden määrän lisääntyessä huoneeseen, vireystaso nousee huimasti.
Iltaa kohden valaistusta pienennetään ja viimeiseksi jää palamaan rauhoittavat kynttilät.
Näin jatkan kevääseen saakka ja keväällä jo aurinko tekee kaamoksesta vainaan...
Kaisa
=========================
Pimeyden keskellä sytytän kynttilän tai kaksi, ja käperryn sohvan
nurkkaan katsomaan hyvää leffaa tai lukemaan hyvää kirjaa. Aikansa kun
antaa masentaa, niin kyllä ne positiiviset ajatukset työntyy
masennuksen yli.
Irmeli
=========================
Kaamosmasennus ei jää kiusaksi, jos sen antaa tulla, jos on
tullakseen. Eli; jos masentaa, ole hyvä itsellesi. Sytytä kynttilöitä,
nauti glögiä, juttele rakkaittesi kanssa.
Ota vastaan pimeys kuin ystävä, ja huomaat, ettei se masenna sinua, vaan pystyt elämään sen kanssa. Hyvää talvea!
Katriina
=========================
Tiedostan eri vuodenajat ja niiden vaikutukset elämääni, joten
ennakoin tulevaa kaamosta. Näin on helpompi ajatella, että
kaamosajassakin on aina ne positiiviset puolensa.
Täten varaudun jo etukäteen kaamokseen ja varmistaudun valosta
elämässäni kaamoksenkin keskellä. Jos mikään muu ei auta, sytytän
kynttilän tai useita kynttilöitä ja tuon näin valoa kaamoksen keskelle.
Mr Valo Kaamos
=========================
Oikeastaan en masennu kaamoksen johdosta, koska nautin tunnelmasta ja elämän pienistä asioista.
Siisti koti, rauha ja tunnelma valot, kynttilät, pisarat puiden
oksilla, kaunis luonto. Jos kuitenkin joskus tuntuu, että ei jaksa,
menen suihkuun ja voitelen itseni hyvällä voiteella ja laitan kahvin
tippumaan, hellin itseäni.
Tätä hellyyttä minä tarvitsen koska olen niin paljon elämässä
menettänyt. Joka aamu herään kiittäen, Jeesusta siitä, että taas on
uusi päivä jonka saan kulkea Hänen armonsa varassa. Kiitos tekee
ihmeitä!
Kielo
=========================
Ensinnäkin, kaikki negatiivisuus tai väsymys ei ole suinkaan
kaamosmasennusta. Kaamosmasennus kuten normaalikin masennus
vaikeusasteesta riippuen usein vaatii jopa lääkehoitoa. Mutta
tällaiseen normaaliin väsymykseen ja negatiivisuuteen auttaa mm. se
että karsii turhat menot ja vouhotukset pois ja antaa itsensä levätä
kun ei jaksa. Ja kun alkaa voimat palata etsii mieltä piristäävää
tekemistä, kuten konserteissa tai elokuvissa käynti, ystävien
tapaaminen tai mikä tahansa muu mikä itseä piristää.
Depressed
=========================
Ensiksikin. Irrottakaa erilleen sanat kaamos ja masennus, niillä ei
ole oikeasti mitään tekemistä keskenään. Kaamos on kauneimpia sanoja,
mitä saamenkielestä on suomeen huonolla menestyksellä väännetty ja
vielä väärään käyttöön.
Kaamos on saamenmaan kauneimpia aikoja joten ottakaa se sana
oikeaan käyttöön ja tulkaa itse katsomaan mitä se oikeasti on varatkaa
siis aikaa ja kaamosmatka lappiin. Tulkaa nauttimaan ihan oikeasta
kaamoksesta, se on ihanaa aikaa. Kaamoksen sini luo lepoa ja rauhaa.
Antakaa itsellenne aikaa ja lupa nauttia siitä.
Kaamoksen taika ihana aika
=========================
No aika huonosti tulee hoidettua. Lenkkeilemällä pääosin, mutta
kyllä huomaa että ei jaksa niin paljon kestää stressiä kuten esim.
keväällä tai kesällä. Ja positiivisuuskin tahtoo olla melkoisen
utopistista väliin...
Kimmo
=========================
Vastaus on ASENNE. Se on avain mukavampaan syksyyn. Pimeydessä on
ensinnäkin hyvät puolensa: Koti näyttää ehommalta ja siistimmältä, oma
naama näyttää ainakin 5 vuotta nuoremmalta. Lisäksi on ihanaa käpertyä
peiton alle ja hymistellä kynttilänvalossa. Ei tarvitsekaan jaksaa olla
superpirtsakka, vaan on lupa hiljentää vauhtia. Ei tarvitse miettiä,
onko kurvit kohdallaan, kun vetää ylleen villapaidan, villasukat ja
fleecepöksyt. Kaamoksen keskellä on ihanaa lukea kirjoja ja katsella
rakkausfilmejä. Ja on muuten tosi nautinto mennä ulos kävelemään
vesisateeseen, kun ei välitä kastumisesta. Antaa tulla vaan taivaan
täydeltä. Ja lopuksi rusinat pullasta: Joulun odotus voi alkaa jo
elo-syyskuussa. Mikä on ihanampaa kuin joulun tuominen kotiin
pikkuhiljaa, valaistuksen lisääminen, joulupakettien kääriminen ja
piparien leipominen.
Kirsi Koo
=========================
Minulla ei varsinaista kaamosmasennusta ole, koska pidän siitä kun on hämärää, voi polttaa kynttilöitä!
Minä poltan paljon kynttilöitä, niistä tuleva lämmin valo saa mielen positiiviseksi.
Lisäksi hyvä musiikki saa mielen iloiseksi!
Kirsikka
=========================
Aurinko taivaalla.
Auringon laskun kirjaama taivaanranta.
Tähtien tuike ja kuun energia illalla.
Luonnon muovaamat puut.
Lasten ilo valkoisesta lumesta.
Vaikka tuollaisia hetkiä on vähänkin, imen niistä kaiken energian itselleni ja nautin. Jaksan taas seuraavaan hetkeen.
Nauttikaa siitä, mitä ympärillänne on! Vaikka väkisinkin ihmetelkää, niin kohta se tulee itsestään.
Kissu
=========================
Se tunne, joka tulee itselle, kun näkee, että toiselle on tullut
hyvä mieli sanoistani tai eleistäni, on niin mahtava, että siihen jää
koukkuun. Ja sitä tunnetta haluaa aina vaan lisää ja lisää.
Kirsi
=========================
Kaamosmasennus on vakavampi juttu, mutta vastaan enemmänkin
kysymykseen miten selviän harmaasta vuodenajasta! Positiivareiden
aamiainen antaa aina uutta ajattelemisen aihetta! Löydän usein mukavan
näkökulman päivän tilanteeseen. Mitähän mielenkiintoista tänään
tapahtuu?
Perusasioista (säännöllinen ruokailu, liikunta, riittävä lepo, uni
ja rentoutuminen) kiinnipitäminen, puhuminen, lukeminen ja tässä
hetkessä eläminen auttaa läpi harmaankin päivän. Myös jonkun tulevan
asian suunnittelu piristää mieltä.
Elävät kynttilät ja ihanat tuoreet kukat luovat tunnelmaa syksyiseen harmauteen.
Kirsti
=========================
En pode kaamosmasennusta enkä muitakaan masennuksia.
Pimeällä vuodenajalla on ihana poltella kynttilöitä ja aromaattisia
öljyjä tuoksulampussa. Näin joulun alla jouluvalmistelut saavat
väkisinkin hyvälle mielelle.
Kirsikka
=========================
Lukemalla Positiivareiden aamun ajatuksia jo heti aamusta "oikeille
raiteille" pääsemiseksi, negatiivisten ajatusten torjumiseksi.
Ajokoira
=========================
Minä hoidan kaamosmasennustani kirkasvalolampun lisäksi pitämällä
huolta kunnostani. Lisäksi yritän toimia Tomin tapaan, ajattelemalla
positiivisesti sillä kaikilla asioilla on se hyväkin puolensa vaikka
joskus sitä joutuukin oikein miettimään.
Laalaa
=========================
Heipä hei, meillä kotona ollaan niinkin yksinkertaisia että kun
minä alan väsyä niin luuri kouraan ja puhelu hyvälle ystävälle. Siinä
tulee kummallakin puolin ja toisin purettua omat väsymyksen ja
pahanolontunteet ja puhelun päätteeksi huomaamme aina nauravamme
ongelmillemme.
Toinen hyvä keino on itselläni kolmenlapsen äitinä ollut ottaa tuo
koko revohka mukaan ja lähdetään ostoskeskukseen kävelemään ihmisten
sekaan. Käydään mehulla ja nelivuotias poikani viihdyttää tarinoillaan
vastaantulijoita, tällöin minäkin saan jutustella ihan ventovieraiden
ihmistenkin kassa luontevasti. Kyllä ne on nuo lapset ja ystävät
melkoinen valo, ne muistuttavat aina ettei periksi kannata antaa.
Stressivapaata joulunodotusta kaikille toivoopi äippä81 ja lapset 4v 3v
ja 2v.
Poppis
=========================
Sisustaa huoneet kynttilöillä ja sytyttää ne palamaa ja syödä
jotain hyvää ruokaa sekä jäkkäriksi terästettynä glögiä tai muuta
vastaavaa!
Kynttilöiden valosta voimaa
=========================
Siis kaikkein turhin syy masentua on masentua ilmoista. Asia, jolle ei itse voi yhtään mitään.
Pukeudutaan ilmojen mukaan, hankitaan vaikka koira, niin on pakko
lähteä ulos ja huomata, että eihän tämä nyt niin kamalaa olekaan. Ja
mikä sen mukavampaa kuin kömpiä räntäsateesta sisään lämpimään ja istua
löhötuoliin lukemaan, voi vaikka lämmittää oloaan fingerporillisella
hyvää juomaa.
Jokaisen kaamoksen jälkeen on aina tullut kesä.
Leena K
=========================
Kaamosmasennus, se tulee joka vuosi vaikka olisi kuinka
positiivinen. Hoidan omaa kaamosmasennustani lukemalla joka työaamu
Ajatusten aamiaisen, ja sen luettuani huomaan monesti että elämä on
oikeasti ihan ihanaa. Ja kun muistan, että joulun jälkeen päivät
alkavat taas pidentyä ja valo voittaa, niin kyllä se kaamosmasennuskin
sitten viimeistään väistyy!
Leena
=========================
Käytän valohoitolamppua aamulla lehteä lukiessa ja voin hyvin kuvitella lukevani lehteä ulkona auringonpaisteessa. Suosittelen!
Entinen kaamosväsynyt
=========================
Kaamosmasennus lähtee ulkoilemalla, muuten liikkumalla ja
muistelemalla valoisampia aikoja. Pimeydessä on hyvätkin puolensa:
pakkasöinä tähdet loistaa ja revontulet ritisee.
Leena
=========================
Taion auringon loistamaan sydämeeni!
Lenni
=========================
Ajattelen, että nyt on hyvä aika käpertyä sohvalle kirjan pariin
tai sitten innostun jostain käsityöstä! Ja sitä käsityötähän ei malta
lopettaa millään ja kas kuinka ilta kuluukin nopsasti.
Jonain toisena iltana saatan lähteä kuntosalille kävellen! Siitä saa kummasti energiaa ja raitista ilmaa samalla.
Joskus saatan vain katsoa tv:tä ja laittaa kynttilät palamaan! On
hyvin rauhoittava tunnelma ja hyvät tuoksut, jos käyttää
tuoksukynttilöitä.
Ajattelen että hups, kohtahan on taas kevät ja päivät pitenee yhtäkkiä!
Lenuutes
=========================
Kaamosaika on todella vaikeaa minulle ja liikunta jää vähiin,
vaikka se olisi yksi hyvä tapa piristää itseään. Vuosi sitten oli ihana
mahdollisuus päästä lähes kahdeksi viikoksi etelän aurinkoon. Se teki
ihmeitä marraskuun pimeyden keskellä. Valitettavasti rahallisesti
siihen ei ole nyt ollut mahdollisuutta.
Nyt olen nauttinut käpertymisestä lämpöisen huovan alle pimeinä
iltoina rankan työpäivän päätteeksi. On ihanaa olla vaan kynttilöiden
valossa ja kuunnella kaunista musiikkia.
Kannattaa muistaa ottaa myös esille välillä kesäiset lomakuvat. Ne piristävät kummasti.
MUTTA nyt on lumi maassa ja maisemat aivan mahtavat sekä Joulun odotusta ilmassa. IHANAA!
Tonttu-tyttö
=========================
Kaamosaika on minulle yhtä nautintoa! Illat on mukava käpertyä
sohvannurkkaan, laittaa aidot kynttilät palamaan ja lukea kirjoja tai
katsoa lempiohjelmia. Myös pimeät aamut ovat ihania, voi vetää pipon
päähän ja lähteä työmatkalle kuin pyryharakka, kukaan ei huomaa
pimeässä mitään. Vasta työpaikalla laitan hiuksia kuntoon ja meikkiä
naamaan. Kun lapsemme olivat pieniä, leikimme iltaisin ulkona
taskulamppujen kanssa, tai joskus myös pilkkopimeässä, kaamosajasta
löytyy monia ihania nautintoja!
Kaamoksen ystävä
=========================
Hoitamalla ensin suoliston kuntoon, sitten välttämällä sokereita
ym. hiilihydraatteja eli kahvileipiä, vaaleita leipiä, limsaa, olutta
(viinilasi viikonloppuna sallittu). Nukkumalla riittävästi, käymällä
joka päivä tunnin kävelylenkillä, syömällä monipuolisesti kasviksia ja
vihanneksia sekä keittoja. Avantouinti kruunaa tämän kaiken, riittää
pari kertaa viikossa. Aamulla kun herää, niin kiittää Luojaa siitä,
että saa herätä uuteen päivään, ja jos mahdollista, terveenä.
Liisu
=========================
Aamulla nostan itseni niskasta ylös ja lähden koiran kanssa puolen
tunnin aamukävelylle raikkaaseen ilmaan. Säästä ja pimeydestä
riippumatta mieli on hyvä ja koko päiväksi riittää energiaa. Jos
illansuussa töistä tullessa masentaa, taas vain koira naruun ja
pikkulenkki. Pelkästään se, että näkee kuinka koira nauttii tartuttaa
hyvän mielen itseenkin. Ja kyllä ne kotityöt voi jättää vähemmälle ja
tehdä jotain sellaista josta tulee hyvä mieli!
Pullamössö
=========================
Miusta kyllä tuntuu siltä että se masennus ei tiijjä tulla jos sitä ei oottele...
Lissu vaan
=========================
Itäsuomessa ei tietty "oikeaa" kaamosta ole, vaikka yhdellä
pimeällä lähden töihin ja toisella tulen. Aamussa on upeaa nähdä
sininen hetki - sen rauha ja kauneus lumoaa aamusta toiseen. Illasta
olisi mukava kääriytyä peiton alle, laittaa kynttilä palamaan ja vain
lukea.
Naisena olen tullut tiettyyn ikään, jolloin keho ei ole enää kuin
20 v, vaikka mieli onkin. On joutunut valitsemaan: hoitaako itseään
nyt, että jää myöhemmässä vaiheessa aikaa ja rahaa muuhunkin kuin
sairastamiseen vai kuunnellako kolotuksia. Siinäpä sitä on ollut
asennemuokkausta itsensä kanssa, että saa taas otettua käyttöön niitä
nuorena aikuisena olleita systeemejä: pientä lenkkiä ja pitkää
venyttelyä, tanssia, lumikenkäilyä, kävelyä jne.. Vaikea on ollut
alkuun päästä, mutta olo on kummasti piristynyt olkoon kaamos sitten
tai ei. Uskottava se on minunkin, että liikkumisella on lääkkeen
kaltaisia vaikutuksia! On kaikin puolin mukavampi olo, kun kolotukset
ovat alkaneet jäädä pois JA se on PALJON SE! Siksi se
kaamosmasennuskaan ei ole päässyt kimppuun.
Ja onpa sitten mukava kaivautua peiton alle sopivasti raukeana
lukemaan hömpää ja välistä asiaakin niin hyvällä omalla tunnolla.
Oppia ikä kaikki
ps. Aloitin muutama viikko sitten rauhallisesti, että oikeasti
nautin liikkumisesta edes vähän. Tiesin kokemuksesta, että jos aloitan
liian repäisevästi, liikkumisen ilo jää liian kauas ja kaikki
liikkumiset jää taas ja kolotukset sen kun jatkuvat. Nyt unikin on
tasaisempaa - en muuten olisi uskonut...
=========================
Kaamostani häivytän kynttilänvalolla ja lasillisella viiniä silloin tällöin illan hämärtyessä. Rauhoitun takkatulen ääreen.
Uimalla kynttilän valossa omassa altaassa.
Paras ehkä kaikista nikseistäni on sellainen, että otan hyvän kirjan ja käperryn filtin alle ja
nautin vain hiljaisuudesta ja rauhasta. Sielu ja mieli lepää.
Romantikko
=========================
Syön suklaata, nauran ja paljon ja iloitsen mistä voin. itse asiassa, en edes pode kaamosmasennusta!
Andersson
=========================
Kun on paljon ohjelmaa, ei ehdi ikävystyä. Käyn kuntosalilla
säännöllisesti - se antaa uutta energiaa. Ystävät ja perhe ovat
tärkeitä tukia.
Ei kaamosmasennusta
=========================
Kaamos ja koko elämä on asennekysymys. Lasi on joko puolitäysi tai
puolityhjä, voit itse valita. Jokaisesta asiasta saa joko negatiivisen
tai positiivisen, oman asenteen mukaan. Itse ajattelen esim.
pimeydestä, että hei ihan kohta alkaa kevät. Päivä on Tapaninpäivänä
kukonaskeleen pitempi!
Kaamoksessa on se hyvä puoli, että nyt pääsevät kynttilät,
takkatuli ym. oikeuksiinsa! Tai tähdet, kun asuu maalla, jossa ei ole
häiritseviä katuvaloja! Entäs sitten revontulet? Kaamos myös oikeuttaa
käpertymään huovan sisälle, juomaan glögiä tai muuta lämmittävää, ei
tarvitse olla niin energinen kuin kesällä! Itsensä hemmottelu, hyvä
kirja, ystävät, elävä tuli, niillä kruunataan kaamos!
Ollaan kuin karhut pesässä
=========================
Illan hämärässä lähden koirani kanssa tekemään lenkin läheiseen
metsikköön. Tunnin lenkin jälkeen päivän asiat ovat saaneet oikeat
mittasuhteet ajatuksissa. Kotiin tultuani sytytän kynttilät palamaan ja
käperryn laiskanlinnaan lukemaan hyvää kirjaa. Lauantai-iltana saunan
jälkeen hetkeä voi juhlistaa punaviinilasillinen.
Myös illan vietto hyvän ystävän kanssa syvällisiä keskustellen on rentouttava tapa ladata akkuja
pimeänä aikana.
Marraskuun lapsi
=========================
Aina, kun pienikin auringonsäde pilkahtaa, annan sen tarttua
itseeni ja laitan vahingon kiertämään. Silloin saan myös
kanssaihmisiltäni energiaa ilman, että heidän oma varastonsa siitä
hupenee. Yritän myös pilvisinä päivinä toivottaa ystävilleni
"aurinkoista päivää" ja vakuutella, ettei aurinko ole mihinkään
hävinnyt, se on vain hetken piilossa. Näitä hyvän mielen viestejä
lähetän useimmiten tekstareina, koska silloin ystäväni voi valita, mikä
on paras hetki sen vastaanottamiseen.
Mehukatti
=========================
Itselläni on tähän aikaan vuodesta sellainen vaihe ikään kuin
varautuisin talviuneen, koko ajan tekee mieli syödä ja olo on ärtyisä
ja nukuttaa jatkuvasti. Pitäisi saada käpertyä johonkin koloon ja
herätä vasta kun kevätaurinko pilkistelee. Mutta kun tämä ei ole
mahdollista, on parasta olla mahdollisimman armollinen itselleen, antaa
aikaa vain olla ja levätä, sytyttää kynttilöitä ja käpertyä huovan alle
hyvän kirjan kanssa. Ei pidä vaatia itseltään liikaa, vaan olla
itselleenkin lempeä. Viettää rauhallista aikaa perheen kanssa. Ja aina
sään salliessa muistaa ulkoilla. Kyllä se kevät sieltä vielä koittaa!
Mimmi
=========================
Menen ulos säällä kuin säällä - tarpeeksi oikeanlaista vaatetta
päällä tietysti. Jos oikein tulee räntää ja tuulee, uhoan mielessäni:
Tuule, p-kele, kyllä minä kestän! Kun kävelylenkin jälkeen laittaa
lämmintä juotavaa ja menee sohvalle torkkupeiton alle, elämä tuntuu
taas paljon paremmalta.
Ärripurri
=========================
Syön terveellisesti, otan myös ravintolisiä: vitamiineja,
kalaöljyä, antioksisantteja. Ulkoilen joka päivä koiran kanssa säässä
kuin säässä tunnin verran. Asun maaseudulla, jossa voin ihailla luonnon
kauneutta ja vuodenajan vaihteluita joka päivä sekä nauttia
hiljaisuudesta. Olen onnellinen kaikesta mitä minulla on: miehestä,
omasta talosta, autosta, terveydestä...
Ei vaivaa kaamosmasennus eikä flunssat ja energiaa löytyy!
Maija-Liisa
=========================
Onneksi kaamokseeni ei liity lainkaan masennusta. Pimeä vuodenaika
ihanan valon välissä antaa luvan rauhoittua ja järjestellä ajatuksiaan.
Aurinko on ihana asia, mutta toisaalta se jotenkin velvoittaa
toimintaan: pyykki kuivaisi hyvin, matot pitäisi tuulettaa jne. Mutta
mikään ei ole kodikkaampaa, kuin armelias hämärä ja myrsky, jolloin saa
olla rauhassa sisällä, kutoa tai lukea ja ihailla luonnon
ainutlaatuista voimaa ikkunan läpi. Vielä kynttilä palamaan tai tuli
takkaan, niin tunnelma on täydellinen! Kaamoksen antama rauha on täyttä
lomaa mielelle ja sielulle valmistautuessamme taas uuteen valoon ja
kasvuun!
Fami
=========================
Meillä on eteisessä hieno lamppu, jossa on pehmeän väriset lamput. Aina, kun sen lampun laittaa päälle tulee hyvälle tuulelle.
Joulutonttu
=========================
Ajattelen tulevaa talvipäivänseisausta, joka on jo ihan pian. Siitä
mennäänkin valoa kohti. Annan myös itselleni luvan olla hitaampi ja
rauhallisempi kuin valoisana aikana.
Mari
=========================
Ulkoilemalla ja iltaisin polttelemalla kynttilöitä
Vanilja
=========================
Olin usean vuoden ajan kärsinyt jonkin asteisesta kaamos-, no jos
ei nyt -masennuksesta niin ainakin -väsymyksestä. Kunnes viime vuonna,
kun olin aloittanut kuntoilun ulkoilmassa. Hankin kunnon varusteet
jolloin sää ei milloinkaan ollut este, ja kävin ulkona lenkillä 4
kertaa viikossa säännöllisesti. Kaamosväsymyksestä ei ollut tietoakaan!
Ulos todellakin voi mennä säällä kuin säällä, kun on kunnon
vaatteet päällä ja vaikka sauna tai lämmin suihku odottamassa kotiin
palatessa. Mieli on hyvä kun on ollut reipas, eikä tule mitään
masennuksia eikä väsymyksiä. Nyt kun olen flunssan vuoksi joutunut
olemaan 2 viikkoa lenkkeilemättä, olen muutenkin täysin väsynyt ja
saamaton.
MK
=========================
Aloitin tämän vuoden lokakuussa uudessa työpaikassa. Työ on
haasteellista ja minulla on paljon opittavaa. Lisäksi minulla iskee
tähän aikaan vuodesta yleensä kaamosmasennus. Nyt en ole
kaamosmasennuksesta kärsinyt. Uskon vastauksen löytyvän, ei ainoastaan
mukavasta työyhteisöstä, vaan KIRKASVALOLAMPUSTA! Pidän lamppua
toimistossani, ja samalla kun puurran työn keskellä, saan nauttia
"Karibian auringon" valohoidosta! Vielä töiden jälkeenkin jaksan
opiskella ja harrastaa, mitä ennen en jaksanut tehdä.
Valoa kansalle
=========================
Nousen aamuisin (arki, ei viikonloppuisin, silloin nukutaan pitkään
ja lenkkeillään jos siltä tuntuu!) kello kuusi ja lähden saman tien
reilun puolen tunnin lenkille. Sen jälkeen kotiin suihkuun ja aamupala
+ lehden luku kaikessa rauhassa. Vasta sitten töihin. Ehtii kuitenkin
hyvissä ajoin ja huomattavasti pirteämpänä!
Aamusta se alkaa
=========================
Kirkasvalolamppu on mainio lisä "Aamiaisherkkujen" lisäksi!
Marita
=========================
Kun tulin Suomeen noin 3½ vuotta sitten, pelkäsin talvea, pimeää ja
kylmää. Varauduin pahimpaan. Ostin hiihtopuvun, talvisaappaat ja
välihousuja. Sytyttelin kynttilöitä heti hämärän tultua. Verhoilin
asunnon aprikoosin väriseen kankaaseen että siellä näyttäisi
'lämpimältä'. Ensimmäinen talvi meni ohi todella nopeasti ja muuttui
aurinkoiseksi kevät-talveksi. Toisena talvena olin jo varautunut siihen
miltä se kaamos tuntuu, mutta sitten sairastuin masennukseen. Tänä
talvena taas tuli masennus, vaikka olen jo tottunut tähän talventuloon.
En enää pelkää pimeän aikaa enkä kylmää, mutta jotain tapahtuu pääni
sisällä silloin kun aurinko ei enää paista kirkkaana taivaan täydeltä.
Yritän tehdä kaikkea kivaa mutta se ei auta.
Miehelläni on mielestäni hyvä filosofia talventulosta: Silloin kun
on talvi, levätään niin kuin kaikki muutkin luontokappaleet tekevät.
Nukutaan enemmän, puuhataan vähemmän ja löysätään köyttä niiden
tiukkojen vaatimusten suhteen. Sitten kun se kevätaurinko sieltä
pilkahtaa ollaan valmiita taas menemään eteenpäin täysillä!
Talvisurupuserossa
=========================
Hoito on tapahtunut vahingossa. Otin pienen Australian-terrierin
pennun. Nyt ulkoillaan säännöllisesti. Nautimme kaikesta luonnon
muutoksesta pimeästä, lumesta, rapakelistä. Aurinko antaa lisäpotkua,
jos sattuu pilkottamaan. Mieheni kanssa on avautunut uudelleen
keskusteluväylä. Suupielet ovat nousseet ylöspäin. Yöunet ovat
parantuneet. Aamulla herään levänneenä. Koira nukkuu vieressä
onnellisena.
Lääkkeeni on löydä luonto. Kaamos tulee valmistamaan tietä uuteen
valoisuuteen. Ihminen on onnellinen löytäessään jotakin uutta.
Eläkepäiviini valmistaudun ilolla. Syli ei enää ole tyhjä ja rinnallani
kävelee olento, jolle olen tärkein ihminen.
Onnellisesti yhdessä
=========================
Reipas kävelylenkki hyvissä varusteissa esim. illalla työpäivän
jälkeen tekee tosi hyvää (kun saa vaan itsestä irti, että pääsee
lähtemään)
Itsensä pieni hemmotteluhetki (esim. käynti kauneushoitolassa, teatterissa, konsertissa - mistä itse pidät)
Romanttinen päivällinen
Hetket hyvien ystävien kanssa
M-T
=========================
Täällä pohjolassa on kaksi pimeää vastakkain joten pimeää riittää.
Yleensä laitan valoja huoneistoon paikkoihin jossa olen ja missä
työskentelen siellä pitää olla hyvät valot joten siten on mukava
työskennellä. En koskaan katso pimeässä tv;tä se on haitallista
silmille ja näin kun näitä valokohteita on eripaikoissa riittävästi
myöskin mieli pysyy kirkkaana ja nythän jo laitettiin Jouluvalot jotka
valaisevat huonetta ihan kivasti ja ovat sen lisäksi vielä kauniita.
Ulkon on kiva kävellä kun on valjoja laitettu ikkunoihin ja pihoille.
Tässä samalla muistuttaisinkin että MUISTAKAA IHMISET HEIJJASTIN
HEILUMAAN JOS NIITÄ EI OLE VALMIIKSI LAITETTU JO VAATTEISIIN YLEESÄ
LASTEN VAATTEISSA ON JO MONESSA MUTTA AIKUISTEN EI JOTEN AIKUISET
MUISTAKAA HEIJASTIN!
MAIKKI
=========================
- yritän saada kiinni jokaisen aurinkoisen hetken ja valoisan ajan vuorokaudesta - ja nauttia siitä
- käytän kirkasvalolamppua
- viime vuonna, kun vanhat koirani vielä elivät, nautimme
ulkoilmasta, oli sää mikä tahansa. Hyvä olo tuli siitä, kun "pojilla"
oli hyvä olla.
- kääriydyn untuvapeitteeseeni, laitan radion hiljaiselle, ja luen.
- Nautin siitä, ettei minulla ole kiire mihinkään enää, ja saan levätä riittävästi, ja vain olla (eläkkeellä)
Marjas
=========================
Kaamoksen aikaan on 'virallinen lupa' käpertyä sohvan nurkkaan
lataamaan akkuja takkatulen ääreen hyvän kirjan, leffan tai musiikin
pariin.
Toisaalta liikunnan on todettu auttavan selkeästi
kaamosmasennukseen, joten ei muuta kuin sinne vain ulos pimeään
ihailemaan tähtitaivasta, revontulia ja kuutamoa. Miksi uida
vastavirtaan väkisin kun voi nauttia pimeydestä ja ottaa tästä
kurjuudesta kaiken ilon irti.
Ja huom! Miksi ottaisit joko/tai -asenteen - Molemmat keinot on suositeltavia!
Lissu
=========================
Täytyy vaan ajatella että jokainen päivä on tärkeä elämssä. Ja kynttilän valo iltaisin, on jotain aivan ihanaa.
Mallu
=========================
Minun valohoitoni on kynttilät. Laitan niitä useampia valaisemaan
huonetta. Näin häviää myös kodin pölyt näkymättömiin stressaamasta.
Joulun läheisyys saa myös pihat valoon. Tosin en pidä värikkäistä,
vilkkuvista valofiguureista, ne saa olon rauhattomasti. Hups
tammikuussa valaisee jo Luojan valo, aurinko.
Äitiliini
=========================
Huononakin aamuna yritän irvistää naamalleni hymyn ja hetken
irvistystäni katsottuani en voi mitään kasvolihasten luonnolliselle
rentoutumiselle ja luontevan hymyn ilmestymiselle. Hymyilemällä
muillekin päivä paranee, koska hymy on yksi tarttuvimmista viruksista
maailmassa.
Marju
=========================
Vilkas ja meneväinen kun olen, niin yritin tapella vuosikausia
kaamosmasennusta vastaan, onnistumatta. Nyt hellitän vuoden pimeimpänä
aikana, eli löhöilyä, lepoa, kynttilöitä, mietiskelyä=> paljon
onnellisempi olo. Ja kun kevät koittaa, virtaa riittää vaikka muille
jakaa.
MM
=========================
Kun olen vihdoin voittanut pitkittyneen keskivaikean masennuksen,
niin tuntuu, ettei kaamosmasennus (josta myös olen vuosia kärsinyt) ole
enää mitään. Mutta "varmuuden vuoksi" syön d-vitamiinia lokakuusta
maaliskuuhun, hemmottelen itseäni tavallista enemmän esim.
vaahtokylvyillä kynttilänvalossa ja kyllä sitä suklaatakin menee.
Muutama ylikilo on kuitenkin pienempi paha kuin jatkuva paha mieli.
Minulla on onneksi nuori koira, jonka kanssa on lähdettävä ulos 3
kertaa päivässä, säässä kuin säässä. Olen hankkinut kunnon
ulkoiluvaatteet ja kengät, joten vaakasuorassa satavat jäätävät
räntähiutaleetkaan eivät hetkauta. Olen tehnyt päätöksen, että jokainen
sää on hyvä sää, eikä siellä ulkonakaan tarvitse loputtomiin olla. Ja
silloin kun siellä ulkona on, niin pitää nostaa katse ylös märästä
mustasta maasta ja katsella vaikka tuulessa tanssivia koivunoksia, ne
ovat mitä kauneinta balettia. Neljä vuodenaikaa on rikkaus ja
viimeistään ensi kevään tultua ei näitä kaamospäivä enää edes muista.
Marketta
=========================
Muutin 33 vuotta sitten Sveitsiin, pitemmät valoisat päivät, enemmän aurinkoa!
Martti
=========================
Käyn juoksemassa aamulla kello viideltä ja ihailen kirkasta tähtitaivasta.
Päivällä käyn lounaalla puolen tunnin kävelyllä ja illalla saman verran koiran kanssa.
Sitten näin talvisin on mentävä nukkumaan aikaisemmin kuin kesällä.
Sekin auttaa, kun todetaan työpaikalla yhdessä, että väsyttää, mutta kohta se kääntyy valoisampaan päin.
Mauri
=========================
Meillä on töissä kirkasvalo lepohuoneessa. Käyn syömässä eväät siellä ja lueskelen samalla lehtiä.
Aamulla noutaessani lehden, päätän millaiset kuteet tänään laitan
päälle. Sään laatu on sivuseikka, kuten myös sekin millä jalalla
työkaveri on noussut. Ulos vaan lenkille ja katselemaan kauniita jouluvaloja, joita ihmiset ovat laittaneet pihoilleen.
Niin ja hyvä käydä jossain välillä tuulettumassakin, kotona tulee näin talvisin vietettyä aikaa yllin kyllin.
Merja
=========================
Hoidan kaamosmasennustani lukemalla Positiivareitten Aamiaisen
päivän aluksi. Sillä ja Onnistujan päivyrillä jaksan iltaan.
Yöpöydälläni on Kokki-Jussin Saavutusten seikkailu, kun tarvitsen
"rautaisannoksen" ja luin juuri Timo Ylä-Soininmäen kirjan
Kokonaisvaltainen menestys. Mahtavia tunnelmia Sysmän mökiltä ja
hellävaraista opastusta elämän kiemuroihin. Tom Lundbergin kirja Puhu,
vaikuta, menesty on nyt päällimmäisenä yöpöydälläni. Sytytän kynttilät,
otan kirjan ja vaivun mietiskelemään lukemaani. Suosittelen!
Merja
=========================
En hoida kaamosmasennusta millään tavalla, koska sitä ei edes ole.
Olen aina nauttinut kaikista Suomen vuodenajoista niin pimeistä kuin
valoisistakin. Tyttäreni potee kuitenkin kaamosmasennusta ja hänelle on
ollut apua kirkasvalolampusta. Hänellä palavat muutenkin kaikki
mahdolliset valot.
Hannele
=========================
Minulle syksy oli aiemmin hyvin ahdistava ajatus pimeän tulon
vuoksi. Ensimmäisen kerran siihen tuli pilkahdus, kun miesystäväni
sanoi, että ajattelepas, miten romanttista voi olla, kun tulee pimeät
illat ja voi laittaa kynttilöitä ym. Se ajatus alkoi tehdä tehtäväänsä.
Hoksasin, että ajatusten kääntäminen positiivisiksi asioihin, joista ei
pidä voisi auttaa.
Sitten ostin kirkasvalolampun, jota pidän vain aamusta päällä,
koska se vie yöuneni, jos olen sen valossa iltapäivällä. Sekin auttaa.
Tänä syksynä olen aloittanut lisäksi vielä lähes säännölliset
meditaatiot, jossa opettelen ottamaan itselleni energiaa ja valoa.
Vielä pyydän aamuisin yläkerrasta että saisin apua päivääni, niin että
tapahtui, mitä tahansa päivä olisi mielestäni hyvä. Sekin auttaa tosi
paljon. Mutta silti on pakko myöntää vielä, että parasta on, kun näkee
auringon paistavan päivällä edes hetken. Se tuo tosi hyvän mielen
pitkäksi aikaa.
Anna-Sylvi
=========================
Leivon jotain ennen leipomatonta herkkua kuonohyväksi koko
perheelle. Tai nauran itseni tärviölle omalle "puhevammalle"
(useimmiten ennen keksimättömiä, käsittämättömiä sanoja).
Erityisen tarkasti kuuntelen omia lapsiani ja heidän keskeisiään
keskusteluja ikään kuin kärpäsenä katossa (esim. lapset olohuoneessa ja
minä tuvassa, siis en salakuuntele..) Lapsilla on melko mahtava tapa
jutella kaikista asioista.
Yritän kaamoksen aikana olla huumori-imuri ja -levitin.
Tietysti on mukavampi olla, kun muistaa levätä riittävän yöunen!
Mamma-Mia
=========================
Ehkäisen ennalta kaamosmasennusta ja monia muita vaivoja
talviuinnilla! Energiaa lisää, hyvä mieli joka kerta itsensä
voittamisesta! Ja mukavat, rennot ihmiset lauteilla! Suosittelen
lämpimästi!
Meriniemen Mia Kotkasta
=========================
Kun iskee kaamosmasennus, väännän mielen keskipakoisvoimalla sen
KLIK! (lähes onomatopoeettisesti havaittavasti) juuri päinvastaiseksi,
eli kaamosPOSITIIVISUUDEKSI. Ja kas, jo alkaa mielen aurinko paistaa.
Ihan oikeasti, se toimii!
Elin juuri elämäni parhaimman marraskuun, ilman suuria mullistuksia ja ihan ajatuksen voimalla, ilmeisesti.
MediaMia
=========================
Torjun kaamosmasennusta nauttimalla pimeän vuodenajan luomasta
rauhasta ja hiljaisuudesta. Sytytän paljon kynttilöitä, pidän takassa
tulta ja teen kuutamokävelyjä.
Minsku
=========================
Hymyilen. Aina ei toki tarvitse olla hyvä mieli tai hyvä olla.
Kaikilla väistämättä on huonompiakin päiviä. Mutta huonompanakin
päivänä voi ohi kulkiessa antaa pienen hymyn ohikulkeville. Joskus
"kaiku vastaa niin kuin sinne huudetaan" eli saan takaisin myös hymyn.
Olen vakuuttunut, että tämä asenne pitää minut pääosin hyvällä tuulella
ja vältän kaamosmasennuksen.
Minna
=========================
Nautin valkoisesta lumesta, joka narskuu kenkien alla ollessani
koiran kanssa ulkona. Sytytän kynttilän, luen hyvää kirjaa, nautin
hiljaisuudesta ja ennen kaikkea muistan sen kuinka hyvin minulla on
asiat loppujen lopuksi.
Minna
=========================
Pyrin joka päivästä tekemään elämisen arvoista, uusi kiva kokemus
jonka muistan myöhemmin. Katkaisen rutiinin jollain, vaikka uusi
kuntosali ja siellä käynti, vierailu johonkin tilaisuuteen, ruokahetki
ystävän kanssa...
Molly
=========================
Elämällä elämää päivän kerrallaan. Lepäämällä, mutta myös
ulkoilemalla riittävästi. Karistamalla turhat painolastit ja
järjestelemällä elämäänsä kuntoon. Olemalla rehellinen. Huomaamalla
pienet hyvät asiat. Ihmissuhteita ylläpitämällä, olemalla se aktiivinen
osapuoli ja lähtemällä liikkeelle, tai kutsumalla ystäviä ja tuttavia
kylään tai keksimällä yhteistä tekemistä. Voi ilahtua itsensä lisäksi
huomaamalla että ilahduttaa muita. Ei pidä odottaa aloitetta muualta,
odotus voi olla pitkä ja kun joku sen tekee, aikataulu ei ehkä
sovikaan.
Toteuttamalla suunnitelmia, opettelemalla uusia asioita tai
parantamaan vanhoja taitoja, tutkimaan maailmaa. Ei niiden
toteuttamista kelit estä. Auringonpaisteen tuovat moninaiset
ihmissuhteet, hienot asiat ja tapahtumat, aurinko pilkahdellessaan
pilven takaa on kuin piste iin päälle. Keleihin vetoaminen on helppo
tekosyy murehtia. Silloin onkin ainoa lohtu auringonpaiste. Koska sen
saanti on vaihtelevaa, ei kannata laskea sen varaan.
Minttu
=========================
Kaamosmasennustani hoidan Ajatusten aamiaisella, kävelylenkeillä, yrittäen muistaa omat tavoitteeni ja tehdä niiden eteen työtä.
Minnuli
=========================
Juoksulenkki ystävän kanssa piristää syksyisenä pimeänä iltana. Lumen tultua kaamos muuttuu siniseksi hetkeksi...nautin siitä.
Sininen ilta
=========================
Aamuisin paljon valoa, iltaisin kynttilöitä ja kaunista musiikkia.
Ystäviä, hyvää ruokaa, leipomuksia. Joulun odotuksen tutut jutut:
piparit, tortut, jouluvalot, korttien ja lahjojen askartelu, käsityöt,
hyvät kirjat, joihin upotessaan unohtaa kaiken loskan ympärillä...
Paljon touhua ja tuttuja ihmisiä ympärillä: koulun myyjäiset,
partion itsenäisyysjuhla ja lipunnosto, kehitysvammaisen tyttären
asuntolan puurojuhla, niin paljon välittämistä ja hyvää tahtoa - mihin
siinä masennus mahtuisi? Ympäröi itsesi hyvillä asioilla, uskalla
lähteä mukaan, sinut otetaan vastaan, etkä ole enää yksin. Välitä, niin
sinusta välitetään. Anna lahjaksi muille itsesi ja saat lahjaksi
toisten ystävyyden. Älä pelkää rakastaa elämää joka kukkii pimeyden
keskellä!
Mimmuli
=========================
Menen koiran kanssa ulos reippaalle lenkille säästä huolimatta.
Kuinka mukavalta tuntuukaan tulla sisälle lämpimään, sytyttää kynttilä
ja takkatuli. Katsella tulen loimua ja juoda kuppi teetä. Kuunnella
hyvää musiikkia. Ei ehdi masennus iskeä.
Mirja
=========================
Kirkasvalolamppu jonka sain joulupukilta viimevuonna on auttanut
minua. Sitä kun käyttää n.5 pv. peräkkäin niin taas helpottaa pariksi
viikkoa… Olen myöskin "jouluhullu", eli alan jo elokuussa haaveilemaan
joulusta. Iloitsemalla ja suunnittelemalla joulua jo hyvissä ajoin -
joulutuoksuineen kaikkineen mieli pysyy pirteänä. Toki kehnojakin päivä
on, mutta pääpiirteittäin lapsellinen joulun odotus on mitä
palkitsevinta, vaikka olen jo 35-vuotias.
Saman joulun odotuksen olen tartuttanut myöskin avomieheeni,
tyttäreni osaa sen taidon itsekin! Myöskin hyvä musiikki auttaa, jos
meinaa ajatukset mennä vain negatiivisuuteen, kummasti tulee mieleen
kappaleisiin liittyviä juttuja ja jalka alkaa vispaamaan… Olen ollut 2
viimeistä talvea rankan masennuksen kourissa, mutta enää en anna
ajatuksieni sairastuttaa itseäni, sillä se olen minä joka päätän
ryvenkö vai sinnittelenkö vaikeiden asioiden läpi ja muutan
tulevaisuuteni positiiviseksi. Ensimmäinen sääntö onkin; Rakastan
itseäni sellaisena kuin olen.
Joulufani
=========================
Hoidan kaamosmasennusta siivoamalla kotia, auttamalla muita ja
innostumalla uusista haasteista ja kokemuksista. Nautin myös raikkaasta
ilmasta ja kauniista maisemista. Nämä kaikki antavat uutta energiaa
itselleni ja muille jaettavaksi.
Netta
=========================
Ennakkovalmistelut kaamosmasennuksen estämiseksi ovat tärkeitä:
ilmoittaudun keskustelupiiriin, kenties kuvataidekurssille ja aina
johonkin liikuntaryhmään. Varaan kotiin hyvää lukemista ja paljon
kynttilöitä, lupaan pitää "luppokutsut" ystäville ja perheelle, hankin
hyvät ulkoiluvarusteet räntäkelille ja julistan sisähalliuintikauden
alkaneeksi. Viikonloppuisin olen ulkona niin paljon kuin ehdin ja voin,
nautin metsän vihreydestä ja kuuntelen tuulta.
Saattaa kuulostaa tekopirteältä ja pakkotoimiselta, mutta olen
huomannut että itsensä ohjelmointi - kaikkeen hauskaan, tietysti - ja
toisten ihmisten tapaaminen ovat minulle takuuvarmoja masennuksen
poistajia.
Jooga, klassinen musiikki tai jazz, vaeltelu kirjastossa ja
taidegallerioissa - kauneuden ja rauhan etsiminen tuo aivan uuden
ulottuvuuden pimeyteen!
Tirlittan
=========================
AI ETTÄ KUULOSTI NIIN TUTULTA.NÄIN VAIN ON, NIIN KAUAN KUN ON YÖ JA
PÄIVÄ, NIIN KAUAN ON NIITÄ JOTKA JAKSAA OLLA NEGATIIVISIA JA NIITÄ
JOTKA EI OLE, LUOJAN KIITOS!
MINUSTA VOIMA TULEE JUSTIIN SIITÄ ETTÄ ME JOTKA EI JAKSETA OLLA
AINA MIINUSMERKKI MIELESSÄ, OLLAAN VASTAKOHTIA, SAMALLA MYÖS
ESIMERKKINÄ JA JOPA JOSKUS "PIIKKINÄ LIHASSA" NIILLE MIINUSMERKKISILLE
IHMISILLE.
KAIKKI POSITIIVISET IMMEISET : OTETAAN HEIDÄT HAASTEINA - KAAMOS ON
MUUTEN AIVAN TODELLA UPEA AIKA, SE ON SYKSYN JÄLKEEN PARAS AIKA. ON
TUNNELMAA, TUNNETTA, KYNTTILÖITÄ, IHAN KUIN VILTTI PÄÄLLÄ SOHVALLA
PÖTKÖTELLESSÄ JA LUPA PITÄÄ PYJAMAPÄIVÄ- MIETIPPÄ SITÄ.
Nina Ü
=========================
Etsimällä kauneutta ympäriltä; ei katso loskaista maata vaan lumen
leikkiä ilmassa, ei loputonta synkkää sadetta vaan kynttilän liekkiä
jne. Ja etsimällä asioista hyviä puolia. Kaikesta löytyy jotain hyvää;
jos autosta loppuu bensa, olipa hyvä ettei loppunut kauempana korvessa/
Lapin matkalla/viedessä lasta lääkäriin. Näitä ei parane kaikille sanoa
ääneen, "peruspessimisti" hermostuu jos kuulee "yltiöpositiivin"
juttuja...
Työkaluna ilo
=========================
Kynttilöitä, kynttilöitä ja vielä kerran kynttilöitä, takkatuli ja
lämmintä löhöilyä peiton alla, luvallista laiskottelua, hyvää
musiikkia, elokuvia, hemmottelua, joululauluja, ystäviä, konsertteja,
ulkoilua unohtamatta. Lumiukon teko tai pulkkamäen lasku lasten kanssa
on erittäin terapeuttista!
Eli siis kaikkea, mistä tulee hyvä olo.
Nina
=========================
En muista koskaan kärsineeni kaamosmasennuksesta. Pidän syksystä,
siitä kun värikkäät lehdet tippuvat puista, ilmassa on kirpeyttä, voi
vaihtaa garderobin kesäisestä lämpimämpään. Vuodenajat ovat suuri
rikkaus vaikka kieltämättä pitkä talvi välillä tympii. Silloin poltan
kynttilöitä päivittäin ja nautin olosta lämpimässä kodissa, kun ulkona
riehuu tuuli ja myrsky.
Syksyn lapsi
=========================
Aamulla, kun herään ajattelen ensin joogaopettajani sanoja ("olkaa
kuin tähti tai aurinko tai lamppu pimeässä") tai illalla lukemani
kirjan viestiä. Luen aina illalla jotain mieltä kohentavaa ja
rakentavaa.
Jos olen hereillä kyllin varhain, teen muutaman joogavenytyksen ja
asetun itseni keskelle. Ajattelen olevani itse vastuussa siitä mitä
tänään tapahtuu ja mitä tunnen. Sitten lähden soitellen sotaan...
Töissä tervehdin kaikkia iloisesti ja juttelen muutaman sanan
muusta kuin työstä. Laitan kirkasvalolampun päälle ja keitän kahvit.
Saatan vielä soittaa lapsilleni kotiin päivän varustuksesta sään
suhteen tai muuten vain. Näin muistan olevani kokonainen ihminen, enkä
vain työmyyrä.
Kun alkaa väsyttää, hyväksyn väsymykseni ja teen töitä väsyneenä,
eri vaihteella. Kun tulen kotiin, otan kymmenen minuutin päikkärit tai
lepohetken ennen kuin rupean laittamaan ruokaa. Ruokapöydässä
huolehdin, että tarjolla on aina jotain punaista tai oranssia,
säilöttyä aurinkoa.
Pieni iltakävely niin, että tutkailen kutakin säätä mielenkiinnolla
kuin kokisin sen ensimmäisen kerran: miltä tuntuu sade, tuuli, räntä,
mikä vaan iholla ilman ennakkoasennetta?
Sitten kipin kapin lämpimään kotiin lohdulliseen kynttilän valoon.
Villasukat jalkaan, lapset kainaloon, kirja tai tv ja teetä ja tummaa
suklaata.
Kaamosmasennukseni aiheuttaa minulle sekä väsymystä että
unettomuutta. Unettoman ajan käytän häikäilemättä hyväkseni ja
ajattelen nukkuvani sitten keväällä enemmän, niin kuin teenkin.
Väsyneenäkin voi tehdä työtä ja hoitaa asioita, kunhan ei rynni eikä
panikoi. Pienellä vaihteella. Vuosien myötä oppii olemaan itselleen
armollinen.
Kaamoksen kaveri
=========================
Valoa, valoa... Pieni kynttilänliekki keittiön pöydällä valaisee
koko kaamoksen. Suurempaa valoa tarvitessani katson pilviin ja muistan
kuinka loistava aurinko kultaa pilvet ylhäältä päin - muistamiseen ei
enää tarvita todellista lentomatkaa.
Outi
=========================
Sauvakävely on hyvä keino kaamosmasennuksen torjumiseen. Jos pystyy
piipahtamaan pienellä lomalla, vaikka vain ystäviä tapaamaan toisella
paikkakunnalla, että ympäristö ja ajatukset vaihtuvat viikonloppuna ,
se auttaa kummasti. yleensä se, että tiedostaa, kuinka tärkeää on, että
positiivisuus on tärkeää elämisen kannalta auttaa iloa tuottamaan
elämään. Eikä pienet päiväunet elämisen laatua suinkaan pahenna,
päinvastoin jaksaa paremmin!!
Paavo
=========================
Kaamosaika on ihanaa aikaa rentoutumiselle, voi tuijottaa
takkatuleen tai kynttilään sekä ladata akkuja. Levätä kun luontokin
lepää! On aikaa lukea lukemattomia lehtiä ja kirjoja, koska likaiset
ikkunat eivät herätä huomiota, villakoirat piiloutuvat hämärään ja
keittiön kaappien ovien rasvatahrat häipyvät näkymättömiin! Niiden aika
koittaa kun aurinko pilkistää esiin - ja sitten onkin taas vauhti
päällä! Ihanaa tämä vuodenaikojen vaihtelu!
Päivi
=========================
Punainen huopa, sohva ja villasukat auttavat kestämään kaamosta. Käsityöt ja c vitamiini pitävät mielen virkeänä.
Murunen
=========================
Pidän ajatukseni positiivisina ja pirteinä, että kyllä se päivä
paistaa risukasaankin vaikka nyt onkin harmaata. Myös joulun odotus saa
harmaat päivät tuntumaan paremmilta. Ja pieni herkuttelu, kuten suklaa,
on aina loistava valinta piristämään surkeita päiviä.
Päivi
=========================
Vedän rullaverhot alas, jotta en näe kuinka pimeä ja kamala ilma
ulkona on, sytytän kirkasvalolampun, laitan kauniin kesäisen
luontokuvan pöydälle, istuudun nojatuoliin kuvaa vastapäätä, syön
suklaata ja luen oikein hyvää kirjaa. Tämän energiatankkauksen jälkeen
jaksaa mennä kävelylenkille räntäsateeseen, eikä yhtään harmita.
Nautiskelija
=========================
Jos sellainen yllättää, sytytän illalla kynttilöitä ilokseni ja
soitan ystävilleni. Käyn ystävien luona kylässä, tai saatamme lähteä
elokuviin, ravintolaan syömään... piristämme toistemme päivää ja olemme
toistemme "olkapää", jos sitä tarvitsee.
Päivi
=========================
Jostain kumman syystä me suomalaiset tarvitsemme ison ja pahan
kolauksen ennen kuin löydämme sen hyvän ja positiivisen vireen
elämästämme. Itsekin havahduin vasta poikani vakavan huumeongelman
kautta NÄKEMÄÄN. Kun kerran asun täällä kaamoksessa, olen oppinut
nauttimaan tästä ajasta lepäämällä tarpeeksi ja lisäämällä reseptiin
myös lämmintä ja rentouttavaa kynttilän valoa. Jotenkin tuntuu, että
meidän kuuluukin ottaa rauhallisemmin tämä pimeä aika ja kerätä voimia
valon aikaa varten.
Lopettakaa se hampaat irvessä suorittaminen ja antakaa itsellenne tämä lepoaika.
Päivi
=========================
Tänä syksynä kaamosmasennus on todella yrittänyt kaapata vallan.
Tai ehkä se johtuu iästä, vuosi vuodelta tuntuu tämä pimeä aika
pahemmalta. Olen pyrkinyt ulkoilemaan joka päivä vaikka onkin jo pimeää
ennen kuin ehtii lenkille. Raitis ilma virkistää kuitenkin vaikka ei
ehtisi tai ilman puolesta voisi ulkoillakaan kuin vähän aikaa. Olen
huomannut, että jos jää koko illaksi sisälle ei kuitenkaan saa tehtyä
mitään ja löytää itsensä sohvan nurkasta herkkuja mussuttelemasta (ja
koko ajan väsyttää). Tsemppiä kaikille kaamoksen kanssa painiville,
syksy on niin pitkällä että ollaan jo voiton puolella. Ei muuta kuin:
"ylös, ulos ja lenkille".
Päivi
=========================
Laitan kaikki valot päälle ja hyvää musaa!
Päivi
=========================
Ehostan itseni nätiksi ja puen kauniisti tulee paljon positiivisempi olo!
Päivittäin
=========================
Otan pienet päivätorkut töissä (ja kotona).
Tapaan ystäviä vapaalle.
Käyn leffassa.
Kirjoitan meilin kivoimmalle ystävälle.
Käyn virkistäytymässä baanalla, tiirailen sopivia miehiä ja otan sopivan miehen kotiini lempimään.
Käyn ilmaisissa näyttelyissä. Otan seuraa mukaan jos löytyy (esim. kummilapseni ja hänen äitinsä).
Syön lempijuustoa.
Maalaan vesiväreillä.
Lueskelen pääosin lehtiä ja yhden kirjan.
Teen ristisanoja vähintään kerran viikossa.
Ostin hajuveden.
Ostin huulipunan.
Kävin Stockmannilla ostamassa astianpesuaineen.
Katsoin Stockmannin Lasten Jouluikkunaa.
Latasin ilmaisen piirustus-ohjelman netistä (osoite HS:n sivuilla).
Nukun runsaasti.
Teen vain niitä juttuja, joista saan mielihyvää.
Pienet torkut sallittu myös työssä
=========================
Luen positiivareiden sivuja ja lähettelen ystävilleni positiivareiden kortteja.
Pärskä
=========================
Perinteiset kuviot. Villasukat, villapaita, kynttilöitä, lämmintä
juotavaa (kuksasta), puhelin piippauksella, hyvä TV sarja, puhtaat ja
pehmoiset lakanat sängyssä, veden pitävät pyöräilyasu, pihalla
riittävästi vaatetta...
Lisäksi omana spesiaali juttuna levitän AURINKOA s-postien mukana -
aivan konkreettisesti. Viestiin lisään sopivaan kohtaan AURINGON kuvan
tai tekstiin keltaisella "AURINKO" sanan. Aina kun viestittelee jonkun
kanssa, niin pari pientä kivaa sanaa AURINKOON liittyen, niin
itsellekin tulee iloisempi olo. Jos itsellä tai kaverilla on oikein
synkkä hetki, niin kannattaa muistaa, että AURINKO paistaa aina - tosin
joskus pilvien yläpuolella.
KaamosAURINKO
=========================
Asenteella!
Paula
=========================
Minun kaamosmasennukseni pysyy parhaiten kontrollissa liikunnalla.
Aloitan päivän voimistelemalla ja venyttelyllä, sitten suihkuun. Heti
on paljon enemmän virtaa päivän toimiin. Vielä kun lähtiessä ulos
sateeseen pukee päällensä oranssin kaulaliinan ja ottaa keltaisen
sateensuojan niin on kuin aurinko paistaisi.
Leena
=========================
Ulkoilemalla, polttamalla kynttilöitä vaikka jo aamiaispöydässä,
muistuttamalla itselleni, että kohta päivä taas pitenee... Yleensäkin
kohottamalla "mukavuustasoa": ylellisen pehmeä villapaita, kuuma kylpy,
paksu viltti hartioille, mukavat tohvelit, lämmittävää talviruokaa,
itsensä ja kumppanin hellimistä.
Pedro
=========================
Kaamosmasennus tulee joka vuosi suunnilleen samaan aikaan ja
riippuen miten kiireinen ja stressaantunut olen, se iskee joskus
rankemmin, joskus kevyemmin.
Olen päättänyt että, jos tämä on minulle vaikeaa aikaa, niin hoidan
pakolliset asiat, työn ym. ja kieltäydyn tyylikkäästi kaikesta muusta
stressiä aiheuttavasta ns. ylimääräisestä menosta. Enkä tunne tai edes
aio tuntea huonoa omatuntoa asiasta. Minä annan itselleni aikaa
käpertyä kynttilöiden ja hyvän kirjan pariin ja villasukkien
kutomiseen, minä ansaitsen sen.
Pia
=========================
Tunnelmoin aidoilla ja sähkökynttilöillä. Ripustan kynttiläsarjan
verhotankoon ja toisen kynttiläsarjan laitan hyllyn päälle maljakkoon
Pia, Masku
=========================
Kaamosmasennus on alkanut vaivaamaan vuosivuodelta enemmän. Tänä
syksynä, kun ensi oireet alkoivat ilmaantua, päätin, että nyt kyllä
pinnistelen tietoisesti asiaa vastaan.
Olen kertonut ystäville, että minua vaivaa masennus näin syksyisin.
Se on jo hieman tuonut helpotusta kun on saanut jakaa. Sitten olen
aloittanut liikkumisen. Kerta viikkoon sulkapalloa, lisäksi lenkkeilyä
(ostin askelmittarinkin). Töihin hommasin kirkasvalolampun, joka
posottaa koko päivän (se on auttanut ihan oikeasti). Ja kun oikein on
ollut hankala päivä, niin olen pyörähtänyt kaupoissa, joissa on
kirkasta ja kaunista katseltavaa...
Mutta tärkein lienee asenne asiassa kuin asiassa. 21.12. jälkeen päivä taas pitenee!
Liisa
=========================
Perjantai-iltana viinipullon, suklaalevyn ja hyvän kirjan kanssa sohvalle. Auttaa kummasti.
Dooris
=========================
Lähtemällä ulos, ylös ja lenkille. Kynttilät palamassa ja
töpsytellen sisällä villasukissa ja ihailemalla takkatulen loimua.
Kutsua ystäviä illanistujaisiin pienen napostelun merkeissä. Paljon
HALEJA läheisille!
Pirre
=========================
Kun on aina pimeää, niin miksi pitäisikään olla yhtä aktiivinen
kuin kesällä? Nautin kynttilän valosta ja takkatulesta ja ensilumesta
ja annan itselleni luvan olla vaan. Käyn bailatinossa ja
latinalaisrytmit vievät ajatukset aurinkoiselle hiekkarannalle...
Rumba
=========================
Minua helpottaa tieto pimeän taittumisesta joulukuussa talvipäivän
seisaukseen. Vaikka menenkin töihin pimeällä ja tulen kotiin pimeällä,
hyödynnän viikonloppujen päivänvalon. Mukavaa talvella on myös
takkatuli ja kynttilät!
Nyt voin jo ajatella, että ensi kuun jälkeen on jo helmikuu!
Pirjo
=========================
Lähden lenkille, aina uudestaan ja uudestaan.
Liikunta nostaa mielialaani, olen huomannut kokemuksesta.
Pirri
=========================
Minulla kaamosmasennus on lääkärin diagnosoima vaiva, johon auttaa
mielialalääkitys. Ja se todella tepsii, älkää ihmiset arastelko mennä
lääkäriin! Mielialalääkkeet (serotoniinin takaisinoton estäjät) ovat
tositarpeeseen määrättyinä tehokkaita eivätkä aiheuta riippuvuutta.
Aiempina vuosina minulle riitti kirkasvalolamppu syyspäiväntasauksesta
kevätpäiväntasaukseen, mutta tänä vuonna ei enää.
Kaikki pehmeät konstit - lepo, kynttilät, musiikki ym. - ovat
tietenkin hyviä ja ohessa käytössä, mutteivät ne tehoa riittävästi, jos
tauti on aito kaamosmasennus.
Ai niin: jos suinkin voit nukkua niin paljon kuin haluat, tee se äläkä tunne siitä syyllisyyttä!
Pirjoliisa
=========================
Yritän joka aamu kertoa itselleni että tästä tulee hyvä päivä.
Puuhaan sellaisia asioita ja pikku hommia joita en tee muuhun aikaan vuodesta, esim. siivoan kaappeja jne.
Pirkko K
=========================
En masennu kaamoksesta, sillä rakastan talvea ja pimeyttä. Saan
laittaa parvekkeelle valot jo lokakuun alussa tai puolivälissä, voin
ihastella tähtitaivasta ja samalla miettiä avaruuden kauneutta.
Osallistuin syksyllä Tähtitaivas tutuksi kurssille työväenopistossa ja
nyt löydän monta tähtikuviota taivaalta. Tähtitaivas on uskomattoman
kaunis. Talvinen luonto, hallaneidin kuuraamat lumiset puut luovat
kauniin kodin ja kotipiirin tontuille ja metsänhengille ja keijuille,
tuovat myös joulun tunnun sydämeen ja mieleen.
Räntäsade on iloisen räpättävää ja lumisade on aina yhtä
innoittavaa, rauhoittavaa, ilostuttavaa, kaunista...hämärtyvään iltaan
saa lumoa kynttilöillä, lumilyhdyillä, tuikuilla. Kotona voi käpertyä
rakkaan kainaloon, nauttia teetä tai kaakaota ja pyytää rakastan
hyväilemään sutisella (pehmeä, leveä sivellin) kaulaa tai kättä ja mikä
parasta, hän myös toteuttaa toiveen. Talvi on täynnä lumoa ja ääretöntä
kauneutta, se sopivasti rauhoittaa mieltä tai sai ilakoimaan. IHANA,
IHANA TALVENAIKA JA KAAMOS!
Pirkko
=========================
Mikä kaamosmasennus?
Siis tämä talviko ja pimeys - sehän kuuluu osana vuoden kiertoon.
Talvellahan on lupa olla vähän hitaampi ja unelias ehkä vähän äreäkin
toisinaan. Kun olen hyväksynyt tämän osana elämän ja vuodenaikojen
vaihtelua - ei se tunnu pahalta vaan siitä osa nauttia.
Kynttilän valossa ja peiton mutkassa kuunnella lumisadetta ja
pakkasta. Pakkasen kiristyessä pukea lämpimästi päälle ja mennä ulos
ihailemaan räiskyviä revontulia. Yksinkertaisesti nauttia myös tästä
kiinteästi elämäämme kuuluvasta pimeämmästä ajasta ja antaa myös
itselle aikaa ja ottaa rennommin - hellittää hetkeksi.
Ei muuten joulukaan stressaa...
Äitikarhu
=========================
Kun sataa, voi ajatella, että ihanaa, kun elämme kosteassa maassa!
Sateita, pimeyttä, kaamosta vastaan ei kannata kiukutella. Ei ihminen
luontoa vastaan voi tehdä muuta kuin saastuttaa.
Voit sytytellä kynttilöitä, valoja, takkatulia. Ja seurata, kuinka
lumi valaisee maisemaa. Muistaa myös, että aurinko on pilvien takana.
Vielä se risukasaankin paistaa. On hienoa täällä pohjoisessa seurata
vuodenaikojen vaihtelua. Kaamos on aikaa, jolloin voi paneutua elämisen
tapaansa, miettimällä, vaikkapa muuttaa elämänsä KYLLÄ -elämäksi.
(Kunhan joulun hulinatkin saa kunnialla ohi)
Pirkko
=========================
Aamulla heti herättyäni napsautan kirkasvalo lampun valaisemaan.
Olen lukenut valon tehosta kaamosväsymykseen ja masennukseen. Vuoden
verran on positiivista kokemusta! Se auttaa heti aamutuimiin
virkistymään ja masennus ei pääse yllättämään!
Ulkoilu myös auttaa! Pitää vaan jaksaa, vaikka ulkona olisikin pimeää ja kylmää - mieli pysyy virkeänä.
Pike
=========================
Liikkumisesta ulkona saan puhtia, myös monivitamiinipilleri on
hyväksi avuksi. Ulkonäköön panostamalla; uusi väri/-leikkaus hiuksiin
ja pukeutumiseen väriä. Vapaa-ajan erilaisiin "rientoihin"
osallistuminen painottuu kaamosaikaan.
Raija
=========================
Hellin itseäni - otan jalkakylpyjä, ihokuorintoja jne. Keskityn
muihin asioihin kuin säähän – intensiivisesti. Ja mietin, että tämä on
ohimenevää. Haaveilen.
Carpe diem
=========================
Lukemalla, ulkoilemalla ja nukkumalla. ei se muuta tartte. Kaamosmasennus on höpöpuhetta.
Joskus väsynyt, joskus ei/nainen
=========================
Ajattelemalla kuten isäni aikanaan iloitsi: päivä alkaa pidetä joulukuun talvipäivänseisauksesta!
Painumalla koiran kanssa ulos räntäsateeseen ja energisoitumalla raikkaasta ilmasta.
Sytyttämällä kynttilän ja nauttimalla kaamoksesta - pian alkavat
taas ne ihanat aamut, kun herää iloisena aikaisin auringon ja
linnunviserryksen vaikutuksesta. Samalla sallin itselleni sen, että
herääminen tähän aikaan vuodesta on välillä työlästä.
Raija
=========================
Sytytän kynttilöitä ja syös suklaata. Hyvä kirja on myös oiva lääke ja reippailu raittiissa ulkoilmassa.
Mummeliini
=========================
Minulla on 2-viikkoinen aurinkoloma talvella melkein pakollinen,
siten jaksan taas kesään asti ja yritän löytää kivaa puuhailua kotona.
Esim. hauskaa lukemista, käsitöitä ja käyn joskus ulkona esim.
teatterissa. Ulkoilu ei oikein kiinnosta, täällä Etelä-Ruotsissa on
useimmiten sateista ja tosi raaka ilma ja olen työnpuolesta jatkuvassa
liikkeessä.
Kaamosmasennus
=========================
Pyöräilen, sauvakävelen 4-5 kertaa viikossa aamuisin 1½t
edestakaisin Tuusulanjärvelle avantoon! Toinen talvi jo menossa ilman
masennusta ja muita fyysisiä sairauksia. Olo energinen ja positiivinen!
Onni on se, että edes nyt 55-vuotiaana olen tämän itseni hoitokeinon
löytänyt.
Pirteä punapää
=========================
Niin, ei räntäsade lopu, vaikka kuinka kiroilee... Minunkin oli
opeteltava nauttimaan kaamoksesta, koska: mitä enemmän manailin, sitä
masentuneemmaksi itseni tunsin! Päätin, että nyt on aika nauttia
kynttilöistä ja koristevaloista! Paras on vain sytyttää paljon 'tulia'
ulos ja sisään; puihin, pensaisiin, parvekkeelle, portinpieliin,
sisällä kaikki tuikkukupit käyttöön, takkaan - jos sellainen on - puita
palamaan eli yrittää nauttia pimeydestä ja räntäsateesta. Minä yritän
tehdä oloni ja eloni mahdollisimman mukavaksi: luen kirjaa lämpimän
peiton alla, juon hyvää tekeviä teelaatuja tai glögiä, laitan sään
mukaan vaatetta päälle ja menen KUITENKIN lenkille. Loskan keskellä
ajellessani käännän heti radion toiselle asemalle kuullessani jonkun
manaavan "kun kaikki on niin mälsää".
Ystäväni taas järjestää kutsut ystävilleen! Sen odotus myös
piristää. Eihän se mukavaa olekaan, kun pimeys ja märkyys ympäröi joka
puolelta, mutta marraskuussa pitää kai ajatella ."Ei tätä kauan kestä!
Jouluun on enää 46 yötä ja sitä ennen alkaa jo valjeta!" (Talvipäivän
tasaus) Ja puskettava eteen päin, oli myrsky tai ei.Sitä paitsi: nyt
jouluun on enää 22 yötä!
Raisa
=========================
Kaamosta voi tasapainottaa tekemällä asioita, joista nauttii;
vaatimalla itseltään hieman vähemmän ja sallimalla itselleen enemmän.
Laita kynttilöitä valaisemaan iltaa, musiikkia soimaan, tapaa ystäviä,
leivo, syö, nuku.
Tiiu
=========================
Lähden koiran kanssa kävelylle varsinkin kylmänä tuulisena päivänä. Kotiin tullessa kaamosmasennus on tipotiessään.
Kaamosmasennuksen hoito
=========================
Minä olen niin peruspositiivinen ihminen, ettei minulla edes ole
kaamosmasennusta, ei ole koskaan ollutkaan. Työni lasten parissa pitää
minut iloisena ja virkeänä. En täten tiedä, kuinka sitä
kaamosmasennusta hoitaa.
Yltiöpositiivi
=========================
Kaamoksesta selviää parhaiten ajattelemalla asian hyviä puolia.
Kuinka kauniilta näyttävätkään ulkovalot pimeässä, eiväthän ne valoisaan aikaan miltään näyttäisikään.
Kuinka ihana on takassa räiskyvä tuli, viltti jaloilla ja mukava kirja, kun ulkona sataa räntää ja tuuli vonkuu puissa?
Kuinka mukavaa on kun perhe viihtyy kotosalla, ja vaikka sähköt
menisi, voi kynttilän valossa perheen kesken pelata erilaisia pelejä,
jotka muuten jäisivät ehkä pelaamatta.
Lyhyesti sanottuna, keskitytään huomaamaan ne arjen pienet hyvät
hetket. Löytämään se lempeä armeliaisuus, jonka jatkuva hämärä tuo
tullessaan. Ei näy ikkunoiden likaisuus, eikä pienet roskat lattialla.
Otan kaamosajan vastaan tervetulleena levähdystaukona. Vähennän
menemisiä ja tulemisia, lisään kynttiläntuleen tuijottamista ja huovan
alla pötköttämistä. Nautin rauhasta.
Riitta
=========================
Muistelemalla kaunista viime kesää ja mukavia asioita jotka saavat
hyvälle mielelle. Olemalla ulkona päiväsaikaan sekä tekemään sellaista
mistä pitää ja mistä tulee hyvälle mielelle. Tapaamalla ystäviä,
polttamalla kynttilöitä sekä nauttimaan kaikesta mikä tuo mielihyvää on
se sitten esim. suklaan syömistä.
Kaamosmasennus
=========================
Hymyilen kun tervehdin ja tapaan muita ihmisiä. Tällä on kerrannainen vaikutus ja hymyjä tulee takaisin, joka piristää kummasti.
Riksa
=========================
Mitä ihmeen kaamosmasennusta? Paras ystäväni sanoo aina
vastoinkäymisten kohdatessa: "Käännä nokka tuuleen!" Toimii
kaamokseenkin, painun sekaan vaan. Fillarilla, kävellen, miten
tahansa... Reippailulenkin jälkeen on kiva käpertyä sohvalle viltin
alle hörppimään kuumaa kaakaota. Ei tartu masennus.
Risto
=========================
Laitan päälleni vedenkestävän lenkkipuvun, kumisaappaat jalkaan
päähän lämpimän lakin ja sitten lenkille, vaikka vastatuuleen.
Piiskaava sade hieroo kasvoni. Punaposkisena puolen tai kokonaisen
tunnin lenkin jälkeen saunaan. Voiko ihminen enempää elämästä nauttia?
Rike
=========================
Olen tuonut auringonvaloa kotiini eli minulla auringonvalolamppu ja
toisaalta pidän pehmeästä syksyn hämärästä. Siinä on jotakin lämpöä ja
turvallista. Lamppujen valot hämärässä nekin antavat turvallisen lämmön
tunnetta ja ovat kauniita antaen puille ja pensaillekin uuden
ulottuvuuden.
Marge
=========================
Syksyn ja talven pimeyteen kuuluu ehdottomasti kynttilät tai
takkatuli. Niiden loiste ja elävä tuli on rauhoittavaa katsella. Mikä
onkaan parempi rentoutus kun kynttilät ja hyvä kirja (ja suklaalevy). Moneksi päiväksi piristystä tuo hyvät ystävät. Ex tempore kutsut,
hyvää ruokaa ja juomaa ja keskustelut läheisten ystävien kanssa. Joskus
pelkkä puhelinsoitto ystävälle riittää.
Liekki
=========================
Minä hoidan kaamosmasennusta sytyttämällä kynttilöitä ja takkatulen
loimussa hyvää musiikkia kuunnellen. Tai kutsumalla hyviä ystäviä
kylään hyvästä ruuasta ja viinistä nauttimaan ja tietenkin hyvästä
seurasta.
Tirlittan
=========================
Ajankohtainen asia. Totesin juuri tänä aamuna, että vihdoin alkaa
valo voittaa, kun päästiin joulukuuhun. En muista, että minulla olisi
ollutkaan tällaista. Kaikki katkeruuden juuret tuntuivat marraskuussa
asettuneen asumaan minuun. Tämän perjantain aamuajatus tuli kohti: edes
itsekkäistä syistä voisi ajatella ennen kuin puhuu, sillä niin siinä
käy: ne synkeydet tulee omille silmille ja korville jostain.
Mutta mitä tehdä: anna ajatusten tulla, mutta anna niiden myös
mennä, opetti Luther vai kuka se oli? Olisiko siinä apua? Kuunteleva
korvapari tarpeen, kirjoittaminen päiväkirjaan... ja sinnittely
joulukuuhun (tai tammikuuhun) - itseäni auttaa myös rukous, mutta sehän
voi olla myös rypemistä joskus - vaikka itsesäälissä..
Saija Oulusta
=========================
Olen huomannut, että yksi parhaimmista tavoista voittaa jokin ikävä
asia on kohdata se avosydämin ja syleillä sitä. Opin tämän asian
ollessani hiukan toisella kymmenellä, kun kärsin näön, puhekyvyn ja
motoriikan vievistä migreenikohtauksista. Kun pyristelin kipua vastaan,
tuntui se pahenevan, mutta antautuessani syvälle kivun silmään, jäi muu
energian hukkaaminen pois ja jaksoin kuunnella rauhassa kohtauksen
loppuun.
Sanotaanhan, että tornadon keskellä on tyyntä. Ehkä se pitää
monessa muussakin asiassa paikkansa. Usein huomaan, ettei ikävä asia
sitten oikeastaan niin kamala olekaan, kun sitä katsoo tarkemmin ja
ilman vääristäviä mielikuvia. Kaamosmasennuksen kanssa tekniikka toimii
kohdallani mitä parhaiten. Heittäydyn pimeyteen ja nautin siitä
esimerkiksi menemällä koiran kanssa lenkille ilman meikkiä ja hiukset
likaisina...eihän kukaan kuitenkaan näe! On myös lohduttavaa, kun
pimeän aikaan ei tarvitse siivota niin usein. Pöly häviää kätevästi
kynttilänvalon kajoon. Se on ihanaa. Pimeys on siis hetken aikaa
ystäväni. Se toimii kanssani yhteistyössä ja antaa vapauksia, joita en
muuten saisikaan.
Salla L
=========================
Kaamosmasennuksen ja muut kaamosoireet (väsymys, ruokahalun kasvu)
saa taltutettua aamuliikunnalla (klo 6-9 aikaan). Näin kai elimistöä
huijataan. Minulle aamuliikunta on ainakin auttanut. Käyn kerran
viikossa aamujoogassa ja toisen kerran aamun body pumpissa. Mieli on
pysynyt iloisena ja työpäivän jälkeen olen jaksanut puuhailla kotona
vieläpä ilman joulustressiä.
Mimmi
=========================
Sytytän kynttilän, laitan joululaulu cd:n soimaan ja otan hyvän kirjan käteeni. Voin myös lähteä lenkille kelillä kuin kelillä.
S
=========================
Nautin jokaisesta vuodenajasta. Parasta on sininen hämärä hiihtoladulla. Ulkoilen paljon, enkä ole havainnut masennusoireita
Salli
=========================
Kaamosmasennuksen ennaltaehkäisy on varsin yksinkertaista: aamu
alkaa pirteällä hedelmä aamiaisella, työmatka sujuu mukavan pirtsakkaa
radio-ohjelmaa ja menevää musiikkia kuunnellen, töihin päästyä luen
ensimmäisenä ajatusten aamiaisen ja jos vähääkään mieli vetää alaspäin,
käyn positiivareiden sivuilla hakemassa "lisäpotkua". Sitten
työkavereiden kanssa kuulumiset ja siitä se päivä alkaa... toisin
sanoen; kun en anna masennukselle sijaa, ei se pääse vaivaamaankaan!
Pirteää päivää Teillekin!
Nanna
=========================
Ehdottomasti hellin itseäni pitkin päivää kynttilän valolla ja
elävästä tulesta syvin siemauksin nauttien, kyllä näillä saa
kaamosmasennusta loitolla pidettyä.
Ja joskus saatan tehdä vahvan alkoholittoman glögin ja jos nyt
oikein lämmikettä kaipaa, niin pikku tujaus naista vahvempaa sekaan saa
verenkin kiertämään, jotta on lämmin ja hyvä olla.
Katriina Kaunoinen
=========================
Tunnelmaa luomalla joka tarkoittaa paljon, paljon kynttilöitä joka
puolella luomaan lämpöä ja valoa. Samalla hyvää musiikkia myös. Täytyy
myös muistaa että tämä aika kiitää ohi nopeasti ja taas alkaa "uusi
valonaika".!
TUNNELMOIN
=========================
Lukemalla positiivisia kirjoja ja viettämällä aikaa positiivisten ihmisten parissa. Unohdan kokonaan ruikuttajat.
Sari
=========================
Katson kahta ihanaa lastani ja kiitän heistä - elämä ei voi olla
niin kamalaa, kun on saanut koskettaa hetken taivasta näiden kahden
kanssa!
Sari
=========================
Kohtelen itseäni hyvin eli annan positiivisten ajatusten vain tulla pintaan. Nautin pienistä onnen murusista!
Joka ilta etsi kolme positiivista juttua kuluneesta päivästä. Kuinka ollakaan niitä löytyy useimmiten enemmän kuin kolme.
Järjestän itselleni pieniä hemmotteluhetkiä kotona; esim. kasvohoitoja tai lasillinen viiniä.
Perhostyttö Sinisiipi
=========================
Kannattaa hankkia joku oikein mukava harrastus. Minulle se on
parisalsan tanssiminen. Vaikka välillä työpäivän jälkeen väsyttääkin ja
haluttaisi vain jäädä kotiin sohvalle makaamaan, niin salsatunnin
jälkeen olen aina täynnä energiaa ja positiivisuutta. Mehukas musiikki,
kontaktit muiden iloisten ihmisten kanssa ja liikunnan riemu saavat
unohtamaan pimeyden ja räntäsateet.
Salsaaja
=========================
Pyrin nauttimaan kaikista ilmoista täysin rinnoin. Sisätyötä
tehdessä ei siitä pienestä valoisuuden hetkestä, mitä tähän aikaan
vuodesta päivällä on, ei pääse nauttimaan. Kotiin päästyäni menen
mielellään lähelle luontoa.
Ulkona voi vetää keuhkot täyteen puhdasta ilmaa, nauttia raikkaasta
ulkoilmasta, luonnon kauneudesta, lumesta oksilla ja luonnonrauhasta.
Parasta ottaa irti säästä kuin säästä ne hyvät puolet, pyrkiä näkemään
se kauneus vähän hurjemmallakin ilmalla. Ulkoilu on mukavaa,
vaatetuksesta se on vain kiinni miten siellä viihtyy. Oikeat vaatteet
vaan oikeaan keliin ja PIHALLE.
Sari
=========================
Liikunnalla ja muulla touhulla niin, etten kerkeä ajattelemaan koko kaamosmasennusta.
Snadi
=========================
Minä hoidan kaamosmasennusta nauttimalla siitä ettei tarvitse aina
jaksaa. Annan siis itselleni luvan kääriytyä peiton alle kirjan kanssa
tai ilman. Polttamalla kynttilöitä, pysyttelemällä sisällä, nauttimalla
hiljaisuudesta ja tekemättömyydestä.
Sari
=========================
Vietän aikaa ystävien seurassa ja nautin hyvästä ruoasta ja
juomasta. Lisäksi tietysti on huolehdittava riittävästä unenmäärästä,
joka tuntuu olevan huomattavasti suurempi kuin valoisaan kesäaikaan.
Tähän pimeään vuodenaikaan sopivat ihanasti tunnelmalliset aidot
kynttilät ja muutkin jouluvalot!
Sartsa
=========================
Annan aikaa itselleni ja perheelleni. Otan päivän kerrallaan ja
nautin tytön ilosta, kun joulu lähestyy. Kynttilöitä poltan ja nautin
hämäryydestä.
Pienetkin asiat ilostuttavat päivää, kun ei ajattele liian suuria... Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa...
Sasu
=========================
Nämä ovat oikeastaan kaamosmasennuksen ehkäisykeinoja, tapani elää pimeänä vuodenaikana.
Mutta sopivat varmaan siihenkin tilanteeseen, kun masennus on päässyt "niskan päälle".
Tuon työpaikalle kynttilöitä ja poltan niitä pitkin päivää. Annan
itselleni luvan kirjallisten töiden aikana siihen, että radio saa soida
hiljaa taustalla (Jouluradio tai Sävelradio).
Saunon melkein joka ilta. Istun löylyssä ja heitän kiukaalle
löylyvettä, johon on lisätty muutama tippa tuoksuöljyä. Annan ajatusten
tulla ja mennä.
Pidän yhteyttä ystäviin. En yritäkään tavata ihmisiä tiheään, vaan
sovin tapaamisia sinne tänne, mieluiten kotioloihin kauas
liikekeskusten tai kaupungin jouluhässäkästä.
Luen kirjoja, jotka eivät käsittele mitään kovin raskaita asioita.
Humoristiset romaanit ovat suosikkejani, mutta myös elämänviisautta
sisältävät, oivaltavat runot ja aforismit.
Pidän kodin edes kohtuullisessa järjestyksessä ja siistinä.
Hiljalleen selvittelen turhia vaatteita ja tavaroita eteenpäin
annettavaksi. Kaamoksen aikana tarve luopua kaikesta turhasta aina
lisääntyy.
Kun muu perhe on poissa, kuuntelen yksikseni mielimusiikkiani olohuoneen sohvalla ja katselen
lumista maisemaa.
Käyn ajoissa nukkumaan ja viikonloppuna saatan ottaa päivätorkut.
Olen armelias ja hellä itselleni.
Pieniä tekoja kaamoksen keskellä
=========================
Sytytän paljon kynttilöitä, joista osa on tuoksukynttilöitä luomaan
pehmeää lämmintä ja hyväntuoksuista valoa ja lämpöä. Kirjoitan kirjeitä
ystävilleni, luen kirjoja ja kuuntelen hyvää musiikkia ja ulkoilen
paljon. Hoidan sekä mieltä, että kehoa.
Satu
=========================
Sain melko tarkkaan vuosi sitten tietää että meidän pieni perheemme
saisi ensimmäisen vauvan taloon. Nyt poikamme on pian 4 kuukauden
ikäinen ja ehdottoman tehokas kaamosmasennuksen poistaja. Hänen
hymynsä, kikatuksensa, loistavat kasvonsa ja alati uutta oppiva kehonsa
pitävät koko ympäristön iloisina ja jännityksessä odottaessamme mitä
seuraavaksi on tiedossa. En väitä ettei koskaan väsytä, mutta väitän
olevani joka päivä onnellinen ja täynnä rakkautta, perhettäni ja
muitakin ihmisiä kohtaan. Ei masenna!
Onnellinen emo
=========================
Opin kerran eräältä ystävältäni tavan, josta en ole luopunut vaikka
joskus olisikin mieli tehnyt, kun asiat eivät jostain syystä
onnistuneetkaan parhain tuloksin.. Joka päivä kun olen noussut
jalkeilleni, jossain vaiheessa ajattelen: "Tänään on se päivä, jolloin
valloitan maailman!" Sinänsä tuo kuulostaa absurdilta, mutta aina kun
jotain oikein hyvää tapahtuu, mietin että onneksi tein taas aamulla
itselleni "lupauksen". Kenties tuo "maailmanvalloitus" jää alitajuntaan
positiivisena vaikuttajana.
Satu
=========================
Minä harrastan talviuintia - ei siinä kylmässä vedessä haittaa
räntä eikä lumi, ja mieli ja kroppa virkistyy vääjäämättä, vaikka olisi
suupielet alaspäin!
Satu 55
=========================
Kun hommaa itsellensä tarpeeksi kivaa tekemistä, niin ei ehdi
murehtimaan mitään kaamosmasennuksia. Meille on satanut jo paljon
lunta, se toi tullessaan valoa ja iloisia ajatuksia!
ss
=========================
Minulla ei sellaista ole! Olen syntynyt Joulukuussa ja se on paras kuukausi vuodesta.
Itsenäisyyspäivä tulossa, toinen adventti sitten synttärini ja kohta Joulu!
Mikä masennus?
+
=========================
Kynttilöillä ja takkatulella, iloisilla ajatuksilla ja lauluilla.
Ulkoilulla ja uimalla.
Positiivinen aurinko
=========================
Koulunkäynnillä ja työharjoittelulla.
Psykologian luvuilla ja mietinnällä.
Näyttelemällä ja haaveilemalla.
Suunta on vain ylöspäin.
Yhä ylös kiipeää...
=========================
Aamulla kynttilä palamaan aamiaispöydälle vaikka täytyykin varoa ettei päivän lehti osu siihen.
Ja lapsista saa voimaa, iloa ja energiaa. Kun yrittää pysyä heidän
mukana. Läksyissä, harrastuksissa. Niin ainakin minä, saan tietoa,
liikuntaa ja musiikkia Näillä eväillä ainakin minä pärjään.
Maritta
=========================
Nuorempana kaamos rasitti enemmän, kun asuin Helsingin seudulla ja
kuljin joukkoliikennevälineillä töihin ja kotiin eikä lunta ollut juuri
lainkaan ennen tammikuuta. Tuntui, että oli ahdistavan pimeää. Nykyään
asun Pohjois-Kymenlaaksossa ja pyöräilen työmatkat, 10 km suuntaansa
valtaosin pimeällä autotiellä metsä-peltomaisemassa. Olen huomannut,
että se pitää mielen virkeämpänä.
Pimeältä tieltä on kiva tulla valoiseen työpaikkaan tai kotiin.
Eikä se pimeys ole säkkipimeää vaan luonnon omaa pimeyttä, toisinaan
jopa tähdet ja kuu valaisevat. Päivän pitenemisen ja lyhenemisen huomaa
myös selvemmin, kun liikkuu ulkona eikä vain tuijota pimeää metron tai
bussin ikkunaa. Uimahallissa käyminen virkistää myös, koska siellä on
niin paljon valoa. Erityisen iloinen olen siitä, että jalkapalloileva
poikani pääsee pari kertaa viikossa sisähallin tekonurmelle juoksemaan
keskellä pimeää ja loskaa verkkareissa ja t-paidassa ihan kuin olisi
kesä.
Että liikuntaa vaan lisää, se virkistää ja auttaa kestämään
Seija
=========================
Teen sisällä kaikkea kivaa, mikä on kesällä jäänyt, kun touhuaa
puutarhassa. Mieluista työtä selvitellä lehtileikepinoa, laittaa
valokuvat albumiin, pimeä ei houkuttele ulos.
Kirppu
=========================
Asetan syksyisin säästötavoitteen talvilomamatkaa varten. Varaan
matkan johonkin eksoottisen ja erilaiseen kohteeseen kuin Suomi.
Päämäärän asettaminen auttaa jaksamaan pimeän ajan.
SL
=========================
Mikä on kaamosmasennus? Minun masennukseni tulee sisältäpäin, ei ulkoa.
Seikku
=========================
Aamulla herätessäni käyn läpi mitä minulla on: näkevät silmät,
kuulevat korvat, ääntä tulee ja voin levittää käteni halaukseen sekä
nousta varpailleni venyttelemään.
Senja
=========================
Kaamosmasennus - mikä se on? Pitäisikö minulla olla sellainen, mistä sen saa?
Hoidan sitä juuri tuolla tavalla, en "osta" itselleni tätä yleistä
kliseetä siitä, että nyt on kaamosaika ja nyt pitää kaikilla olla
kaamosmasennus, myös minulla. Kaikissa vuoden ajoissa on hyvät
puolensa, pimeään aikaan voi vetäytyä sisälle lämpimään, lukea niitä
lukemattomia kirjoja, nauttia olostansa, valmistautua siihen, että
kohta on taas valoisaa, päästään hiihtämään hohtaville hangille,
laskettelemaan ja ties mitä.
Tästä kaamosmasennuksesta puhutaan aivan liikaa mediassa ikään kuin
se olisi joku kansantauti. Sitä kautta on liian helppo saada siitä
"tartunta" myös itselleen, ja voi miten masentunut sitä sitten voikaan
olla. Pöh, sanon minä.
Aurinkoisia räntäkelejä ja pää pystyyn!
Juhani
=========================
Kaamaosmasennusta, hm?
Hoidan mielen räntäpäiviä mielikuvamatkailulla. Pistän itseni noin
vain tunturin rinteeseen ruskan aikaan tai ihailemaan revontulia
talvi-illassa. Kesäiseen aurinkopäivään ja metsämansikan tuoksuun. Nam!
Myös onnistuneisiin tilaisuuksiin miellyttävien henkilöiden pariin
saatan viedä mieleni tuossa tuokiossa, hymynaamoja vastapäätä.
Lastenlasten märät suukot ja rutistushalit ovat oiva keino kokea
mielessä aina uudelleen...
Luin urheilijoiden mielikuvasuorituksista ennen kilpailua ja
ajattelin: jos joku on taidon oppinut niin kyllä minäkin. Opin, eikä se
ollut edes vaikeaa.
Suosittelen lajia lämpimästi... Mutta laji pitää opetella se on kyllä vaivan arvoista.
Sinikka, Vahdolta
=========================
Rakkaita läheisiä ja ystäviä tapaamalla ja muistamalla. Arjen
askareita touhuamalla, auttamalla samalla apua tarvitsevia. Saat
varmasti siitä valoa päivääsi!
Luontoa "haistelemalla" ja hyvästä lukemisesta hetken sohvalla nauttien.
Yks' mummo
=========================
Onneksi minulla ei ole kaamosmasennusta, sillä uskalsin kadottaa
rantaviivan Suomessa ja ottaa haasteen vastaa. Olen nyt Aasiassa
uudessa työssä, uudessa ympäristössä, uusissa haasteissa. Nautin joka
sekunnista puolisoni tukemana, enkä ehdi potemaan kaamosmasennusta.
Tintti
=========================
Suklaa ja kynttilät. Tee jotain erikoista, mitä olet suunnitellut.
Päätä vain tehdä se. Me kävimme ystävien kanssa lentopallo-ottelussa.
Seuraavaksi käymme huutamassa kaukalon laidalla.
Jouluostoksille ystävän kanssa - ihan koko päiväksi ja ainoa pakko
käydä syömässä - rauhassa. Kaamos ei ole masennus vaan pohjolan
rauhoittava yö ennen kiireisen kesäpäivän aamua -kevättä!
Sirkka
=========================
Pimeään aikaan minulla kuluu säkkikaupalla kynttilöitä. Sytytän
päivittäin kymmeninä tuikkuja ja muita kynttilöitä. Joukossa on muutama
tuoksuvainenkin, joka tuo ihanaa tunnelmaa. Puutarhaan olen ripustanut
myrskylyhtyjä ja muita ´roikottimia´.
Siru
=========================
Opin tänä syksynä erittäin hyvän keinon päihittää kaamosmasennus.
Aloitin alkusyksystä Taijin mielenkiinnosta. Huomasin, että se onkin
paljon filosofisempi laji kuin luulin. Ole rento, seiso oikein ja
peruskallion lailla tiukasti maassa, anna elämän virrata kehoosi ja ole
tietoinen tilasta, jossa olet. Olen harjoitellut ja huomannut kuinka se
vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, tässä ja nyt elämiseen ja kokemiseen.
Tunne, joka siitä oikein oivaltaessa syntyy, antaa ihmeellistä voimaa
ja valoa omaan mieleen. Samalla jaksaa antaa siitä myös muille
kanssaihmisille. Siis tulla tietoiseksi, nähdä, kuulla, AISTIA ELÄMÄ
rentona tasapainossa kaikkien kanssa mitään pakottamatta.
Sipri
=========================
Luen aamulehteni kirkasvalolampun ääressä. Yritän levätä enemmän
kuin valoisaan vuodenaikaan, nautin myös kynttilänvalosta, takkatulesta
ja hyvistä kirjoista.
Sirpa
=========================
Töiden jälkeen vedän pipon päähän ja huivin kaulaan ja lähden pikku
Tiibetinspanielini kanssa lenkille. Vuoden ikäinen tipsu-prinsessani se
jaksaa iloisena juosta ja temmeltää satoi tai paistoi, sitä kun seuraa
alkaa väkisinkin hymyilyttää.
Sen jälkeen mennään kotiin, vedetään verhot kiinni ja laitetaan
kynttilöitä palamaan (eipä näy synkkä ilma sisälle). Jotain pientä
naposteltavaa lautaselle ja television ääreen. Joku ystävä tulee kylään
ja nautimme yhdessä lasilliset glögiä ja parannamme maailmaa. Sitten
vielä koiran kanssa ulos ja iltapesulle. Kömmitään lämpöisen peiton
alle ja laitetaan silmät kiinni... ei anneta pimeän masentaa!
Ihana päivä
=========================
Rakastamalla, rakastamalla j rakastamalla. Jos ei nyt sentään tätä
pimeyttä ja loskaa, niin vaikka naapurin pappaa, tai kaupassa
hymyilevää pienokaista, lähimmäistä, elämää tai edes itseään.
Kiitoksella.
Tsirptsirp
=========================
Kaamosmasennustahan täytyy hoitaa valolla ja hemmottelulla. Itselläni palaa kynttilät luomassa tunnelmaa ja iloa.
Tämä aika on myös hyvä itsensä hemmotteluun kylvyllä, kampaajalla
käynnillä, kasvonaamio naamaan, kynnet öljyyn likoamaan ja jalat
jalkakylpyyn. Ah kroppa kiittää ja mieli virkistyy ja rentoutuu.
Systeri
=========================
Istumalla kynttilänvalossa. Kuuntelemalla hyvää musiikkia. Ajattelemalla positiivisesti. Nauttimalla elämän pienistä hetkistä.
Soikka
=========================
Lukemalla hyviä runoja tai muuta kirjallisuutta.
Ystävät ja rakastetun seura auttaa kuten myös liikunta ja kaikki
mistä tulee hyvä mieli. Ei kannata jäädä sänkyyn makaamaan. Ja mikä
mukavampaa kun sitten tulee valkoinen maa ja talvi, ihanaa.
Talviperhonen
=========================
Hei kaikille kaamosmasentuneille ja muillekin!
Ei mitenkään helppo jos on todella masentunut. Itse "raahaan"
kroppani ulos, räntäsateesta ja tuulesta huolimatta, kävelen laahustan
tai sitten yritän olla reipas. Kävellessä ajatukset kulkee milloin
mihinkin, jotenkin tyhjä pää tyhjenee entisestään. Kotiin tullessa olen
onnellinen kun olen ylittänyt itseni. Nautin saunan löylyt päälle ja
jos on mahdollista, avanto rentouttaa entisestään. Kaiken tämän jälkeen
on vaan niin raukea ja rento olo että ei yksinkertaisesti jaksa
murehtia kaamosta, siitä oikeasti jopa nauttii. Sytytän kynttilän juon
teen ja käperryn lämpöisen peiton sisään. Kun on yksineläjä, niin tämä
riittää. Jaksetaan yhdessä, pian alkaa taas valoisampi aika. Hyvää ja
valoisaa Joulunalusaikaa kaikille!
Valoa kohti
=========================
Liikun paljon ja harrastan ulkoilua. Laitan tunnelma valoja kotiin ja syön jotain hyvää esim. suklaata.
S.Kolin
=========================
Kaamosmasennuksen torjun parhaiten kiinnostavilla harrastuksilla,
ystävien seuralla, mielekkäällä työllä. Välillä muistan hemmotella
itseäni hyvällä kirjalla, lepohetkellä kynttilänvalossa, jalat
lämpimissä villasukissa, kädessä kupillinen teetä.
Pullahiiri
=========================
Hemmottelen itseäni jollain, vaikka kasvohoidolla. Syön b-vitamiinia, käyn ystävillä ja sytyttelen tuikkuja.
Tanza
=========================
Suunnittelen tulevaa kesää, katselen edellisen kesän kuvia ja
haaveilen, mitä haluaisin tehdä taas, kun on lämmintä ja aurinkoista.
Kaamos on ideoiden hauduttelun aikaa ja kevät ja kesä niiden
toteuttamisen aikaa. Unelias olo, pitkät yöunet ja unien tulkinta
antavat viitteitä sille intuitiiviselle puolelle meistä, joka herää
vasta hämärässä. Siksi talven pimeys on yhtä tärkeää aikaa kuin kesän
valokin.
Tanja
=========================
Kirkasvalolamppu on ollut pelastukseni jo vuosikaudet, ilman sitä en jaksaisi.
Susa
=========================
Hyväksymällä vuodenaikojen vaihtelut ja nauttia niistä jokaisesta.
Onneksi ihminen on keksinyt tulen! jos luonnonvaloa ei ole, niin
kynttilänvalossa istuen lämmintä juomaa nauttien ja mielimusiikkia
kuunnellen voi rauhoittua ja ihailla hämäryyttä.
Kaihosielu
=========================
Lähden sisullakin lenkille siihen kaameaan räntäsateeseen ja
pimeyteen. Kun on tunnin ulkona ja tulee takaisin kotiin, on pahin viha
jo purettu. Olen siinä etuoikeutetussa asemassa, että omistan
omakotitalon. Lähtiessäni olen laittanut saunan lämpiämään ja takkaan
tulen. Olo ei paljon parempi voisi enää olla kun on rehkinyt itsensä
väsyksiin, käynyt saunassa ja voi istuskella lämpöisen takkatulen
ääressä vaikka hyvää teetä nautiskellen. Homma toimii ainakin minulla!
Onnellinen
=========================
Parhaat hoitokeinot kaamosmasennukseen ovat villasukat ja elävä
tuli. Eli työpäivän jälkeen mummon kutomat villasukat jalkaan, tuli
takkaan ja kynttilöihin. Siinä tulta katsellessa pimeys unohtuu ja tuli
sekä sukat lämmittävät olon mukavaksi. Sitten taas jaksaa huolehtia
arjen pakollisista askareista. Joulun odotushan on juuri
kynttilänliekkiä ja lämpimiä ajatuksia.
Villasukkasankari
=========================
Etsimällä joka päivä jonkun asian, josta iloita. Autossa
katselemalla huuruisia puita, tuntemattoman vastaantulijan hymyyn
vastaamalla, jollekin kauniisti puhumalla tai vaikka kynttilän valoa
ihmettelemällä. Ja sen iloisen asian huomattuani, mielessäni siitä
kiitän ja sitä ihmettelen.
Tarja
=========================
Olen vaihteleva luonne, niin keinotkin vaihtuvat päivittäin.
Välillä kiire hoitaa asian, eikä ehdi masentua. Välillä menen jumppaan
ja saunaan ja joskus pitää turvautua oikein hierontaan. Joskus riittää
kävely ulkoilmassa ja kuppi kuumaa glögiä tai pieni rento ostoretki
ystävän kanssa kahvilla käyden. Joskus kuuntelen musiikkia tai
rentouttavaa vedensolinaa ja linnunlaulua ennen nukkumista tai autolla
ajaessa "luukutan" täysillä mielimusaa. Kunhan on jotain josta pitää.
Terttu
=========================
Kaamosmasennuksen kaatamiseen auttavat kaikki ne asiat, jotka
saavat sinut hyvälle mielelle ja tuntemaan olosi hyväksi. Se on
istumista kynttilöiden valossa, kylpemistä hyväntuoksuisessa saunassa
tai kylvyssä ja antamalla itselle aikaa. Kun voit itse hyvin, se näkyy
ulospäin ja samalla muut pääsevät siitä osalliseksi. Kiire pitää
yrittää unohtaa, edes hetkeksi. Ota itsellesi pieni hetki aikaa, joka
päivä.
Teija
=========================
Laittamalla kunnon tamineet päälle ja painumalla ulos. En juokse
jos ei tunnu siltä, kävelen 30 000 askelta päivässä. Nautin ulkona
olosta, tosin toinen masennuksen poistaja uskollinen koirani on
kumppaninani ulkona ja sisällä. Se käpertyy päiväunilla viereeni,
ulkona se tepsuttelee rinnalla ja välillä vilkaisee minua tyylillä,
tämähän on juuri meidän ilma, kumpikin olemme kuin "uitetut koirat",
mutta suu on kummallakin hymyssä.
Teija
=========================
Rentoutumalla ja lämmin suihku on myös hyvä.
tee koo
=========================
Kaamosmasennustani hoidan polttamalla kynttilöitä aina illan
pimetessä, talven aikana niitä kuluu kasapäin, ulkoilemalla kun on
kirkasta päivänvaloa, syömällä suklaata, nukun paljon, teen välillä
mitä mieli tekee vaikka 'velvollisuudet' vaatisivat toisin ja käyn
mahdollisimman paljon tanssimassa.
Terhi
=========================
Yritän jaksaa ulkoilla kelistä huolimatta ja nukun pitkiä, hyviä yöunia.
Tiina
=========================
En "tunne", sellaista olotilaa kuin kaamosmasennus. Joskus
tietenkin tuntuu, pimeimpänä aikana vuodesta, että miksi se aurinko ei
voi paistaa...? Mutta, ei se minua sen ihmeemmin masenna. Niin kuin
sanottu, ei se kaamos katoa sen nopeammin, vaikka kuinka masentuisi. Ja
jos nyt sattuisi, että masennus iskisi - istuskelisin kynttilänvalossa,
ja siirtäisin ajatukseni tulevaan kevääseen. Miettisin positiivisia
ajatuksia...ja kesämökille pääsyä.
-Tilta-
=========================
Mikä ihmeen kaamosmasennus? Kun ulkona on pimeää ja tulee räntää
kotona voi laittaa kynttilöitä palamaan, lämmittää kupposen hyvältä
tuoksuvaa glögiä, kirja, kulta tai mikä vaan hyvältä tuntuu niin
kainaloon ja soffalle pötköttämään hetkeksi.
Töissä, laita tietokoneeseesi aurinkoinen näytönsäästäjä, jossa
kukat kukkii, linnut laulaa ja aurinko paistaa. Mikäli työpaikkasi ei
ole iso, että selviät tästä urakasta, leivo itse torttu tai pullaa ja
yllätä työtoverisi aamukahvilla. Varmasti edes päivän työmaalla on
hymyileviä, iloisia ihmisiä.
Ulkona ajattele, että nyt on jo joulukuun alku! Loka- marraskuun
sateet on ohi 2 kuukautta vähemmän!! sadetta ja kevättä kohti ollaan
menossa kovaa kyytiä.
Ennen kaikkea muista hymyillä! Hymyllä on uskomaton voima. Koitapas
joskus hymyillä vaunuissa olevalle lapselle. Ensin voit saada
vastaukseksi hieman ihmettelevän katseen, mutta useimmissa tapauksissa
sinulle vastataan mitä kauneimmalla ja ihanimmalla korviin asti
menevällä hymyllä. (Tai sitten minä olen todella huvittavan näköinen)
Sillä vastahymyllä jaksaa köpöttää monta askelta itsekin hymyillen, kun
Hangon keksi.
Nauttikaa ihmiset vielä hetki tästä loskasta, kohta on joulu ja kevät kurkistaa ovella!
- titi -
=========================
En päästä masennusta tulemaankaan. Jos mieleni kääntyy ajattelemaan
jotain negatiivista, kiireesti muutan ajatusteni suuntaa, niin että
"ajatuslauseella" on positiivinen loppu.
Tänä vuonna ei kyllä muutenkaan ole masennus ehtinyt tulemaan,
sillä opiskelu ja osa-aikatyö täyttävät elämäni niin täydellisesti,
ettei jaksa murehtia mitään kaamoksia.
Tintti
=========================
Ystävät. Ystävät! Bilettäminen vain pahentaa (morkkis ym.), mutta
istuksimalla, köllöttelemällä, räytymällä (tiedättehän röllin?),
puhelemalla, kahvittelemalla, pitsoittelemalla, kynttilöimällä,
laulelemalla - ystävien kesken. Myös alakulo kuuluu ihmiseloon
(siemenenkin tarvii ensin kuolla synnyttääkseen uutta elämää),
sallikaamme siis apeus. Ja kyllä ne makeat naurutkin sieltä väliin
remahtaa.
Sarma
=========================
Tämän syksyn kaamosmasennuksen poisti ihana ihminen, johon sain törmätä! Rakastuneena ei pimeyttä huomaa!
Tiina
=========================
Pimeää ,valoisaa, kaamosta, aurinkoa... eteenpäin mennään.
Jokaisessa vuodenajassa on omat kivat piirteet. Pimeässä voi nauttia
hiljaisuudesta, huilata ja nukkua pidempään. Eläimet vievät lenkille...
ja kissa hymyilee aina... pieniä hetkiä kaamoksessa, kun niistä saat
silloin kiinni jaksaa taas. ihminen tarvitsee myös tämän pimeän
vuodenajan, ollakseen valmis auringon tulemiseen.
Rebecan uni
=========================
Kuvittelen, että aurinko paistaa. Mikään kaamos ei voi poistaa sisäistä auringonpaistettasi, vaan aurinko paistaa sinulle aina!
Tiina
=========================
Kynttilöillä ja kukilla. Joka päivä töiden jälkeen kynttilöitä
palamaan. Eri värisiä ja eri tuoksuisia kynttilöitä. Myös kukat
auttavat, kukkia täytyy ostaa joka viikonlopuksi pöydälle.
Tiina
=========================
Tänä vuonna meillä on varaa lähteä viikoksi etelän aurinkoon
(harvinaista herkkua, ja niin odotettua) valohoitoa saamaan koko perhe,
juuri joulun alla. Kerkeämme stressata jouluasiat ennen sitä, ja tulla
kotiin levänneinä juuri aatoksi kaivamaan pakkasesta ruisleipää ja
laatikoita.
Mutta ennen sitä on hoitona tarpeeksi paljon hyvää syvää unta ja
kaikki kiire, minkä karsia voi, niin pois. Samoin teen kaikki
vastenmieliset "pitäisi tehdä" jutut pois, uhraamatta niihin yhtäkään
negatiivista ajatusta. Työ työnä, ja kuten yhdellä aamiaisella oli
puhe, niin mieli piristyykin hoidetusta hommasta!
Synnove-Symppis
=========================
Takkatuli, pehmeä nojatuoli, hyvä kirja, kuppi teetä ja pari suklaanamia. Siinä olemisen onni ja autuus. Kaamosmasennus unohtuu.
Iippa
=========================
Lenkkeilen metsässä puita halaillen, puut antavat energiaa, jota
kuluu näin pimeinä aikoina paljon. Oman mielensä valoisana pitämiseen.
Iltaisin kuuntelen radiona juon yrttiteetä ja lueskelen jotain
syvällistä ja henkevää kirjaa.
Oskari
=========================
Yritän ehtiä ulos valoisaan aikaan, varsinkin kun upea talviaurinko
paistaa ja auringonsäteet kimaltelevat lumihangessa. Se tuo valtavasti
energiaa!
Lisäksi poltan kynttilöitä. Ne eivät tuo paljon valoa, mutta antavat "sitä jotakin", joka auttaa ainakin minua jaksamaan.
Kirjasvalolamppu on myös hankittu ja luen yleensä sen valossa aamulehtiä. Hyvä, kirkas alku päivälle!
Kaamosmasennusta en vielä ole potenut, ehkä kiitos kaikkien pienten kotikonstien.
Tina
=========================
Huushollissa kaikki lamput palamaan, iltaisin kynttilöitä lisäksi,
joku tuoksukynttilä silloin tällöin. Positiivista iltalukemista.
Ravinnossa paljon tuoretta, värikkäitä kasviksia ja herkkuruokia!
Puolipakolla ulkoilua, vaikka sää olisi kuinka synkkä.
Kesälomakuvien/videoiden katselua. Kaunis klassinen musiikki. Ja joskus
myös suklaata...
Tuija
=========================
Polttamalla kynttilöitä sekä sisällä että ulkona. Kynttilöiden
valot ja tuoksut ovat niin ihania ettei voi kerta kaikkiaan olla
masentunut.
Tuikku
=========================
Ajattelen niin, että eri vuodenajat ovat olennainen osa suomalaista
elämänmenoa. Pimeä aika kuuluu tärkeänä osana vuodenkulkuun ja yritän
nauttia siitä, vaikka sohjoinen sää kieltämättä harmittaakin välillä
todella paljon. Kynttilänvalo, kävelyretket kaupungilla kun kaikki
valot palavat pimeydessä tai pienet valoisat hetket päivällä piristävät
kummasti mieltä. Samoin kuin vaikkapa suklaa, kuuma juotava ja joulun
odotus.
Tintti
=========================
Kaamos masennus on oikeastaan hyvä asia. Silloin on luvallista olla
kynttilän valossa, lököillä ja olla iloinen siitä, että kaamos aikaan
voi olla itselleen luvallisesti laiskan rento. Suorittaminen alkakoon,
kun sen aika on taas akkujen latauksen jälkeen.
TUIKKU
=========================
Tanssimalla, käyn tanssiseurassa 3 kertaa viikossa vaikka
eläkeläinen jo olenkin, siellä kun 1.5 tuntia hikoilee niin on täynnä
positiivista latausta. IHANAA!
Tupu
=========================
Minä käyn avannossa ja tapaan saunalla iloisia ihmisiä, ikään,
kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Kaikilla sama positiivinen asenne
kaamokseen. Siellä pystyy myös hiljentymään itseensä jos haluaa.
Tuula
=========================
Kaamosmasennusta hoidan valohoidolla, ajattelen positiivisesti, otan hymyn huulilleni ja kiitän taivaan isää tästä hetkestä!
Tupu
=========================
Suomalainen kaamos on ihanaa aikaa! Kirkkaiden kesäöiden ja
värikylläisen syksyn jälkeen saapuva pimeys antaa hyvän syyn sytytellä
tulet takkaan ja kynttilät loistamaan. Kaamoksessa saa haalia perheen
neljän seinän sisälle ja perehtyä läheisten mielenliikkeisiin. Jos
väsymys painaa niin silloin mennään ajoissa nukkumaan ja nukutaan hyvät
yöunet, mitä sitä turhaan pimeässä valvotaan, valvotaan taas kesällä
kun valoa riittää. Ja mikä parasta, kaamosajan katkaisee joulu, jolloin
työkiireet katkeaa ainakin hetkeksi ja voi viettää vaikka
yöpaitapäivää!! Lempeätä kaamosta kaikille!
Tytti S
=========================
Yksi hoitokeino on juuri tämä jokapäiväinen positiivari aamiaisen
lukeminen ja muutenkin teen jotain sellaista josta tulee minulle hyvä
olo. Käyn jättipallojumpassa, se on todella hauskaa ja rentouttavaa ja
samalla se tekee niin hyvää selälleni. Samoin käyn venytys-syväjumpassa
ja kävelen ulkona joka päivä ainakin puoli tuntia, ilma kuin ilma,
vaikka räntää tulisi vaakasuorassa päin naamaa. Sitten keväällä ja
kesällä tulee jotain muuta, jos niin haluaa ajatella, niitä itikoita
kai. Ulkoilusta saa punaiset posket ja hyvän mielen... Tulipas tehtyä,
voitinpas itseni ja kävinpäs tänäänkin ulkona.
Minulle liikunta on ehdoton edellytys, sillä mieleni pysyy virkeänä ja olo hyvänä.
Sitten on paljon muitakin ihania asioita, kynttilän polttaminen,
tunnelmointi, hyvä musiikki, hyvä ruoka ja mukavat ihmiset, joiden
kanssa oleskella tai sitten on yksikseen ja nautiskelee itsekseen, ei
tunnelmointiin aina tarvitse olla kaveria jos ei sujuvasti löydy, voi
sitä olla itsensä kanssakin hyvissä väleissä ja nauttia olosta niin.
Ulke
=========================
Valmistamalla hyvää ruokaa ja nauttimalla sen puolison tai hyvän ystävän kanssa.
Lämmin glögi, kynttilät ja takkatuli.
Sohvalla nautitaan lämpöisen huovan alla hyvästä kirjasta.
Rauhoitutaan ja annetaan itselle aikaa levätä ja vain olla.
Jos ilma on poutainen, lähden ulos lenkille. Reipas kävely raikkaassa ulkoilmassa on tosi hyvää kaamosmasennuksen hoitoa.
Ulla
=========================
Villasukat jalkaan, tunnelmallinen valaistus, rauhallinen musiikki,
kupponen kuumaa, sopivasti makeata, hyvä kirja ja eikun sohvannurkkaan
nauttimaan kaamoksesta.
Uki
=========================
Kirkasvalo työpaikan kahvihuoneessa, hyvät jutut ja tietenkin ajatus tulevasta keväästä
Tytteli
=========================
Jos vaakaan laitetaan toiseen kuppiin masennusta ja toiseen
iloisuutta niin iloisuus vie voiton kun vähentää masennuskupista
ainakin eiliset murheet eikä sinne oteta huomisen murheita.
Toinen hyvä vinkki levittäkää iloisuutta niin yleensä sitä tulee myös takaisin päin.
Ville
=========================
Pimeään kaamosaikaan pyrin ensinnäkin nukkumaan tarpeeksi, ulkoilen
sitkeästi, vaikka sää ei siihen aina houkuttelekaan. Muistan muös
hemmotella itseäni; hyvä kirja ja lasi punaviiniä kirkkaan lukulampun
alla - kyllä olo paranee! Työpaikallani vältän osallistumasta
negatiiviseen "vellomiseen", olen ystävällinen ja alleviivaan
positiivisia asioita. Päivän voi aloittaa toivottamalla työkavereille
aidosti "Hyvää huomenta!".
Virpi
=========================
Olen todennut että paras lääke kaamosmasennuksen välttämiseksi on
lämmin koti, torkkupeite ja kirjavat villasukat, paljon kynttilöitä,
höyryävä glögi ja piparit. Hetken kruunaa päivästä riippuen mukaansa
tempaava kirja tai uusin naistenlehti.
Silloin kun on mahdollisuus olla valoisaan aikaan ulkosalla ja
pakastaa, niin mikä sen ihanampaa kuin kuunnella pakkaslumen narskuntaa
tossujen alla, lämpimästi pukeutuneena ja extrapitkään kaulaliinaan
kietoutuneena... Posket punoittaen palaan takkatulen ääreen nauttimaan
kodin lämmöstä. Parasta on jos olen saanut ystävänikin houkuteltua
mukaan!
Pienistä asioista riittää mukavaa muisteltavaa pitkäksi aikaa -
jokaisen pitäisi tehdä se mistä haaveilee nyt eikä siirtää sitä
huomiselle tai hamaan tulevaisuuteen.
Pikkupakkasia odotellessa!
Virpi
=========================
Itselleni ei kaamosmasennus pääse painamaan päälle, eikä minkään
muunkaan vuodenajan masennus sen ansiosta, että haluan nauttia
jokaisesta päivästä sellaisena kuin se on. Pidän jokaisesta
vuodenajasta, toisesta ehkä enemmän kuin toisesta. Tänä aamuna bussilla
töihin tullessa kuulin kahden keski-ikäisen naisen keskustelun
aamuisesta ilmasta, kuinka ei ole kivaa lainkaan.
Kumpikaan heistä ei voinut sietää talvea; toinen suorastaan vihasi
talvea, varsinkin tammi-helmikuuta. Minusta puhtaan valkoinen talvinen
maisema antoi lisäpotkua päivään ja tuleviin koetuksiin. Meillä täällä
Suomessa on onni nauttia kaikista neljästä vuodenajasta ja niiden
vaihtelevuudesta. Miksi valitella ilmoja? Nehän ovat juuri sellaisia
kuin sattuvat olemaan - oma vaikutuksemme niihin on nolla.
Mimmuska
=========================
Syksyllä lokakuussa se alkaa, tulee tunne, että voi kun voisi
nukkua ainakin kolmen kuukauden talviunet, vaikka tammikuun puoleen
väliin saakka. Kun nämä tuntemukset puskee päälle, alan hoitamaan
kaamosmasennusta seuraavilla keinoilla: Pitkillä kävelylenkeillä
ystävän kanssa, syömällä tummaa suklaata punaviinin kera, nukkumalla
kunnon yöunet (9 tuntia/yö), osallistumalla kulttuuririentoihin. Mutta
tärkein kaikista on se, että ei päästä itseään vajoamaan sohvan
pohjalle, vaan pyrkii pitämään itsensä liikkeessä ja osallistumaan.