Su 30.4.Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirj...» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


Näin hoidan kaamosmasennustani


365 vastausta


=========================

Ulkoilen mahdollisimman paljon päivänvalossa (kyllä sitäkin joka päivä on), syön terveellisesti ja hemmottelen itseäni. Ilahdun suunnattomasti lumesta, joka valaisee ihanasti. Siinäpä se!

Lumikki

=========================

Kynttilän valo, ajatus jalo (runokirjat), lapsen riemu, lumen liehu... Nautin pimeistä illoista kynttilänvalossa, rauhallisen musiikin, kirjojen, kirjeiden kirjoittamisen ja perheen kanssa seurustelun merkeissä. Kun tulee lunta, koko perhe riemuitsee pihalamppujen hämyisässä valossa Suomen talvesta.

Marju

=========================

Ennaltaehkäisen syysmasennusta nauramalla. Hakeudun tilanteisiin joissa tiedän olevan naurattavia henkilöitä. Luen hupikirjallisuutta. Katselen, kuuntelen komedioita. Väännän töissä totiset asiat päälaelleen kuitenkin niin varovasti että olen edelleen hyvissä väleissä kaikkien kanssa. Jos naurunaihetta ei ole koetan tehdä rentoutusharjoitusta, jonka jälkeen laitan suuni ja silmäni hymy- tai nauruasentoon.

Uusi Anneli

=========================

Ponnistelen itseni ylös vuoteesta ja hipsin hakemaan intoa Saavutusten Seikkailuista ja muista ajatusrakenteiden muuttamista tukevista tilaisuuksista. Kaamos on kaamos, jolle minä en mitään mahda. Masennusta voin sen sijaan itsekin onneksi ainakin jossakin määrin lievittää.

Ako

=========================

Minä pidän kaamosmasennuksen poissa tyrnimehun voimalla, polttamalla kynttilöitä, soittamalla ystäville ja ostelemalla itselleni jotain pientä ihanaa. Nuo asiat yhdessä auttavat jaksamaan tämänkin pimeän, räntäsateisen päivän!

Tuiskutyttö

=========================

Rakastan kaamosta, se on mielestäni lähestulkoon vuoden parasta aikaa! Mitä enempi ulkona myrskyää ja sataa, sitä enempi sytyttelen kynttilöitä ja teen oloni mukavan kodikkaaksi. Koirien kanssa on mentävä ulos, ne eivät odottele että ilma kirkastuu. Puen itseni lämpimästi ja päälle vielä sadetakki ja eikun menoks, "tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen, kestän kyllä sen!" Nautitaan tästä vuoden ajasta, kohta on joulu ja sen jälkeen päivät alkavat pidentyä. Kynttilät loistavat paljon kirkkaammin loka-, marras- ja joulukuussa, kuin tammi-, helmi- ja maaliskuussa!

Kuinka hoidat KAAMOSMASENNUSTA?

=========================

Hoitaa en voi, koska en koe kaamosmasennusta. Mutta talven pimeyteen auttaa kynttilänvaloa, hyvää musiikkia ja aikaa itselle ja läheisille.

Aino K

=========================

Kirkasvalolaitteella, olen lääkäri ja hoidan siis potilaita.

Miina

=========================

Nuoruudessa nautin kaamoksesta. Se oli ihanaa seesteistä aikaa. Se oli aikaa jolloin sai tavallaan rauhoittua. Silloin saattoi oikeasti nukkua kun nukutti. Kesällä kun Lapissa on hiukan vaikea nukkua. Eikä Pohjois-Lapissa ole ikinä ollut näin pimeää pitkää syksyä, koska siellä tulee lumi maahan ja siitä valoa. Siksi ihmettelin silloin millaista olisi oikea säkkipimeys. Nyt tiedän jo mitä se on.

Nykyään en enää nauti kaamoksesta sillä tavalla. En asu enää siellä pohjoisessa ja ikää on tullut muutama kymmen lisää. Tämä syksy on ollut niin pimeää, että oikeasti on tuntunut tosi vaikealta. Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Minusta kovat pakkaset ovat kauheita! Onneksi niitä ei ole ollut. Eikä ole ollut lunta liioin, niin ei ole tarvinnut manata naapuria, joka kolaa lumensa meidän pihalle. Etelänmatkalla kävin, mutta se oli liian aikaisessa kaamosta ajatellen. Sekin oli oikealla aikaa kumminkin, siellä oli silloin lämmintä. Vitamiinit ja lasten lapset pitävät mielen virkeinä. Näillä eväillä ei ole mahdollisuutta masentua täysin ja ystävät ovat elämän suola. Kiitos teille rakkaat ystävät tuesta!

Lisbet

=========================

Työstressi ja kaamosmasennus ovat molemmat itse aiheutettuja tekosyitä, mutta niitä on silti kiva karkottaa:Hellimällä puolisoa saa itselle voimaa ja vastahellyyttä. Kun lapset nukahtavat illalla kömmimme me aikuiset toistemme kainaloihin. Kaiken kruunaa aamuinen rakastelu!

Kahden koululaisen ja yhden vauvaikäisen äiti

=========================

Hoidan kaamosmasennustani itseäni hemmottelemalla. Toisen ihmisen- kampaaja, kosmetologi, hieroja- hyväksyvä kosketus äänettömyyden vallitessa rentouttaa kummasti.

Hansu

=========================

Löysin Positiivarit. Kannustavat ajatukset aamulla herätessä piristävät, vaikka olisi pimeää ja kaamosta oven sisäpuolella tai ikkunoiden takana.
Pieni lenkki ulkona raittiissa ilmassa antaa myös elämän iloa.
Kolmas tapa piristyä on jutella ystävien kanssa, joskus jopa ventovieraiden kera. Ajatusten vaihto tekee hyvää. Ei enää tuijota pelkästään omaan napaansa.
Työelämässä piristyin, kun tartuin tarmokkaasti päivän puuhiin. Siinä kaamosmasennus katosi hetkessä.

Ope Kuopiosta

=========================

Hoidan kaamosmasennusta liikunnalla ja nukkumisella.

Anja

=========================

Kaamosmasennuksen hoidon aloitan siivoamalla kodin tarpeettomista tavaroista. Etsin tilalle kaunista katseltavaa ja sytytän kynttilöitä. Sitten vain lepään, katselen tai lueskelen. Nautin hiljaisuudesta. Nautin tunteesta, ettei tarvitse tehdä mitään erityistä, kun ulkona on pimeää ja kylmää tai rämpsykeli. Sisällä on mukava olla.
Ilona

=========================

Kirkasvalolamppu palamaan aamiaispöytään ja kävely ulkona piristää kummasti.

Anja, Kuopio

=========================

Olin kaiketi kaamosmasennuksen kourissa, koska kuljin hampaat irvessä vailla hilpeyttä. Toimin pelkästä tottumuksesta ja velvollisuudentunnosta, inspis ja energia puuttuivat!
Kunnes sattumalta päädyin Intialaiseen päähierontaan... siihen jäi energiattomuus. Hieronnan jälkeisenä aamuna heräsin hyväntuulisena ja energisenä. Olikin taas mukavaa touhuta!

Anjuttali

=========================

Koetan käydä säännöllisesti ulkona, sytytän kynttilöitä useammin.
Sitten kun oikein kaamos valtaa minut, niin nautin siitä, että ihan luvan kanssa saa olla vaan ja jopa murjottaa. Tietysti koetan ottaa huomioon, että toiset ei siitä kärsi ja kyllä niitä kavereitakin saa mukaan kaamoksen karkotukseen, joko hiljaa olemaan ja takkatuleen tuijottamaan tai iloisiin kaamoksen karkottajaisiin...

Juuri nyt tulta kaipaava

=========================

Aloitin lenkkeilyn syksyllä. Päätin että joka päivä käyn sauvakävelemässä 20 minuuttia.
Aluksi se oli hieman haparointia ennen kuin löytyi siihenkin rytmi. Nyt käyn parhaina päivinä jopa kaksikin lenkkiä. Siinä samalla on unikin parantunut ja tulee tosi hyvä mieli! Nyt en jätä sitä minkään syyn takia tekemättä!

Suosittelen muillekin!
Äityli

=========================

Viimeksi tänään ajattelin pitkästä pimeästä ajasta näin: Ihanaa, kun kohta on joulu ja viikonloppuna ripustan keittiön ikkunoihin ihanat tonttuverhot ja annan niiden olla siinä meitä ilahduttamassa helmikuulle saakka ja siitä onkin enää pari kuukautta kesän alkuun ja päästään taasen vesille... Eli kesälomaankin on loppujen lopuksi aika lyhyt aika!

Anna-Liisa

=========================

Hymyilen, etsin kaikesta ja kaikista hyvät puolet, en suostu murjottamaan. Sitä paitsi se on ikävää ja kurjuuden maksimointia. Kaamoksessa on paljon hyvää, kuinka kivaa on olla kotona, sytyttää kynttilät, kääriytyä huopaan tai kullan kainaloon, herkutella, jutella, katsoa mieliohjelmaa, tavata ystäviä - järjestää heidän kanssaan peli-ilta ja/tai herkuttelu-ilta.

Hemmotella läheisiä, askarrella, sisustaa, laittaa yhdessä hyvää ruokaa - jutella, mitä syvällä sydämessään ajattelee ja tuntee - kertoa kuinka tärkeä ja rakas tuo läheinen ihminen on. Kirjoittaa kirjeitä ystäville ja sukulaisille, kuinka he ilahtuvat ja paluu postissa saa itsekin kirjeitä ja sekös vasta on ihanaa. Lukea jotain kaunista ja positiivista, kuten positiivareiden postia tai sivuja, hyviä runoja, loistavia kirjoja, hoitaa kuntoa - siitä tulee hyvä mieli.

Hyvä lääke on sanoa jotain kaunista kaikille, kokeilkaa - se tulee moninkertaisena takaisin ja on hyvä pohja tulevalle kommunikoinnille. Elämä on kaunista, perhe ja ystävät rakkaita ja ihania, siitä huolimatta kuinka harmaata tai aurinkoista ulkona on. Jokaisen sydämestä löytyy aurinko, jos sitä ei taivaalla näy. Ja kaikki tunteet mitä osoitamme ja tunnemme, peilautuu - kun olet aurinkoinen - sinullekin ollaan aurinkoisia.

Löydä aurinko sydämestäsi

=========================

Esimerkki eilen aamulta. Edessä ajavasta autosta lensi rapaa tuulilasiin. No sitä olisi voinut jäädä valittamaan että sotkee mun ikkunan, mutta kun vilkaisin sivulle niin huomasin kuinka kauniisti ohi ajamani sahan valot heijastuivat läheisen metsän lumisiin puihin. Ja taas päivä alkoi nauttien eikä maristen! Nautitaan Suomen vaihtelevista säistä, sehän on vain pukeutumiskysymys!

Tuleva mummu

=========================

Vaihtoehtoja on monia, mutta tässä omat suosikkini: tehkää yhdessä perheen kanssa hyvää ruokaa, kattakaa pöytä vähän juhlavammin ja laittakaa paljon kynttilöitä palamaan. Nauttikaa yhdessäolosta ajan kanssa. Ei yhtään haittaa, vaikka räntää tulisi vaakatasossa ulkona. Jos on yksinäinen, pyytää kavereita illanviettoon.
Toinen kiva juttu on järjestää kesälomakuvien katseluilta ystävien kanssa. Jokainen tuo omat kuvansa ja sitten muistellaan kesän hauskoja ja ehkä vähemmänkin hauskoja juttuja ja tapahtumia.
Vaikka olisi sattunut jotain vähemmän kivaakin, niin aika tekee yleensä tehtävänsä ja asioille voi jopa nauraa jälkikäteen.
Kolmas on itsensä hemmotteluhetki: kasvojen, käsien ja jalkojen hoito joko itse tai ammattilaisen luona. Jalatkin tuntuvat loskakelissä paljon kevyemmiltä hyvän jalkahoidon jälkeen.

Anne

=========================

Muutaman kerran viikossa(tai miksei päivittäinkin), partnerin kanssa toteutettu kutittelutuokio piristää pitkäksi aikaa. Siinä kun ei kerta kaikkiaan voi olla masentunut kun (nauru-)hermoja kutkuttaa niin mahdottomasti!

Suosittelen!

Anne

=========================

Ulkoilemalla ja polttamalla kynttilöitä paljon iltaisin lukemalla "roskaromaneita".

Anne

=========================

Käyttämällä vapaa-aikani itselleni mielekkäisiin tekemisiin ja harrastuksiin kuten tanssiminen, ja leipominen. Nyt syksyllä aloitin vesijumpan, jossa on mukava, rento porukka. Keskityn sellaisiin asioihin jotka saavat hyvälle tuulelle. Positiivinen asenne auttaa. Jokaisessa vuodenajassa on hyvät puolensa.

Anne

=========================

Mikä kaamosmasennus? Mitä pimeämpää ja synkempää sen enemmän löytyy virtaa. Syksy ja talvi on elämäni parasta aikaa. Puolisoani autan sillä, että raahaan hänet vähintään 2 kertaa viikossa kävelylenkille ja iltaisin poltamme paljon kynttilöitä! Ja kun hän "valittaa" pimeyttä, näytän hänelle sen kauniin puolen ja autan häntä kääntämään negatiiviset ajatukset positiivisiksi. Ja kun kevät ja valoisa aika koittaa, hän tukee minua "valomasennuksessa". Näin tasapaino säilyy koko vuoden huushollissa! En kuitenkaan tuputa yltiöpirteyttäni kenellekään! Hymy riittää!

TalviNasu

=========================

Täytyy keksiä koko ajan pientä kivaa itselle. Vaahtokylpy kynttilänvalossa ja lasi kuohuvaa, pihasaunan lämpö, tähtien katselu, kynttilöitä palamaan joka paikkaan jne.jne. Kaamoksessa tuikkivat valot näyttävät kauniilta, kaamos on armollinen vaikkapa pienille uurteille kasvoissa, kaamoksen syleilyssä on aikaa kerätä voimia armottomalle valon ajalle!

Anne

=========================

Pimeys on tunnelman luoja.. on ihana sytyttää kynttilöitä, vielä "tuoksu sellaisia", kuunnella mieluista musiikkia ja käpertyä shaalin alle lämpimään, ottaa vierelle kuppi kuumaa glögiä, silloin nautin pimeydestä, syksystä ja talvesta. Toisena äärilaitana ja ehkä vielä parempana kaamosmasennuksen poistajana pulahdan avantoon ja saunaan, ja monta kertaa. Kokeilin avantouintia n. 5 vuotta sitten ja se kolahti minuun heti ensi kerrasta. Jos olo tuntuu kurjalta ja mieli on maassa, takuuvarma keino keventää sitä, on lähteä avantouinnille. Sitä tunnetta en osaa edes kuvata, kun nousen järvestä ja jään vilvoittelemaan hetkeksi penkille. Iho kihelmöi, tunnen, kun veri kiertää ja sillä hetkellä aika pysähtyy. Ja jos vielä on pikkupakkanen ja lunta sataa, taivaanranta sinertää, ei kaamosmasennuksesta ole tietoakaan.

Äitiliini

=========================

Kaamosmasennus, mikä se on? Vaikka aamulla ja illalla on pimeää niin päivällä on hetki valoisaa aikaa. Silloin katselen työpaikan ikkunasta muutaman minuutin ulos ja jaksan taas "pakertaa". Myös positiivinen ajattelu auttaa. Tämä vuodenaika nyt vain kuuluu tänne pohjoiseen.

Iloa ja jaksamista kaikille.

Anne

=========================

Hoidan kaamosmasennustani kynttilöin, ystävin, kirjoin ja lämpöisin villasukin!
Paljon kynttilän valoa, lämpöiset villasukat jalkoihin ja hyvä ystävä, tai kirja siihen lähelle ja nauttimaan rauhasta ja ennen kaikkea hyvästä seurasta! Ei voi masentaa! Ei kauppojen hälyä, ei kovaa musiikkia ei tuulta ja räntää, vaan lämpöä, aikaa kuunnella toista, ja tulla kuunnelluksi... kokeile!

Vaapukka

=========================

Yritän huomata kaiken valon, jota ympärilläni on. Valoa voi nähdä lamppujen ja kynttilöiden lisäksi tapahtumissa, tilanteissa, ihmisissä ja joskus jopa ihka oikea aurinko voi vilahtaa pienen hetken, täytyy vain huomata pienetkin pilkahdukset, huomata ne ja heti kaamos väistyy hetkeksi.

Anne

=========================

Nämä kuuluvat kaamosaikaani syyskuusta jouluun:
1) Huolehdin kunnon yöunista
2) Luen paljon
3) Liikuntaa sisätiloissa (jumppa, kuntosali, uimahalli)
4) Tapaan ystäviä
5) Käyn teatterissa ja elokuvissa
6) Leivon yhdessä perheen kanssa. Leivonnaisen laadusta riippuu kuka osallistuu
7) Opiskelen
8) Vietän yhden viikonlopun ihan yksin (retriitti, tms).

Ison perheen äitinä ja palveluammatissa joskus tulee ähky. Siitä kyllä pääsee pakoon organisoimalla arjen yhdeksi viikonlopuksi. Joulun jälkeen nukun kunnon yöunet ja luen edelleen, mutta siirryn ulos liikkumaan (esim. hiihto) ja teen kahden viikon lomamatkan.

Onneli

=========================

Nauttimalla joka hetkestä. Kaamoksessa kun on se hyöty, että kynttilän valokin muuttuu todelliseksi loisteeksi vain pimeässä! Lisäksi kaamokseen kuuluu lumi ja pakkanen ja nekös ne vasta ilon aiheita vesisateiden jälkeen ovat. Masennus ei vaan pääse yllättämään kun päivittäin keksii itselleen jonkin ilonaiheen ja tarttuu siihen kiinni. Jos aamulla ajatukset ovat takussa niin illalla voi jo miettiä seuraavalle päivälle jonkin odottamisen arvoisen asian; Eilen satoi lunta ja lumityöt olivat ihanaa hyötyliikuntaa, tänään on perjantai ja kahden päivän vapaa odottaa. Näin se käy.

Kaamoksen kynttilä

=========================

Suomen luonnossa on monta iloista asiaa, 4 niistä ovat ne joka vuosi vaihtuvat vuodenajat.
Kevät ja kesä tuovat auringon, lämmön, virtaavan veden - syksy ja talvi puolestaan pimeyen, kylmyyden ja jään.

Kun opettelemme elämään näiden 'rikkauksien' kanssa, voimme oppia syksyllä odottamaan talven tuomaa lunta, valoa ja ihanaa joulunaikaa ja päivät pitenevät kukonaskelin jo jouluna! Päivät ovat sen jälkeen valoisia pitkään.

Ei kaamosaika loppujen lopuksi etelässä ole hankalaa, valoa meillä riittää keinotekoisesti varsinkin kaupungissa melkein liikaakin.

Lappi on eri asia ja uskon, että siellä tulisin itsekin toimeen, koska mikä on sen kauniimpaa kuin ne siniset hetket. Niin elettiin ennenkin, vuodenaikojen mukaan, emme pysty siihen niin täydelleen nykymaailmassa sopeutumaan. Jos aivojen välittäjäaineet vaikuttavat ihmiseen hyvin voimakkaasti, söisin ruokaa, jossa on serotoniinia ja tryptofaania ym. ja tottakai 'valoa kansalle' - ei pimeä ole surullista: käpristy lukemaan, juo teetä ja ennen kaikkea nauti elämänlahjastasi, siihen on lupa juuri kaamosaikaan.

Vuoden kiertokulku

=========================

Yritän hakea vaikeistakin asioista valoisaa puolta, huumoria unohtamatta. Sitten kun tuntuu ettei se auta, pidämme ystävättäreni kanssa maailmanparannusillan. Ostamme hyvää punaviiniä, teemme hyvää ruokaa; pikkulämmintä, salaattia tai täytettyjä patonkeja, istumme pöydän ääressä aamuyöhön ja käsittelemme kaikki mieltä painavat asiat. Ja usko tai älä, seuraavana aamuna elämä on oikein valoisaa, ei haittaa vaikka satais vettä, räntää tai lunta.
Tämä resepti pätee kaikkiin vuodenaikoihin.

Anne

=========================

Aloin kärsiä kaamosmasennuksesta syksyllä 12 vuotta sitten. Meni vuosia enkä tiennyt mikä vaivasi. Väsytti vaan ja oli saamaton olo. Heti tammi-helmikuussa kun aurinko alkoi paistaa hangella ja olin paljon ulkosalla olo vain itsestään parani.

Muutama vuosi sitten keksin mistä oli kyse ja aloin lukea asiasta. Näppärä mieheni kokosi minulle oman valohoitolampun ja ryhdyin sitä syksyllä käyttämään. Jossain vaiheessa olen huomannut, että positiivinen elämänkatsomus, hyvät ystävät ja kivat harrastukset pitävät kaamosmasennuksen loitolla. Ja kannattaa joka päivä käydä ulkosalla edes pienellä lenkillä.

Enää en edes lamppua tarvitse. Kaamosmasennus taitaapi joidenkin henkilöiden kohdalla olla monien tekijöiden summa.

Ansku

=========================

Jos surkea olo meinaa iskeä päälle, vedän syvään henkeä, ja ajattelen kaikkea rikkautta mitä minulla on: ihana perhe, lämmintä ja ruokaa, työ. Ajattelen myös, miten ihanaa on, ettei kovin montaa paikkaa särje. Tiedän, että minua rakastetaan, se on onni, jonka soisin kaikille. Yritän pitää hyvää huolta itsestäni, jotta jaksan muistaa kaikki nämä onnen lähteet synkempinäkin hetkinä. Väsyneenä ei jaksa niin helposti, mutta nekin hetket voi sallia itselleen. Kestävät onneksi vain aikansa...

Annu

=========================

Ei se ihan aina onnistukaan. Mutta kun onnistuu on hyvä olla. Itse hoidan kaamosmasennusta hyvällä ruualla, kynttilöiden polttamisella ja ulkoilulla. Kun lähtee ladulle (tietysti ensin pitää tulla lunta) pahalla päällä niin kun tulee pois, ei edes muista olleensa huonolla tuulella. Olo on todella virkeä ja tyytyväinen. Jos jää sohvanmutkaan hohhoijaamaan niin ei kyllä jaksa!

Äitikkä

=========================

Itselleni ehdottomasti paras tapa on urheileminen, uuden harrastuksen mukanaan tuoma innostus poistaa varmasti kaamosmasennuksen. Myös ystävien kanssa järjestettävät illanistujaiset ovat todella piristäviä! Ja jos on oikein hurja ilma, niin ihan sohvalla makoilu ja hyvän kirjan lukeminen.. Ehkäpä kaikkia näitä oikeassa suhteessa!

Anni

=========================

Syksyllä, kun päivä lyhenee, sataa ja on niin niin kylmä, alan sytytellä kynttilöitä, ja sitten kun siltä tuntuu, lämmittelen sisintäni ensimmäisillä glögeillä ja, totta kai, hyvillä kirjoilla.
Marraskuun lopulla saan aloittaa joulukorttien tekemisen, ja joulukuun alussa ensimmäisen joulukalenteriluukun myötä, suuntaan katseen jouluun. Pikkuhiljaa koristelen kodin, vaihdan verhot ja järjestän piparipäivän. Kun päästään jouluviikolle onkin jo talvipäivänseisaus ja valo lisääntyy, vaikka minuutin kerrallaan, niin joka tapauksessa! Ja sitten onkin jo Joulu!

Tammikuussa päivä on jo selvästi pidempi, ja on aika aloittaa "päivänvalohommat". Silloin otan esille kuluneen vuoden valokuvat, albumin tyhjät lehdet ja täytetyt kalenterit, ja sunnuntaisin päivänvalon aikaan kokoan "vuoden saldon". Kun se on tehty, ollaankin jo kevään korvalla, ja pihatöiden suunnittelu voi alkaa!

Olen todellakin kesäihminen, mutta vuosien varrella olen oppinut rytmittämään syksyn synkkyyden pois. Joka tapauksessa: pimeyttä kestää vain pari kuukautta! Jo lumen tulo kirkastaa mieltä.

Anki

=========================

Harrastan teatteria harrastajateatterissa. Olen Oriflame yhteyshenkilö eli kauppaan kauneutta ja jaan ostamisen iloa muiden kanssa.

Käyn tanssimassa Marcon kanssa maanantaisin Happy Hour -tunnilla. Kotona virkkaan Huopaset-langasta kaulaliinoja kavereille. Eli tapaan ihmisiä muuallakin kuin töissä päiväkodissa.

ANNU

=========================

Katson aamulla peilissä näkyvää kaveria suoraan silmiin hampaita pestessäni ja kerron hänelle että hän on upea tyyppi ja tästä tulee hyvä päivä!

Annu

=========================

Hienointa pimeydessä on se, että silloin valo erottuu hyvin. Pienikin liekki pystyy valaisemaan koko huoneen. Samaa ei voi mitenkään kokea valossa. Se lieneekin pimeyden tarkoitus. Sen kun tajuaa, niin ei voi kun kiittää pimeydestä. Minulla ei ole kaamosmasennusta, mutta ostin juuri suolakivituikun. Voi sitä iloista valoa mikä hämärässä loistaa.

Antero

=========================

Jos mahdollista täälläkin on tuo kaamosaika nyt. Ei ole tullut vettä ja ollut näin pimeää, en tiedä miten kauan aikaa sitten, mutta hymyssä suin siihen suhtaudun - on nimittäin tullut jo kohta 7 viikkoa aikalailla tolkuttomasti, mutta hyvä näin, antaa tulla sille on täälläpäin maailmaa käyttöä.

Nyt tälläkin hetkellä vettä tulee ulkona kuin aisaa, tuulee, on niin koleaa kuin vain voi olla ja muualla kivisessä asunnossani on hieman alle 15 celsiusta, tässä tietokoneeni vieressä ylimääräinen lämpöpatteri noin 20 aivan ihanaa astetta minua tässä istujaa varten vain - ja ihanaa juuri keittämääni tuoretta vihreätä teetä muki jos mahdollista pullollaan. Ihanaa.

Kello vasta 05 aamulla, nyt jo kohta paljon enemmänkin kun olen tässä vastaillut ensin tulleet aamun mailini. Siten tuli aamun ajatukset ja tässä käyn niitä nyt vuorostaan lävitse - voisiko elämä olla tämän mukavampaa.

Taidan vielä lähettää Jussille ja ystävilleen siellä lämpöiset terveiset täältä ehkäpä nyt tällä hetkellä aivan vetisenvetiset mutta silti lämpöiset terveiseni sinne koto-Suomeen ja jatkan tätä mukavantuntuista matkantekoani Nazaressa, Portugalissa.

Teille kaikille muille aivan mahtavia joulunodotuspäiviä. Viettäkää pyhiä ja olkaa itselle armollisia.
Joulu on rauhan ja yhdessäolon, miksi ei myös muistamisen aikaa.

P.S. Myönteisyys on vallan mahdottoman ihana asia!

Antti S

=========================

Unohdan ulkoisen räntää-päin-näköä -ilman ja luon sisälleni auringonpaisteen ja leudon tuulen, siinähän sitten pyryttää ja tuulee, oma asenne on tärkein!

Wantti

=========================

Käperryn sohvan nurkkaan ja täytän koko talon kynttilöillä. Ainoa lisä valo on luku lamppu. Silloin pimeys on kuin lämmin turvallinen peitto, joka antaa levätä maailman murheilta.

Anu

=========================

Käännän asian ympäri ja nautin pimeydestä sytyttämällä takkaan tulen ja pöydille kynttilöitä. Näistä aidoista valon- ja lämmönlähteistä voi löytää saman, jolla aurinko meitä hellii kesäaikaan.

Anu

=========================

Pysyn pois etelästä ! Kasvihuoneilmiö ei ole vielä niin pahasti edennyt, ettei meille jo ns. kaamosaikana tulisi jo lumi maahan. Ja silloin ei enää ole kaamos!

Inarilainen

=========================

Parasta kaamoksen torjuntaa on rakkaus. Ne muutamat syksyt, kun olen tuntenut syvää rakkautta lähimmäistäni kohtaan, ovat hujahtaneet huomaamatta ohitse, ja olen "herännyt" keväisen auringon paisteeseen.

Tärkein viesti tässä lienee se, että mikään ei ole läheskään niin raskasta, kun sen jakaa rakkaansa kanssa. Paitsi ilo, sehän on puolestaan jaettuna kaksinkertainen!

Arja

=========================

Yritän olla itselleni armollinen vuoden pimeimpänä aikana. En vaadi itseltäni "ylimääräisiä" ponnisteluja, vaan keskityn perusasioihin ja niihin töihin, jotka ovat välttämättömimpiä. Työ ison karjatilan emäntänä ja neljän alle 10-vuotiaan lapsen äitinä tuo jo sinällään niin paljon haastetta ja kysyy ajoittain voimavaroja, että olen päättänyt tehdä ns. ylimääräisiä töitä keväämmällä, kun valon määrä ja auringonpaiste lisääntyvät. Tähän aikaan vuodesta nautin tavallisten arkisten askareiden sujumisesta ja siitä, että saamme kaikki, niin ihmiset kuin eläimetkin olla terveinä! Kaikki turhat jouluhössötykset jätän ilomielin muille...

Arja Tuulikki

=========================

Kun kotona on energinen viisivuotias jonka mielestä jokainen päivä on yhtä ihana, satoi tai paistoi, oli pimeää tai valoisaa niin omakin mieli piristyy. Sitä paitsi pimeys on ihanaa, kynttilän valokin näkyy paremmin.

Arja

=========================

Hyväksyn kaamosmasennuksen olemassaolon ja yritän nauttia siitä… tuikkuja, lämpimiä peittoja, suklaata, hyviä kirjoja, yhteydenpitoa ystäviin…

Arja

=========================

Järjestän yllätyksiä rakkailleni. Tapailen tuttuja, luen hyvää kirjallisuutta ja opiskelen.

Ami

=========================

8-17 työpäivät, pyykit, ruuat ja siivoukset kotona ja ikääntyvien vanhempien luona, sairaalakäynnit, lasten koulujen vanhempienillat, omat harrastukset, liikunta ym. ym. Ei tässä ehdi kaamoksesta masentua. Viistoräntä on VAIN pukeutumiskysymys. Jos masennus rupeaa painamaan päälle, sytytetään kynttilöitä, luetaan hyviä kirjoja, katsotaan hauskoja leffoja, mennään konsertteihin tai teatteriin. Osallistutaan tapahtumiin, tavataan ja jutellaan ystävien ja sukulaisten kanssa. Mielen virkeys täytyy hakea, ei se tule kotiin sohvalle tarjottimella. Jos läheinen masentuu, hänet yritetään varovasti herätellä mukaan johonkin kiinnostavaan toimintaan.

AH

=========================

Kotona kynttilät palamaan, ulos "jouluvalot". Pysähdyn katsomaan jos mahdollista illan sinisen hetken ulkona, se on värimaailmaltaan ihana, hyvä olo kestää sen jälkeen pitkään.

Ajatus, että ilman tätä mustuutta ei kirkas keväthanki tuntuisi niin kirkkaalta suuntaa ajatukset positiiviseen keväthankien ja aurinkohiihtojen odotukseen.

Kauneutta voi hakea ulkoa kimalluksista ja pakkasenhajuista ilmassa, se on vain kiinni siitä päästääkö pimeän korvien väliin vai pitääkö ajatuksen valosta kiinni.

Auli

=========================

Viikottainen jumppa parhaimpana kaksi.
Päivittäinen keskustelu vaimon kanssa.
Ulkoilua, kävelyä, hiihtoa - joka toinen päivä.
Nukkumalla.
Pyrkimällä pitämään työt ajan tasalla.
Laihduttamalla.
Laulamalla ja kuuntelemalla musiikkia.
Huumorilla.
Kalanmaksaöljyllä ja monipuolisella ruoalla.
Vaihtelulla.
Hoitamalla lastenlapsia.
Siivoamalla.
Pitämällä auto ja piha puhtaana.
Juttelemalla naapureitten kanssa.
Katselemalla kesäisiä aurinkoisia lomakuvia.

Aulis Espoosta

=========================

En anna masennuksen tulla päälle - en edes muista milloin olisin ollut kaamoksesta masentunut. Jokaisella vuodenajalla on ihanat puolensa. Syksyn kosteus on ihanaa iholle. Pimeässä on mukava poltella kynttilöitä ja katsella liekkejä. Ulkotilassa sää on aina pukeutumiskysymys. Jokaiselle säälle löytyy oikeat vaatteet varmasti jokaisen kaapista. Ja katsokaapa kuinka lumi jo nyt sitoo jokaisen valonsäteen itseensä. Väliin aivan hehkuu pelkistä tähdistä.

AuMaKu

=========================

AAMULLA HERÄTESSÄNI AJATTELEN. IHANAA TAAS UUSI PÄIVÄ JOKA TUO PALJON UUSIA ASIOITA ETEENI. SUURIN OSA ASIOISTA ON ILOISIA MUTTA NE EI NIIN ILOISETKIN ASIAT KUULUVAT PÄIVÄÄN JA SILLÄ TAVOIN NE ILOISET TUNTUVAT AINA VIELÄ ILOISEMMILTA. SIISPÄ OMA AJATUS MUKAAN KUVIOON NIIN PÄIVÄ ON VALOISAMPI JA KAAMOS MENEE TAKA-ALALLE.

BIRGIT

=========================

Kaikki tavallisuudesta poikkeava piristää; esim. solarium, rauhallinen iltapäivä itselle punttiksella + saunoessa, auringonpilkkeestä nauttiminen ulkona, virkistävä ystävien tapaamishetki, sekä kyllä se vaan pieni shoppailureissukin hyvää tekee.

Milla

=========================

Kyllä kaamos ja muu masennus hoituu yksinkertaisesti HYMYILEMÄLLÄ. Voit sen tehdä missä vaan vaikka autolla ajaessa. Kun tuntee hymylihasten toimivan ne antavat hyvänolon tunteen.
Ehkäpä hymylihakset antavat signaalin aivojen hyvänolon keskukseen. (Kuten huomaatte en ole lääkäri) Mutta hymy toimii!

Christer
=========================

Kyllä se on tuo Tomin mainitsema positiivisuus joka auttaa ja lisäksi minä ainakin keskityn itseeni, nuolen haavojani ja kerään voimia taas uuteen pitkään valoon.

Erppa

=========================

Lähden lenkille, mieluummin metsätielle, jossa ei näy autoja eikä kuulu ääniä. Luen tai kirjoitan ajatukseni ja pahoinvointini sanoiksi.

Kyllä se siitä!

Eveliina

=========================

...myös Positiivareiden Joulukalenterilla.

Himppu

=========================

Käyn lenkillä, ystävien kanssa pizzalla, lataan akkuja myös vain olemalla kotona ja polttelen tuikkuja. Riittävästä unesta täytyy myös huolehtia näin syksyisin, kyllä sitä sitten keväällä pärjää vähemmällä unella. Ja jos ei jaksa kaikkea tehdä Jouluksi, mitä muina vuosina jaksoi, antaa hommien olla, tekee vain välttämättömimmät. Vuodet vierivät, kaikkea ei tarvitse enää jaksaa, kuten nuorena.

Mummi-mamma

=========================

Nauramalla tekonaurua, koska se pian muuttuu aidoksi hörötykseksi eikä sitten tahdo loppuakaan.

SUHMURA

=========================

Juoksemalla, sen jälkeen elämä hymyilee taas.

Juoksija

=========================

Pistän itseni liikkeelle; vaikka sää olisi kehno, sopivasti vaatetta päälle ja tuulta päin! Tai sisälle lämpimään kuntosalille omassa tahdissa itseään rääkkäämään - ja välimatkat kävellen.
"Eespäin", sano mummo lumessa!

Mummo vuosimallia 56

=========================

Niin kuin suomalaisessa terveydenhuollossa, myös ihmisen mielessä ennalta ehkäisevä työ jää liian pienelle panostukselle. Ja oletteko kuulleet, että sosiaalityössä enää nykyään käytettäisiin sanoja "ennalta ehkäisevä toimeentulotuki" tai "ennalta ehkäisevä sosiaalihuolto". Eheeii, ne ovat sanoja, jotka hukkuvat ja jäävät kansioihin homehtumaan.

Sen vuoksi minä olen päättänyt olla oman elämäni paras asiantuntija.

En anna kaamosmasennuksen, väsymyksen enkä ruikuttamisen edes astua portailleni.

Ja kuinka sen teen?

Siten, että olen aina ja kaikkialla oma itseni. Minun ei tarvitse esittää mitään eikä missään. Saan olla vain ja ainoastaan minä ja minun ainutlaatuisessa kropassani. Siksi siihen ei mahdu Kaamoksia, ei Masennuksia eikä Ruikutuksia, sillä niillä on niin iso ego, että ne liian helposti ottavat vallan pienestä ihmisestä ja meistä tulee Kaamos-Eijoja, Masennus-Eijoja ja Ruikku-Eijoja. Ja minä haluan olla mieluummin pelkkä Eija!

Eija

=========================

Hei, olen yrittänyt hoitaa kaamosmasennustasi siten, että annan itselleni joskus luvan olla vain, vaikka kahden lapsen yksinhuoltajana tekemistä olisi yllin kyllin. Nautin kupin hyvää teetä rauhallisesti ajan kanssa, se helpottaa vähän. Ja yritän mennä nukkumaan ajoissa ja aina samaan aikaan, että rytmi säilyy.

Saako äiti olla vain?

=========================

Anna tilaa itsellesi. Kaikkiinhan kaamos ei yhtä paljon vaikuta mutta, jos olet juuri se tyyppi jonka käpylisäkekin vaikkapa oireilee pimeydestä, hyväksy se ja anna mennä talvi hieman pienemmällä vaihteella, kerää voimia valon aikaan. Sytytä kynttilä, mietiskele, käperry pesääsi ja lue vaikkapa kirja.

Aamulla päivänvalolamppu aamiaispöydässä kuitenkin helpottaa liikkeellelähtöä (tosin huomasin että, mieheni kaipaisi sarastuslamppua, hän on suorastaan ollut kärttyinen kun me muut nautimme aamiaista ihanan päivänvalolampun loistaessa).

Kyllä se valokin sieltä tulee ja "täytä sydämesi valolla niin pimeitä päiviä ei ole".

PS. Itse olen herkkä valolle, eli elimistöni ei edes toimi täysin normaalisti talvisin täällä suloisessa Suomessamme, kaikki on normaalia vaikkapa etelänmatkan aikana.

EijaSi

=========================

Minä olen kesän ja valon lapsi, joskus on vaikeata, kun on pahin rospuutto, mutta valittaminen ei auta eikä paranna eikä vie eteenpäin. Sytyttelen paljon kynttilöitä, kuuntelen hyvää musaa, muistelen kesää ja paras joulun jälkeen päivät alkaa pidetä. Se on minulle tärkeä etappi. Koulun jumppaope sanoisi: vielä jaksaa....ja kyllä sitä jaksaa. Antaa itsellensä luvan olla ja ladata, ei aina tarvitse olla supertehokas. Hankkii värejä ympärilleen. Oranssia, keltaista, turkoosia, mistä nyt pitää. Muistaa hemmotella itseensä joskus… menee vaikka jalkahoitoon. Parantaa maailmaa ystävän kanssa. Saa valoa ja iloa, kun auttaa muita. Pilven takana paistaa aurinko, vaikka se ei näy... Hankkii kirkasvalolampun. Syö appelsiineja. Menee taidenäyttelyyn.

Juulia

=========================

Luen joka aamu puoli tuntia sanomalehteä kirkasvalolampun loisteessa. Sen oikein tuntee, kun serotoniinit lähtevät rullaamaan päässä... Lamppu on ollut elämäni käänteentekevin joululahja! Jo 4 talvea ilman kaamosmasennusta!

Elinainen

=========================

Ulkoilen, syön terveellistä ruokaa, nukun riittävästi.

Elisa Taivalkoskelta

=========================

Syksy menee joulua odotellessa ja miettiessä ja joulun jälkeen voikin sitten jo ryhtyä suunnittelemaan seuraavaa kevättä ja kesää. Näin talvi ohi, ettei huomaakaan.
Lisäksi auttaa, kun on tarpeeksi harrastuksia talven ajaksi, esim. jumppa tiettyinä iltoina, niin huomaatpa, että aina on se jumppailta ja taas viikko ohi.

Erja

=========================

Kun masennus ja kaamos alkaa, lähden silloin heti suunnittelemaan jo ensi kesää, mitä teen kesälomalla, kuinka hoidan kuntoani kun on kesä, mitä teen jo heti keväästä ja tietysti alan tehdä puutarhan hoitosuunnitelmaa. Siinä kaikkoaa jo merkittävä osa pimeydestä ja kylmyydestä tai ne eivät tunnu niin päälle kaatuvilta.

Siirrä osa ajatuksista tulevaan kesään

=========================

No vanhempana ei enää voi käyttää "päivittäin" lappalaisten tunnettua kaamoksenviettotapaa!
Kuitenkin lumen sadettua maahan valoisuus muutamankin hetken verran muistuttaa talven riemuista!

Voi hiihtää lasketella rakentaa lumilinnoja ja muistaa, että pimeimmänkin hetken jälkeen tulee
taas valo, keväthanget, kevätaurinko, kesä ja taas syksyn ruska ja sitten kaamos! Vuodenkierto
erilaisuuksineen, jota ei ehkä ole monissa muissa maissa! Ajatuksin aina valoisammasta ja onneksi
niin erilaisista luonnon ilmiöistä voi kaamoksenkin käyttää hyödykseen. On aikaa lukea, askarrella, ottaa yhteyttä ystäviin ja tehdä sisällä tekemättä jääneitä askareita! Positiivisesti ajatellen!!

Luontoon tykästynyt

=========================

Kyllä se on mummona ihana olla ja miettiä heti aamusta omia lastenlapsiaan ja niiden tuomaa iloa päivään. Joka päivä ollaan tekemisissä ja vielä mikä mukavinta yksi tytär muutti perheineen aivan naapuriin, niin sain lenkkikaverin pienestä esikoululaisesta. Joka päivä sekin tuo positiivisuutta, kun pääsen kunnolla liikkumaan ja saan olla terveenä. Olipa päivä aurinkoinen tai sateisen harmaa, niin eikun kengät jalkaan ja ulos energiaa hakemaan näin eläkeläisenä se on päivän yks piristys.
Pitäkää nuoret itsestänne hyvää huolta, että jaksatte näin vanhemmiten nauttia jokaisesta päivästä. Turhat masennukset pois ja jokainen päivä pitää ottaa positiivisesti.

ISOÄIDIN MIETTEET

=========================

Kun oikein on pimeää ja kurjaa ja mieli maassa niin vietän "kauneuspäivän" tai illan. Ensin piiiitkä lenkki tuulessa ja tuiskussa.

Sitten kylpyyn tai saunaan ja teen ihon hoitoja, kuorintoja ja laitan lopuksi jonkun ihanan naamion. Sen jälkeen jotain hyvää juotavaa ja syötävää ja hyvän kirjan kanssa takan ääreen istumaan ja kynttilät palamaan. Taustalle jotain hyvää musiikkia ja eikun rentoutumaan!
Kun oikein itseään hellii yhden illan niin taas jaksaa...

Nautiskelija

=========================

Ilman huonoa omaatuntoa, kynttilänvalosta nauttien, villasukat jalassa sohvan nurkassa hyvässä seurassa tai vain omassa seurassa, hyviä ajatuksia pohtien.
Tai sitten ilmaan sopivat vaatteet päälle ja luontoon.

Haikka

=========================

Pimeällä sytytän monta kynttilää ja nautin niiden valosta. Jo yksikin kynttilä, vaikka työpöydällä riittää. Ne antaa mukavaa energiaa ja positiivista mieltä jaksaa eteenpäin.

Valoa pimeyteen

=========================

Ulkoilen aina kun se on vain mahdollista. Kun pukeutuu sään mukaisesti, voi rankkasade ja viimakin tuntua raikkailta, raskaat ajatukset pois pyyhkiviltä. Ja sitä paitsi kun ruumis voi hyvin, myös mieli jaksaa paremmin.

Hanna

=========================

Tuijottelen joulukuun 21:tä päivää kalenterista , silloin on talvipäivän seisaus joka taas tarkoittaa että siitä alkaa kevät. Aurinkoisine päivineen ja kas pian ollaan niin pitkällä että linnut palaa ja räystäiden alta kuuluu mukavaa lorinaa.

Lyhyesti sanottuna minä kai teen mielikuvitusmatkoja kevääseen.

Hanni

=========================

Laitoin jo ajoissa ulos kauniita pikkuvaloja valaisemaan pimeyttä. Iltaisin sytyttelen sisälle kynttilöitä tuomaan valoa. Näitä valonlähteitä katsellessa, mieli rauhoittuu ja tulee hyvä olo.
Ison perheen kanssa viettäessä aikaa, ei kovin paha masennus pääse iskemään.
Yksinäistä neuvoisin viettämään aikaa ystävien kanssa.

Mummu vm –57

=========================

Suklaata, viltti ja hyvä leffa.

Heidi

=========================

Minulla on kaksi mottoa elämässäni:
"Koskaan ei voi tietää, mitä kivaa huomenna tapahtuu"
"Jos tuntuu siltä, ettei kukaan rakasta minua, niin tiedän, että Jumala kuitenkin rakastaa"

Luotan siis siihen, että vaikka tänään olisi maailman surkein päivä niin se ei tarkoita sitä, että samanlaista surkeutta olisi loppuelämä. Tämä herättää toivoa ja toivo antaa voimia. Kun on voimia, niin pystyy tekemäänkin jotain joka piristää itseä ja muita.

Optimistinen lamaantuja

=========================

Kaikki vuodenajat ovat ihania. Jos en olisi nähnyt kesää, kävellyt syksyllä sateisessa metsässä, niin voisin saada kaamosmasennuksen. Nyt on ihanan pimeää, luntakin on vihdoin saatu ja tähdet tuikkivat, kun aamulla koiran kanssa olen aamulenkillä klo 6.00. Pimeän alkutalven jälkeen tulee kevätaurinko lämmittämään.

Siinä se! Vuoden ympäri voi hoitaa kaamosmasennusta nauttimalla joka vuodenajasta, jokaisesta tapahtumasta.

Ihanat vuodenajat

=========================

Ensinnäkin toivoisin, että lopetettaisiin puhuminen kaamos, talvi, kesä, syksy, masennuksesta.
Masennus on vakava asia, ja aivan eri asia kun pimeän ajan väsymys. Kevätväsymys, lomaväsymys.

Monelle masentuneelle pimeä aika voi olla se paras aika ja kevät aurinko se pahin, ja päin vastoin.
Pimeys, huonot ilmat, ja joulu kiireet tuovat lisää väsymystä, ei masennusta. Masentuneelle, yksinäiselle se voi olla myös se kaikkein pahin aika. Kaikki on perhe keskeistä, ollaan yhdessä aikaa. Yksinäinen on silloinkin yksin, ja masentunut. Masennus on masennus, ja vaatii lääkärin hoitoa. Väsymys on väsymys, ja menee ohi, kun ottaa aikaa vain itselleen ja huilaa.
Jokainen joka on sairastanut masennuksen, tai sairastaa sitä parhaillaan. Tietää kuinka vakavasta asiasta on kyse. Eikä tilanne mene ohi, vai suklaata syömällä ja huilaamalla.
Masennus on usein jopa vuosia kestävä seuralainen.

Vakavaa masennusta sairastava

=========================

Jos mieli tuntuu harmaalta siihen auttaa VALO!
Sytytän kynttilöitä iltaisin ja laitoin jo ajoissa jouluköynnökset parvekkeelle ja jouluvalot.

Heti jos aurinko pilkistää pilvenraosta tulee parempi mieli, on se kumma juttu vain. Silloin on ihanaa lähteä ulos ja nauttia valosta.

Hessutyttö

=========================

En ole koskaan pitänyt talvesta, lähinnä kylmän, en niinkään pimeyden takia. Nykyisin kaikki ne räntäsadepäivätkin on niin ihania, kun keksin, miksi ne päivät on loistavia. Huonon kelin päivät on aivan ihania kaapin siivous/leipomis/askartelu/lukemis/käsityö jne. -päiviä, koska silloin ei tulisi mieleenkään lähteä ulos. Välillä tuntuu että niitä on liian vähän, koska tekemistä on niin paljon :) Minusta on ihanaa olla sisällä kun ulkona on kylmä, pimeä, mutta minä saan nauttia kodin lämmöstä ja kaikesta ihanasta puuhastelusta, ilman omantunnontuskia siitä etten ole ulkona reippailemassa.

Heli

=========================

Jos mahdollista, niin etsin aurinkoa menemällä etelään, jos taas se ei onnistu, niin valolamppu palamaan töissä tai sitten vain loisteputkilamput! Pääasia on, että tulee valoa ja taustalle voi laittaa radiosta lempikanavan päälle, niin kyllä se siitä...

Heli

=========================

Mielestäni suomalainen saakin joskus synkkänä ja loskaisena talvi-iltana olla masentunut ja hoitaa sitä käpertymällä paksuun vilttiin takkatulen ääreen suuren suklaalevyn ja hyvän kirjan kanssa ja yksinkertaisesti olla tekemättä mitään ja tuntematta syyllisyyttä tekemättömistä töistä ja suklaan tuottamista liikakiloista.

Fazeriina

=========================

Kuuntelemalla hyvää musiikkia, suunnittelemalla kaikkea Jouluun liittyvää. Käymällä norm. kursseilla ja jumpassa. Ystävien tapaamiset ja muistaen, että usein miten uudenvuodenpäivänä jo paistaa aurinko kirkkaasti.

Onneksi on työpaikka

=========================

Kaamosmasennukseen auttaa kirkasvalolamppu aamuisin ja töistä tullessa keittiössä. Lisäksi hyviä asioita ovat liikunta, ulkoilu ja paljon yhteistä aikaa perheen kanssa. Paljon kynttilöitä valaisemaan ja luomaan tunnelmaa niin sisälle kuin parvekkeellekin.

Helinä

=========================

Ostan kukan ja kuljen paljon ulkona.

Heli

=========================

Vaiks kaikki ympärillä on harmaata, ikävää.
Minäpä hymyn suon kaikille ja jaksan nauraa asioille, niille negatiivisillekin.

HYMY JA NAURU. LAPSENMIELISYYS.

Kynttilöitä paljon, paljon iltaan kuuluu ja rentouttavaa musaa.
Niin sitä jaksaa tätä kaamosaikaa.

Helinäkeiju

=========================

Syön aamupalan kirkasvalolampun edessä ja käyn iltaisin avannossa. Ja runsaasti positiivista mieltä ja harrastuksia.

Kaamoksen neito

=========================

Kaamoksen torjuntaan auttaa kaksi asiaa:
Se että muistaa, että päivä pitenee ennen joulua ja se, että helmikuun 15 päivän paikkeilla valoa on jo niin paljon ,että kesäkukan taimet pannaan kasvihuoneissa kasvamaan. Tammikuussa jo voi nähdä kuinka huoneen kasvit innostuvat kasvuun.

Talvi on oikeasti lyhyt, kun sen vain osaa ajatella siten. Se on kohta kesä, hei!

Tuutuli

=========================

Kaamosmasennusta? Mikä se on?

Vakavasti puhuen teen paljon; minulle tärkeitä asioita, luottamustoimia, yhdistysasioita, varainkeräystempauksia jne. puhumattakaan työstä. Annan myös itselleni aikaa rentoutua välillä kunnolla mukavan kirjan, hauskan pelin tai tv:n parissa. Talvi kuluu sukkelaan, kun ei jää ihmettelemään. Ja kevät palkitsee saapuessaan valolla ja lämmöllä.

Iija

=========================

Pidän masennukseni poissa ulkoilun, kynttilöiden sekä suklaan voimin. Ja totta kai lämmin kainalo tuo sitä lisäturvaa pimeään aikaan...

Iina

=========================

Mitä masennusta?

Tämä on paras vuodenaika, voi kääriytyä huopaan ja sykkyröityä sohvalle lukemaan tai tujottamaan
kynttilän liekkiä - telkustahan ei tule mitään katsottavaa ihmiselle, jolla on elämä.

Pimeä on ehdottomasti keski-ikäisen naisen paras ystävä. Rypyt ja likaiset ikkunat eivät, kynttilänvalo on paras siivousavustaja.

Voi antaa itselleen luvan olla ja ajatella sinisiä tai kultaisia ajatuksia, muistella kiitollisena menneitä ja ihmisiä joita ei enää ole.

Suunnitella tulevaa ja tehdä hyvät päätökset, on sitten täysin eri asia, toteutuvatko ne koskaan. Ystäviä voi kutsua istumaan keittiön pöydän ääreen, leipoa yhdessä kaiken ikäisten ja kokoisten kanssa.

Joulukorttitalkoot ja "mitä saa aikaiseksi sukkahousuista" - teemaillat piristävät kummasti.

Nenne

=========================

Sytytän kynttilöitä kylpyhuoneeseen ja menen rentouttavaan ja hemmottelevaan yrttiporekylpyyn.
Mukaan kauniiseen lasin poreilevaa juomaa ja kaamosmasennus mikä se sitten lieneekään on tipotiessään.

Irman sininen kuntopolku

=========================

Rakastan pimeätä aikaa, on niin kotoisen tunnelmallista hämärässä. Ihminen lepää kuin karhu talvella, ei tarvitse yrittää loistaa auringon lailla. Kaamoksessa valaistuskin on kaunis.

Jouluihminen

=========================

Kutsumme yhdessä toisen ystävän kanssa itsemme kolmannelle ystävälle saunomaan. Paljon kynttilöitä, lasit viiniä ja muisteloita, runoja, vitsejä. Ja jos on mahdollista mennä kirpparille, siellä unohtaa räntäsateen. Vaikka se onkin parasta ihon hoitoa. Pimeys ei ole niin pelottavaa, eikä masentavaa, kun laittaa jouluvalot. Olkoonkin vaikka kuinka aikaista.

Irma

=========================

Kynttilät vain palamaan ja Il Divo kovalla soimaan. Hyvällä omallatunnolla kirjan kanssa sohvannurkkaan. Siivota ehtii sitten, kun päivä kirkastuu ja paljastaa nurkkiin kertyneet villakoirat.

Irma

=========================

Vaikka mieleni on valoisin keväällä valon määrän lisääntyessä, annan sisäisen auringon paistaa pimeäänkin aikaan. Minusta on mukavaa olla ihmisten parissa ja kohdata heidät hymyillen. Tosin kerran työkaverini kommentoi hymyäni kuin sairautta: "eihän kukaan voi aina olla hyväntuulinen". Mutta eihän sitä huonotuulisuuttaankaan tarvitse työympäristöön levitellä; senkin voi piilottaa hymyn taakse. Ja kuinka ollakaan, melko pian sellainenkin hymy muuttuu ihan aidoksi hyväntuulisuudeksi.

Lauraelinan äiti

=========================

Antaa tuulla räntää vaakatasoon ja olla ulkona pimeää. Illat sisällä kynttilöiden valossa on lastenkin mielestä tunnelmallista, mukavaa ja vähän jännittävääkin.

Kunnes aurinko taas näyttäytyy otan pari kalanmaksaöljykapselia ja monivitamiinitabletin, etten nukahda heti yhdeksän uutisten jälkeen.

Janatuinen

=========================

Etelän lämpöön ja aurinkoon valohoitoa saamaan...

Jaana

=========================

Tänä vuonna on ollutkin syytä hoitaa, kun Oulussakaan ei ole ollut lunta kuin muutaman päivän marraskuussa ja nyt onneksi joulukuu toi pienen lumipeitteen. Jos on lunta, olen joka päivä ulkona koiran kanssa vähän tavallista kauemmin ja nautin valkoisuudesta. Tänä vuonna ostin beevitamiinipillereitä ja ajattelin että jos ei se vitamiini piristä, niin ainakin se että uskon sen piristävän! Kyllä se ainakin vähän auttoi, ja suklaalla loput...

Jaana

=========================

Kirkasvalolamppua yritän käyttää. Liikuntaa. Nukkumalla enemmän kuin kesällä. Lähtisin aurinkolomalle, jos olisi rahaa ja vapaata.

JJ

=========================

Varmaan väärällä tavalla, eli alkoholilla ja olen huomannut että se vain pahentaa tilannetta. Tämä tällaisena vinkkinä mitä ei kannata tehdä! Ehkä parempi olisi käyttää nuo rahat muuhun ja ostaa vaikka kirkasvalolamppu tai tehdä etelän matka tms.

JaniP

=========================

Kaamosmasennukseen on hyvänä lääkkeenä positiivinen ajattelu että kohta kaamos on ohi. Helpoiten tämä onnistuu hyvien ystävien ja perheen seurassa vietetyn laatuajan parissa. Puuhastelkaa yhdessä kaikkea mukavaa, ulkoilkaa keskipäivällä kirkkaassa auringon paisteessa jolloin on päivän ainut mahdollisuus saada auringon energiaa (D-vitamiinia). Rakastakaa toisianne, rakkaus antaa voimaa!

Janita

=========================

Kuinka hoidan... mitä?

Minulla ei ole kaamosmasennusta, sillä jo vuosia sitten kielsin itseltäni sen olemassaolon. Tietenkään suoranaisesti aurinkoenergialla toimiva ihminen ei saa akkuja ladattua täällä kylmässä ja pimeässä Suomessa kovin tehokkaasti, ellei siihen lisää hymy-kerrointa, joka auttaa vähintään 95% itsensä ja muiden piristykseen.

No, kävin 2 viikkoa Floridan auringossa keräämässä virtaa ja luotan siihen, että uuden ihonvärin voimalla jaksan kevääseen asti. Kyllä pieni breikki pimeyteen teki hyvää -bikinit on mielestäni kivempi asu kuin toppapuku.

Hauskinta kaamoksen aikana on kulkea lumisilla kaduilla -varsinkin lumi- tai räntäsateessa, katsella vastaantulijoita ja hymyillä heille. Ehkä joku vaihtaa oman naamataulun irvistyksensä myös hymyyn.

Zeny

=========================

Kuuntelen ja laulan iloisia lauluja. Erityinen hitti on Petri Laaksosen "Kevään leikit". Jouheva biisi, joka pistää tossun heilumaan ja samalla kannustaa jaksamaan. Pitää vain huomata laittaa se soimaan...

Möykky

=========================

Alan hoitamaan kaamosmasennusta jo syyskuun alusta. En kadota kesän kivoja asioita elämästäni. Käyn ulkoilemassa ja liikun. Varsinkin valoisan aikaan ulkona liikkuminen piristää kummasti. En anna ruokavalioni liukua rasvaisen talviruuan puolelle, vaan syön kasviksia edelleen. Käytän kirkasvalolamppua herättämään, silloin kun muuten on hämärää, tai antamaan lisä potkua iltapäivään, silloin kun sitä tarvitsen.

Jos mieli alkaa mennä apeaksi, annan itselleni aikaa tehdä vaihteeksi jotain mielekästä. Nautin siitä että on pimeää ja tulee lunta komistamaan maisemaa. Pakkanenkin vain piristää ja saa laittaa ne ihanat villapaidat ja talvivaatteet päälle.

Johanna

=========================

Olen päättänyt kääntää tämän kurjuuden eduksi: Koska en pääse kuopsuttamaan puutarhassa tai tekemään lasten kanssa lumiukkoja ulkona, eikä joulukiireetkään vielä paina päälle, on hyvä tehdä tyynyistä maja sohvalle ja lukea lapsille kirjoja toisensa perään. Majassa voi illan pimetessä makoilla myös isännän kanssa!

Johanna

=========================

Lämpimän peiton alle käpertyminen oman kullan kainaloon on parasta lääkettä kaamosmasennusta vastaan. Myös ystävät ovat suuri apu. Kävely kirpeässä pakkassäässä, rentouttava sauna tai hieronta ja hyvä ruoka tuovat paremman mielen.

Jos masennus siitäkin huolimatta meinaa nujertaa, on vaan pakotettava itsensä sängystä ylös ja touhuttava kaikenlaista, vaikkei mikään miltään tuntuisikaan. Kyllä se siitä sitten helpottaa.

Lumienkeli

=========================

Käyn lenkillä päivittäin. Tarjoan itselleni elokuvia, teatteria ja muuta mieltä virkistävää.

Jorma

=========================

Yksi suurimmista voimavarojen antajista auttaa aina masennukseen. Oli se sitten talvi-, kaamos-, kevät-, kesä- tai syysmasennusta. Laitan Stereoista soimaan Martti Servo & Napanderin musiikkia ja kuin huomaamatta nousee huulille hymy ja hyvä mieli palaa taas.

Jussi S

=========================

Hyvinkin yksinkertaisesti - syömällä yhdessä perheen kanssa aamiaista ilman ulkopuolisia virikkeitä eli TV:tä, radiota, lehtiä yms. Töihin ajaessani kuuntelen uutisten sijaan musiikkia esim. klassista ja töihin saapuessani tervehdin raikkaasti kaikkia ja työn teon aloitan lukemalla aamun ajatuksen.

Jyrki H

=========================

Jaa mitä kaamosmasennusta? Eihän positiivisesti ajatteleva ihminen voi masentua siitä, että on pimeää. Tai jos masentuu, ei ajattele positiivisesti!

JJ

=========================

En ole vieläkään (pian 60v) oppinut ymmärtämään miksi etelän ihminen sekoittaa KAAMOKSEN JA PIMEÄN.

Olen itse Iso-Syötteen juurelta kotoisin, ei meillä siellä ollut kaamosaikaan niin pimeää kun täällä etelässä. Täällä on niin järkyttävän mustaa elämä etten tiedä millä sitä nimittelen.

Kaamos mielletään pohjoisen ilmiöksi eikä se ole siellä ikävä ilmiö. Täällä minä haen ison pinon matkaesitteitä, lueskelen niitä iltaisin kun vesi ja räntä hakkaa ikkunaan -HAAVEILEN- joko etelän lämmöstä tai pohjoisen kirkkaista , valoisista ja kuulakkaista öistä -revontulineen. Luen jonkun matkakertomuksen -uppoudun siihen. Sytytän kynttilöitä.

Mantu

=========================

Viettämällä aikaa ystävien kanssa tai soittamalla hyvälle ystävälle joka jaksaa piristää.

Kaarina

=========================

Hoidan kaamosmasennustani polttamalla kynttilöitä, nukkumalla sohvalla päiväunet ja lukemalla hyviä kirjoja ja katsomalla ihania elokuvia. Vesiliikunta on myös ehdoton mielen virkistäjä.

Kaija

=========================

Lämmitän lähes joka ilta puulämmitteisen saunani, nautin puun rätinästä ja pysähdyn tuijottamaan tuleen. Aika hidastuu ja saa taas sielusta kiinni. Laitan saunahatun päähän ja vihdon huolellisesti valmistellulla vastalla kynttilöiden valaisemassa saunassa. Näiden ilojen taika ei toimikaan kesäyön valoisuudessa, vaan vaatii märkää pimeyttä toimiakseen.

Kaija-Liisa

=========================

Kirkasvalolamppu auttaa. Se on minulla työpöydän kulmalla, ja pidän lamppua palamassa aamuisin/aamupäivisin, kun istun koneen ääressä tekemässä töitä. Aloitan kirkasvalohoidon joka vuosi heti syyspimeiden alettua ja jatkan sitä pitkälle kevääseen.

Valoa kansalle

=========================

Hymyilemällä, koska se heijastuu aina takaisin ja leviää koko ympäristöön.

-:)

=========================

Yritän nukkua riittävästi.
Annan itselleni luvan olla tiskaamatta jos ei huvita ja löhöän mieluummin sohvalla.
Käyn lenkillä ja syön terveellisesti.
Ajattelen tulevaa kesää.
Nautin viikonlopuista täysin rinnoin: nukun pitkään, teen vain niitä asioita joita haluan.

Kaisa

=========================

Hmm… jos sellainen olisi, niin nauttimalla talven riemuista ja odottamalla kevättä.

Skorppari

=========================

Minä nautin tästä päivästä, koska huomenna voi olla huonompi päivä. Näin sitä pystyy siirtämään huomista huonoa päivää

Kari

=========================

Aamulla heti kun herään, päätän, että tästä päivästä tulee hyvä päivä. Jos sitä minun ajatusta lapset yrittää kiukuttelullaan muuttaa, tarjoan myös heille tätä hyvän päivän vaihtoehtoa. Toinen hyvä konsti on ollut aamuisin heti herättyäni juoksulenkin tekeminen. Riittää puolikin tuntia ja olo on ihan toinen. Silloin pärjää vähemmälläkin yöunella, jos ei ehdi nukkua riittävästi. Niin kuin minulla nyt on. Työn ohella opiskelua neljän lapsen yh:na. Lapset 8,7,4 ja 3-vuotiaat.

Hyvä päivä

=========================

Kaamosmasennus on osaksi kemiaa, osaksi asennetta. Minä hoidan kaamosmasennusta kalanmaksaöljytableteilla ja nauttimalla joulun odotuksesta: ensimmäisestä joulupiparista, ensimmäisistä jouluvaloista, ensimmäisistä lumihiutaleista, kuumasta kermavaahtoisesta kaakaosta loskaisen lenkin jälkeen, joululahjojen suunnittelusta, hyasintin tuoksusta, käsitöistä. Ja GLÖGISTÄ, joka päivä!

Kun oikein väsyttää ja ei jaksa, jätän tiskit ja alan suunnitella seuraavaa matkaa, johon säästän rahojani. Luen kirjoja, selailen nettisivuja ja unelmoin. Ai minne, no Uuteen Seelantiin!

Jouluun höpsähtänyt

=========================

Ensinnäkin kun aamulla avaat verhot ja harmaa/märkä ilma saa mielen masentumaan, laitan tietokoneen päälle, kahvin tippumaan ja etsin kaapin kätköistä löytyisikö suklaata. Luen positiivarit, nauttien samalla aamu kahvit suklaalla höystettynä ja jaksan aloittaa huomattavasti positiivisemmalla mielin uuden päivän. Katson lapsen hymyileviä unisia kasvoja pinnasängystä, kun hän ilmoittaa jokeltelullaan: "äiti minäkin olen jo herännyt tähän uuteen päivään". Huomaan etten voisikaan antaa valtaa kaamosmasennukselle.

Valonsäteitä harmaaseen päivään.

=========================

"Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat." Heureka!

Tähän hetkeen ja hyvien asioiden listaamiseen välillä keskittymällä, pysyy masennukset loitommalla. Ja raikas sade kirkastaa näköä, eli välillä niitä kyyneleitäkin pitää antaa tulla.
Kun jaksan uskoa itseeni, saan riittävän ripauksen lisää voimia jokaiseen päivään.

Kati

=========================

Otan jo lokakuussa asenteen, että marraskuu on itse asiassa loistava kuukausi. Kaivan kynttilät ja vanhat levyt esiin odottelemaan sitä marraskuun alkua. Laitan myös listan itselleni, ketkä ovat niitä mukavia ystäviä joihin ei tule tarpeeksi pidettyä yhteyttä ja soitan jokaiselle heistä ainakin kerran marraskuun aikana. Eihän täpläisillä tunnelmilla voi enää masennusta tulla, eihän?

Katja

=========================

No kirkasvalolampulla... hyvä keksintö! Lisäksi yritän päivittäin päästä ulos vaikka pimeä ja kylmä ei aluksi kyllä houkuttelekaan, mutta kun pihalle asti pääsee niin huomakin kuinka talvinen maailma on kaunis! Varsinkin nyt joulun valojen aikaan. Vitamiinien saannista pitää myös pitää huolta ettei väsymys iske. Ja parin viikon matka etelän aurinkoon ja lämpöön. Kyllä talvi on ihan mukavaa!

Katja

=========================

Aamulla aikaisin kynttilät palamaan aamiaispöytään. Hämärässä kynttilöiden loistaessa voi rauhassa herätä. Valoja lisään pikkuhiljaa. Talveksi vaihdan suurempitehoiset lamput. Olen huomannut että valoisuuden määrän lisääntyessä huoneeseen, vireystaso nousee huimasti.

Iltaa kohden valaistusta pienennetään ja viimeiseksi jää palamaan rauhoittavat kynttilät.

Näin jatkan kevääseen saakka ja keväällä jo aurinko tekee kaamoksesta vainaan...

Kaisa


=========================

Pimeyden keskellä sytytän kynttilän tai kaksi, ja käperryn sohvan nurkkaan katsomaan hyvää leffaa tai lukemaan hyvää kirjaa. Aikansa kun antaa masentaa, niin kyllä ne positiiviset ajatukset työntyy masennuksen yli.

Irmeli

=========================

Kaamosmasennus ei jää kiusaksi, jos sen antaa tulla, jos on tullakseen. Eli; jos masentaa, ole hyvä itsellesi. Sytytä kynttilöitä, nauti glögiä, juttele rakkaittesi kanssa.

Ota vastaan pimeys kuin ystävä, ja huomaat, ettei se masenna sinua, vaan pystyt elämään sen kanssa. Hyvää talvea!

Katriina

=========================

Tiedostan eri vuodenajat ja niiden vaikutukset elämääni, joten ennakoin tulevaa kaamosta. Näin on helpompi ajatella, että kaamosajassakin on aina ne positiiviset puolensa.

Täten varaudun jo etukäteen kaamokseen ja varmistaudun valosta elämässäni kaamoksenkin keskellä. Jos mikään muu ei auta, sytytän kynttilän tai useita kynttilöitä ja tuon näin valoa kaamoksen keskelle.

Mr Valo Kaamos

=========================

Oikeastaan en masennu kaamoksen johdosta, koska nautin tunnelmasta ja elämän pienistä asioista.
Siisti koti, rauha ja tunnelma valot, kynttilät, pisarat puiden oksilla, kaunis luonto. Jos kuitenkin joskus tuntuu, että ei jaksa, menen suihkuun ja voitelen itseni hyvällä voiteella ja laitan kahvin tippumaan, hellin itseäni.

Tätä hellyyttä minä tarvitsen koska olen niin paljon elämässä menettänyt. Joka aamu herään kiittäen, Jeesusta siitä, että taas on uusi päivä jonka saan kulkea Hänen armonsa varassa. Kiitos tekee ihmeitä!

Kielo

=========================

Ensinnäkin, kaikki negatiivisuus tai väsymys ei ole suinkaan kaamosmasennusta. Kaamosmasennus kuten normaalikin masennus vaikeusasteesta riippuen usein vaatii jopa lääkehoitoa. Mutta tällaiseen normaaliin väsymykseen ja negatiivisuuteen auttaa mm. se että karsii turhat menot ja vouhotukset pois ja antaa itsensä levätä kun ei jaksa. Ja kun alkaa voimat palata etsii mieltä piristäävää tekemistä, kuten konserteissa tai elokuvissa käynti, ystävien tapaaminen tai mikä tahansa muu mikä itseä piristää.

Depressed

=========================

Ensiksikin. Irrottakaa erilleen sanat kaamos ja masennus, niillä ei ole oikeasti mitään tekemistä keskenään. Kaamos on kauneimpia sanoja, mitä saamenkielestä on suomeen huonolla menestyksellä väännetty ja vielä väärään käyttöön.

Kaamos on saamenmaan kauneimpia aikoja joten ottakaa se sana oikeaan käyttöön ja tulkaa itse katsomaan mitä se oikeasti on varatkaa siis aikaa ja kaamosmatka lappiin. Tulkaa nauttimaan ihan oikeasta kaamoksesta, se on ihanaa aikaa. Kaamoksen sini luo lepoa ja rauhaa. Antakaa itsellenne aikaa ja lupa nauttia siitä.

Kaamoksen taika ihana aika

=========================

No aika huonosti tulee hoidettua. Lenkkeilemällä pääosin, mutta kyllä huomaa että ei jaksa niin paljon kestää stressiä kuten esim. keväällä tai kesällä. Ja positiivisuuskin tahtoo olla melkoisen utopistista väliin...

Kimmo

=========================

Vastaus on ASENNE. Se on avain mukavampaan syksyyn. Pimeydessä on ensinnäkin hyvät puolensa: Koti näyttää ehommalta ja siistimmältä, oma naama näyttää ainakin 5 vuotta nuoremmalta. Lisäksi on ihanaa käpertyä peiton alle ja hymistellä kynttilänvalossa. Ei tarvitsekaan jaksaa olla superpirtsakka, vaan on lupa hiljentää vauhtia. Ei tarvitse miettiä, onko kurvit kohdallaan, kun vetää ylleen villapaidan, villasukat ja fleecepöksyt. Kaamoksen keskellä on ihanaa lukea kirjoja ja katsella rakkausfilmejä. Ja on muuten tosi nautinto mennä ulos kävelemään vesisateeseen, kun ei välitä kastumisesta. Antaa tulla vaan taivaan täydeltä. Ja lopuksi rusinat pullasta: Joulun odotus voi alkaa jo elo-syyskuussa. Mikä on ihanampaa kuin joulun tuominen kotiin pikkuhiljaa, valaistuksen lisääminen, joulupakettien kääriminen ja piparien leipominen.

Kirsi Koo

=========================

Minulla ei varsinaista kaamosmasennusta ole, koska pidän siitä kun on hämärää, voi polttaa kynttilöitä!

Minä poltan paljon kynttilöitä, niistä tuleva lämmin valo saa mielen positiiviseksi.

Lisäksi hyvä musiikki saa mielen iloiseksi!

Kirsikka

=========================

Aurinko taivaalla.
Auringon laskun kirjaama taivaanranta.
Tähtien tuike ja kuun energia illalla.
Luonnon muovaamat puut.
Lasten ilo valkoisesta lumesta.
Vaikka tuollaisia hetkiä on vähänkin, imen niistä kaiken energian itselleni ja nautin. Jaksan taas seuraavaan hetkeen.

Nauttikaa siitä, mitä ympärillänne on! Vaikka väkisinkin ihmetelkää, niin kohta se tulee itsestään.

Kissu

=========================

Se tunne, joka tulee itselle, kun näkee, että toiselle on tullut hyvä mieli sanoistani tai eleistäni, on niin mahtava, että siihen jää koukkuun. Ja sitä tunnetta haluaa aina vaan lisää ja lisää.

Kirsi

=========================

Kaamosmasennus on vakavampi juttu, mutta vastaan enemmänkin kysymykseen miten selviän harmaasta vuodenajasta! Positiivareiden aamiainen antaa aina uutta ajattelemisen aihetta! Löydän usein mukavan näkökulman päivän tilanteeseen. Mitähän mielenkiintoista tänään tapahtuu?

Perusasioista (säännöllinen ruokailu, liikunta, riittävä lepo, uni ja rentoutuminen) kiinnipitäminen, puhuminen, lukeminen ja tässä hetkessä eläminen auttaa läpi harmaankin päivän. Myös jonkun tulevan asian suunnittelu piristää mieltä.
Elävät kynttilät ja ihanat tuoreet kukat luovat tunnelmaa syksyiseen harmauteen.

Kirsti

=========================

En pode kaamosmasennusta enkä muitakaan masennuksia.

Pimeällä vuodenajalla on ihana poltella kynttilöitä ja aromaattisia öljyjä tuoksulampussa. Näin joulun alla jouluvalmistelut saavat väkisinkin hyvälle mielelle.

Kirsikka

=========================

Lukemalla Positiivareiden aamun ajatuksia jo heti aamusta "oikeille raiteille" pääsemiseksi, negatiivisten ajatusten torjumiseksi.

Ajokoira

=========================

Minä hoidan kaamosmasennustani kirkasvalolampun lisäksi pitämällä huolta kunnostani. Lisäksi yritän toimia Tomin tapaan, ajattelemalla positiivisesti sillä kaikilla asioilla on se hyväkin puolensa vaikka joskus sitä joutuukin oikein miettimään.

Laalaa

=========================

Heipä hei, meillä kotona ollaan niinkin yksinkertaisia että kun minä alan väsyä niin luuri kouraan ja puhelu hyvälle ystävälle. Siinä tulee kummallakin puolin ja toisin purettua omat väsymyksen ja pahanolontunteet ja puhelun päätteeksi huomaamme aina nauravamme ongelmillemme.

Toinen hyvä keino on itselläni kolmenlapsen äitinä ollut ottaa tuo koko revohka mukaan ja lähdetään ostoskeskukseen kävelemään ihmisten sekaan. Käydään mehulla ja nelivuotias poikani viihdyttää tarinoillaan vastaantulijoita, tällöin minäkin saan jutustella ihan ventovieraiden ihmistenkin kassa luontevasti. Kyllä ne on nuo lapset ja ystävät melkoinen valo, ne muistuttavat aina ettei periksi kannata antaa. Stressivapaata joulunodotusta kaikille toivoopi äippä81 ja lapset 4v 3v ja 2v.

Poppis

=========================

Sisustaa huoneet kynttilöillä ja sytyttää ne palamaa ja syödä jotain hyvää ruokaa sekä jäkkäriksi terästettynä glögiä tai muuta vastaavaa!

Kynttilöiden valosta voimaa

=========================

Siis kaikkein turhin syy masentua on masentua ilmoista. Asia, jolle ei itse voi yhtään mitään.
Pukeudutaan ilmojen mukaan, hankitaan vaikka koira, niin on pakko lähteä ulos ja huomata, että eihän tämä nyt niin kamalaa olekaan. Ja mikä sen mukavampaa kuin kömpiä räntäsateesta sisään lämpimään ja istua löhötuoliin lukemaan, voi vaikka lämmittää oloaan fingerporillisella hyvää juomaa.

Jokaisen kaamoksen jälkeen on aina tullut kesä.

Leena K

=========================

Kaamosmasennus, se tulee joka vuosi vaikka olisi kuinka positiivinen. Hoidan omaa kaamosmasennustani lukemalla joka työaamu Ajatusten aamiaisen, ja sen luettuani huomaan monesti että elämä on oikeasti ihan ihanaa. Ja kun muistan, että joulun jälkeen päivät alkavat taas pidentyä ja valo voittaa, niin kyllä se kaamosmasennuskin sitten viimeistään väistyy!

Leena

=========================

Käytän valohoitolamppua aamulla lehteä lukiessa ja voin hyvin kuvitella lukevani lehteä ulkona auringonpaisteessa. Suosittelen!

Entinen kaamosväsynyt

=========================

Kaamosmasennus lähtee ulkoilemalla, muuten liikkumalla ja muistelemalla valoisampia aikoja. Pimeydessä on hyvätkin puolensa: pakkasöinä tähdet loistaa ja revontulet ritisee.

Leena

=========================

Taion auringon loistamaan sydämeeni!

Lenni

=========================

Ajattelen, että nyt on hyvä aika käpertyä sohvalle kirjan pariin tai sitten innostun jostain käsityöstä! Ja sitä käsityötähän ei malta lopettaa millään ja kas kuinka ilta kuluukin nopsasti.

Jonain toisena iltana saatan lähteä kuntosalille kävellen! Siitä saa kummasti energiaa ja raitista ilmaa samalla.

Joskus saatan vain katsoa tv:tä ja laittaa kynttilät palamaan! On hyvin rauhoittava tunnelma ja hyvät tuoksut, jos käyttää tuoksukynttilöitä.

Ajattelen että hups, kohtahan on taas kevät ja päivät pitenee yhtäkkiä!

Lenuutes

=========================

Kaamosaika on todella vaikeaa minulle ja liikunta jää vähiin, vaikka se olisi yksi hyvä tapa piristää itseään. Vuosi sitten oli ihana mahdollisuus päästä lähes kahdeksi viikoksi etelän aurinkoon. Se teki ihmeitä marraskuun pimeyden keskellä. Valitettavasti rahallisesti siihen ei ole nyt ollut mahdollisuutta.

Nyt olen nauttinut käpertymisestä lämpöisen huovan alle pimeinä iltoina rankan työpäivän päätteeksi. On ihanaa olla vaan kynttilöiden valossa ja kuunnella kaunista musiikkia.

Kannattaa muistaa ottaa myös esille välillä kesäiset lomakuvat. Ne piristävät kummasti.

MUTTA nyt on lumi maassa ja maisemat aivan mahtavat sekä Joulun odotusta ilmassa. IHANAA!

Tonttu-tyttö

=========================

Kaamosaika on minulle yhtä nautintoa! Illat on mukava käpertyä sohvannurkkaan, laittaa aidot kynttilät palamaan ja lukea kirjoja tai katsoa lempiohjelmia. Myös pimeät aamut ovat ihania, voi vetää pipon päähän ja lähteä työmatkalle kuin pyryharakka, kukaan ei huomaa pimeässä mitään. Vasta työpaikalla laitan hiuksia kuntoon ja meikkiä naamaan. Kun lapsemme olivat pieniä, leikimme iltaisin ulkona taskulamppujen kanssa, tai joskus myös pilkkopimeässä, kaamosajasta löytyy monia ihania nautintoja!

Kaamoksen ystävä

=========================

Hoitamalla ensin suoliston kuntoon, sitten välttämällä sokereita ym. hiilihydraatteja eli kahvileipiä, vaaleita leipiä, limsaa, olutta (viinilasi viikonloppuna sallittu). Nukkumalla riittävästi, käymällä joka päivä tunnin kävelylenkillä, syömällä monipuolisesti kasviksia ja vihanneksia sekä keittoja. Avantouinti kruunaa tämän kaiken, riittää pari kertaa viikossa. Aamulla kun herää, niin kiittää Luojaa siitä, että saa herätä uuteen päivään, ja jos mahdollista, terveenä.

Liisu

=========================

Aamulla nostan itseni niskasta ylös ja lähden koiran kanssa puolen tunnin aamukävelylle raikkaaseen ilmaan. Säästä ja pimeydestä riippumatta mieli on hyvä ja koko päiväksi riittää energiaa. Jos illansuussa töistä tullessa masentaa, taas vain koira naruun ja pikkulenkki. Pelkästään se, että näkee kuinka koira nauttii tartuttaa hyvän mielen itseenkin. Ja kyllä ne kotityöt voi jättää vähemmälle ja tehdä jotain sellaista josta tulee hyvä mieli!

Pullamössö

=========================

Miusta kyllä tuntuu siltä että se masennus ei tiijjä tulla jos sitä ei oottele...

Lissu vaan

=========================

Itäsuomessa ei tietty "oikeaa" kaamosta ole, vaikka yhdellä pimeällä lähden töihin ja toisella tulen. Aamussa on upeaa nähdä sininen hetki - sen rauha ja kauneus lumoaa aamusta toiseen. Illasta olisi mukava kääriytyä peiton alle, laittaa kynttilä palamaan ja vain lukea.

Naisena olen tullut tiettyyn ikään, jolloin keho ei ole enää kuin 20 v, vaikka mieli onkin. On joutunut valitsemaan: hoitaako itseään nyt, että jää myöhemmässä vaiheessa aikaa ja rahaa muuhunkin kuin sairastamiseen vai kuunnellako kolotuksia. Siinäpä sitä on ollut asennemuokkausta itsensä kanssa, että saa taas otettua käyttöön niitä nuorena aikuisena olleita systeemejä: pientä lenkkiä ja pitkää venyttelyä, tanssia, lumikenkäilyä, kävelyä jne.. Vaikea on ollut alkuun päästä, mutta olo on kummasti piristynyt olkoon kaamos sitten tai ei. Uskottava se on minunkin, että liikkumisella on lääkkeen kaltaisia vaikutuksia! On kaikin puolin mukavampi olo, kun kolotukset ovat alkaneet jäädä pois JA se on PALJON SE! Siksi se kaamosmasennuskaan ei ole päässyt kimppuun.

Ja onpa sitten mukava kaivautua peiton alle sopivasti raukeana lukemaan hömpää ja välistä asiaakin niin hyvällä omalla tunnolla.

Oppia ikä kaikki

ps. Aloitin muutama viikko sitten rauhallisesti, että oikeasti nautin liikkumisesta edes vähän. Tiesin kokemuksesta, että jos aloitan liian repäisevästi, liikkumisen ilo jää liian kauas ja kaikki liikkumiset jää taas ja kolotukset sen kun jatkuvat. Nyt unikin on tasaisempaa - en muuten olisi uskonut...

=========================

Kaamostani häivytän kynttilänvalolla ja lasillisella viiniä silloin tällöin illan hämärtyessä. Rauhoitun takkatulen ääreen.

Uimalla kynttilän valossa omassa altaassa.

Paras ehkä kaikista nikseistäni on sellainen, että otan hyvän kirjan ja käperryn filtin alle ja
nautin vain hiljaisuudesta ja rauhasta. Sielu ja mieli lepää.

Romantikko

=========================

Syön suklaata, nauran ja paljon ja iloitsen mistä voin. itse asiassa, en edes pode kaamosmasennusta!

Andersson

=========================

Kun on paljon ohjelmaa, ei ehdi ikävystyä. Käyn kuntosalilla säännöllisesti - se antaa uutta energiaa. Ystävät ja perhe ovat tärkeitä tukia.

Ei kaamosmasennusta

=========================

Kaamos ja koko elämä on asennekysymys. Lasi on joko puolitäysi tai puolityhjä, voit itse valita. Jokaisesta asiasta saa joko negatiivisen tai positiivisen, oman asenteen mukaan. Itse ajattelen esim. pimeydestä, että hei ihan kohta alkaa kevät. Päivä on Tapaninpäivänä kukonaskeleen pitempi!

Kaamoksessa on se hyvä puoli, että nyt pääsevät kynttilät, takkatuli ym. oikeuksiinsa! Tai tähdet, kun asuu maalla, jossa ei ole häiritseviä katuvaloja! Entäs sitten revontulet? Kaamos myös oikeuttaa käpertymään huovan sisälle, juomaan glögiä tai muuta lämmittävää, ei tarvitse olla niin energinen kuin kesällä! Itsensä hemmottelu, hyvä kirja, ystävät, elävä tuli, niillä kruunataan kaamos!

Ollaan kuin karhut pesässä

=========================

Illan hämärässä lähden koirani kanssa tekemään lenkin läheiseen metsikköön. Tunnin lenkin jälkeen päivän asiat ovat saaneet oikeat mittasuhteet ajatuksissa. Kotiin tultuani sytytän kynttilät palamaan ja käperryn laiskanlinnaan lukemaan hyvää kirjaa. Lauantai-iltana saunan jälkeen hetkeä voi juhlistaa punaviinilasillinen.

Myös illan vietto hyvän ystävän kanssa syvällisiä keskustellen on rentouttava tapa ladata akkuja
pimeänä aikana.

Marraskuun lapsi

=========================

Aina, kun pienikin auringonsäde pilkahtaa, annan sen tarttua itseeni ja laitan vahingon kiertämään. Silloin saan myös kanssaihmisiltäni energiaa ilman, että heidän oma varastonsa siitä hupenee. Yritän myös pilvisinä päivinä toivottaa ystävilleni "aurinkoista päivää" ja vakuutella, ettei aurinko ole mihinkään hävinnyt, se on vain hetken piilossa. Näitä hyvän mielen viestejä lähetän useimmiten tekstareina, koska silloin ystäväni voi valita, mikä on paras hetki sen vastaanottamiseen.

Mehukatti

=========================

Itselläni on tähän aikaan vuodesta sellainen vaihe ikään kuin varautuisin talviuneen, koko ajan tekee mieli syödä ja olo on ärtyisä ja nukuttaa jatkuvasti. Pitäisi saada käpertyä johonkin koloon ja herätä vasta kun kevätaurinko pilkistelee. Mutta kun tämä ei ole mahdollista, on parasta olla mahdollisimman armollinen itselleen, antaa aikaa vain olla ja levätä, sytyttää kynttilöitä ja käpertyä huovan alle hyvän kirjan kanssa. Ei pidä vaatia itseltään liikaa, vaan olla itselleenkin lempeä. Viettää rauhallista aikaa perheen kanssa. Ja aina sään salliessa muistaa ulkoilla. Kyllä se kevät sieltä vielä koittaa!

Mimmi

=========================

Menen ulos säällä kuin säällä - tarpeeksi oikeanlaista vaatetta päällä tietysti. Jos oikein tulee räntää ja tuulee, uhoan mielessäni: Tuule, p-kele, kyllä minä kestän! Kun kävelylenkin jälkeen laittaa lämmintä juotavaa ja menee sohvalle torkkupeiton alle, elämä tuntuu taas paljon paremmalta.

Ärripurri

=========================

Syön terveellisesti, otan myös ravintolisiä: vitamiineja, kalaöljyä, antioksisantteja. Ulkoilen joka päivä koiran kanssa säässä kuin säässä tunnin verran. Asun maaseudulla, jossa voin ihailla luonnon kauneutta ja vuodenajan vaihteluita joka päivä sekä nauttia hiljaisuudesta. Olen onnellinen kaikesta mitä minulla on: miehestä, omasta talosta, autosta, terveydestä...
Ei vaivaa kaamosmasennus eikä flunssat ja energiaa löytyy!

Maija-Liisa

=========================

Onneksi kaamokseeni ei liity lainkaan masennusta. Pimeä vuodenaika ihanan valon välissä antaa luvan rauhoittua ja järjestellä ajatuksiaan. Aurinko on ihana asia, mutta toisaalta se jotenkin velvoittaa toimintaan: pyykki kuivaisi hyvin, matot pitäisi tuulettaa jne. Mutta mikään ei ole kodikkaampaa, kuin armelias hämärä ja myrsky, jolloin saa olla rauhassa sisällä, kutoa tai lukea ja ihailla luonnon ainutlaatuista voimaa ikkunan läpi. Vielä kynttilä palamaan tai tuli takkaan, niin tunnelma on täydellinen! Kaamoksen antama rauha on täyttä lomaa mielelle ja sielulle valmistautuessamme taas uuteen valoon ja kasvuun!

Fami

=========================

Meillä on eteisessä hieno lamppu, jossa on pehmeän väriset lamput. Aina, kun sen lampun laittaa päälle tulee hyvälle tuulelle.

Joulutonttu

=========================

Ajattelen tulevaa talvipäivänseisausta, joka on jo ihan pian. Siitä mennäänkin valoa kohti. Annan myös itselleni luvan olla hitaampi ja rauhallisempi kuin valoisana aikana.

Mari

=========================

Ulkoilemalla ja iltaisin polttelemalla kynttilöitä

Vanilja

=========================

Olin usean vuoden ajan kärsinyt jonkin asteisesta kaamos-, no jos ei nyt -masennuksesta niin ainakin -väsymyksestä. Kunnes viime vuonna, kun olin aloittanut kuntoilun ulkoilmassa. Hankin kunnon varusteet jolloin sää ei milloinkaan ollut este, ja kävin ulkona lenkillä 4 kertaa viikossa säännöllisesti. Kaamosväsymyksestä ei ollut tietoakaan!

Ulos todellakin voi mennä säällä kuin säällä, kun on kunnon vaatteet päällä ja vaikka sauna tai lämmin suihku odottamassa kotiin palatessa. Mieli on hyvä kun on ollut reipas, eikä tule mitään masennuksia eikä väsymyksiä. Nyt kun olen flunssan vuoksi joutunut olemaan 2 viikkoa lenkkeilemättä, olen muutenkin täysin väsynyt ja saamaton.

MK

=========================

Aloitin tämän vuoden lokakuussa uudessa työpaikassa. Työ on haasteellista ja minulla on paljon opittavaa. Lisäksi minulla iskee tähän aikaan vuodesta yleensä kaamosmasennus. Nyt en ole kaamosmasennuksesta kärsinyt. Uskon vastauksen löytyvän, ei ainoastaan mukavasta työyhteisöstä, vaan KIRKASVALOLAMPUSTA! Pidän lamppua toimistossani, ja samalla kun puurran työn keskellä, saan nauttia "Karibian auringon" valohoidosta! Vielä töiden jälkeenkin jaksan opiskella ja harrastaa, mitä ennen en jaksanut tehdä.

Valoa kansalle

=========================

Nousen aamuisin (arki, ei viikonloppuisin, silloin nukutaan pitkään ja lenkkeillään jos siltä tuntuu!) kello kuusi ja lähden saman tien reilun puolen tunnin lenkille. Sen jälkeen kotiin suihkuun ja aamupala + lehden luku kaikessa rauhassa. Vasta sitten töihin. Ehtii kuitenkin hyvissä ajoin ja huomattavasti pirteämpänä!

Aamusta se alkaa

=========================

Kirkasvalolamppu on mainio lisä "Aamiaisherkkujen" lisäksi!

Marita

=========================

Kun tulin Suomeen noin 3½ vuotta sitten, pelkäsin talvea, pimeää ja kylmää. Varauduin pahimpaan. Ostin hiihtopuvun, talvisaappaat ja välihousuja. Sytyttelin kynttilöitä heti hämärän tultua. Verhoilin asunnon aprikoosin väriseen kankaaseen että siellä näyttäisi 'lämpimältä'. Ensimmäinen talvi meni ohi todella nopeasti ja muuttui aurinkoiseksi kevät-talveksi. Toisena talvena olin jo varautunut siihen miltä se kaamos tuntuu, mutta sitten sairastuin masennukseen. Tänä talvena taas tuli masennus, vaikka olen jo tottunut tähän talventuloon. En enää pelkää pimeän aikaa enkä kylmää, mutta jotain tapahtuu pääni sisällä silloin kun aurinko ei enää paista kirkkaana taivaan täydeltä. Yritän tehdä kaikkea kivaa mutta se ei auta.

Miehelläni on mielestäni hyvä filosofia talventulosta: Silloin kun on talvi, levätään niin kuin kaikki muutkin luontokappaleet tekevät. Nukutaan enemmän, puuhataan vähemmän ja löysätään köyttä niiden tiukkojen vaatimusten suhteen. Sitten kun se kevätaurinko sieltä pilkahtaa ollaan valmiita taas menemään eteenpäin täysillä!

Talvisurupuserossa

=========================

Hoito on tapahtunut vahingossa. Otin pienen Australian-terrierin pennun. Nyt ulkoillaan säännöllisesti. Nautimme kaikesta luonnon muutoksesta pimeästä, lumesta, rapakelistä. Aurinko antaa lisäpotkua, jos sattuu pilkottamaan. Mieheni kanssa on avautunut uudelleen keskusteluväylä. Suupielet ovat nousseet ylöspäin. Yöunet ovat parantuneet. Aamulla herään levänneenä. Koira nukkuu vieressä onnellisena.

Lääkkeeni on löydä luonto. Kaamos tulee valmistamaan tietä uuteen valoisuuteen. Ihminen on onnellinen löytäessään jotakin uutta. Eläkepäiviini valmistaudun ilolla. Syli ei enää ole tyhjä ja rinnallani kävelee olento, jolle olen tärkein ihminen.

Onnellisesti yhdessä

=========================

Reipas kävelylenkki hyvissä varusteissa esim. illalla työpäivän jälkeen tekee tosi hyvää (kun saa vaan itsestä irti, että pääsee lähtemään)

Itsensä pieni hemmotteluhetki (esim. käynti kauneushoitolassa, teatterissa, konsertissa - mistä itse pidät)

Romanttinen päivällinen

Hetket hyvien ystävien kanssa

M-T

=========================

Täällä pohjolassa on kaksi pimeää vastakkain joten pimeää riittää. Yleensä laitan valoja huoneistoon paikkoihin jossa olen ja missä työskentelen siellä pitää olla hyvät valot joten siten on mukava työskennellä. En koskaan katso pimeässä tv;tä se on haitallista silmille ja näin kun näitä valokohteita on eripaikoissa riittävästi myöskin mieli pysyy kirkkaana ja nythän jo laitettiin Jouluvalot jotka valaisevat huonetta ihan kivasti ja ovat sen lisäksi vielä kauniita. Ulkon on kiva kävellä kun on valjoja laitettu ikkunoihin ja pihoille. Tässä samalla muistuttaisinkin että MUISTAKAA IHMISET HEIJJASTIN HEILUMAAN JOS NIITÄ EI OLE VALMIIKSI LAITETTU JO VAATTEISIIN YLEESÄ LASTEN VAATTEISSA ON JO MONESSA MUTTA AIKUISTEN EI JOTEN AIKUISET MUISTAKAA HEIJASTIN!

MAIKKI

=========================

- yritän saada kiinni jokaisen aurinkoisen hetken ja valoisan ajan vuorokaudesta - ja nauttia siitä

- käytän kirkasvalolamppua

- viime vuonna, kun vanhat koirani vielä elivät, nautimme ulkoilmasta, oli sää mikä tahansa. Hyvä olo tuli siitä, kun "pojilla" oli hyvä olla.

- kääriydyn untuvapeitteeseeni, laitan radion hiljaiselle, ja luen.

- Nautin siitä, ettei minulla ole kiire mihinkään enää, ja saan levätä riittävästi, ja vain olla (eläkkeellä)

Marjas

=========================

Kaamoksen aikaan on 'virallinen lupa' käpertyä sohvan nurkkaan lataamaan akkuja takkatulen ääreen hyvän kirjan, leffan tai musiikin pariin.

Toisaalta liikunnan on todettu auttavan selkeästi kaamosmasennukseen, joten ei muuta kuin sinne vain ulos pimeään ihailemaan tähtitaivasta, revontulia ja kuutamoa. Miksi uida vastavirtaan väkisin kun voi nauttia pimeydestä ja ottaa tästä kurjuudesta kaiken ilon irti.

Ja huom! Miksi ottaisit joko/tai -asenteen - Molemmat keinot on suositeltavia!

Lissu

=========================

Täytyy vaan ajatella että jokainen päivä on tärkeä elämssä. Ja kynttilän valo iltaisin, on jotain aivan ihanaa.

Mallu

=========================

Minun valohoitoni on kynttilät. Laitan niitä useampia valaisemaan huonetta. Näin häviää myös kodin pölyt näkymättömiin stressaamasta. Joulun läheisyys saa myös pihat valoon. Tosin en pidä värikkäistä, vilkkuvista valofiguureista, ne saa olon rauhattomasti. Hups tammikuussa valaisee jo Luojan valo, aurinko.

Äitiliini

=========================

Huononakin aamuna yritän irvistää naamalleni hymyn ja hetken irvistystäni katsottuani en voi mitään kasvolihasten luonnolliselle rentoutumiselle ja luontevan hymyn ilmestymiselle. Hymyilemällä muillekin päivä paranee, koska hymy on yksi tarttuvimmista viruksista maailmassa.

Marju

=========================

Vilkas ja meneväinen kun olen, niin yritin tapella vuosikausia kaamosmasennusta vastaan, onnistumatta. Nyt hellitän vuoden pimeimpänä aikana, eli löhöilyä, lepoa, kynttilöitä, mietiskelyä=> paljon onnellisempi olo. Ja kun kevät koittaa, virtaa riittää vaikka muille jakaa.

MM

=========================

Kun olen vihdoin voittanut pitkittyneen keskivaikean masennuksen, niin tuntuu, ettei kaamosmasennus (josta myös olen vuosia kärsinyt) ole enää mitään. Mutta "varmuuden vuoksi" syön d-vitamiinia lokakuusta maaliskuuhun, hemmottelen itseäni tavallista enemmän esim. vaahtokylvyillä kynttilänvalossa ja kyllä sitä suklaatakin menee. Muutama ylikilo on kuitenkin pienempi paha kuin jatkuva paha mieli.

Minulla on onneksi nuori koira, jonka kanssa on lähdettävä ulos 3 kertaa päivässä, säässä kuin säässä. Olen hankkinut kunnon ulkoiluvaatteet ja kengät, joten vaakasuorassa satavat jäätävät räntähiutaleetkaan eivät hetkauta. Olen tehnyt päätöksen, että jokainen sää on hyvä sää, eikä siellä ulkonakaan tarvitse loputtomiin olla. Ja silloin kun siellä ulkona on, niin pitää nostaa katse ylös märästä mustasta maasta ja katsella vaikka tuulessa tanssivia koivunoksia, ne ovat mitä kauneinta balettia. Neljä vuodenaikaa on rikkaus ja viimeistään ensi kevään tultua ei näitä kaamospäivä enää edes muista.

Marketta

=========================

Muutin 33 vuotta sitten Sveitsiin, pitemmät valoisat päivät, enemmän aurinkoa!

Martti

=========================

Käyn juoksemassa aamulla kello viideltä ja ihailen kirkasta tähtitaivasta.
Päivällä käyn lounaalla puolen tunnin kävelyllä ja illalla saman verran koiran kanssa.
Sitten näin talvisin on mentävä nukkumaan aikaisemmin kuin kesällä.
Sekin auttaa, kun todetaan työpaikalla yhdessä, että väsyttää, mutta kohta se kääntyy valoisampaan päin.

Mauri

=========================

Meillä on töissä kirkasvalo lepohuoneessa. Käyn syömässä eväät siellä ja lueskelen samalla lehtiä.
Aamulla noutaessani lehden, päätän millaiset kuteet tänään laitan päälle. Sään laatu on sivuseikka, kuten myös sekin millä jalalla työkaveri on noussut.
Ulos vaan lenkille ja katselemaan kauniita jouluvaloja, joita ihmiset ovat laittaneet pihoilleen.
Niin ja hyvä käydä jossain välillä tuulettumassakin, kotona tulee näin talvisin vietettyä aikaa yllin kyllin.

Merja

=========================

Hoidan kaamosmasennustani lukemalla Positiivareitten Aamiaisen päivän aluksi. Sillä ja Onnistujan päivyrillä jaksan iltaan. Yöpöydälläni on Kokki-Jussin Saavutusten seikkailu, kun tarvitsen "rautaisannoksen" ja luin juuri Timo Ylä-Soininmäen kirjan Kokonaisvaltainen menestys. Mahtavia tunnelmia Sysmän mökiltä ja hellävaraista opastusta elämän kiemuroihin. Tom Lundbergin kirja Puhu, vaikuta, menesty on nyt päällimmäisenä yöpöydälläni. Sytytän kynttilät, otan kirjan ja vaivun mietiskelemään lukemaani. Suosittelen!

Merja

=========================

En hoida kaamosmasennusta millään tavalla, koska sitä ei edes ole. Olen aina nauttinut kaikista Suomen vuodenajoista niin pimeistä kuin valoisistakin. Tyttäreni potee kuitenkin kaamosmasennusta ja hänelle on ollut apua kirkasvalolampusta. Hänellä palavat muutenkin kaikki mahdolliset valot.

Hannele

=========================

Minulle syksy oli aiemmin hyvin ahdistava ajatus pimeän tulon vuoksi. Ensimmäisen kerran siihen tuli pilkahdus, kun miesystäväni sanoi, että ajattelepas, miten romanttista voi olla, kun tulee pimeät illat ja voi laittaa kynttilöitä ym. Se ajatus alkoi tehdä tehtäväänsä. Hoksasin, että ajatusten kääntäminen positiivisiksi asioihin, joista ei pidä voisi auttaa.

Sitten ostin kirkasvalolampun, jota pidän vain aamusta päällä, koska se vie yöuneni, jos olen sen valossa iltapäivällä. Sekin auttaa.

Tänä syksynä olen aloittanut lisäksi vielä lähes säännölliset meditaatiot, jossa opettelen ottamaan itselleni energiaa ja valoa. Vielä pyydän aamuisin yläkerrasta että saisin apua päivääni, niin että tapahtui, mitä tahansa päivä olisi mielestäni hyvä. Sekin auttaa tosi paljon. Mutta silti on pakko myöntää vielä, että parasta on, kun näkee auringon paistavan päivällä edes hetken. Se tuo tosi hyvän mielen pitkäksi aikaa.

Anna-Sylvi

=========================

Leivon jotain ennen leipomatonta herkkua kuonohyväksi koko perheelle. Tai nauran itseni tärviölle omalle "puhevammalle" (useimmiten ennen keksimättömiä, käsittämättömiä sanoja).

Erityisen tarkasti kuuntelen omia lapsiani ja heidän keskeisiään keskusteluja ikään kuin kärpäsenä katossa (esim. lapset olohuoneessa ja minä tuvassa, siis en salakuuntele..) Lapsilla on melko mahtava tapa jutella kaikista asioista.

Yritän kaamoksen aikana olla huumori-imuri ja -levitin.

Tietysti on mukavampi olla, kun muistaa levätä riittävän yöunen!

Mamma-Mia

=========================

Ehkäisen ennalta kaamosmasennusta ja monia muita vaivoja talviuinnilla! Energiaa lisää, hyvä mieli joka kerta itsensä voittamisesta! Ja mukavat, rennot ihmiset lauteilla! Suosittelen lämpimästi!

Meriniemen Mia Kotkasta

=========================

Kun iskee kaamosmasennus, väännän mielen keskipakoisvoimalla sen KLIK! (lähes onomatopoeettisesti havaittavasti) juuri päinvastaiseksi, eli kaamosPOSITIIVISUUDEKSI. Ja kas, jo alkaa mielen aurinko paistaa. Ihan oikeasti, se toimii!

Elin juuri elämäni parhaimman marraskuun, ilman suuria mullistuksia ja ihan ajatuksen voimalla, ilmeisesti.

MediaMia

=========================

Torjun kaamosmasennusta nauttimalla pimeän vuodenajan luomasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Sytytän paljon kynttilöitä, pidän takassa tulta ja teen kuutamokävelyjä.

Minsku

=========================

Hymyilen. Aina ei toki tarvitse olla hyvä mieli tai hyvä olla. Kaikilla väistämättä on huonompiakin päiviä. Mutta huonompanakin päivänä voi ohi kulkiessa antaa pienen hymyn ohikulkeville. Joskus "kaiku vastaa niin kuin sinne huudetaan" eli saan takaisin myös hymyn. Olen vakuuttunut, että tämä asenne pitää minut pääosin hyvällä tuulella ja vältän kaamosmasennuksen.

Minna

=========================

Nautin valkoisesta lumesta, joka narskuu kenkien alla ollessani koiran kanssa ulkona. Sytytän kynttilän, luen hyvää kirjaa, nautin hiljaisuudesta ja ennen kaikkea muistan sen kuinka hyvin minulla on asiat loppujen lopuksi.

Minna

=========================

Pyrin joka päivästä tekemään elämisen arvoista, uusi kiva kokemus jonka muistan myöhemmin. Katkaisen rutiinin jollain, vaikka uusi kuntosali ja siellä käynti, vierailu johonkin tilaisuuteen, ruokahetki ystävän kanssa...

Molly

=========================

Elämällä elämää päivän kerrallaan. Lepäämällä, mutta myös ulkoilemalla riittävästi. Karistamalla turhat painolastit ja järjestelemällä elämäänsä kuntoon. Olemalla rehellinen. Huomaamalla pienet hyvät asiat. Ihmissuhteita ylläpitämällä, olemalla se aktiivinen osapuoli ja lähtemällä liikkeelle, tai kutsumalla ystäviä ja tuttavia kylään tai keksimällä yhteistä tekemistä. Voi ilahtua itsensä lisäksi huomaamalla että ilahduttaa muita. Ei pidä odottaa aloitetta muualta, odotus voi olla pitkä ja kun joku sen tekee, aikataulu ei ehkä sovikaan.

Toteuttamalla suunnitelmia, opettelemalla uusia asioita tai parantamaan vanhoja taitoja, tutkimaan maailmaa. Ei niiden toteuttamista kelit estä. Auringonpaisteen tuovat moninaiset ihmissuhteet, hienot asiat ja tapahtumat, aurinko pilkahdellessaan pilven takaa on kuin piste iin päälle. Keleihin vetoaminen on helppo tekosyy murehtia. Silloin onkin ainoa lohtu auringonpaiste. Koska sen saanti on vaihtelevaa, ei kannata laskea sen varaan.

Minttu

=========================

Kaamosmasennustani hoidan Ajatusten aamiaisella, kävelylenkeillä, yrittäen muistaa omat tavoitteeni ja tehdä niiden eteen työtä.

Minnuli

=========================

Juoksulenkki ystävän kanssa piristää syksyisenä pimeänä iltana. Lumen tultua kaamos muuttuu siniseksi hetkeksi...nautin siitä.

Sininen ilta

=========================

Aamuisin paljon valoa, iltaisin kynttilöitä ja kaunista musiikkia. Ystäviä, hyvää ruokaa, leipomuksia. Joulun odotuksen tutut jutut: piparit, tortut, jouluvalot, korttien ja lahjojen askartelu, käsityöt, hyvät kirjat, joihin upotessaan unohtaa kaiken loskan ympärillä...

Paljon touhua ja tuttuja ihmisiä ympärillä: koulun myyjäiset, partion itsenäisyysjuhla ja lipunnosto, kehitysvammaisen tyttären asuntolan puurojuhla, niin paljon välittämistä ja hyvää tahtoa - mihin siinä masennus mahtuisi? Ympäröi itsesi hyvillä asioilla, uskalla lähteä mukaan, sinut otetaan vastaan, etkä ole enää yksin. Välitä, niin sinusta välitetään. Anna lahjaksi muille itsesi ja saat lahjaksi toisten ystävyyden. Älä pelkää rakastaa elämää joka kukkii pimeyden keskellä!

Mimmuli

=========================

Menen koiran kanssa ulos reippaalle lenkille säästä huolimatta. Kuinka mukavalta tuntuukaan tulla sisälle lämpimään, sytyttää kynttilä ja takkatuli. Katsella tulen loimua ja juoda kuppi teetä. Kuunnella hyvää musiikkia. Ei ehdi masennus iskeä.

Mirja

=========================

Kirkasvalolamppu jonka sain joulupukilta viimevuonna on auttanut minua. Sitä kun käyttää n.5 pv. peräkkäin niin taas helpottaa pariksi viikkoa… Olen myöskin "jouluhullu", eli alan jo elokuussa haaveilemaan joulusta. Iloitsemalla ja suunnittelemalla joulua jo hyvissä ajoin - joulutuoksuineen kaikkineen mieli pysyy pirteänä. Toki kehnojakin päivä on, mutta pääpiirteittäin lapsellinen joulun odotus on mitä palkitsevinta, vaikka olen jo 35-vuotias.

Saman joulun odotuksen olen tartuttanut myöskin avomieheeni, tyttäreni osaa sen taidon itsekin! Myöskin hyvä musiikki auttaa, jos meinaa ajatukset mennä vain negatiivisuuteen, kummasti tulee mieleen kappaleisiin liittyviä juttuja ja jalka alkaa vispaamaan… Olen ollut 2 viimeistä talvea rankan masennuksen kourissa, mutta enää en anna ajatuksieni sairastuttaa itseäni, sillä se olen minä joka päätän ryvenkö vai sinnittelenkö vaikeiden asioiden läpi ja muutan tulevaisuuteni positiiviseksi. Ensimmäinen sääntö onkin; Rakastan itseäni sellaisena kuin olen.

Joulufani

=========================

Hoidan kaamosmasennusta siivoamalla kotia, auttamalla muita ja innostumalla uusista haasteista ja kokemuksista. Nautin myös raikkaasta ilmasta ja kauniista maisemista. Nämä kaikki antavat uutta energiaa itselleni ja muille jaettavaksi.

Netta

=========================

Ennakkovalmistelut kaamosmasennuksen estämiseksi ovat tärkeitä: ilmoittaudun keskustelupiiriin, kenties kuvataidekurssille ja aina johonkin liikuntaryhmään. Varaan kotiin hyvää lukemista ja paljon kynttilöitä, lupaan pitää "luppokutsut" ystäville ja perheelle, hankin hyvät ulkoiluvarusteet räntäkelille ja julistan sisähalliuintikauden alkaneeksi. Viikonloppuisin olen ulkona niin paljon kuin ehdin ja voin, nautin metsän vihreydestä ja kuuntelen tuulta.

Saattaa kuulostaa tekopirteältä ja pakkotoimiselta, mutta olen huomannut että itsensä ohjelmointi - kaikkeen hauskaan, tietysti - ja toisten ihmisten tapaaminen ovat minulle takuuvarmoja masennuksen poistajia.

Jooga, klassinen musiikki tai jazz, vaeltelu kirjastossa ja taidegallerioissa - kauneuden ja rauhan etsiminen tuo aivan uuden ulottuvuuden pimeyteen!

Tirlittan

=========================

AI ETTÄ KUULOSTI NIIN TUTULTA.NÄIN VAIN ON, NIIN KAUAN KUN ON YÖ JA PÄIVÄ, NIIN KAUAN ON NIITÄ JOTKA JAKSAA OLLA NEGATIIVISIA JA NIITÄ JOTKA EI OLE, LUOJAN KIITOS!

MINUSTA VOIMA TULEE JUSTIIN SIITÄ ETTÄ ME JOTKA EI JAKSETA OLLA AINA MIINUSMERKKI MIELESSÄ, OLLAAN VASTAKOHTIA, SAMALLA MYÖS ESIMERKKINÄ JA JOPA JOSKUS "PIIKKINÄ LIHASSA" NIILLE MIINUSMERKKISILLE IHMISILLE.

KAIKKI POSITIIVISET IMMEISET : OTETAAN HEIDÄT HAASTEINA - KAAMOS ON MUUTEN AIVAN TODELLA UPEA AIKA, SE ON SYKSYN JÄLKEEN PARAS AIKA. ON TUNNELMAA, TUNNETTA, KYNTTILÖITÄ, IHAN KUIN VILTTI PÄÄLLÄ SOHVALLA PÖTKÖTELLESSÄ JA LUPA PITÄÄ PYJAMAPÄIVÄ- MIETIPPÄ SITÄ.

Nina Ü
=========================

Etsimällä kauneutta ympäriltä; ei katso loskaista maata vaan lumen leikkiä ilmassa, ei loputonta synkkää sadetta vaan kynttilän liekkiä jne. Ja etsimällä asioista hyviä puolia. Kaikesta löytyy jotain hyvää; jos autosta loppuu bensa, olipa hyvä ettei loppunut kauempana korvessa/ Lapin matkalla/viedessä lasta lääkäriin. Näitä ei parane kaikille sanoa ääneen, "peruspessimisti" hermostuu jos kuulee "yltiöpositiivin" juttuja...

Työkaluna ilo

=========================

Kynttilöitä, kynttilöitä ja vielä kerran kynttilöitä, takkatuli ja lämmintä löhöilyä peiton alla, luvallista laiskottelua, hyvää musiikkia, elokuvia, hemmottelua, joululauluja, ystäviä, konsertteja, ulkoilua unohtamatta. Lumiukon teko tai pulkkamäen lasku lasten kanssa on erittäin terapeuttista!

Eli siis kaikkea, mistä tulee hyvä olo.

Nina

=========================

En muista koskaan kärsineeni kaamosmasennuksesta. Pidän syksystä, siitä kun värikkäät lehdet tippuvat puista, ilmassa on kirpeyttä, voi vaihtaa garderobin kesäisestä lämpimämpään. Vuodenajat ovat suuri rikkaus vaikka kieltämättä pitkä talvi välillä tympii. Silloin poltan kynttilöitä päivittäin ja nautin olosta lämpimässä kodissa, kun ulkona riehuu tuuli ja myrsky.

Syksyn lapsi

=========================

Aamulla, kun herään ajattelen ensin joogaopettajani sanoja ("olkaa kuin tähti tai aurinko tai lamppu pimeässä") tai illalla lukemani kirjan viestiä. Luen aina illalla jotain mieltä kohentavaa ja rakentavaa.

Jos olen hereillä kyllin varhain, teen muutaman joogavenytyksen ja asetun itseni keskelle. Ajattelen olevani itse vastuussa siitä mitä tänään tapahtuu ja mitä tunnen. Sitten lähden soitellen sotaan...

Töissä tervehdin kaikkia iloisesti ja juttelen muutaman sanan muusta kuin työstä. Laitan kirkasvalolampun päälle ja keitän kahvit. Saatan vielä soittaa lapsilleni kotiin päivän varustuksesta sään suhteen tai muuten vain. Näin muistan olevani kokonainen ihminen, enkä vain työmyyrä.

Kun alkaa väsyttää, hyväksyn väsymykseni ja teen töitä väsyneenä, eri vaihteella. Kun tulen kotiin, otan kymmenen minuutin päikkärit tai lepohetken ennen kuin rupean laittamaan ruokaa. Ruokapöydässä huolehdin, että tarjolla on aina jotain punaista tai oranssia, säilöttyä aurinkoa.

Pieni iltakävely niin, että tutkailen kutakin säätä mielenkiinnolla kuin kokisin sen ensimmäisen kerran: miltä tuntuu sade, tuuli, räntä, mikä vaan iholla ilman ennakkoasennetta?

Sitten kipin kapin lämpimään kotiin lohdulliseen kynttilän valoon. Villasukat jalkaan, lapset kainaloon, kirja tai tv ja teetä ja tummaa suklaata.

Kaamosmasennukseni aiheuttaa minulle sekä väsymystä että unettomuutta. Unettoman ajan käytän häikäilemättä hyväkseni ja ajattelen nukkuvani sitten keväällä enemmän, niin kuin teenkin. Väsyneenäkin voi tehdä työtä ja hoitaa asioita, kunhan ei rynni eikä panikoi. Pienellä vaihteella. Vuosien myötä oppii olemaan itselleen armollinen.

Kaamoksen kaveri

=========================

Valoa, valoa... Pieni kynttilänliekki keittiön pöydällä valaisee koko kaamoksen. Suurempaa valoa tarvitessani katson pilviin ja muistan kuinka loistava aurinko kultaa pilvet ylhäältä päin - muistamiseen ei enää tarvita todellista lentomatkaa.

Outi

=========================

Sauvakävely on hyvä keino kaamosmasennuksen torjumiseen. Jos pystyy piipahtamaan pienellä lomalla, vaikka vain ystäviä tapaamaan toisella paikkakunnalla, että ympäristö ja ajatukset vaihtuvat viikonloppuna , se auttaa kummasti. yleensä se, että tiedostaa, kuinka tärkeää on, että positiivisuus on tärkeää elämisen kannalta auttaa iloa tuottamaan elämään. Eikä pienet päiväunet elämisen laatua suinkaan pahenna, päinvastoin jaksaa paremmin!!

Paavo

=========================

Kaamosaika on ihanaa aikaa rentoutumiselle, voi tuijottaa takkatuleen tai kynttilään sekä ladata akkuja. Levätä kun luontokin lepää! On aikaa lukea lukemattomia lehtiä ja kirjoja, koska likaiset ikkunat eivät herätä huomiota, villakoirat piiloutuvat hämärään ja keittiön kaappien ovien rasvatahrat häipyvät näkymättömiin! Niiden aika koittaa kun aurinko pilkistää esiin - ja sitten onkin taas vauhti päällä! Ihanaa tämä vuodenaikojen vaihtelu!

Päivi

=========================

Punainen huopa, sohva ja villasukat auttavat kestämään kaamosta. Käsityöt ja c vitamiini pitävät mielen virkeänä.

Murunen

=========================

Pidän ajatukseni positiivisina ja pirteinä, että kyllä se päivä paistaa risukasaankin vaikka nyt onkin harmaata. Myös joulun odotus saa harmaat päivät tuntumaan paremmilta. Ja pieni herkuttelu, kuten suklaa, on aina loistava valinta piristämään surkeita päiviä.

Päivi

=========================

Vedän rullaverhot alas, jotta en näe kuinka pimeä ja kamala ilma ulkona on, sytytän kirkasvalolampun, laitan kauniin kesäisen luontokuvan pöydälle, istuudun nojatuoliin kuvaa vastapäätä, syön suklaata ja luen oikein hyvää kirjaa. Tämän energiatankkauksen jälkeen jaksaa mennä kävelylenkille räntäsateeseen, eikä yhtään harmita.

Nautiskelija

=========================

Jos sellainen yllättää, sytytän illalla kynttilöitä ilokseni ja soitan ystävilleni. Käyn ystävien luona kylässä, tai saatamme lähteä elokuviin, ravintolaan syömään... piristämme toistemme päivää ja olemme toistemme "olkapää", jos sitä tarvitsee.

Päivi

=========================


Jostain kumman syystä me suomalaiset tarvitsemme ison ja pahan kolauksen ennen kuin löydämme sen hyvän ja positiivisen vireen elämästämme. Itsekin havahduin vasta poikani vakavan huumeongelman kautta NÄKEMÄÄN. Kun kerran asun täällä kaamoksessa, olen oppinut nauttimaan tästä ajasta lepäämällä tarpeeksi ja lisäämällä reseptiin myös lämmintä ja rentouttavaa kynttilän valoa. Jotenkin tuntuu, että meidän kuuluukin ottaa rauhallisemmin tämä pimeä aika ja kerätä voimia valon aikaa varten.

Lopettakaa se hampaat irvessä suorittaminen ja antakaa itsellenne tämä lepoaika.

Päivi

=========================

Tänä syksynä kaamosmasennus on todella yrittänyt kaapata vallan. Tai ehkä se johtuu iästä, vuosi vuodelta tuntuu tämä pimeä aika pahemmalta. Olen pyrkinyt ulkoilemaan joka päivä vaikka onkin jo pimeää ennen kuin ehtii lenkille. Raitis ilma virkistää kuitenkin vaikka ei ehtisi tai ilman puolesta voisi ulkoillakaan kuin vähän aikaa. Olen huomannut, että jos jää koko illaksi sisälle ei kuitenkaan saa tehtyä mitään ja löytää itsensä sohvan nurkasta herkkuja mussuttelemasta (ja koko ajan väsyttää). Tsemppiä kaikille kaamoksen kanssa painiville, syksy on niin pitkällä että ollaan jo voiton puolella. Ei muuta kuin: "ylös, ulos ja lenkille".

Päivi

=========================

Laitan kaikki valot päälle ja hyvää musaa!

Päivi

=========================

Ehostan itseni nätiksi ja puen kauniisti tulee paljon positiivisempi olo!

Päivittäin

=========================

Otan pienet päivätorkut töissä (ja kotona).
Tapaan ystäviä vapaalle.
Käyn leffassa.
Kirjoitan meilin kivoimmalle ystävälle.
Käyn virkistäytymässä baanalla, tiirailen sopivia miehiä ja otan sopivan miehen kotiini lempimään.
Käyn ilmaisissa näyttelyissä. Otan seuraa mukaan jos löytyy (esim. kummilapseni ja hänen äitinsä).
Syön lempijuustoa.
Maalaan vesiväreillä.
Lueskelen pääosin lehtiä ja yhden kirjan.
Teen ristisanoja vähintään kerran viikossa.
Ostin hajuveden.
Ostin huulipunan.
Kävin Stockmannilla ostamassa astianpesuaineen.
Katsoin Stockmannin Lasten Jouluikkunaa.
Latasin ilmaisen piirustus-ohjelman netistä (osoite HS:n sivuilla).
Nukun runsaasti.
Teen vain niitä juttuja, joista saan mielihyvää.

Pienet torkut sallittu myös työssä

=========================

Luen positiivareiden sivuja ja lähettelen ystävilleni positiivareiden kortteja.

Pärskä

=========================

Perinteiset kuviot. Villasukat, villapaita, kynttilöitä, lämmintä juotavaa (kuksasta), puhelin piippauksella, hyvä TV sarja, puhtaat ja pehmoiset lakanat sängyssä, veden pitävät pyöräilyasu, pihalla riittävästi vaatetta...

Lisäksi omana spesiaali juttuna levitän AURINKOA s-postien mukana - aivan konkreettisesti. Viestiin lisään sopivaan kohtaan AURINGON kuvan tai tekstiin keltaisella "AURINKO" sanan. Aina kun viestittelee jonkun kanssa, niin pari pientä kivaa sanaa AURINKOON liittyen, niin itsellekin tulee iloisempi olo. Jos itsellä tai kaverilla on oikein synkkä hetki, niin kannattaa muistaa, että AURINKO paistaa aina - tosin joskus pilvien yläpuolella.

KaamosAURINKO


=========================

Asenteella!

Paula

=========================

Minun kaamosmasennukseni pysyy parhaiten kontrollissa liikunnalla. Aloitan päivän voimistelemalla ja venyttelyllä, sitten suihkuun. Heti on paljon enemmän virtaa päivän toimiin. Vielä kun lähtiessä ulos sateeseen pukee päällensä oranssin kaulaliinan ja ottaa keltaisen sateensuojan niin on kuin aurinko paistaisi.

Leena

=========================

Ulkoilemalla, polttamalla kynttilöitä vaikka jo aamiaispöydässä, muistuttamalla itselleni, että kohta päivä taas pitenee... Yleensäkin kohottamalla "mukavuustasoa": ylellisen pehmeä villapaita, kuuma kylpy, paksu viltti hartioille, mukavat tohvelit, lämmittävää talviruokaa, itsensä ja kumppanin hellimistä.

Pedro

=========================

Kaamosmasennus tulee joka vuosi suunnilleen samaan aikaan ja riippuen miten kiireinen ja stressaantunut olen, se iskee joskus rankemmin, joskus kevyemmin.

Olen päättänyt että, jos tämä on minulle vaikeaa aikaa, niin hoidan pakolliset asiat, työn ym. ja kieltäydyn tyylikkäästi kaikesta muusta stressiä aiheuttavasta ns. ylimääräisestä menosta. Enkä tunne tai edes aio tuntea huonoa omatuntoa asiasta. Minä annan itselleni aikaa käpertyä kynttilöiden ja hyvän kirjan pariin ja villasukkien kutomiseen, minä ansaitsen sen.

Pia

=========================

Tunnelmoin aidoilla ja sähkökynttilöillä. Ripustan kynttiläsarjan verhotankoon ja toisen kynttiläsarjan laitan hyllyn päälle maljakkoon

Pia, Masku

=========================

Kaamosmasennus on alkanut vaivaamaan vuosivuodelta enemmän. Tänä syksynä, kun ensi oireet alkoivat ilmaantua, päätin, että nyt kyllä pinnistelen tietoisesti asiaa vastaan.

Olen kertonut ystäville, että minua vaivaa masennus näin syksyisin. Se on jo hieman tuonut helpotusta kun on saanut jakaa. Sitten olen aloittanut liikkumisen. Kerta viikkoon sulkapalloa, lisäksi lenkkeilyä (ostin askelmittarinkin). Töihin hommasin kirkasvalolampun, joka posottaa koko päivän (se on auttanut ihan oikeasti). Ja kun oikein on ollut hankala päivä, niin olen pyörähtänyt kaupoissa, joissa on kirkasta ja kaunista katseltavaa...

Mutta tärkein lienee asenne asiassa kuin asiassa. 21.12. jälkeen päivä taas pitenee!

Liisa

=========================

Perjantai-iltana viinipullon, suklaalevyn ja hyvän kirjan kanssa sohvalle. Auttaa kummasti.

Dooris

=========================

Lähtemällä ulos, ylös ja lenkille. Kynttilät palamassa ja töpsytellen sisällä villasukissa ja ihailemalla takkatulen loimua. Kutsua ystäviä illanistujaisiin pienen napostelun merkeissä. Paljon HALEJA läheisille!

Pirre

=========================

Kun on aina pimeää, niin miksi pitäisikään olla yhtä aktiivinen kuin kesällä? Nautin kynttilän valosta ja takkatulesta ja ensilumesta ja annan itselleni luvan olla vaan. Käyn bailatinossa ja latinalaisrytmit vievät ajatukset aurinkoiselle hiekkarannalle...

Rumba

=========================

Minua helpottaa tieto pimeän taittumisesta joulukuussa talvipäivän seisaukseen. Vaikka menenkin töihin pimeällä ja tulen kotiin pimeällä, hyödynnän viikonloppujen päivänvalon. Mukavaa talvella on myös takkatuli ja kynttilät!

Nyt voin jo ajatella, että ensi kuun jälkeen on jo helmikuu!

Pirjo

=========================

Lähden lenkille, aina uudestaan ja uudestaan.
Liikunta nostaa mielialaani, olen huomannut kokemuksesta.

Pirri

=========================

Minulla kaamosmasennus on lääkärin diagnosoima vaiva, johon auttaa mielialalääkitys. Ja se todella tepsii, älkää ihmiset arastelko mennä lääkäriin! Mielialalääkkeet (serotoniinin takaisinoton estäjät) ovat tositarpeeseen määrättyinä tehokkaita eivätkä aiheuta riippuvuutta. Aiempina vuosina minulle riitti kirkasvalolamppu syyspäiväntasauksesta kevätpäiväntasaukseen, mutta tänä vuonna ei enää.

Kaikki pehmeät konstit - lepo, kynttilät, musiikki ym. - ovat tietenkin hyviä ja ohessa käytössä, mutteivät ne tehoa riittävästi, jos tauti on aito kaamosmasennus.

Ai niin: jos suinkin voit nukkua niin paljon kuin haluat, tee se äläkä tunne siitä syyllisyyttä!

Pirjoliisa

=========================

Yritän joka aamu kertoa itselleni että tästä tulee hyvä päivä.
Puuhaan sellaisia asioita ja pikku hommia joita en tee muuhun aikaan vuodesta, esim. siivoan kaappeja jne.

Pirkko K

=========================

En masennu kaamoksesta, sillä rakastan talvea ja pimeyttä. Saan laittaa parvekkeelle valot jo lokakuun alussa tai puolivälissä, voin ihastella tähtitaivasta ja samalla miettiä avaruuden kauneutta. Osallistuin syksyllä Tähtitaivas tutuksi kurssille työväenopistossa ja nyt löydän monta tähtikuviota taivaalta. Tähtitaivas on uskomattoman kaunis. Talvinen luonto, hallaneidin kuuraamat lumiset puut luovat kauniin kodin ja kotipiirin tontuille ja metsänhengille ja keijuille, tuovat myös joulun tunnun sydämeen ja mieleen.

Räntäsade on iloisen räpättävää ja lumisade on aina yhtä innoittavaa, rauhoittavaa, ilostuttavaa, kaunista...hämärtyvään iltaan saa lumoa kynttilöillä, lumilyhdyillä, tuikuilla. Kotona voi käpertyä rakkaan kainaloon, nauttia teetä tai kaakaota ja pyytää rakastan hyväilemään sutisella (pehmeä, leveä sivellin) kaulaa tai kättä ja mikä parasta, hän myös toteuttaa toiveen. Talvi on täynnä lumoa ja ääretöntä kauneutta, se sopivasti rauhoittaa mieltä tai sai ilakoimaan. IHANA, IHANA TALVENAIKA JA KAAMOS!

Pirkko

=========================

Mikä kaamosmasennus?

Siis tämä talviko ja pimeys - sehän kuuluu osana vuoden kiertoon. Talvellahan on lupa olla vähän hitaampi ja unelias ehkä vähän äreäkin toisinaan. Kun olen hyväksynyt tämän osana elämän ja vuodenaikojen vaihtelua - ei se tunnu pahalta vaan siitä osa nauttia.

Kynttilän valossa ja peiton mutkassa kuunnella lumisadetta ja pakkasta. Pakkasen kiristyessä pukea lämpimästi päälle ja mennä ulos ihailemaan räiskyviä revontulia. Yksinkertaisesti nauttia myös tästä kiinteästi elämäämme kuuluvasta pimeämmästä ajasta ja antaa myös itselle aikaa ja ottaa rennommin - hellittää hetkeksi.
Ei muuten joulukaan stressaa...

Äitikarhu

=========================
Kun sataa, voi ajatella, että ihanaa, kun elämme kosteassa maassa! Sateita, pimeyttä, kaamosta vastaan ei kannata kiukutella. Ei ihminen luontoa vastaan voi tehdä muuta kuin saastuttaa.
Voit sytytellä kynttilöitä, valoja, takkatulia. Ja seurata, kuinka lumi valaisee maisemaa. Muistaa myös, että aurinko on pilvien takana. Vielä se risukasaankin paistaa. On hienoa täällä pohjoisessa seurata vuodenaikojen vaihtelua. Kaamos on aikaa, jolloin voi paneutua elämisen tapaansa, miettimällä, vaikkapa muuttaa elämänsä KYLLÄ -elämäksi. (Kunhan joulun hulinatkin saa kunnialla ohi)

Pirkko

=========================

Aamulla heti herättyäni napsautan kirkasvalo lampun valaisemaan. Olen lukenut valon tehosta kaamosväsymykseen ja masennukseen. Vuoden verran on positiivista kokemusta! Se auttaa heti aamutuimiin virkistymään ja masennus ei pääse yllättämään!

Ulkoilu myös auttaa! Pitää vaan jaksaa, vaikka ulkona olisikin pimeää ja kylmää - mieli pysyy virkeänä.

Pike

=========================

Liikkumisesta ulkona saan puhtia, myös monivitamiinipilleri on hyväksi avuksi. Ulkonäköön panostamalla; uusi väri/-leikkaus hiuksiin ja pukeutumiseen väriä. Vapaa-ajan erilaisiin "rientoihin" osallistuminen painottuu kaamosaikaan.

Raija

=========================

Hellin itseäni - otan jalkakylpyjä, ihokuorintoja jne. Keskityn muihin asioihin kuin säähän – intensiivisesti. Ja mietin, että tämä on ohimenevää. Haaveilen.

Carpe diem

=========================

Lukemalla, ulkoilemalla ja nukkumalla. ei se muuta tartte. Kaamosmasennus on höpöpuhetta.

Joskus väsynyt, joskus ei/nainen

=========================

Ajattelemalla kuten isäni aikanaan iloitsi: päivä alkaa pidetä joulukuun talvipäivänseisauksesta!
Painumalla koiran kanssa ulos räntäsateeseen ja energisoitumalla raikkaasta ilmasta.

Sytyttämällä kynttilän ja nauttimalla kaamoksesta - pian alkavat taas ne ihanat aamut, kun herää iloisena aikaisin auringon ja linnunviserryksen vaikutuksesta. Samalla sallin itselleni sen, että herääminen tähän aikaan vuodesta on välillä työlästä.

Raija

=========================

Sytytän kynttilöitä ja syös suklaata. Hyvä kirja on myös oiva lääke ja reippailu raittiissa ulkoilmassa.

Mummeliini

=========================

Minulla on 2-viikkoinen aurinkoloma talvella melkein pakollinen, siten jaksan taas kesään asti ja yritän löytää kivaa puuhailua kotona. Esim. hauskaa lukemista, käsitöitä ja käyn joskus ulkona esim. teatterissa. Ulkoilu ei oikein kiinnosta, täällä Etelä-Ruotsissa on useimmiten sateista ja tosi raaka ilma ja olen työnpuolesta jatkuvassa liikkeessä.

Kaamosmasennus

=========================

Pyöräilen, sauvakävelen 4-5 kertaa viikossa aamuisin 1½t edestakaisin Tuusulanjärvelle avantoon! Toinen talvi jo menossa ilman masennusta ja muita fyysisiä sairauksia. Olo energinen ja positiivinen! Onni on se, että edes nyt 55-vuotiaana olen tämän itseni hoitokeinon löytänyt.

Pirteä punapää

=========================

Niin, ei räntäsade lopu, vaikka kuinka kiroilee... Minunkin oli opeteltava nauttimaan kaamoksesta, koska: mitä enemmän manailin, sitä masentuneemmaksi itseni tunsin! Päätin, että nyt on aika nauttia kynttilöistä ja koristevaloista! Paras on vain sytyttää paljon 'tulia' ulos ja sisään; puihin, pensaisiin, parvekkeelle, portinpieliin, sisällä kaikki tuikkukupit käyttöön, takkaan - jos sellainen on - puita palamaan eli yrittää nauttia pimeydestä ja räntäsateesta. Minä yritän tehdä oloni ja eloni mahdollisimman mukavaksi: luen kirjaa lämpimän peiton alla, juon hyvää tekeviä teelaatuja tai glögiä, laitan sään mukaan vaatetta päälle ja menen KUITENKIN lenkille. Loskan keskellä ajellessani käännän heti radion toiselle asemalle kuullessani jonkun manaavan "kun kaikki on niin mälsää".

Ystäväni taas järjestää kutsut ystävilleen! Sen odotus myös piristää. Eihän se mukavaa olekaan, kun pimeys ja märkyys ympäröi joka puolelta, mutta marraskuussa pitää kai ajatella ."Ei tätä kauan kestä! Jouluun on enää 46 yötä ja sitä ennen alkaa jo valjeta!" (Talvipäivän tasaus) Ja puskettava eteen päin, oli myrsky tai ei.Sitä paitsi: nyt jouluun on enää 22 yötä!

Raisa

=========================

Kaamosta voi tasapainottaa tekemällä asioita, joista nauttii; vaatimalla itseltään hieman vähemmän ja sallimalla itselleen enemmän. Laita kynttilöitä valaisemaan iltaa, musiikkia soimaan, tapaa ystäviä, leivo, syö, nuku.

Tiiu

=========================

Lähden koiran kanssa kävelylle varsinkin kylmänä tuulisena päivänä. Kotiin tullessa kaamosmasennus on tipotiessään.

Kaamosmasennuksen hoito

=========================

Minä olen niin peruspositiivinen ihminen, ettei minulla edes ole kaamosmasennusta, ei ole koskaan ollutkaan. Työni lasten parissa pitää minut iloisena ja virkeänä. En täten tiedä, kuinka sitä kaamosmasennusta hoitaa.

Yltiöpositiivi

=========================

Kaamoksesta selviää parhaiten ajattelemalla asian hyviä puolia.

Kuinka kauniilta näyttävätkään ulkovalot pimeässä, eiväthän ne valoisaan aikaan miltään näyttäisikään.

Kuinka ihana on takassa räiskyvä tuli, viltti jaloilla ja mukava kirja, kun ulkona sataa räntää ja tuuli vonkuu puissa?

Kuinka mukavaa on kun perhe viihtyy kotosalla, ja vaikka sähköt menisi, voi kynttilän valossa perheen kesken pelata erilaisia pelejä, jotka muuten jäisivät ehkä pelaamatta.

Lyhyesti sanottuna, keskitytään huomaamaan ne arjen pienet hyvät hetket. Löytämään se lempeä armeliaisuus, jonka jatkuva hämärä tuo tullessaan. Ei näy ikkunoiden likaisuus, eikä pienet roskat lattialla.

Nautitaan hämärän tuomasta rauhallisuuden tunteesta.

Hämärän tonttu

=========================

Hoidan sitä voimajuomalla nimeltän Tahitian Noni.

Riitta

=========================

Otan kaamosajan vastaan tervetulleena levähdystaukona. Vähennän menemisiä ja tulemisia, lisään kynttiläntuleen tuijottamista ja huovan alla pötköttämistä. Nautin rauhasta.

Riitta

=========================

Muistelemalla kaunista viime kesää ja mukavia asioita jotka saavat hyvälle mielelle. Olemalla ulkona päiväsaikaan sekä tekemään sellaista mistä pitää ja mistä tulee hyvälle mielelle. Tapaamalla ystäviä, polttamalla kynttilöitä sekä nauttimaan kaikesta mikä tuo mielihyvää on se sitten esim. suklaan syömistä.

Kaamosmasennus

=========================

Hymyilen kun tervehdin ja tapaan muita ihmisiä. Tällä on kerrannainen vaikutus ja hymyjä tulee takaisin, joka piristää kummasti.

Riksa

=========================

Mitä ihmeen kaamosmasennusta? Paras ystäväni sanoo aina vastoinkäymisten kohdatessa: "Käännä nokka tuuleen!" Toimii kaamokseenkin, painun sekaan vaan. Fillarilla, kävellen, miten tahansa... Reippailulenkin jälkeen on kiva käpertyä sohvalle viltin alle hörppimään kuumaa kaakaota. Ei tartu masennus.

Risto

=========================

Laitan päälleni vedenkestävän lenkkipuvun, kumisaappaat jalkaan päähän lämpimän lakin ja sitten lenkille, vaikka vastatuuleen. Piiskaava sade hieroo kasvoni. Punaposkisena puolen tai kokonaisen tunnin lenkin jälkeen saunaan. Voiko ihminen enempää elämästä nauttia?

Rike

=========================

Olen tuonut auringonvaloa kotiini eli minulla auringonvalolamppu ja toisaalta pidän pehmeästä syksyn hämärästä. Siinä on jotakin lämpöä ja turvallista. Lamppujen valot hämärässä nekin antavat turvallisen lämmön tunnetta ja ovat kauniita antaen puille ja pensaillekin uuden ulottuvuuden.

Marge

=========================

Syksyn ja talven pimeyteen kuuluu ehdottomasti kynttilät tai takkatuli. Niiden loiste ja elävä tuli on rauhoittavaa katsella. Mikä onkaan parempi rentoutus kun kynttilät ja hyvä kirja (ja suklaalevy).
Moneksi päiväksi piristystä tuo hyvät ystävät. Ex tempore kutsut, hyvää ruokaa ja juomaa ja keskustelut läheisten ystävien kanssa. Joskus pelkkä puhelinsoitto ystävälle riittää.

Liekki

=========================

Minä hoidan kaamosmasennusta sytyttämällä kynttilöitä ja takkatulen loimussa hyvää musiikkia kuunnellen. Tai kutsumalla hyviä ystäviä kylään hyvästä ruuasta ja viinistä nauttimaan ja tietenkin hyvästä seurasta.

Tirlittan

=========================

Ajankohtainen asia. Totesin juuri tänä aamuna, että vihdoin alkaa valo voittaa, kun päästiin joulukuuhun. En muista, että minulla olisi ollutkaan tällaista. Kaikki katkeruuden juuret tuntuivat marraskuussa asettuneen asumaan minuun. Tämän perjantain aamuajatus tuli kohti: edes itsekkäistä syistä voisi ajatella ennen kuin puhuu, sillä niin siinä käy: ne synkeydet tulee omille silmille ja korville jostain.

Mutta mitä tehdä: anna ajatusten tulla, mutta anna niiden myös mennä, opetti Luther vai kuka se oli? Olisiko siinä apua? Kuunteleva korvapari tarpeen, kirjoittaminen päiväkirjaan... ja sinnittely joulukuuhun (tai tammikuuhun) - itseäni auttaa myös rukous, mutta sehän voi olla myös rypemistä joskus - vaikka itsesäälissä..

Saija Oulusta

=========================

Olen huomannut, että yksi parhaimmista tavoista voittaa jokin ikävä asia on kohdata se avosydämin ja syleillä sitä. Opin tämän asian ollessani hiukan toisella kymmenellä, kun kärsin näön, puhekyvyn ja motoriikan vievistä migreenikohtauksista. Kun pyristelin kipua vastaan, tuntui se pahenevan, mutta antautuessani syvälle kivun silmään, jäi muu energian hukkaaminen pois ja jaksoin kuunnella rauhassa kohtauksen loppuun.

Sanotaanhan, että tornadon keskellä on tyyntä. Ehkä se pitää monessa muussakin asiassa paikkansa. Usein huomaan, ettei ikävä asia sitten oikeastaan niin kamala olekaan, kun sitä katsoo tarkemmin ja ilman vääristäviä mielikuvia. Kaamosmasennuksen kanssa tekniikka toimii kohdallani mitä parhaiten. Heittäydyn pimeyteen ja nautin siitä esimerkiksi menemällä koiran kanssa lenkille ilman meikkiä ja hiukset likaisina...eihän kukaan kuitenkaan näe! On myös lohduttavaa, kun pimeän aikaan ei tarvitse siivota niin usein. Pöly häviää kätevästi kynttilänvalon kajoon. Se on ihanaa. Pimeys on siis hetken aikaa ystäväni. Se toimii kanssani yhteistyössä ja antaa vapauksia, joita en muuten saisikaan.

Salla L

=========================

Kaamosmasennuksen ja muut kaamosoireet (väsymys, ruokahalun kasvu) saa taltutettua aamuliikunnalla (klo 6-9 aikaan). Näin kai elimistöä huijataan. Minulle aamuliikunta on ainakin auttanut. Käyn kerran viikossa aamujoogassa ja toisen kerran aamun body pumpissa. Mieli on pysynyt iloisena ja työpäivän jälkeen olen jaksanut puuhailla kotona vieläpä ilman joulustressiä.

Mimmi

=========================

Sytytän kynttilän, laitan joululaulu cd:n soimaan ja otan hyvän kirjan käteeni. Voin myös lähteä lenkille kelillä kuin kelillä.

S

=========================

Nautin jokaisesta vuodenajasta. Parasta on sininen hämärä hiihtoladulla. Ulkoilen paljon, enkä ole havainnut masennusoireita

Salli

=========================

Kaamosmasennuksen ennaltaehkäisy on varsin yksinkertaista: aamu alkaa pirteällä hedelmä aamiaisella, työmatka sujuu mukavan pirtsakkaa radio-ohjelmaa ja menevää musiikkia kuunnellen, töihin päästyä luen ensimmäisenä ajatusten aamiaisen ja jos vähääkään mieli vetää alaspäin, käyn positiivareiden sivuilla hakemassa "lisäpotkua". Sitten työkavereiden kanssa kuulumiset ja siitä se päivä alkaa... toisin sanoen; kun en anna masennukselle sijaa, ei se pääse vaivaamaankaan!
Pirteää päivää Teillekin!

Nanna

=========================

Ehdottomasti hellin itseäni pitkin päivää kynttilän valolla ja elävästä tulesta syvin siemauksin nauttien, kyllä näillä saa kaamosmasennusta loitolla pidettyä.

Ja joskus saatan tehdä vahvan alkoholittoman glögin ja jos nyt oikein lämmikettä kaipaa, niin pikku tujaus naista vahvempaa sekaan saa verenkin kiertämään, jotta on lämmin ja hyvä olla.

Katriina Kaunoinen

=========================

Tunnelmaa luomalla joka tarkoittaa paljon, paljon kynttilöitä joka puolella luomaan lämpöä ja valoa. Samalla hyvää musiikkia myös. Täytyy myös muistaa että tämä aika kiitää ohi nopeasti ja taas alkaa "uusi valonaika".!

TUNNELMOIN

=========================

Lukemalla positiivisia kirjoja ja viettämällä aikaa positiivisten ihmisten parissa. Unohdan kokonaan ruikuttajat.

Sari

=========================

Katson kahta ihanaa lastani ja kiitän heistä - elämä ei voi olla niin kamalaa, kun on saanut koskettaa hetken taivasta näiden kahden kanssa!

Sari

=========================

Kohtelen itseäni hyvin eli annan positiivisten ajatusten vain tulla pintaan. Nautin pienistä onnen murusista!
Joka ilta etsi kolme positiivista juttua kuluneesta päivästä. Kuinka ollakaan niitä löytyy useimmiten enemmän kuin kolme.

Järjestän itselleni pieniä hemmotteluhetkiä kotona; esim. kasvohoitoja tai lasillinen viiniä.

Perhostyttö Sinisiipi

=========================

Kannattaa hankkia joku oikein mukava harrastus. Minulle se on parisalsan tanssiminen. Vaikka välillä työpäivän jälkeen väsyttääkin ja haluttaisi vain jäädä kotiin sohvalle makaamaan, niin salsatunnin jälkeen olen aina täynnä energiaa ja positiivisuutta. Mehukas musiikki, kontaktit muiden iloisten ihmisten kanssa ja liikunnan riemu saavat unohtamaan pimeyden ja räntäsateet.

Salsaaja

=========================

Pyrin nauttimaan kaikista ilmoista täysin rinnoin. Sisätyötä tehdessä ei siitä pienestä valoisuuden hetkestä, mitä tähän aikaan vuodesta päivällä on, ei pääse nauttimaan. Kotiin päästyäni menen mielellään lähelle luontoa.

Ulkona voi vetää keuhkot täyteen puhdasta ilmaa, nauttia raikkaasta ulkoilmasta, luonnon kauneudesta, lumesta oksilla ja luonnonrauhasta. Parasta ottaa irti säästä kuin säästä ne hyvät puolet, pyrkiä näkemään se kauneus vähän hurjemmallakin ilmalla. Ulkoilu on mukavaa, vaatetuksesta se on vain kiinni miten siellä viihtyy. Oikeat vaatteet vaan oikeaan keliin ja PIHALLE.

Sari

=========================

Liikunnalla ja muulla touhulla niin, etten kerkeä ajattelemaan koko kaamosmasennusta.

Snadi

=========================

Minä hoidan kaamosmasennusta nauttimalla siitä ettei tarvitse aina jaksaa. Annan siis itselleni luvan kääriytyä peiton alle kirjan kanssa tai ilman. Polttamalla kynttilöitä, pysyttelemällä sisällä, nauttimalla hiljaisuudesta ja tekemättömyydestä.

Sari

=========================

Vietän aikaa ystävien seurassa ja nautin hyvästä ruoasta ja juomasta. Lisäksi tietysti on huolehdittava riittävästä unenmäärästä, joka tuntuu olevan huomattavasti suurempi kuin valoisaan kesäaikaan. Tähän pimeään vuodenaikaan sopivat ihanasti tunnelmalliset aidot kynttilät ja muutkin jouluvalot!

Sartsa

=========================

Annan aikaa itselleni ja perheelleni. Otan päivän kerrallaan ja nautin tytön ilosta, kun joulu lähestyy. Kynttilöitä poltan ja nautin hämäryydestä.

Pienetkin asiat ilostuttavat päivää, kun ei ajattele liian suuria... Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa...

Sasu

=========================

Nämä ovat oikeastaan kaamosmasennuksen ehkäisykeinoja, tapani elää pimeänä vuodenaikana.
Mutta sopivat varmaan siihenkin tilanteeseen, kun masennus on päässyt "niskan päälle".

Tuon työpaikalle kynttilöitä ja poltan niitä pitkin päivää. Annan itselleni luvan kirjallisten töiden aikana siihen, että radio saa soida hiljaa taustalla (Jouluradio tai Sävelradio).

Saunon melkein joka ilta. Istun löylyssä ja heitän kiukaalle löylyvettä, johon on lisätty muutama tippa tuoksuöljyä. Annan ajatusten tulla ja mennä.

Pidän yhteyttä ystäviin. En yritäkään tavata ihmisiä tiheään, vaan sovin tapaamisia sinne tänne, mieluiten kotioloihin kauas liikekeskusten tai kaupungin jouluhässäkästä.

Luen kirjoja, jotka eivät käsittele mitään kovin raskaita asioita. Humoristiset romaanit ovat suosikkejani, mutta myös elämänviisautta sisältävät, oivaltavat runot ja aforismit.

Pidän kodin edes kohtuullisessa järjestyksessä ja siistinä. Hiljalleen selvittelen turhia vaatteita ja tavaroita eteenpäin annettavaksi. Kaamoksen aikana tarve luopua kaikesta turhasta aina lisääntyy.

Kun muu perhe on poissa, kuuntelen yksikseni mielimusiikkiani olohuoneen sohvalla ja katselen
lumista maisemaa.

Käyn ajoissa nukkumaan ja viikonloppuna saatan ottaa päivätorkut.

Olen armelias ja hellä itselleni.


Pieniä tekoja kaamoksen keskellä

=========================

Sytytän paljon kynttilöitä, joista osa on tuoksukynttilöitä luomaan pehmeää lämmintä ja hyväntuoksuista valoa ja lämpöä. Kirjoitan kirjeitä ystävilleni, luen kirjoja ja kuuntelen hyvää musiikkia ja ulkoilen paljon. Hoidan sekä mieltä, että kehoa.

Satu

=========================

Sain melko tarkkaan vuosi sitten tietää että meidän pieni perheemme saisi ensimmäisen vauvan taloon. Nyt poikamme on pian 4 kuukauden ikäinen ja ehdottoman tehokas kaamosmasennuksen poistaja. Hänen hymynsä, kikatuksensa, loistavat kasvonsa ja alati uutta oppiva kehonsa pitävät koko ympäristön iloisina ja jännityksessä odottaessamme mitä seuraavaksi on tiedossa. En väitä ettei koskaan väsytä, mutta väitän olevani joka päivä onnellinen ja täynnä rakkautta, perhettäni ja muitakin ihmisiä kohtaan. Ei masenna!

Onnellinen emo

=========================

Opin kerran eräältä ystävältäni tavan, josta en ole luopunut vaikka joskus olisikin mieli tehnyt, kun asiat eivät jostain syystä onnistuneetkaan parhain tuloksin.. Joka päivä kun olen noussut jalkeilleni, jossain vaiheessa ajattelen: "Tänään on se päivä, jolloin valloitan maailman!" Sinänsä tuo kuulostaa absurdilta, mutta aina kun jotain oikein hyvää tapahtuu, mietin että onneksi tein taas aamulla itselleni "lupauksen". Kenties tuo "maailmanvalloitus" jää alitajuntaan positiivisena vaikuttajana.

Satu

=========================

Minä harrastan talviuintia - ei siinä kylmässä vedessä haittaa räntä eikä lumi, ja mieli ja kroppa virkistyy vääjäämättä, vaikka olisi suupielet alaspäin!

Satu 55

=========================

Kun hommaa itsellensä tarpeeksi kivaa tekemistä, niin ei ehdi murehtimaan mitään kaamosmasennuksia. Meille on satanut jo paljon lunta, se toi tullessaan valoa ja iloisia ajatuksia!

ss

=========================

Minulla ei sellaista ole! Olen syntynyt Joulukuussa ja se on paras kuukausi vuodesta.
Itsenäisyyspäivä tulossa, toinen adventti sitten synttärini ja kohta Joulu!
Mikä masennus?

+

=========================


Kynttilöillä ja takkatulella, iloisilla ajatuksilla ja lauluilla.
Ulkoilulla ja uimalla.


Positiivinen aurinko

=========================

Koulunkäynnillä ja työharjoittelulla.
Psykologian luvuilla ja mietinnällä.
Näyttelemällä ja haaveilemalla.
Suunta on vain ylöspäin.

Yhä ylös kiipeää...

=========================

Aamulla kynttilä palamaan aamiaispöydälle vaikka täytyykin varoa ettei päivän lehti osu siihen.

Ja lapsista saa voimaa, iloa ja energiaa. Kun yrittää pysyä heidän mukana. Läksyissä, harrastuksissa. Niin ainakin minä, saan tietoa, liikuntaa ja musiikkia Näillä eväillä ainakin minä pärjään.

Maritta

=========================

Nuorempana kaamos rasitti enemmän, kun asuin Helsingin seudulla ja kuljin joukkoliikennevälineillä töihin ja kotiin eikä lunta ollut juuri lainkaan ennen tammikuuta. Tuntui, että oli ahdistavan pimeää. Nykyään asun Pohjois-Kymenlaaksossa ja pyöräilen työmatkat, 10 km suuntaansa valtaosin pimeällä autotiellä metsä-peltomaisemassa. Olen huomannut, että se pitää mielen virkeämpänä.

Pimeältä tieltä on kiva tulla valoiseen työpaikkaan tai kotiin. Eikä se pimeys ole säkkipimeää vaan luonnon omaa pimeyttä, toisinaan jopa tähdet ja kuu valaisevat. Päivän pitenemisen ja lyhenemisen huomaa myös selvemmin, kun liikkuu ulkona eikä vain tuijota pimeää metron tai bussin ikkunaa. Uimahallissa käyminen virkistää myös, koska siellä on niin paljon valoa. Erityisen iloinen olen siitä, että jalkapalloileva poikani pääsee pari kertaa viikossa sisähallin tekonurmelle juoksemaan keskellä pimeää ja loskaa verkkareissa ja t-paidassa ihan kuin olisi kesä.

Että liikuntaa vaan lisää, se virkistää ja auttaa kestämään

Seija

=========================

Teen sisällä kaikkea kivaa, mikä on kesällä jäänyt, kun touhuaa puutarhassa. Mieluista työtä selvitellä lehtileikepinoa, laittaa valokuvat albumiin, pimeä ei houkuttele ulos.

Kirppu

=========================

Asetan syksyisin säästötavoitteen talvilomamatkaa varten. Varaan matkan johonkin eksoottisen ja erilaiseen kohteeseen kuin Suomi. Päämäärän asettaminen auttaa jaksamaan pimeän ajan.

SL

=========================

Mikä on kaamosmasennus? Minun masennukseni tulee sisältäpäin, ei ulkoa.

Seikku

=========================

Aamulla herätessäni käyn läpi mitä minulla on: näkevät silmät, kuulevat korvat, ääntä tulee ja voin levittää käteni halaukseen sekä nousta varpailleni venyttelemään.

Senja

=========================

Kaamosmasennus - mikä se on? Pitäisikö minulla olla sellainen, mistä sen saa?

Hoidan sitä juuri tuolla tavalla, en "osta" itselleni tätä yleistä kliseetä siitä, että nyt on kaamosaika ja nyt pitää kaikilla olla kaamosmasennus, myös minulla. Kaikissa vuoden ajoissa on hyvät puolensa, pimeään aikaan voi vetäytyä sisälle lämpimään, lukea niitä lukemattomia kirjoja, nauttia olostansa, valmistautua siihen, että kohta on taas valoisaa, päästään hiihtämään hohtaville hangille, laskettelemaan ja ties mitä.

Tästä kaamosmasennuksesta puhutaan aivan liikaa mediassa ikään kuin se olisi joku kansantauti. Sitä kautta on liian helppo saada siitä "tartunta" myös itselleen, ja voi miten masentunut sitä sitten voikaan olla. Pöh, sanon minä.

Aurinkoisia räntäkelejä ja pää pystyyn!

Juhani
=========================

Kaamaosmasennusta, hm?

Hoidan mielen räntäpäiviä mielikuvamatkailulla. Pistän itseni noin vain tunturin rinteeseen ruskan aikaan tai ihailemaan revontulia talvi-illassa. Kesäiseen aurinkopäivään ja metsämansikan tuoksuun. Nam! Myös onnistuneisiin tilaisuuksiin miellyttävien henkilöiden pariin saatan viedä mieleni tuossa tuokiossa, hymynaamoja vastapäätä. Lastenlasten märät suukot ja rutistushalit ovat oiva keino kokea mielessä aina uudelleen...

Luin urheilijoiden mielikuvasuorituksista ennen kilpailua ja ajattelin: jos joku on taidon oppinut niin kyllä minäkin. Opin, eikä se ollut edes vaikeaa.

Suosittelen lajia lämpimästi... Mutta laji pitää opetella se on kyllä vaivan arvoista.

Sinikka, Vahdolta

=========================

Rakkaita läheisiä ja ystäviä tapaamalla ja muistamalla. Arjen askareita touhuamalla, auttamalla samalla apua tarvitsevia. Saat varmasti siitä valoa päivääsi!

Luontoa "haistelemalla" ja hyvästä lukemisesta hetken sohvalla nauttien.

Yks' mummo

=========================

Onneksi minulla ei ole kaamosmasennusta, sillä uskalsin kadottaa rantaviivan Suomessa ja ottaa haasteen vastaa. Olen nyt Aasiassa uudessa työssä, uudessa ympäristössä, uusissa haasteissa. Nautin joka sekunnista puolisoni tukemana, enkä ehdi potemaan kaamosmasennusta.

Tintti

=========================

Suklaa ja kynttilät. Tee jotain erikoista, mitä olet suunnitellut. Päätä vain tehdä se. Me kävimme ystävien kanssa lentopallo-ottelussa. Seuraavaksi käymme huutamassa kaukalon laidalla.

Jouluostoksille ystävän kanssa - ihan koko päiväksi ja ainoa pakko käydä syömässä - rauhassa. Kaamos ei ole masennus vaan pohjolan rauhoittava yö ennen kiireisen kesäpäivän aamua -kevättä!

Sirkka

=========================

Pimeään aikaan minulla kuluu säkkikaupalla kynttilöitä. Sytytän päivittäin kymmeninä tuikkuja ja muita kynttilöitä. Joukossa on muutama tuoksuvainenkin, joka tuo ihanaa tunnelmaa. Puutarhaan olen ripustanut myrskylyhtyjä ja muita ´roikottimia´.

Siru

=========================

Opin tänä syksynä erittäin hyvän keinon päihittää kaamosmasennus. Aloitin alkusyksystä Taijin mielenkiinnosta. Huomasin, että se onkin paljon filosofisempi laji kuin luulin. Ole rento, seiso oikein ja peruskallion lailla tiukasti maassa, anna elämän virrata kehoosi ja ole tietoinen tilasta, jossa olet. Olen harjoitellut ja huomannut kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, tässä ja nyt elämiseen ja kokemiseen. Tunne, joka siitä oikein oivaltaessa syntyy, antaa ihmeellistä voimaa ja valoa omaan mieleen. Samalla jaksaa antaa siitä myös muille kanssaihmisille. Siis tulla tietoiseksi, nähdä, kuulla, AISTIA ELÄMÄ rentona tasapainossa kaikkien kanssa mitään pakottamatta.

Sipri

=========================

Luen aamulehteni kirkasvalolampun ääressä. Yritän levätä enemmän kuin valoisaan vuodenaikaan, nautin myös kynttilänvalosta, takkatulesta ja hyvistä kirjoista.

Sirpa

=========================

Töiden jälkeen vedän pipon päähän ja huivin kaulaan ja lähden pikku Tiibetinspanielini kanssa lenkille. Vuoden ikäinen tipsu-prinsessani se jaksaa iloisena juosta ja temmeltää satoi tai paistoi, sitä kun seuraa alkaa väkisinkin hymyilyttää.

Sen jälkeen mennään kotiin, vedetään verhot kiinni ja laitetaan kynttilöitä palamaan (eipä näy synkkä ilma sisälle). Jotain pientä naposteltavaa lautaselle ja television ääreen. Joku ystävä tulee kylään ja nautimme yhdessä lasilliset glögiä ja parannamme maailmaa. Sitten vielä koiran kanssa ulos ja iltapesulle. Kömmitään lämpöisen peiton alle ja laitetaan silmät kiinni... ei anneta pimeän masentaa!

Ihana päivä

=========================

Rakastamalla, rakastamalla j rakastamalla. Jos ei nyt sentään tätä pimeyttä ja loskaa, niin vaikka naapurin pappaa, tai kaupassa hymyilevää pienokaista, lähimmäistä, elämää tai edes itseään. Kiitoksella.

Tsirptsirp

=========================

Kaamosmasennustahan täytyy hoitaa valolla ja hemmottelulla. Itselläni palaa kynttilät luomassa tunnelmaa ja iloa.

Tämä aika on myös hyvä itsensä hemmotteluun kylvyllä, kampaajalla käynnillä, kasvonaamio naamaan, kynnet öljyyn likoamaan ja jalat jalkakylpyyn. Ah kroppa kiittää ja mieli virkistyy ja rentoutuu.

Systeri

=========================

Istumalla kynttilänvalossa. Kuuntelemalla hyvää musiikkia. Ajattelemalla positiivisesti. Nauttimalla elämän pienistä hetkistä.

Soikka

=========================

Lukemalla hyviä runoja tai muuta kirjallisuutta.

Ystävät ja rakastetun seura auttaa kuten myös liikunta ja kaikki mistä tulee hyvä mieli. Ei kannata jäädä sänkyyn makaamaan. Ja mikä mukavampaa kun sitten tulee valkoinen maa ja talvi, ihanaa.

Talviperhonen

=========================

Hei kaikille kaamosmasentuneille ja muillekin!

Ei mitenkään helppo jos on todella masentunut. Itse "raahaan" kroppani ulos, räntäsateesta ja tuulesta huolimatta, kävelen laahustan tai sitten yritän olla reipas. Kävellessä ajatukset kulkee milloin mihinkin, jotenkin tyhjä pää tyhjenee entisestään. Kotiin tullessa olen onnellinen kun olen ylittänyt itseni. Nautin saunan löylyt päälle ja jos on mahdollista, avanto rentouttaa entisestään. Kaiken tämän jälkeen on vaan niin raukea ja rento olo että ei yksinkertaisesti jaksa murehtia kaamosta, siitä oikeasti jopa nauttii. Sytytän kynttilän juon teen ja käperryn lämpöisen peiton sisään. Kun on yksineläjä, niin tämä riittää. Jaksetaan yhdessä, pian alkaa taas valoisampi aika. Hyvää ja valoisaa Joulunalusaikaa kaikille!

Valoa kohti

=========================

Liikun paljon ja harrastan ulkoilua. Laitan tunnelma valoja kotiin ja syön jotain hyvää esim. suklaata.

S.Kolin

=========================

Kaamosmasennuksen torjun parhaiten kiinnostavilla harrastuksilla, ystävien seuralla, mielekkäällä työllä. Välillä muistan hemmotella itseäni hyvällä kirjalla, lepohetkellä kynttilänvalossa, jalat lämpimissä villasukissa, kädessä kupillinen teetä.

Pullahiiri

=========================

Hemmottelen itseäni jollain, vaikka kasvohoidolla. Syön b-vitamiinia, käyn ystävillä ja sytyttelen tuikkuja.

Tanza

=========================

Suunnittelen tulevaa kesää, katselen edellisen kesän kuvia ja haaveilen, mitä haluaisin tehdä taas, kun on lämmintä ja aurinkoista. Kaamos on ideoiden hauduttelun aikaa ja kevät ja kesä niiden toteuttamisen aikaa. Unelias olo, pitkät yöunet ja unien tulkinta antavat viitteitä sille intuitiiviselle puolelle meistä, joka herää vasta hämärässä. Siksi talven pimeys on yhtä tärkeää aikaa kuin kesän valokin.

Tanja

=========================

Kirkasvalolamppu on ollut pelastukseni jo vuosikaudet, ilman sitä en jaksaisi.

Susa

=========================

Hyväksymällä vuodenaikojen vaihtelut ja nauttia niistä jokaisesta. Onneksi ihminen on keksinyt tulen! jos luonnonvaloa ei ole, niin kynttilänvalossa istuen lämmintä juomaa nauttien ja mielimusiikkia kuunnellen voi rauhoittua ja ihailla hämäryyttä.

Kaihosielu

=========================

Lähden sisullakin lenkille siihen kaameaan räntäsateeseen ja pimeyteen. Kun on tunnin ulkona ja tulee takaisin kotiin, on pahin viha jo purettu. Olen siinä etuoikeutetussa asemassa, että omistan omakotitalon. Lähtiessäni olen laittanut saunan lämpiämään ja takkaan tulen. Olo ei paljon parempi voisi enää olla kun on rehkinyt itsensä väsyksiin, käynyt saunassa ja voi istuskella lämpöisen takkatulen ääressä vaikka hyvää teetä nautiskellen. Homma toimii ainakin minulla!

Onnellinen

=========================

Parhaat hoitokeinot kaamosmasennukseen ovat villasukat ja elävä tuli. Eli työpäivän jälkeen mummon kutomat villasukat jalkaan, tuli takkaan ja kynttilöihin. Siinä tulta katsellessa pimeys unohtuu ja tuli sekä sukat lämmittävät olon mukavaksi. Sitten taas jaksaa huolehtia arjen pakollisista askareista. Joulun odotushan on juuri kynttilänliekkiä ja lämpimiä ajatuksia.

Villasukkasankari

=========================

Etsimällä joka päivä jonkun asian, josta iloita. Autossa katselemalla huuruisia puita, tuntemattoman vastaantulijan hymyyn vastaamalla, jollekin kauniisti puhumalla tai vaikka kynttilän valoa ihmettelemällä. Ja sen iloisen asian huomattuani, mielessäni siitä kiitän ja sitä ihmettelen.

Tarja

=========================

Olen vaihteleva luonne, niin keinotkin vaihtuvat päivittäin. Välillä kiire hoitaa asian, eikä ehdi masentua. Välillä menen jumppaan ja saunaan ja joskus pitää turvautua oikein hierontaan. Joskus riittää kävely ulkoilmassa ja kuppi kuumaa glögiä tai pieni rento ostoretki ystävän kanssa kahvilla käyden. Joskus kuuntelen musiikkia tai rentouttavaa vedensolinaa ja linnunlaulua ennen nukkumista tai autolla ajaessa "luukutan" täysillä mielimusaa. Kunhan on jotain josta pitää.

Terttu

=========================

Kaamosmasennuksen kaatamiseen auttavat kaikki ne asiat, jotka saavat sinut hyvälle mielelle ja tuntemaan olosi hyväksi. Se on istumista kynttilöiden valossa, kylpemistä hyväntuoksuisessa saunassa tai kylvyssä ja antamalla itselle aikaa. Kun voit itse hyvin, se näkyy ulospäin ja samalla muut pääsevät siitä osalliseksi. Kiire pitää yrittää unohtaa, edes hetkeksi. Ota itsellesi pieni hetki aikaa, joka päivä.

Teija

=========================

Laittamalla kunnon tamineet päälle ja painumalla ulos. En juokse jos ei tunnu siltä, kävelen 30 000 askelta päivässä. Nautin ulkona olosta, tosin toinen masennuksen poistaja uskollinen koirani on kumppaninani ulkona ja sisällä. Se käpertyy päiväunilla viereeni, ulkona se tepsuttelee rinnalla ja välillä vilkaisee minua tyylillä, tämähän on juuri meidän ilma, kumpikin olemme kuin "uitetut koirat", mutta suu on kummallakin hymyssä.

Teija

=========================

Rentoutumalla ja lämmin suihku on myös hyvä.

tee koo

=========================

Kaamosmasennustani hoidan polttamalla kynttilöitä aina illan pimetessä, talven aikana niitä kuluu kasapäin, ulkoilemalla kun on kirkasta päivänvaloa, syömällä suklaata, nukun paljon, teen välillä mitä mieli tekee vaikka 'velvollisuudet' vaatisivat toisin ja käyn mahdollisimman paljon tanssimassa.

Terhi

=========================

Yritän jaksaa ulkoilla kelistä huolimatta ja nukun pitkiä, hyviä yöunia.

Tiina

=========================

En "tunne", sellaista olotilaa kuin kaamosmasennus. Joskus tietenkin tuntuu, pimeimpänä aikana vuodesta, että miksi se aurinko ei voi paistaa...? Mutta, ei se minua sen ihmeemmin masenna. Niin kuin sanottu, ei se kaamos katoa sen nopeammin, vaikka kuinka masentuisi. Ja jos nyt sattuisi, että masennus iskisi - istuskelisin kynttilänvalossa, ja siirtäisin ajatukseni tulevaan kevääseen. Miettisin positiivisia ajatuksia...ja kesämökille pääsyä.

-Tilta-

=========================

Mikä ihmeen kaamosmasennus? Kun ulkona on pimeää ja tulee räntää kotona voi laittaa kynttilöitä palamaan, lämmittää kupposen hyvältä tuoksuvaa glögiä, kirja, kulta tai mikä vaan hyvältä tuntuu niin kainaloon ja soffalle pötköttämään hetkeksi.

Töissä, laita tietokoneeseesi aurinkoinen näytönsäästäjä, jossa kukat kukkii, linnut laulaa ja aurinko paistaa. Mikäli työpaikkasi ei ole iso, että selviät tästä urakasta, leivo itse torttu tai pullaa ja yllätä työtoverisi aamukahvilla. Varmasti edes päivän työmaalla on hymyileviä, iloisia ihmisiä.

Ulkona ajattele, että nyt on jo joulukuun alku! Loka- marraskuun sateet on ohi 2 kuukautta vähemmän!! sadetta ja kevättä kohti ollaan menossa kovaa kyytiä.

Ennen kaikkea muista hymyillä! Hymyllä on uskomaton voima. Koitapas joskus hymyillä vaunuissa olevalle lapselle. Ensin voit saada vastaukseksi hieman ihmettelevän katseen, mutta useimmissa tapauksissa sinulle vastataan mitä kauneimmalla ja ihanimmalla korviin asti menevällä hymyllä. (Tai sitten minä olen todella huvittavan näköinen) Sillä vastahymyllä jaksaa köpöttää monta askelta itsekin hymyillen, kun Hangon keksi.

Nauttikaa ihmiset vielä hetki tästä loskasta, kohta on joulu ja kevät kurkistaa ovella!

- titi -

=========================

En päästä masennusta tulemaankaan. Jos mieleni kääntyy ajattelemaan jotain negatiivista, kiireesti muutan ajatusteni suuntaa, niin että "ajatuslauseella" on positiivinen loppu.

Tänä vuonna ei kyllä muutenkaan ole masennus ehtinyt tulemaan, sillä opiskelu ja osa-aikatyö täyttävät elämäni niin täydellisesti, ettei jaksa murehtia mitään kaamoksia.

Tintti

=========================

Ystävät. Ystävät! Bilettäminen vain pahentaa (morkkis ym.), mutta istuksimalla, köllöttelemällä, räytymällä (tiedättehän röllin?), puhelemalla, kahvittelemalla, pitsoittelemalla, kynttilöimällä, laulelemalla - ystävien kesken. Myös alakulo kuuluu ihmiseloon (siemenenkin tarvii ensin kuolla synnyttääkseen uutta elämää), sallikaamme siis apeus. Ja kyllä ne makeat naurutkin sieltä väliin remahtaa.

Sarma

=========================

Tämän syksyn kaamosmasennuksen poisti ihana ihminen, johon sain törmätä! Rakastuneena ei pimeyttä huomaa!

Tiina

=========================

Pimeää ,valoisaa, kaamosta, aurinkoa... eteenpäin mennään. Jokaisessa vuodenajassa on omat kivat piirteet. Pimeässä voi nauttia hiljaisuudesta, huilata ja nukkua pidempään. Eläimet vievät lenkille... ja kissa hymyilee aina... pieniä hetkiä kaamoksessa, kun niistä saat silloin kiinni jaksaa taas. ihminen tarvitsee myös tämän pimeän vuodenajan, ollakseen valmis auringon tulemiseen.

Rebecan uni

=========================

Kuvittelen, että aurinko paistaa. Mikään kaamos ei voi poistaa sisäistä auringonpaistettasi, vaan aurinko paistaa sinulle aina!

Tiina

=========================

Kynttilöillä ja kukilla. Joka päivä töiden jälkeen kynttilöitä palamaan. Eri värisiä ja eri tuoksuisia kynttilöitä. Myös kukat auttavat, kukkia täytyy ostaa joka viikonlopuksi pöydälle.

Tiina

=========================

Tänä vuonna meillä on varaa lähteä viikoksi etelän aurinkoon (harvinaista herkkua, ja niin odotettua) valohoitoa saamaan koko perhe, juuri joulun alla. Kerkeämme stressata jouluasiat ennen sitä, ja tulla kotiin levänneinä juuri aatoksi kaivamaan pakkasesta ruisleipää ja laatikoita.

Mutta ennen sitä on hoitona tarpeeksi paljon hyvää syvää unta ja kaikki kiire, minkä karsia voi, niin pois. Samoin teen kaikki vastenmieliset "pitäisi tehdä" jutut pois, uhraamatta niihin yhtäkään negatiivista ajatusta. Työ työnä, ja kuten yhdellä aamiaisella oli puhe, niin mieli piristyykin hoidetusta hommasta!

Synnove-Symppis

=========================

Takkatuli, pehmeä nojatuoli, hyvä kirja, kuppi teetä ja pari suklaanamia. Siinä olemisen onni ja autuus. Kaamosmasennus unohtuu.

Iippa

=========================

Lenkkeilen metsässä puita halaillen, puut antavat energiaa, jota kuluu näin pimeinä aikoina paljon. Oman mielensä valoisana pitämiseen. Iltaisin kuuntelen radiona juon yrttiteetä ja lueskelen jotain syvällistä ja henkevää kirjaa.

Oskari

=========================

Yritän ehtiä ulos valoisaan aikaan, varsinkin kun upea talviaurinko paistaa ja auringonsäteet kimaltelevat lumihangessa. Se tuo valtavasti energiaa!

Lisäksi poltan kynttilöitä. Ne eivät tuo paljon valoa, mutta antavat "sitä jotakin", joka auttaa ainakin minua jaksamaan.

Kirjasvalolamppu on myös hankittu ja luen yleensä sen valossa aamulehtiä. Hyvä, kirkas alku päivälle!

Kaamosmasennusta en vielä ole potenut, ehkä kiitos kaikkien pienten kotikonstien.

Tina

=========================

Huushollissa kaikki lamput palamaan, iltaisin kynttilöitä lisäksi, joku tuoksukynttilä silloin tällöin. Positiivista iltalukemista. Ravinnossa paljon tuoretta, värikkäitä kasviksia ja herkkuruokia! Puolipakolla ulkoilua, vaikka sää olisi kuinka synkkä. Kesälomakuvien/videoiden katselua. Kaunis klassinen musiikki. Ja joskus myös suklaata...

Tuija

=========================

Polttamalla kynttilöitä sekä sisällä että ulkona. Kynttilöiden valot ja tuoksut ovat niin ihania ettei voi kerta kaikkiaan olla masentunut.

Tuikku

=========================

Ajattelen niin, että eri vuodenajat ovat olennainen osa suomalaista elämänmenoa. Pimeä aika kuuluu tärkeänä osana vuodenkulkuun ja yritän nauttia siitä, vaikka sohjoinen sää kieltämättä harmittaakin välillä todella paljon. Kynttilänvalo, kävelyretket kaupungilla kun kaikki valot palavat pimeydessä tai pienet valoisat hetket päivällä piristävät kummasti mieltä. Samoin kuin vaikkapa suklaa, kuuma juotava ja joulun odotus.

Tintti

=========================

Kaamos masennus on oikeastaan hyvä asia. Silloin on luvallista olla kynttilän valossa, lököillä ja olla iloinen siitä, että kaamos aikaan voi olla itselleen luvallisesti laiskan rento. Suorittaminen alkakoon, kun sen aika on taas akkujen latauksen jälkeen.

TUIKKU

=========================

Tanssimalla, käyn tanssiseurassa 3 kertaa viikossa vaikka eläkeläinen jo olenkin, siellä kun 1.5 tuntia hikoilee niin on täynnä positiivista latausta. IHANAA!

Tupu

=========================

Minä käyn avannossa ja tapaan saunalla iloisia ihmisiä, ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Kaikilla sama positiivinen asenne kaamokseen. Siellä pystyy myös hiljentymään itseensä jos haluaa.

Tuula

=========================

Kaamosmasennusta hoidan valohoidolla, ajattelen positiivisesti, otan hymyn huulilleni ja kiitän taivaan isää tästä hetkestä!

Tupu

=========================

Suomalainen kaamos on ihanaa aikaa! Kirkkaiden kesäöiden ja värikylläisen syksyn jälkeen saapuva pimeys antaa hyvän syyn sytytellä tulet takkaan ja kynttilät loistamaan. Kaamoksessa saa haalia perheen neljän seinän sisälle ja perehtyä läheisten mielenliikkeisiin. Jos väsymys painaa niin silloin mennään ajoissa nukkumaan ja nukutaan hyvät yöunet, mitä sitä turhaan pimeässä valvotaan, valvotaan taas kesällä kun valoa riittää. Ja mikä parasta, kaamosajan katkaisee joulu, jolloin työkiireet katkeaa ainakin hetkeksi ja voi viettää vaikka yöpaitapäivää!! Lempeätä kaamosta kaikille!

Tytti S

=========================

Yksi hoitokeino on juuri tämä jokapäiväinen positiivari aamiaisen lukeminen ja muutenkin teen jotain sellaista josta tulee minulle hyvä olo. Käyn jättipallojumpassa, se on todella hauskaa ja rentouttavaa ja samalla se tekee niin hyvää selälleni. Samoin käyn venytys-syväjumpassa ja kävelen ulkona joka päivä ainakin puoli tuntia, ilma kuin ilma, vaikka räntää tulisi vaakasuorassa päin naamaa. Sitten keväällä ja kesällä tulee jotain muuta, jos niin haluaa ajatella, niitä itikoita kai. Ulkoilusta saa punaiset posket ja hyvän mielen... Tulipas tehtyä, voitinpas itseni ja kävinpäs tänäänkin ulkona.

Minulle liikunta on ehdoton edellytys, sillä mieleni pysyy virkeänä ja olo hyvänä.

Sitten on paljon muitakin ihania asioita, kynttilän polttaminen, tunnelmointi, hyvä musiikki, hyvä ruoka ja mukavat ihmiset, joiden kanssa oleskella tai sitten on yksikseen ja nautiskelee itsekseen, ei tunnelmointiin aina tarvitse olla kaveria jos ei sujuvasti löydy, voi sitä olla itsensä kanssakin hyvissä väleissä ja nauttia olosta niin.

Ulke

=========================

Valmistamalla hyvää ruokaa ja nauttimalla sen puolison tai hyvän ystävän kanssa.
Lämmin glögi, kynttilät ja takkatuli.
Sohvalla nautitaan lämpöisen huovan alla hyvästä kirjasta.
Rauhoitutaan ja annetaan itselle aikaa levätä ja vain olla.
Jos ilma on poutainen, lähden ulos lenkille. Reipas kävely raikkaassa ulkoilmassa on tosi hyvää kaamosmasennuksen hoitoa.

Ulla

=========================

Villasukat jalkaan, tunnelmallinen valaistus, rauhallinen musiikki, kupponen kuumaa, sopivasti makeata, hyvä kirja ja eikun sohvannurkkaan nauttimaan kaamoksesta.

Uki

=========================

Kirkasvalo työpaikan kahvihuoneessa, hyvät jutut ja tietenkin ajatus tulevasta keväästä

Tytteli

=========================

Jos vaakaan laitetaan toiseen kuppiin masennusta ja toiseen iloisuutta niin iloisuus vie voiton kun vähentää masennuskupista ainakin eiliset murheet eikä sinne oteta huomisen murheita.
Toinen hyvä vinkki levittäkää iloisuutta niin yleensä sitä tulee myös takaisin päin.

Ville

=========================

Pimeään kaamosaikaan pyrin ensinnäkin nukkumaan tarpeeksi, ulkoilen sitkeästi, vaikka sää ei siihen aina houkuttelekaan. Muistan muös hemmotella itseäni; hyvä kirja ja lasi punaviiniä kirkkaan lukulampun alla - kyllä olo paranee! Työpaikallani vältän osallistumasta negatiiviseen "vellomiseen", olen ystävällinen ja alleviivaan positiivisia asioita. Päivän voi aloittaa toivottamalla työkavereille aidosti "Hyvää huomenta!".

Virpi

=========================

Olen todennut että paras lääke kaamosmasennuksen välttämiseksi on lämmin koti, torkkupeite ja kirjavat villasukat, paljon kynttilöitä, höyryävä glögi ja piparit. Hetken kruunaa päivästä riippuen mukaansa tempaava kirja tai uusin naistenlehti.

Silloin kun on mahdollisuus olla valoisaan aikaan ulkosalla ja pakastaa, niin mikä sen ihanampaa kuin kuunnella pakkaslumen narskuntaa tossujen alla, lämpimästi pukeutuneena ja extrapitkään kaulaliinaan kietoutuneena... Posket punoittaen palaan takkatulen ääreen nauttimaan kodin lämmöstä. Parasta on jos olen saanut ystävänikin houkuteltua mukaan!

Pienistä asioista riittää mukavaa muisteltavaa pitkäksi aikaa - jokaisen pitäisi tehdä se mistä haaveilee nyt eikä siirtää sitä huomiselle tai hamaan tulevaisuuteen.

Pikkupakkasia odotellessa!

Virpi

=========================

Itselleni ei kaamosmasennus pääse painamaan päälle, eikä minkään muunkaan vuodenajan masennus sen ansiosta, että haluan nauttia jokaisesta päivästä sellaisena kuin se on. Pidän jokaisesta vuodenajasta, toisesta ehkä enemmän kuin toisesta. Tänä aamuna bussilla töihin tullessa kuulin kahden keski-ikäisen naisen keskustelun aamuisesta ilmasta, kuinka ei ole kivaa lainkaan.

Kumpikaan heistä ei voinut sietää talvea; toinen suorastaan vihasi talvea, varsinkin tammi-helmikuuta. Minusta puhtaan valkoinen talvinen maisema antoi lisäpotkua päivään ja tuleviin koetuksiin. Meillä täällä Suomessa on onni nauttia kaikista neljästä vuodenajasta ja niiden vaihtelevuudesta. Miksi valitella ilmoja? Nehän ovat juuri sellaisia kuin sattuvat olemaan - oma vaikutuksemme niihin on nolla.

Mimmuska

=========================

Syksyllä lokakuussa se alkaa, tulee tunne, että voi kun voisi nukkua ainakin kolmen kuukauden talviunet, vaikka tammikuun puoleen väliin saakka. Kun nämä tuntemukset puskee päälle, alan hoitamaan kaamosmasennusta seuraavilla keinoilla: Pitkillä kävelylenkeillä ystävän kanssa, syömällä tummaa suklaata punaviinin kera, nukkumalla kunnon yöunet (9 tuntia/yö), osallistumalla kulttuuririentoihin. Mutta tärkein kaikista on se, että ei päästä itseään vajoamaan sohvan pohjalle, vaan pyrkii pitämään itsensä liikkeessä ja osallistumaan.

Virpi


Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot