Su 30.4.Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirj...» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


Naisten logiikka


Miten naisten logiikalla on selvitty auton kanssa, rakennuksella, kalassa, metsällä, urheilutapahtumissa jne.?



Naapurin rouva kertoi lenkillä ollessamme vaihtaneensa autoa. Hän kertoi sen olevan samanlaisen kuin aikaisemman, mutta punaisen. Kotiin tullessamme näin naapurin pihassa punaisen auton, mutta tämä auto olikin porrasperäinen eikä viistoperäinen kuten aikaisempi auto oli ollut.

Ajattelin käsittäneeni asian jotenkin väärin ja kun kerroin miehelleni, että naapuri oli vaihtanut autoa, hän tietysti kysyi että minkälaisen. Vastaukseni oli perin naisellinen: "Punaisen". Mieheni työkavereilla oli seuraavana päivänä hauskaa. Ja naapurin pihassa ollut auto olikin vieraiden.

- Ansu

=======================

Minulle sattui auton kanssa muutama vuosi sitten oikein kunnon moka: pikku Fiestani alkoi nykimään ja oire oli samanlainen kuin perheen suuremmassa autossa. Oli käynyt nimittäin niin, että suuremmalla autolla oli bensasuodatin tukkiintunut. Pääsin juuri ja juuri huoltoon ennen kuin auto sammui tyystin. Nousin autosta ja kysyin, voisivatko he auttaa minua, koska autossani on bensasuodatin mennyt tukkoon.

Puhuin siis oikein asiantuntevasti! Asentaja aukaisi nokkapellin ja katseli moottoritilaan ja totesi: eihän tässä autossa ole edes bensasuodatinta! Olisin halunnut vajota maan alle! Vika kyllä löytyi: puolan johto oli lähes irti, josta nykiminen johtui! Sain nopean avun, mutta kyllä minua hävetti oma "asiantuntevuuteni"!

- Ansku

=======================

Olin ystävättäreni kanssa palaamassa eräänä tammikuisena iltana kielikurssilta. Minä istuin vieressä ja ystävättäreni ajoi. Osa vastaan tulevista autoista vilkutteli meille valoja. Ajoimme tyytyväisinä ja iloisina, kun meidät naiset näin huomioidaan ja huiskutimme kädellä takaisin. Kun saavuimme kotimme pihaan, niin totuus paljastui valojen vilkutukseen. Mieheni oli ulkona siistimässä pihaa ja hän tokaisi meille hiukan äreästi " senkin ämmät, miksi ajatte ilman valoja ".

Katsoimme ystävättäreni kanssa toisiamme hiukan huvittuneen pettyneenä ja totesimme itseksemme, mistä johtui, kun meille vilkuteltiin. Olimme mukavan kielitunnin jälkeen niin syventyneitä asiaan ja kaupungin valot olivat kirkkaat, ettemme kumpikaan huomanneet, että valot jäi laittamatta autoon. Onneksi matka oli lyhyt.

- Oppia ikä kaikki

=======================

Oltiin laivalla viime viikonloppuna ja päästiin vierailemaan komentosillalla. Risteilyisäntä kertoi meille laivan tutkasta, ja sehän tietysti kiinnosti minua, joten uteliaana ihmisenä kysyin häneltä, pystyykö tällä havaitsemaan sukellusveneen. Kovasti tuntui paikalla olevaa miesväkeä huvittavan.

- SuSu

=======================

En tiedä onko tämä naisen logiikkaa, muiden mielestä on.
 
Vuosia sitten minulla oli sellaiset stereot, jossa oli kasettipesät. Eli A ja B. Tyttäreni toi minulle jonkin hyvän, mieleiseni kasetin ja oli laittamassa sitä soimaan. Riensin hädissäni katsomaan puuhaa, koska huomasin, että kasetti oli menossa B -pesään. Huudahdin että "ei, ei, ei sinne vaan A -pesään" Tyttäreni katsoi minua "hitaasti" ja kysyi syytä moiseen hätään.

Totesin siihen, että jos B -pesään laitetaan kasetti niin se tyhjenee. Vain A - pesässä soitetaan. Tytär sitten ojentamaan äitiään hillittömän naurun säestämänä, että on ihan sama kumpaan se kasetti laitetaan. Yhtä hyvin soi kummassakin. Siitä jäikin meidän sukuun ilmaus "tää on taas niitä B -pesän juttuja". Tätä käytetään silloin, kun joku asia on liian vaikeaa ymmärrettäväksi "naisen logiikalla".

- Eijapeija

=======================

Oli lämmin ja kaunis vuoden 1997 kesä. Elin onnellisena ja tyytyväisenä kahden lapseni kanssa takaraivossani ex-mieheni epäily pärjäämisestäni yksin.

Olin joutunut eron jälkeen vaihtamaan uudehkon autoni kymmenen vuotta vanhempaan, jonka kylkiä koristivat ruosteläiskät. Halusin näyttää ex-miehelleni ja ennen kaikkea itselleni, että minä pystyn ihan mihin vain. Niinpä päätin maalata auton. "Korosta sitä mitä ei voi peittää" eli ensin ajattelin maalata ruostepilkut piiloon kukkien alle, mutta päättelin, että sitten autoa ei saisi koskaan myytyä edelleen.

Kävin siis ostamassa hiomapapereita, pohjamaalia ja automaalia ja ryhdyin töihin. Suojasin auton hyvin, hioin ja maalasin. Maali loppui tietenkin kesken, joten ei muuta kuin suojaukset pois ja hakemaan lisää maalia. Ja taas suojaukset takaisin ja maalaamaan. Jälki oli hieno! Mutta sitten se tapahtui: koko kesänä ei paljon satanut eikä sade silloinkaan kestänyt kuin hetken, mutta sade tuli suurina pisaroina ja ne tekivät märkään maaliin isoja kraatereita ja kylkiin valumia. Pisarat myös roiskivat maasta hiekanjyviä auton kylkiin. Auto oli siis entistä kauheampi, mutta sillä oli ajettava koska rahaa maalauttamiseen ei ollut.

Tästä opin, että minunkaan ei tarvitse osata tai tehdä itse ihan kaikkea.

- Ammattimies on erimies

=======================

Oli kesätöissä lvi-alan nyrkkipajassa. Minua pyydettiin viemään viemärin kappale tiettyyn osoitteeseen. Löysin sen suurella hakemisella, soitin ovikelloa annoin osan. Eivät oikein sanoneet mitään, ottivat kuitenkin osan.

Takaisin pajalle tultuani pomo sanoi että meidän verstaan pojat olivat yrittäneet huitoa minulle, mutta minä menin ohi ja vein osan väärään osoitteeseen. Niin minä hain sitten sen osan ja vein oikeaan paikkaan.

- Kipa

=======================

Lähdimme tyttöporukalla ajelemaan moottoriveneellä kylälle. Takaisin tullessa moottori sammui. Saimme moottorin pari kertaa käyntiin, mutta se sammui pian uudestaan. Lopulta lähdimme soutamaan venettä kohti mökkirantaa. Matka eteni tuskastuttavan hitaasti, joten kävimme uudestaan moottorin kimppuun. Tuli mieleen, että olimme tankkia täyttäessä kiertäneet tankin korkissa olevan pienen ruuvin kiinni, ettei bensa läiky.

Ehkäpä tuo ruuvi olikin ollut tarkoituksella vähän auki. Kokeilimme avata ruuvia: PIIHF! kuului tankista. Ruuvi kiireesti takaisin kiinni ja neuvonpitoon. Uskaltaakohan ruuvia avatakaan, kun siitä lähtee tuollainen ääni...? Sitten välähti; tankissa oli kova alipaine, koska ruuvi esti korvausilman pääsyn tankkiin. Ruuvi auki ja moottori käyntiin. Johan pelasi!

- Nina

=======================

Lähdin kerran autolla töistä ja heti liikkeelle päästyäni alkoi kuulua kummallista vinkunaa joka vain voimistui kun nopeus kasvoi. No minä kurvasin vakiokorjaamon pihalle ja siitä sisälle kertomaan mokomasta.

Korjaamopäällikkö sanoi nuorelle mekaanikolle että: "Käypäs ajamassa lenkki ja kuulostele sitä ääntä". Poika teki työtä käskettyä ja tuli hetken päästä takaisin mainio ilme kasvoillaan. Minä kyselemään että mikäs siinä mahtaa olla vikana johon poika: "Minä veivasin toisen etuikkunan kiinni ja se vinkuna loppu siihen..."

- Ei enää niin blondi

=======================

Logiikkaa on kolmenlaista:

1. Miestenlogiikka: yksinkertaisin muoto, sitä nimittäin ymmärtävät kaikki.

2. Naisten logiikka: Monimutkaisempaa, sitä ymmärtävät vain naiset

3. Jumalallinen logiikka: Haastavin logiikan muoto, sitä ymmärtää vain Jumala

- Matahari

=======================

Meidän toinen auto on tällainen "sähköauto", kun oikeasta napista painaa, niin toiminnot pelaa.
Poliisi pysäytti minut puhalluttaakseen, mutta minä en löytänyt oikeaa nappia, josta painaa, että saisi ikkunan auki. Niin avasin oven ja poliisi oli hyvin hämmästynyt pillinsä kanssa, kun koetti työntää ikkunan kohdalta sisään. Sanoin ystävällisesti huomenta ja niin puhallus onnistui näinkin.

- Kala

=======================

Olin autolla menossa töihin ja bensaa piti ottaa nopeasti matkalla. Laitoin setelin automaattiin ja bensiiniä ottamaan. Taakse tuli jo toinen auto odottelemaan. Mittareita vaikka oli useampiakin vieretysten. Rupesin ihmettelemään kun bensan tulo ei ruvennut loppumaan ja mittari sen kun rullasi eteenpäin. Ykskaks tajusin että otan koko ajan bensaa rahalla maksettavasta mittarista enkä automaatista johon olin rahani laittanut ja nappiakin jo painanut. Luoja mikä moka, hipsin vaan nopeasti huoltamolle sisälle ja selitin kuinka olin ottavinaan automaatista bensaa, mutta otinkin väärästä pumpusta.

Rahaa ei tietenkään ollut rahapussissa kuin nimeksi. Ystävällinen myyjä kuitenkin tuli ja pelasti tilanteen, sain automaattiin laittamani rahan takaisin kun takana oleva ei ollut ehtinyt tankata. Velkaa jäin muistaakseni jotain 20mk. Onneksi myyjä uskoi, että töitten jälkeen tulen loput maksamaan.(Nimi- ja osoitetiedot kyllä annoin.) Silloin ei naurattanut tippaakaan. Jälkikäteen olen jo osannut asialle nauraa ja työkavereilla oli hauskaa kun kuulivat miksi myöhästyin töistä. Ja tulihan tankattua tankki täyteen ihan huomaamatta...

- Vuonna 1992

=======================

Lainasin viime viikolla isäni autoa. Tie oli kuiva ja ihmettelin miksi renkaat pitävät omituista rapinaa asfaltilla. Mainitsin siitä isälle ja hän katsoi hieman kieroon nuorempaa tytärtään sanoen:" kyllä nastarenkaat yleensä pitää sellaista ääntä". Mistä mä olisin voinut tietää, että hänellä on nastarenkaat autossa kun hän on aina ollut kitkarenkaita käyttävä? Hieman tuntui olo blondilta...

- Ei Blondi

=======================

Ihmettelin kerran nähdessäni "aukkoja hirviaidassa" lisäkilven, että eikös samalla vaivalla kun tuo merkki on laitettu, niin olisi voitu korjata ne aukot.

- Niksu

=======================

Olin ystävättäreni kanssa paikallisessa pubissa jalkapallon MM-kisojen aikaan. Isolla skriinillä näytettiin yhtä ottelua, jota täysi pubillinen miehiä seurasi. Ystävättäreni päätti koittaa päteä miesten silmissä ja kysyi suureen ääneen minä päivänä tulee Suomen ottelu? Teki mieli vajota pöydän alle.

- Viivi75

=======================

Sisareni osti heti ajokortin saatuaan pikku Fiatin reilut kaksikymmentä vuotta sitten. Ajelimme työmatkoja yhdessä tyytyväisenä, kunnes tuli tankkauksen aika. Ajoimme huoltoasemalle tankataksemme auton, mutta kas kummaa emme löytäneet bensatankkia. Menin nolona palvelutiskille ja selitin, että tankkaisimme auton, mutta emme löydä bensatankkia. Bensapojalla oli varmaankin naurussaan pitelemistä kun hän ehdotti, että lähdetään yhdessä etsimään. Bensatankki löytyi etukonepellin alta tavaratilasta. Tämän hauskan tapahtuman jälkeen tankkaaminen on sujui ongelmitta.

- Tankkaamaan oppinut

=======================

Tapahtuipa kerran ylilennolla Chicagosta Tukholmaan:

Olin hiukan väsynyt jo pitkään matkustaneena. Matkalla oli mukana tyttäreni ja mieheni. Kun pääsimme koneeseen Chicagossa, istumapaikkamme olivat 3 paikkaa keskeltä eli käytävän puolelle jäi yksi tyhjä istumapaikka. Hetken päästä viereeni istui ruotsia puhuva nuori mies (hänen kaverinsa meni käytävän toiselle puolelle, puhuivat keskenään riikinruotsia).

Hän istui hiukan leveästi, johon minä suomeksi tokaisin että tarvitseeko tuonkin istua noin leveästi. Mieheni ja tyttäreni yrittivät minua hiljentää, sanoivat että voihan se olla että hänkin ymmärtää suomea. Myöhemmin Tukholmaan lähestyessämme sanoin tyttärelleni että minun täytyy käydä vessassa, jolloin nuori mies pomppasi heti pystyyn. Ette arvaa kuinka aikaisempi tiuskimiseni minua hävetti.

- Suurisuu

=======================

Tämä ei ole varsinaisesti moka, mutta huvittava tapahtuma naisesta ja vanhasta autosta. Omistin vm-89 Golfin ja vanhan auton omistajana jännitin kaikkia outoja ääniä peläten taas korjauslaskuja. Olin kauppareissulla ja ajaessani kohti kotia, alkoi kuulua epämääräistä sihinää. Mielessä vilisi jo joku suurikin konevika tai muu vika ja ehdin jo miettiä mistä rahat kaikkeen tähän.

Olin saanut puskettua itseni jo aikamoisen kiukun valtaan autoani kohtaan raahatessani kauppakasseja kolmanteen kerrokseen. Kaivelin taskusta avainta, kun korvani kuulivat saman sihinän… Ja sehän olikin limpparipullo joka päästeli liikoja höyryjä ulos. Mollasin rakasta autoani ihan turhaan. Nyttemmin olen vaihtanut autoni uudempaan, kun Golfista paloi takavalo, radio reistaili ja etupenkkiäkin olisi pitänyt korjata.

- Minä ja autoni

=======================

Olin juuri vaihtanut työpaikkaa, ja eräänä päivänä piti lähteä firman autolla työmatkalle. Olin siinä puolisen tuntia ajanut, kun huomasin että tankki oli melkein tyhjä. Tyypillistä, ajattelin. Edellinen kuljettaja ei ole viitsinyt tai muistanut tankata. Menin huoltoasemalle, kävin sisällä tarkistamassa että luottokortti hyväksytään ja sitten tankkaamaan. Pystyin tankkaamaan noin kolme litraa. Sitten bensan tulo äkkiä katkesi. Kokeilin vielä pari kertaa todetakseni, että automaatti ei antanut enempää.

Soitin työpaikalle esimiehelleni ongelmasta, käytiin siinä läpi ko. maksukortin kanssa tankkaamisen perusteita, olin tehnyt kaiken oikein ja hän kehotti yrittämään uudelleen. Tein niin, päätyen samaan lopputulokseen. Lopulta kävin sisällä ilmoittamassa, että automaatti oli rikki. Kaiken nähnyt keski-ikäinen miesmyyjä totesi, että useita satoja kertoja ko. automaatista oli sinäkin aamuna tankattu, eikä mitään ongelmia ollut.

Maksoin ostokseni kortilla, ja päätin lähteä seuraavalle huoltoasemalle. Kun menin autoon, katsoin bensamittaria uudestaan. Mittari oli kaakossa, mutta siinä autossa se tarkoittikin "täynnä". Omassa autossani mittari on samassa asennossa, kun tankki on "tyhjä". Kyllä riitti nauramista työkavereilla (kaikki miehiä), kun palasin reissulta. He kun olivat oikein porukalla miettineet, että miten ihmeessä tyhjään tankkiin saa mahtumaan vain kolme litraa.

- Tankki tyhjänä

=======================

Aloitin nykyisessä työpaikassani vuonna -86. Ajokorttini oli melko uusi ja auton tankkaamisesta + öljyjen tarkistamisesta minulla ei ollut minkäänlaista käsitystäkään. No työhöni kuului silloin niin sanotut juoksevat asiat kaupungilla pankki jne. ajot. Mieshenkilö, joka sitä hommaa oli aikaisemmin hoitanut, antoi minulle opastuksen, kuinka minun tulee hoitaa nämä rutiinihommat, joihin tulisi kuulumaan pakettiauton tankkaaminen + öljyjen tarkistus.

No niin minä marraskuisena pimeänä aamuna klo 8:00 saavuin huoltoasemalle ja tankkasin, se onnistui hyvin, no päätinpä sitten katsoa myös ne hiton öljyt ja auto oli sellaista pakettiautomallia että moottori oli keskipenkin alla, siinä pimeässä löysin sen ja sain tempaistua sen öljytikun pois, pyyhin sen ja oli pimeää kun olin työntämässä sitä takaisin mutta en sitten löytänytkään reikää eikä taskulamppua ollut käytettävissä. En kehdannut mennä sisälle huoltoasemalle pyytämään apua, koska sielläkin oli miesmyyjä, koska ajattelin, että laitanpa sitten myöhemmin öljytikun paikalleen. Laitoin sen auton etuikkunalaudalle odottelemaan kun on valoisampaa.

Näin tein. Ajelin aamu-ajot, saavuin firmaan, työskentelin noin parisen tuntia ja sen jälkeen lähdin katsomaan niitä öljyjä... ja voitte vain arvata kuinka hämmästynyt ilme minulla oli kun öljyt oli lentäneet siitä pikkuruisesta reiästä koko moottorin ylle. Pelästyin että nyt tämä koko auto on leikannut kiinni, menin silloisten varastomiesten luo ja tunnustin koko homman ja uskotteko mutta kukaan heistä ei nauranut vaan sanoivat että pyyhi moottori ja lisää öljyä.

Minä kun luulin että se öljytikku on vähän samanlainen kuin tikku jolla tarkastetaan onko kakku kypsä joten näin se elämä opettaa ja onpahan saanut hyvät naurut aina kun muistelen tätä tapausta.

- Tintti -55

=======================

Olin ostanut uuden kännykän ja asentelin siihen uuden soittoäänen. Vähän ajan kuluttua kuulin soittoäänen ja ryntäsin innokkaana vastaamaan ensimmäiseen uuteen kännykkääni tulevaan puheluun, mutta ääni olikin pihalla olevan jäätelöauton soittoääni. Kuulema vain naisen logiikalla voi mennä vastaamaan jäätelöauton kutsuun.

- Muzac

=======================

Eräänä aamuna kävin huutamaan pomolleni, että haluan uuden tietokoneen. "Tämä ei toimi, ruutu on ihan pimeänä!" Lähdin kävelemään taukohuoneeseen, jonne pomoni hetken päästä tuli perässäni. Jos laittaisit koneen päälle, siis painat siitä nappulasta, niin ehkä se jo silloin huomattavasti paremmin toimii?" Niinpä, minä blondina, olin taas sählännyt koko aamun ja unohtanut koko nappulan!

- Blondileijona

=======================

Ostimme kaksi (tietysti koottavaa) lipastoa, joissa kummassakin oli kuusi laatikkoa. Koska olin menestyksekkäästi aiemmin koonnut mm. pöydän ja tv-tason, ryhdyin innokkaana toimeen. Kaikki sujui hyvin, kunnes vuorossa oli viimeinen laatikko - siinä oli yksi vääränlainen osa. Niinpä heti seuraavana päivänä soitin kauppaan, josta lipastot oli hankittu, ja avulias myyjäpoika lupasi tilata oikean osan toisesta liikkeestä.

Vein väärän osan kauppaan ja hain oikean tilalle. Kotiin tullessani mieheni ilmoitti katsoneensa laatikkoa ja huomanneensa, että olin yrittänyt koota sitä väärin. Totesin, että NYT minulla on väärä osa ja oikea on kaupassa. Eihän siinä auttanut muu kuin taas seuraavana päivänä soittaa myyjälle ja kertoa, että sisäinen blondiuteni oli puhjennut kukkaan juuri viimeisen koottavan laatikon kohdalla. Hain oikean osan takaisin, ja lipasto saatiin kokoon. Myöhemmin olen ottanut hiuksiini vaaleita raitoja, jotta totuus näkyisi päällepäinkin.

- Mari

=======================

Rakkaasta pikku punaisesta paholaisestani meni kytkin ja ex-mieheni oli harrastanut autojen laittoa pienen ikänsä joten määräsi minut hakemaan varaosat liikkeestä. Aiemmista kokemuksista viisastuneena olin käskenyt hänen tilata osat (aiemmin aina tullut vääriä osia ja syy totta kai minun myyjän mokista huolimatta, jos ei muuta puuttunut niin aina jokin asennusrasva).

Hain kytkinpaketin ja halusin olla sikäli fiksu että kysyin... Onhan tässä nyt kaikki tarvittava mitä siihen remonttiin tarvitaan, onhan rasvat kanssa? Myyjän katseesta arvasin kysyä - jaa rasvaa ei vai tarvita? - Juu, ei mielellään. No hetken mietittyäni, enhän toista luistavaa kytkintä olisi halunnutkaan.

- EijaSi

=======================

Kyllä naisetkin osaa siinä missä miehetkin!

- ritu77

=======================

Vuosia sitten olin tekstinkäsittelijänä ja puhtaaksikirjoitin ruotsinkielisen asiakaskirjeen. Vähän hajamielisenä, ruostunut kouluruotsi - ja kirjeen loppukaneetiksi tulikin "Föraktningsfullt" (halveksuen, hieman sekoruotsiksi kai) kun piti olla "Högaktningsfullt".

Onneksi ei lähtenyt asiakkaalle asti, mutta sen myyjän naama kyllä oli kiukusta tulipunainen kun hän tuli kertomaan minulle mokasta, punoitti kyllä omatkin korvat.

- Sittemmin ihan kelpo kääntäjänä leipänsä tienannut

=======================

Opiskeluaikana käytössäni oli vanha 404 Peugeot, jolla huristelimme koko poppoo opiskelija-asunnoilta sempulle luennoille. Asuntomme vieressä oli rakennustyömaa, jossa vetävän näköiset rakennusmiehet tekivät ahkerasti töitään. Autoni tietysti sai kohtauksen, ja sen tyytti tyyttäsi aina, kun rattia käänsi, ja kun raksan ohi ajoi siinä rattia piti käännellä useammin kuin kerran.

Tuloshan oli tietysti selviö. Olimme erittäin huomiota herättävä naislauma kun saavuimme parkkipaikalle. Mikäs avuksi - laukusta askartelusakset ja johto poikki äänirasiasta. Kun ensimmäinen johto ei lopettanut ääntä, niin sitten käytiin toisen johdon kimppuun ja jo vaikeni.

- lto vm 85

=======================

Kyllä sitä nainen shoppaillessakin pystyy mokailemaan, jos tarpeeksi ajatuksissaan on. Menin ostamaan talvikenkiä joulun jälkeen alesta ja löysinkin aivan kivat popot.

Puolitoista viikkoa kenkiä käytettyäni olimme lähdössä kylään. Ihmettelin puolisolleni eteisessä, että olen näitä uusia kenkiä kenkätelineestä ottaessani tarrannut aina epähuomiossa hänen talvikenkiinsä, niissä kun on pörröreunus jalansuussa. Sitten sen huomasin. Vain toisessa omassa kengässäni oli pörröreunus.

Ensin tuli mieleen, että onpas huonosti tehdyt kengät kun vaan toisessa on pörröä. Tarkempi tarkastelu osoitti, että toisessa kengässä oli lisäksi 2,5 cm leveä nilkkaremmi ja täysin erilainen kuviointi saumoissa. Olin ostanut eripari kengät ja kävellyt niillä mitään huomaamatta puolitoista viikkoa.

Ei siinä muu auttanut kun mennä arkena takaisin kauppaan ja ostaa toinen pari eriparisia kenkiä. Kaupantädeillä oli hauskaa.

- Piitulainen

=======================

Lähdin yksin uudehkolla autollamme lähes 40-vuotisella ajokokemuksellani viiden kilometrin päässä olevaan ruokakauppaan. Lähtiessäni paluumatkalle pelästyin suunnattomasti kojelaudassa palavaa punaista valoa. Pysäytin auton siihen paikkaan ja soitin miehelleni. Hän tiedusteli, paloiko valossa myös jokin kuva. Olihan siinä huutomerkki. Hän kehoitti ykskantaan ottamaan käsijarrun pois päältä...

- Katariina

=======================

Historiani autoilijana alkoi melko myöhäisellä iällä. Ostin auton juhannuskokolla mieheltä, joka oli kunnostanut sen vaimolleen, jolle kulkupeli ei kelvannut. Omistin auton, mutta minulle ei ollut korttia. Vastoin mieheni olettamusta sain kortin ensiyrittämällä 45-vuotiaana.

Kaikki tunsivat autoni nimellä Lempi. Syksyllä minun käskettiin ostaa autoon suodatin lämmityslaitteeseen. Menin varaosaliikkeeseen ja ilmoitin tarvitsevani varaosan. Myyjä kysyi autoni merkkiä, mallia ja moottorin kokoa. Kaikki täyttä hepreaa, johon myyjä ystävällisesti tokaisi: Et taida tietää rekisterinumeroakaan. Hän oli oikeassa.

Minkä jälkeen sain kehoituksen hakea, vaikka rekisteriotteen niin kaupat syntyvät helpommin. Mihin minä vastasin, että tiedän kyllä autoni nimen se on Lempi. Vanha auto opetti minulle paljon. Tiedän, mikä on kardaaniakseli ja varaosia löytyi monen moisia matkan varrella. Rauha Lempin muistolle se oli minulle todella rakas ajopeli ja teki minusta hyvän kuljettajan, kun sai koko ajan varoa mitä seuraavaksi tapahtuu. Suosittelen vasta-alkajalle vanhaa autoa niin elämästä tullee suuri seikkailu.

- Patarouva

=======================

Pahin juttu sattui kun ajoin pesuautomaattiin. Kuinka ollakaan, ajoin liian lähelle vasenta reunaa. Kone lähti käyntiin ja hups heijaa, se kolhaisi vasenta etureunaa ja sivupeiliä. Kone pysähtyi ja tuntui, että myös sydämeni pysähtyy. Eihän siinä muu auttanut kuin lähteä hakemaan talon toisesta päästä henkilökuntaa, joka sai tilanteen hallintaan.

Opetus oli, että en enää itse aja autoa pesuhalliin vaan menen sellaiselle huoltoasemalle, josta saan ko. palvelun. Kyllähän se heitä hymyilyttää ja toteavat, että " konehan se pesee emme me", mutta hoitavat homman. Muistona on jälki lokasuojassa ja joka kerta kun menen auton luo, muistuu asia mieleen. Nyt jo voin suhtautua asiaan hiukan huumorilla mutta silloin ei kyllä naurattanut.

- Autoileva mumelo

=======================

Naapurin rouvalta oli puhjennut polkupyörän kumi. Mies irrotti renkaan ja pumppasi sisäkumin täyteen ilmaa ja upotti veteen, mutta ei löytänyt reikää. Silloin vaimo tokaisi että se reikä on sitten varmaan ulkokumissa!

- Alli

=======================

Reilut pari vuosikymmentä sitten minulla oli pieni punainen Fiesta - ketterä kaupunkiauto siis. Erään kerran sitten totesin, että tuulilasin pyyhkijät eivät pyyhi enää kunnolla ja kun mottoni on aina ollut, että "minä osaan", niin tässäkin tapauksessa päätin vaihtaa sulat itse. Ajoin huoltoaseman pihaan (siihen maailman aikaan huoltsikoilla vielä oli auton osia) ja aloin irrottaa sulkaa.

Ei sitten millään tahtonut irrota ja aloin jo hermostua ja lisäsin voimaakin mukaan oikein olan takaa. Silloin sisältä juoksee nuori herrahenkilö ja huutaa jo tullessaan että: "STOP, STOP älä hyvä ihminen riko koko autoa sulan vuoksi". Hän tuli ja naps, sulat irti ja uudet tilalle. Siinä seisoin vieressä pala muovista suojakuorta kädessä! - Olin yrittänyt irroittaa sulkaa juuresta, konepellin päältä, en sulan liitoskohdasta, mistä se olisi napsauttamalla irronnut. Muistin kiittää, mutta en enää koskaan kehdannut käydä sillä huoltoasemalla.

- Maija-Riitta

=======================

Olin ensimmäisessä työpaikassani.

Kunnan herrat olivat tulleet lounaalle. Tarjoilimme heille pöytään, käsissäni oli tarjoiluvati ja kastikekulho. Kun tarjoilin kunnan tärkeälle vieraalle tarjoiluvadilta samalla kaadoin hänen hartialleen kastiketta. Voi mikä häpeä. Oli pakko olla reipas ja mennä siivoamaan kastike varovasti veitsen avulla pois sekä pahoitella asiaa.

- Maikki

=======================


Olin lähtenyt jo edeltä lomalle lasten kanssa. Tehtiin siinä sitten lähtöä mökiltä kauppaan autolla, kun huomasin yhtäkkiä että autossa vilkku oli päällä ja mikä kummallisinta se vilkutti molempiin suuntiin? Tein autolle vaikka mitä, sammutin laitoin uudestaan käyntiin, yritin räpytellä vilkkua pois päältä, mrr… Mutta mikään ei auttanut?

Lapset hädissään takapenkillä että, ethän sä äiti voi ajaa ku kukaan ei tiedä minne päin olet kääntymässä. Voi ihmisen käsi, ei siinä auttanut kun soittaa kotiin miehelle että - mikä(piip)autoa vaivaa kun en saa vilkkua pois päältä? Mieheni ihmetteli, oli hetken hiljaa ja sitten kysyi - niin siis mitä? No en siis saa vilkkua pois päältä ja se vilkuttaa molempiin suuntiin. - Siis vilkuttaako se molempiin suuntiin? –Joo-o, kyllä se vaan vilkuttaa vastasin...- No kuule katsoppa siihen auton etuosaan keskelle, onko siinä mahdollisesti jokin valo päällä eli kolmio? - Siis missä? - No siinä koelaudassa! - Ai jaa tuo, joo on siinä. - No painappa sitä. - Oho miksei mulle oo kukaan kertonut että autossa on tommonen?!

Joka päivä oppii jotain uutta - otin sen siltä kantilta, köh, köh…Noo ei tässä oikeastaan mitään sen suurempaa mokaa ollut, mutta siellä tien päällä - jos olisi vastaan joku tullut, niin luultavasti olisin pysäyttänyt ja pyytänyt apua.

Sitten se vasta olisi moka ollut, mutta kerroinpa kirjan toivossa ja siksi toiseksi mulle sattuu siskojeni mukaan niin paljon ihmeellisiä juttuja että täytyy niitä joskus jakaa muillekin.

- Aikuinen nainen..ko?

=======================

Ystävättäreni oli ensimmäistä kertaa ajelemassa tyttärensä kanssa tyttären vastaostetulla käytetyllä autolla. Auto ei kulkenut tasaisesti, vaan nykimällä. Tuttu automies totesi, että se ei varmaan saa tarpeeksi ilmaa. Äiti ja tytär jatkoivat matkaa ja laittoivat - ikkunat auki. Kertoivat sitten tutulle miehelle, että ei auttanut yhtään.

- Toinen autoileva

=======================

Anoppini oli tyttärensä kanssa autoajelulla kun rengas puhkesi. Tilannetta arvioituaan he ajoivat lähimmälle huoltoasemalle sillä seurauksella, että puhjennut rengas vaurioitui lopullisesti. Kotona mies nuhteli ja sanoi että tyhjällä renkaalla ei missään nimessä saanut ajaa! Tähän äiti tyttärineen yhdestä suusta: "Ei se ollut kokonaan tyhjä. Yläpuolelta se oli täysi."

- Kinsteri

=======================

Autostani oli bensa loppumassa ja edessä oli pidempi reissu, joten tankkaamaan piti mennä. Bensatankin korkin kanssa oli ollut jo aiemmin ongelmia, joten kokeilin jo kotona, josko se aukeaisi. Korkki ei auennut, ajattelin sen olevan jäässä, joten laitoin ensin lukkosulaa, joka ei tehonnut. Seuraavaksi laitoin lämmintä vettä pussiin ja yritin sillä konstilla saada korkkia aukeamaan, sekään ei tehonnut.

Sitten lämmitin avainta kynttilällä, mikä oli myöskin turhaa. Seuraavaksi otin käyttöön kuumailmapuhaltimen, joka ei myöskään tuottanut toivottua tulosta. Sitten ajattelin, miten mies vastaavassa tilanteessa toimisi ja hain ruuvimeisselin, jolla väänsin korkin väkiste auki.

- Mari -63

=======================

Kutsuin ensimmäistä autoani "Rolls Royceksi", vaikka ihan tipparellu olikin. Olin niin ylpeä vajaa parikymppinen omistaja. Mutta auton huoltamistaitoni olivat sitä sun tätä, vaikka ajan myötä osasin korjata ne seikat jotka olivat kerran hajonneet. Eihän siihen tietenkään enää samoja korjauksia tehty...

Kerron kuitenkin ensimmäisestä öljyn lisäyksestäni. Mittari näytti, että öljyä täytyy lisätä. Avasin konepellin ja kaadoin kahden litran kanisterista autolle oikeaa ja sopivaa öljyä. Kaadoin ja kaadoin ihmetellen kun ei tule täyteen. Kaadoin siis koko kanisterin. Siten ajelin lähes kaksisataa kilometriä vanhempieni kotiin ja isäni ihmetellen kuunteli pauketta ja mörinää, joka autostani lähti.

Isälleni ihmettelin, että oli se kumma kun ei auto oikein tahtonut liikkua, nihkeää oli ollut meno. Isäni tietysti ihmettelemään ja kerroin kuinka olin valmistautunut matkaan ja öljyn lisäyksestäni. Isäni oli tikahtua nauruun ihmetellen yhä miten auto oli minut sinne asti jaksnutkin kuljettaa. Siinä vasta siinä opin öljyn lisäyksen taidon; katsotaan tikusta milloin öljyä on sopiva määrä, ei kaadeta litratolkulla. Isäni kertoo autoista puhuttaessa aina tämän tarinan, varsinkin jos olen itse paikalla. On se hyvä, kun ihmiset saavat hyvät naurut. Minä itse mukaan lukien.

- Marianne, nyt jo kokeneempi autoilija

=======================

Muutama päivä sitten ajoimme koulutukseen naisystäväni kanssa...Yhtäkkiä kauhea räminä, rengas ihan litussa. Olimme vissiin ajaneet jo aika pitkään puolityhjällä renkaalla, niin kiemura se oli. Naisen logiikalla tietysti ensin puhelut miehillemme, jotka nyt olivat valitettavasti aika kaukana fyysisesti. Seuraava ajatus: jos joku herrasmies auttaisi, jälkeenpäin ihmettelin, että eipä käynyt mielessäkään, että se voisi olla NAINEN, joka auttaisi. Autoja meni ohi ja ohi, vissiin kylmä ilma ei kamalasti houkuttanut rengasta vaihtamaan. Lopulta luoksemme pysähtyi tuliterä, hieno auto. Wautsi ja sisältä nousi kaksi tyylikästä herrasmiestä.

Liukkailla kengillä ja jäisillä näpeillä laittoivat vararenkaan paikalle. Juttelimme samalla, auttamisen syykin selvisi: "Olemme menossa tansseihin ja ajattelimme, että on varma saanti tänä iltana." (miehen logiikkaa) Lähdimme ajelemaan peräkkäin, aikoivat varmistaa tiettyyn paikkaan asti, että pääsemme turvallisesti matkaamme jatkamaan.

Voi sitä valtavaa huiskutusta, kun tiemme erosivat!
Naisen logiikalla: Olemme niiiiiin ihania naisia.
Miehen logiikalla: Huh, pääsihän noista tontuista eroon, ois vielä tansseista myöhästytty…

Oli nyt miten vaan - kiitos kamalasti "varamiehillemme" ja Ellulle terkut: Ostetaan pian uus auto, kerran renkaatki jo hajoo!

- Bisante

=======================

Vuosi 1994. Hirmuinen hyttyskesä, aurinko pimeni ja näkö sumeni itikan ininään..

Radiossa tiedusteltiin onko hyttysiä ja miten niistä pääsee eroon. Soitin aamulähetykseen vinkkini. Minun ongelmani oli suihkuhuoneemme, johon käyttämättömän horminosan kautta tungeksi sakea hyttyslauma.

Ratkaisu:
Laskettiin kylpyhuoneeseen n. 5 minuuttia ennen oletettua suihkuttelua Ilpo 5 v. kera kärpäslätkän ja suljettiin ovi. Seurasi muutaman minuutin läiske, ja huone oli täysin ininätön. Sitten suihkuun rauhaisin mielin. Saipa Ilpo onnistumisen tunteen ja äitinsä syyn kiitellä pikkuista! Tästä myrkyttömästä vaihtoehdosta Radio Mafia palkitsi minut T-paidalla.

Hieman myöhemmin hormiongelma ratkottiin vanhoilla sukkahousuilla ja ilmastointiteipillä.

- Raija

=======================

Naisilla nyt sentäs on logiikka, mutta miesten logiikasta en ole kuullutkaan.

- Insinöörin vaimo

=======================

Jokunen vuosi sitten lavatansseissa tanssipartnerini kysyi minulta, eikö tunnu pahalta tanssia paljas jalka kengässä. Minulla oli uudet avokassukat, jotka olivat sinä kesänä tulleet markkinoille. Niinpä vastasinkin viisaasti: "Ei ollenkaan, minulla on sellaiset sukat, joita käytetään kengän sisäpuolella".

Sama herra haki minua illan mittaan toistekin tanssimaan. Minulla oli pieni olkalaukku, jossa oli pitkä, olan yli ylettyvä hihna. Hän kysyi, eikö laukku haittaa tanssiessa. Vastasin taas viisaasti: "Ei ollenkaan, olen koko illan tanssinut laukun kanssa". Vielä monen vuoden jälkeenkin en voi kertoa näitä mokia ratkeamatta nauramaan.

- Tanssityttö Mikkelistä

=======================

Kaksi naispuolista työkaveriani ihmettelivät talvipakkasella auton vieressä, mitä nyt tehdään, kun auto ei lähde käyntiin? Auton omistaja hihkaisi iloisena, hei tuolta tulee Sirpa, ajetaan hänen autonsa viereen ja otetaan sieltä virtaa. Hetken emmittyään kyydittävä tokaisi, miten me ajetaan, kun auto ei käynnisty? Voi sitä naurun määrää, jota riitti ko. jutusta vuosiksi.

- Sirpa

=======================

Oin kesätöissä lvi alan nyrkkipajassa. Lähettivät tytön aina hakemaan tavaraa. Huberin pihassa lastasin sitten vessanpyttyä autoon ja laitoin autonavaimet siihen auton päälle odottamaan...

Oli viereinen auto - ei oma... Toivat verstaalta minulle vara-avaimet ja aikanaan palautti tuon toisen auton kuljettaja konepellillään olleet avaimet, eivät olleet tipahtaneet mihinkään!

- Kipa

=======================

Olin kesätöissä lvi alan nyrkkipajassa. Hain taas kerran tavaraa, nyt "Liivitukusta" (LVI tukku),
kun palasin takaisin, kysyi pomo onko minulla varmasti kaikki mitä listaan oli laitettu. Olin hakenut pitkiä (4m) 110 muoviputkia.

Sanoin että varmasti on - voidaan laskea. Sanoi että olivat soittaneet LVI tukusta - tuttu auto kun oli, että teidän tyttö ajoi ensimmäisen mutkan niin vauhdilla että 1 kpl 4m muoviputkea oli lentänyt heidän portin luona ulos. Varastolta saa noutaa.

- Kipa

=======================

Olin työharjoittelussa kuntoutuskeskuksen respassa ja otin tulevia asiakkaita vastaa. Monet heistä olivat olleet jo useampaan kertaan, joten tunsivat paikat entuudestaan, minä en heitä. Herra-asiakas ilmoitti: "vanha tupa". Naurahdin, "joo joo." - kunnes selvisi, hänen nimensä oli Vanha-Tupa!
Tapahtumasta on jo vuosia, ja vieläkin häpeän, kun muistan tilanteen. Olisipa maa pettänyt altani!

- Marge

=======================

Tämä voi olla aika kamala juttu kerrottavaksi, mutta naisen logiikkaa tässäkin on käytetty runsaalla kädellä. Toivottavasti tarinani ei saa ketään pahoille mielin, sillä se ei ole suinkaan tarkoitukseni. Vuosikymmeniä jälkeenpäin olen itsekin nauranut koko asialle todella makeasti.

Asuessani keskisuuressa kaupungissa olin eräänä iltapäivänä kävelemässä koulusta kotiin. Vastaani tuli eräs laitapuolen kulkija, jolla oli suuri tarve esitellä sukukalleuksiaan. Kauhuissani ajattelin, että nyt otti ohraleipä. Samassa mieleeni välähti ajatus: heikkolahjaiset ja oudot tyypit saavat yleensä olla tuollaisilta rauhassa.

Siispä silmät kieroon, sormi nenäreikään ja outo ilme naamalle. Muodonmuutoksellani näytti olevan aivan uskomaton teho! Ilmeisesti heppu ajatteli, että turha tuollaiselle yksinkertaiselle tallukalle omia mahdollisuuksiaan tuhlaa ja kiersi minut mahdollisimman kaukaa jalkakäytävän toista reunaa. Että kaikkeen sitä tuota naisen logiikkaa joutuukin ammentamaan, mutta tuona hetkenä onnittelin itseäni älynväläyksestäni. Onneksi ketään tuttua ei sattunut silminnäkijäksi, silloin olisin halunnut livetä maan alle vähäksi aikaa, oli se varmasti sen arvoinen esitys!

- Ei lehdellä soittelija

=======================

Olin juuttunut mökkitiellä lumihankeen autoni kanssa. Soitin äidille ja pyysin tulemaan lapion kanssa toista kautta vastaan. Odotin ja odotin, sitten kävelin jo vastaan läheisen metsästysmajan luo. Lopulta tulikin tutun näköinen valkoinen auto ja pysähtyi kohdalleni.

Istuin kiukkuisena etupenkille ja sanoin "aja nyt vaan eteenpäin"! Auto ei liikahtanutkaan ja - niinpä niin, hölmistynyt vieras mies ei sanonut sanaakaan, kun kompastelin ulos "anteeksi väärä auto". Kun äiti sitten lopulta tuli tutulla punaisella autollaan, hän ihmetteli hilpeyttäni.

- Irma

=======================

Tyttäreni kyseli autokorjaamolta vaihdelaatikon korjausaikaa, sieltä kysyttiin, onko vaihteisto manuaalinen vai automaattinen, tyttäreni oli vastannut se on sellainen sininen "mitsu". Hän vielä lähti samana syksynä opiskelemaan automekaanikoksi. Kyllä tätä on naureskeltu, mutta hän totesi, että mitä blondilta voi odottaa. Ei aio kysyä harjoittelupaikkaa kyseiseltä korjaamolta.

- Raikku

=======================

Tuli tässä eräs asia muistiin, se tapahtui eränä syksyisenä sienireissullani. Autoni automaattinen Saab sai moottori stopin metsään, jyrkän mäkeen keskelle. Ja tuon ajan aikainen sulhaseni läksi vetämään kohti kotiani ja tilaamaan hinausautoa. Ja auto haettiin metsästä, hinaajapoika hymyilen minua katseli tuumaten. Ymmärrän miksi se autosi jäi metsään…

Mietin hieman mitä meinas kuin kaverini tuumasi No onhan se tyypillistä sinua. Muistin että konelautaani olin liimannut lapun jossa luki. "pysähdyn mielelläni kanssasi, mutta en liikenteessä"
Olin saanut liima merkin ystävättäreltä... Jotta ajattelin ehkä teillä on tästä logiikasta hyötyä.

Siis älä tee itse mitä toinen voi tehdä eestäsi.

- Kirsi Marja

=======================

Pari hyvää syytä tehdä U-käännös:

Konttoristimme muisti pari kilometriä töistä lähdön jälkeen unohtaneensa autonsa avaimet työpöydälleen --> eiku uuppari ja hakemaan.

Toisella kerralla autossa oli kaksi konttoriflikkaa kotimatkalla. Kyytiläisen kännykkä alkoi soida, mutta kun sitä ei heti kasseista löytynyt kysyi kuski, että josko hän olisi unohtanut kännykkänsä töihin. Kyytiläinen oli samaa mieltä. --> eiku uuppari ja hakemaan.

- Melkeen totinen mies

=======================

Naisen logiikalla voi selvitä.

Olin vuosia sitten "vihreänä autoilijana" Oulun keskustassa autoilemassa ja tarkoituksena oli mennä Pohjantien kautta Kuusamon tielle... Olin lähestymässä valoristeystä, ja aamuauringon paistaessa silmiin en nähnytkään mitä opastekylteissä ylhäällä lukee...

Pikaisesti naisen logiikalla ajateltuna....toiseen suuntaan mennään Jyväskylään ja toisessa suunnassa on Kemi, joten valitsin sen kaistan, jossa näkyi olevan lyhyempi opastekyltti ja oikein meni.

- Amelie

=======================

Puhuimme mieheni ja isäni kanssa viime talvena erilaisista omakotitalojen lämmitysmuodoista ja niiden hinnoista ym. Aikamme porinoituamme tuli puheeksi öljylämmitys johon tyhmänä tuumasin: "Ai eikö se öljy kierräkään siellä pattereissa...?" Meinasi olla miesporukalla hauskaa, isäni nauroi vedet silmissä että mites ne metriset halot sitten puulämmitteisessä saadaan putkien mutkista menemään läpi.

- Ei ihan blondi kuitenkaan

=======================

AUTOMME OLI HUOLLOSSA JA MEILLÄ OLI LAINA-AUTO. AJOIN PARKKITALOON JA LIPPUAUTOMAATIN KOHDALLA ETSIN KUUMEISESTI NAPPIA MISTÄ IKKUNA AUKEAA SÄHKÖISESTI. NAPPULOITA JA VEMPAIMIA VAIKKA KUINKA PALJON MUTTA EI YKSIKÄÄN AUKAISSUT IKKUNAA.

JONO TAKANA ALKOI SELVÄSTI HERMOSTUMAAN, KOITIN ÄNGETÄ OVESTA ULOS LIPPUA OTTAMAAN, HELPOMMIN SANOTTU KUIN TEHTY, KOSKA AUTOHAN PITÄÄ AJAA MAHD. LÄHELLE LIPPUAUTOMAATTIA. JOTENKIN SAIN KIEMURRELTUA ITSENI AUTOSTA ULOS JA SAIN LIPPUNI, EI MUUTA KUIN ÄHELLYS VATSA SISÄÄN JA PÄÄSINPÄ TAKASIN RATIN TAAKSE. JONON KATSEIDEN RISTITULESSA TUNSIN ITSENI MR BEANIKSI. NO, AJOIN YLIMMÄLLE TASANTEELLE KIIREESTI PARKKIIN, RAUHOTUIN JA SOITIN POJALLENI KYSYÄKSENI MISTÄ IHMEESTÄ SE IKKUNA AUKEAA. POIKA SANOI ETTÄ OVESSA ON KAHVA JOSTA VEIVATAAN ...

- EI SÄHKÖISIÄ IKKUNOITA

=======================

Huoltoasema, jolla tankkasin sijaitsi hiukan ohi sen liittymän, josta normaalisti siirryn isommalle tielle. Lähdin tankattuani palaamaan takaisin ja ihmettelin, että miten tien yläpuolisista liikenneopasteista näkyi vain taustat...? Lopulta huomasin ajavani vastaantulevien toista kaistaa. Sillä kohtaa, josta liikenteeseen palasin oli yksi kaista minulle ja kaksi vastaan. Kyllä nolotti...onneksi keskikorokkeessa tuli aukko ja pääsin omalle kaistalleni, ennen kuin ensimmäinen vastaantulija tuli kohdalle.

- Hiksu

=======================

Olin silloin töissä numeropalvelussa, asiakas kysyi jonkun Högrenin numeroa, en kuullut tarkkaan nimeä ja kysyinkin että "kirjoitetaanko se hööllä?" Asiakas oli humoristinen mies joka naurahti ja vastasi että "kyllä, se kirjoitetaan nimenomaan hööllä." Kyllä meitä nauratti ja on naurattanut monasti jälkeenpäinkin tämä höö.

- "Höö"

=======================

Naisten logiikalla voi...
...Käyttää CD:n kansia lumiraappana, jos autosta on sellainen hukassa
...Lapioida parvekkeelta ja autojen välistä lumet lyhytvartisella rikkalapiolla

- Jepu

=======================

Olin muutamia vuosia sitten ystävieni kanssa ravintolassa syömässä ja tuli aika maksaa. Summa oli 23 €. Minä annoin tarjoilijalle 20 ja sanoin reteästi, että antaa olla tasan. Tarjoilija kiitti ja poistui. Ystävät sitten naurua pidätellen huomauttivat, että jotain taisi mennä pieleen. Mutta mitäs sitä enää korjaamaan, koska tarjoilija oli tyytyväinen minusta puhumattakaan.

- Hajamielinen

=======================

Veljeni oli vastikään hankkinut eläkkeellä olevalle äidilleni kulkevan ajopelin, entisen hajottua.
Niinpä sitten eräänä päivänä äitini ajeli sivukylältä kuntakeskukseen minun luokseni ja pyysi minua kuskiksi asioille.

Sittenpä kun tulimme eräästä liikkeestä ulos ja menimme autoon ja ihmettelin mistä äitini oli saanut noin komeita isoja käpyjä. (Pari isoa käpyä oli aseteltu kauniisti keskikonsoliin.) Äitini ihmetteli, ettei hän niitä ennen ollut huomannutkaan, olisikohan vaikka veljeni ne siihen laittanut. Saman tien ihmettelin ääneen, miksi ei avain mahdu virtalukkoon... äitini neuvoi minua ja sanoi sen olevan väärinpäin.

Saman tien huomasin että istumme jonkun muun autossa, koska äitini auto oli parkkeerattu viereemme! Saman huomion äitinikin teki samaan aikaan ja saimmepa äkkiä molemmat jalat allemme, ja juoksimme viereiseen autoon. Niin, naurustahan ei muuten meinannut tulla loppua, vieläkin naurattaa, kun muistelemme kuinka tovosen touhusimme ja ihmettelimme väärässä autossa, ennen kuin totuus meille valkeni.

Arvatkaapa, onko miespuoliset tuttavamme ihmetelleet, kuinka voimme olla noin "tolloja" että menemme autoon koska se oli VAIN samanvärinen! Mutta huumorilla pärjää!

- Sarppa

=======================

Olin nuorena tyttönä ensimmäisessä työpaikassani kaupan lihatiskillä. Eräänä hiljaisena päivänä, seisoin tiskin takana ajatuksissani ja kun eräs miesasiakas sitten tuli yllättäen siihen ja kysyi: "Onko teillä sipuliteetä?" Menin hämmilleni ja ajattelin iteksieni, että onkos sellasta olemassakaan ku sipuliteetä.

No, aattelin palvelualttiina lähteä katsomaan... Asiakas katsoi suu auki ku lähdin lihatiskiltä kävelemään tee-hyllyä kohti. Samaan aikaan paikalle tuli lihamestari ja huikkasin vielä hänelle, että tiiätkö onko meillä sipuliteetä. Lihamestarikin katsoi mua ihmeissään ja sanoi, että täällähän sitä on ja näytti lihatiskiä. Asiakas oli tietenkin ollut sipuliteeMAKKARAA vailla. Nolona menin sitten tiskin taakse ja myin sitä asiakkaalle.

- Soikku

=======================

Armeijan ajo-opetusta naisille 70-luvulla

Ajelin ns. 'rättisitikalla' kotiin iltapäivän pienoisessa ruuhkassa. Pysähdyin punaisiin liikennevaloihin ja jäin pohtimaan mielenkiintoista työongelmaa. Vilkaisin välillä valoja, ja aina se vain näytti punainen olevan.

Havahduin siihen, että joku koputti määrätietoisesti vasempaan sivuikkunaani. Nostin katseeni ja ikkunan takana seisoi noin 160-senttinen armeijanpuvussa oleva mies, joka veti käden lippaan. Aukaisin ikkunan. Hän nyökkää ja osoittaa tarmokkaasti etusormellaan liikennevaloja edessämme. Ja loihee lausumaan: " Kuulkaa rouva, kun tuossa pylväässä tuo punainen valo on vaihtunut vihreäksi - saa mennä!" Ja vetää kätensä lippaan. Ällistyn niin paljon, että saatan vain nyökätä.

Informaation jälkeen mies kopsauttaa kantansa kohteliaasti yhteen ja lähtee poistumaan taaksepäin. Peruutuspeilistä näen, kuinka hän kiipeää kaksiosaiseen armeijan rekkaan, vaivalloisesti ponnistaen, koska rekan ohjaamo on niin korkealla. Kuskin paikalla istuu pelästynyt alokas ja keulassa komeilee suuri valkoinen ajo-opetuksesta kertova kolmio.

Luulen, että 'rättäri' keinui nauruni tahdissa, kun vihdoin sain sen vihreillä liikkeelle.

- Rättisitikka

=======================

Eräänä kauniina päivänä lähdin ajelemaan autolla ystäväni luo. Myös pikkusiskoni oli lähtenyt matkaan ja olimme sopineet, että vien hänet sieltä suoraan hänen ystävänsä luo yökylään. No, kaikki meni hienosti, kunnes huomasin matkalla siskoni ystävän luokse, että on jo alkanut pimentyä kohtuullisesti. Niinpä oli aika etsiä mittariston valot. Niiden olinpaikasta minulla ei ollut tietenkään enää mitään hajua, päiväsaikaan kun olin lähinnä ajellut taajamassa. Rämpläsin kaikki mahdolliset vivut läpi ja lopulta valot löytyivät. Seuraavaksi tajusin, että pitäisi käyttää niitä pitkiäkin. Ja missäs ne olivatkaan? Taas uusi kierros läpi, joka jatkui aina siskoni ystävän kotiovelle saakka.

Körötellessä pois ajattelin, että voisin vaihtaa viitosellekin. Tällä kertaa epävarmuus iski: saanko vaihdetta vaihdettua, kun se on niin jäykkäkin? Päätin jättää asian sikseen ja ajella eteenpäin - edelleen ne ''lyhyet'' päällä.

Kotitielle kääntyessä aloin käännellä mittariston valoja pois. Kauhukseni huomasin, että olinkin ajanut koko matkan paitsi niiden mittariston valojen, myös parkkivalojen loisteessa.

Seuraavana päivänä, hakiessa siskoani takaisin kotiin, tokaisi tämä ystävän äiti: ''Ja muistapa sitten ensikin kerralla laittaa ne parkkivalot päälle!''

- Kaikenlaisille ne ajokortteja jakaa…

=======================

Myin keittiökalusteita ja olin luvannut asiakkaalle, että voi tulla sahaamaan omalla työkalullaan suuremmasta levystä tarvitsemansa peitelevyn. Varasto sijaitsi myymälän kellarissa, johon sisäkautta kulkien oli neljä ovea, portaat ja ahdas käytävä. Ulkokautta reitti oli selkeä ja sitä kautta kannatti kulkea vähänkin suurempien tavaroiden kanssa.

Kuvittelin varmaan asiakkaan tuovan mukanaan kutakuinkin kenttäsirkkelin kokoisen katkaisulaitteen, koska tiedustelin häneltä tultuaan, että minkä kokoiset vehkeet hänellä on.
Asiakas oli hetken hiljaa (ja minä punainen), totesi tyynesti, että eiköhän nuo ole ihan tavalliset. Nauru maittoi molemmille, kunhan selvisin suustani pulpahtaneen sammakon aiheuttamasta hämmennyksestä.

- Uteleva Anni

=======================

Sain vuosia sitten lahjaksi hienon muistaakseni Ronson-merkkisen sytyttimen englantilaiselta ystävältäni. Hienous oli siinä, että se toimi pattereilla. Jonkun ajan käytön jälkeen se ei enää toiminut. Kyselin huolestuneena poikaystävältäni mahdollista syytä moiseen. Hän kysyi olenko lisännyt siihen kaasua ja minä, että en, koska se toimii pattereilla. Poikaystäväni sanoi, että tottahan se kaasua tarvitsee. Minä väitän vastaan, että toimiihan radiokin pelkillä pattereilla. Ja poika taas siihen: niin, mutta se ei sytykään palamaan.

- Onneksi jo entinen tupakoitsija

=======================

Olin parikymppisenä kadulla katsomassa miespuolisen kollegan punaista näppärää urheiluautoa parin muun oikein aikuisen miehen kanssa. En ajatellut sen enempiä, kysyin vain näkemäni perusteella, jotta 'Miten takarenkaat oikein mahtuvat kääntymään?'

Vuosien jälkeen nolottaa vieläkin, että avasinkin suuni! Olisi pitänyt miesten sääliviin katseisiin vastata reippaasti: "Uusin blondivitsi - ettekö ole kuulleet aikaisemmin?!" Muttei välähtänyt, niin kuin ei aina vieläkään tarpeeksi nopeasti. Ja tämä möläyttely on perittyä!

- Nina

=======================

Olin saanut ajo-ohjeen kääntyä Mannerheimintieltä Hotelli Marskin kulmalta heti oikealle. Liikenteen vilinässä otin aivan oikeanpuoleisen kaistan. Valot oli punaiset ja jonot seisoivat paikoillaan.

Sitten huomasin, että vasemman puoleiset kaistat lähtivät liikkeelle. Ihmettelin mikä meidän jonoa vaivaa, valot vihreänä tosiaan ja jono ei liiku. Sitten jo painoin torvea ja hermoilin, että on tämä nyt kumma. Kurkkasin vielä aurinkolipan alta uudestaan ja sitten huomasin, että edessäni oli taksi ja tarkemmin katsoessa sen edessä taksi ja niin edelleen. Seisoin siis taksijonossa Marskin edessä, siinä kun siihen aikaan noin vuonna -94 oli taksitolppa ja pitkän matkaa oma "kaistansa" siinä seisoville takseille.

Katselin nolona ympärilleni ja tietysti hotellin portieeri ovella oli nähnyt koko tapauksen ja naureskeli partaansa. Oli se varmaan huvittavan näköistä, kun siellä isojen taksimersujen, ym perässä seisoin valkoisella Nissan Micrallani, jonka kyljessä luki kirkkaan sinisellä "Tupperware".

- Minttu

=======================

Olin ärrällä työssä toistakymmentä vuotta sitten, alta parikymppisenä. Miesasiakas tuli luukulle, pyysi romanssipakettia ja kertoi menevänsä vaimon luo kunhan käy viereisessä ravintolassa nauttimassa pari huurteista.

Ystävällisesti tarjouduin pitämään romanssipaketin pakkasessa sen aikaa, ettei se sula jos ravintolassa meneekin kauemmin kuin tovi. Asiakas ihmetteli, ja minä ihmettelin, totta kai ne säilytetään pakastimessa, missäs muualla. Aikamme molemmat ihmeteltyämme, ja kun olin vakuuttunut, että asiakas on vähän yksinkertainen, kysyin, en niin ystävällisesti, että missäs se herra kotona litran jäätelöpaketin säilyttää.

Hän tokaisi takaisin yhtä ynseästi että kyllä heilläkin jätskit pakkasessa säilytetään, mutta romanssi-kondomit menee ihan taskussa, eikä todellakaan sula. Koskaan en ole niin paljon hävennyt, mutta, oppia ikä kaikki. Mitäs valmistivat eri tuotteita samalla nimellä. Kyllä osasin sen jälkeen kysyä asiakkaalta että jätski vai kondomi kun romanssipakettia pyysivät.

- Viaton parikymppinen

=======================

Minulla oli TV joka ei ajoittain suostunut näkymään. Sähköasentaja tuttavia (miehiä) kävi parikin kappaletta sitä ihmettelemässä. Vikaa ei löytynyt ja TV sai hävitystuomion. Mutta se raha uuden TV:n hankintaan?

Analyyttinen naisenmieli ryhtyi työstämään ongelmaa. Tein seuraavan huomion: se ei näkynyt yli 20 asteen pakkasella. Päätelmä: huoneilma oli liian kuiva ja jossain oli kosketushäiriö. Ratkaisu joka auttoi aina: suihkepullolla ilman kostutusta TV:n ympäriltä ennen aukaisua.
Tätä logiikkaa eivät miehet vielä tänäkään päivänä ole hyväksyneet.

- Sairaanhoitaja

=======================

19-vuotiaana minulla oli "neljä pyörää ja loota", eli mahdollisimman ei toimiva auto. Jos peli ei lähtenyt käyntiin, avasin konepellin ja otin esiin puukalikan. Sillä sitten sinne jonnekin koloon "kilkutin" ja auto lähti käyntiin. Opin tämän poikaystäväni vanhemmilta, en tosin muistanut mitä kohtaa he kolauttivat ja miksi, joten kolistelin summamutikassa. Useimmiten kikka toimi.

- Autolla melkein sujuvasti ja vain eteenpäin

=======================

Tanssikoulussa!

Viisitoistavuotiaana kävin ystävättäreni kanssa tanssikoulua. Kun taidot siinä kasvoivat järjestettiin koulussa yhteistanssit poikien kanssa. Illan päätteeksi "iskimme" itsellemme saattajat kotiin. Elettiin onnellista 50-lukua, ja naiset käyttivät kenkiensä suojina ns. "elefanttitossuja".

Pukuhuoneessa olin tietysti hurjan jännittynyt saattajastani, ja kun kamalassa ruuhkassa pukeuduttiin, niin sattuihan siinä vaikka mitä. Tulimme kadulle, ja kuljimme käsikynkkää kavaljeeriemme kanssa. Siinä astellessamme tunsin jaloissani jotain kummallista? Katsoin alaspäin - voi kauhistus - mikä häpeä -päälyskengät olivat VÄÄRÄSSÄ jalassa. Huh, mitä nyt teen?

Tuumailin siinä, että olisin kuin EN huomaisikaan? Mutta, jos kaveri HUOMAA, niin luulee aivan törpöksi? Päätin kuitenkin sitten kovalla äänellä ilmoittaa asian ja, että nyt vaihdetaan kalossit oikeaan jalkaan. Kohtelias kavaljeerini minua auttoi pystyssä pysymään. Toista treffiä ei kuitenkaan koskaan tehnyt kanssani.

- Ei koskaan mielestä!

=======================

Ajelin ystävättäreni kanssa kaupungin keskustassa ja olimme vähän eksyksissä ja piti päästä kääntymään oikealle, mutta sopivaa väylää ei heti löytynyt. Yhtäkkiä vierestä kuului: "Käänny tuosta". Käännyin ja samalla huomasin kyltin LÄPIAJO KIELLETTY. Painoin jarrut pohjaan ja sanoin, ettei onnistuisi, johon ystävätär: "Tietysti onnistuu, ei kai siihen muuten kieltoa olisi laitettu" Onnistui!

- "Hätä ei lue lakia"

=======================

Serkkuni, aito blondi, ajoi autolla lumikinokseen eikä päässyt eteen tai taakse. Kipaisipa hakemaan sisältä pölynimurin jotta sai lunta pois tieltä ja sitten jatkettiin matkaa...

- Pippi

=======================

Pysäköintilogiikkaa:
Pysäköin autoni tunniksi alueelle, josta sai lapun asetettavaksi tuulilasin alle. Tulin kaupasta, ja huomasin, että sataa sakeasti lunta. Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt peittyy pysäköintilappu, eikä Liisa näe, vaikka aika ylittyisikin. Jatkoin matkaani toiseen liikkeeseen. Vasta siellä jysähti mieleen, että näinköhän...

- Punainen Nissan

=======================

Tapahtui lentokentän tax-free ostoksilla. Olin ostamassa kameraani uutta paristoa. Maailmannaisen elkein astelin elektroniikkaliikkeeseen ja aivan itse valitsin oikeanlaisen pariston. Keskustelin myyjän kanssa asiantuntevasti kamerasta, valokuvauksesta ja matkakohteestani.

Astelin liikkeestä ulos ja vaihdoin pariston kameraan - palasin hetken kuluttua valittamaan, että kamera ei toimi! Ei tule virtaa! Myyjä otti kohteliaasti kameran ja avasi paristopesän todeten, että paristo on kyllä oikea, mutta väärin päin laitettu!

- Blondi

=======================

Oli halloweenpäivä ja meilläkin yllättäen kummitus oven takana joka kysyi kirves kourassa "karkki tai kepponen?" Hätäpäissään kaivelin pari euroa lompakosta ja palkkioksi kaivoin kummituksen pussista karkin joka epätoivoisesti yritti samalla vetää pussia käsistäni irti. Ihmettelin outoa käytöstä ja ajattelin sen kuuluvan kummituksen luonteeseen. 9-vuotias tyttäreni kauhisteli "miten sinä äiti voit varastaa lapselta karkin? "Kysyin: "miten niin, saat jakaa tämän karkin kanssani", johon tyttäreni "en syö lapselta varastettua karkkia, hyi sinua äiti".

Kummitus kuitenkin hyppelehti iloisesti saatuaan kaksi eurosen, jolla saisi onneksi ostettua karkkeja vaikka tämä äiti sekoittikin halloweenin pääsiäiseen. Nolotti mutta opetti.

- Äidin kepponen

=======================

Minulla oli oman uuden autoni kanssa keväinen kohtaaminen parkkipaikalla. Olin päättänyt vaihtaa autoni renkaat itse. Totta kai, sehän on oma autoni, joten ei kai siihen miehiä tarvita! Asennetta siis löytyi roppakaupalla!

Remonttivaatteet niskassani väänsin renkaan muttereita auki. Väänsin ja väänsin eikä hievahdustakaan näkynyt. Naapurin miehet ja omakin mieheni olivat tulleet jossain vaiheessa katselemaan touhujani, naureskelivat keskenään. Lopulta he tulivat ihan viereeni nauraen ääneen, silmät vesissä; "Mia hyvä, eihän niistä koristekapseleista tarvitse mitään irrottaa, vaan ne otetaan ensin pois siitä renkaan keskeltä!" Tajuttuani äärimmäisen hölmöyteni en voinut muuta kuin yhtyä hirnumiseen. Luovutin koko homman miesten tehtäviin, sittenkin!

- Auto onkin ajamista varten

=======================

Olin lapsena juuri aloittanut koulussa ruotsin kielen opiskelun ja tunnilla annettiin käännettäväkseni lause 'min pappa är ingenjör'. Nerokkaasti sovelsin parilla edellisellä tunnilla oppimiani sanoja ja käänsin: isäni on tyhjäntoimittaja. Ja koko luokalla oli hauskaa!

- Kielinero

=======================

Mielestäni kysymyksenasettelussa on jotain väärin. Naisen logiikkaan vedotaan monesti silloin, kun nainen tekee jotain hassusti tai väärin. Suurimman osan ajasta nk. naisen logiikka kuitenkin toimii moitteettomasti.

Tällä en tarkoita sitä, ettenkö olisi tehnyt paljon sutta ja sekundaa tarttuessani töihin - varsinkin minulle outoihin töihin - sen enempiä suunnittelematta. Samoja virheitä voivat kuitenkin tehdä myös miehet ryhtyessään tuumatta toimeen.

- Jonsku

=======================

Kuljen työmatkani autolla ja yhtenä aamuna matka katkesi kesken kun auto ei liikkunut mihinkään. Onneksi vastaan tullut autoilija oli oma aviomies ja kysyi - Mikäs autoa vaivaa. Minä hikeentyneenä tokaisin että mistäs minä tiedän, ei vaan liiku vaikka kuinka painan kaasua, varmaan vaihteet rikki.

Auto työnnettiin sivutielle ja mies tutki, missä vika. - Niin, ei kai se auto liiku, kun bensatankki on tyhjä sanoi "siippa" naama virneessä. Kyllä meikäläistä nolotti, melkein itketti oma tyhmyys.

Myöhemmin asialle on naurettu makeasti kaveripiirissä kuin myös sille, että kerran päivän aikana katosi auto, kun olin kursseilla Helsingissä ja oli vielä työnantajan auto. Löytyihän se sentään. Olin parkkeerannut väärään paikkaan ja se oli siirretty toiselle kadulle. Ei ollu silloinkaan itku kaukana.

- Tallu

=======================

No, olin kerran porukan mukana turistina eräässä kaupungissa. Menimme ensin vesitorniin ja pääsylipussa luki: Lipun hinnalla kahvi tai mehu. Käy myös Harjupaviljongilla (Museo). Minä sitten sanoin porukoille, että mennään juomaan ne kahvit sinne toiseen paikkaan, kun lippu käy kerran sielläkin. He hekottelivat keskenään aikansa ja viimein kertoivat syyn. Lause oli imperatiivi, käskymuoto, joka kehotti tutustumaan myös toiseen kohteeseen, kahveja siellä ei tosiaankaan tällä lipussa saisi...

Vaikeaa tämä suomen kieli.

- Airi

=======================

Ajovaloni eivät toimineet silloin, kun laitoin mittarivalot päälle. Oli syksy ja pimeää, joten soitin pikaisesti lähimmälle huoltamolle ja varasin ajan korjausta varten. Kun korjaaja katsoi tarkemmin valokatkaisijaa, hän tokaisi: "Nämä valot laitetaan tästä päälle". Ja hyvin toimi! Kyllä oli tosi blondi olo...

- Ei oikeesti blondi

=======================

Kun en tiedä miesten töistä mitään eikä ole lihasvoimiakaan. Miehet ovat ylpeitä ja iloisia tiedoistaan ja taidoistaan tarjotessaan apuaan ja minä ylpeä ja iloinen naisellisuudestani ottaessai avun vastaan.

- Nainen

=======================

Olimme naisporukalla laivalla, mukana maista kuljetettu viinipullo vauhditukseen heti hyttiin päästyä. Mutta! Korkkinen korkki eikä avaajaa! Eipä hätää: kuulakärkikynä löytyi, se korkin päälle ja korkokengän korolla napsutellen korkki plumsahti pulloon. Eikä sitten muuta kun kertakäyttöhammasmukit vessasta esille, viini tasattiin ja KIPPIS!

- Kesän lapsi

=======================

No joo yritän laittaa niin että en nolaa muita osallisia samalla.

Olin työpaikalla käymässä vapaalla. No siinä sitten kyselivät työntekijät neuvoja ja kun kevätaamuna lähdin oli päällä paksu villapaita. Töissä lämmintä 40 astetta ja sitten keksin että vaihdan sieltä pukukaapista ohuemman puseron jossa vetoketju edessä. No hyvin meni, palvelin muutaman asiakkaan jotka kyllä hymyilivät vähän oudosti. Jossain vaiheessa katsoin sitten alapäin ja huomasin että vetoketju oli puserosta auki... ollut siis vaikka kuinka kauan... ja siellä puseron alla ei todellakaan ollut rihmankiertämää.

Että kyllä olisin toivonut siinä tilanteessa ja kait vieläkin että maa nielaisisi minut häpeältä.

- Kerttu

=======================

En tiedä onko tämä niinkään moka... Mutta tapahtui kerran Tallinnassa kun yöllä tuli nälkä ja miniäni etsi hotellin esitekansiosta ruokapaikkojen nimiä ja puhelinnumeroita että voisin soittaa ja kysyä onko ne auki, sitten hän sanoi että "Mäkki" on auki. Kysyin mikä sen numero on ja olin jo hotellihuoneen puhelinluuri kädessä, kun miniäni sanoi että se on 24H. No minä alan näppäillä numeroita ja tuumaan että ei tässä ole H on vaan R...! Kunnes miniä nauraa ja asia selviää minullekin. Kyllä mulle on kuitattu tästä asiasta muutamakin kerta jälkeenpäin.

- Blondi anoppi

=======================

Puhuttiin linnuista ja mies, joka asuu meillä kysyi minulta - Missä linnut ovat öisin? Oitis tokaisin sen enempää ajattelematta "Pimeässä tietysti." Eipä ole kysellyt linnuista sen jälkeen, tyhjentävä ja looginen vastaus kaikitenkin.

- Omakotitaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja

=======================

Autoa en käytä, muuta kun kyytillä oloon. Rakennuksella selviää ihan hyvin, jos vaan haluaa.  Joskus voi halutessaan kysellä mieheltä perusteluja asioihin siis miksi asia tehdään niin kuinka tehdään.. silloin saa molemmat äänensä ja kantansa kuuluviin.

- Nennax

=======================

Meillä oli vanha auto, Mazda-merkkinen. Kun tuli syksyn kosteat aamut, se ei oikein tahtonut lähteä käyntiin. Siksi mieheni ajoi sen usein mäkeen, nokka edellä, että saisin mäkilähdön. Yritin mäkilähtöä, mutta ei edes luvannut, tosin minulla ei oikein ollut tietoa, mitä minun pitää tehdä, pitääkö laittaa vaihdetta, ja kuinka kytkimen kanssa on toimittava, kun otetaan mäkilähtö.

Naapurissa asui n. 70vuotias kiva eläkeläispariskunta. He näkivät, että tuskailin auton käynnistymisen kanssa, ja huutelivat, että tarvisko vähän työntöapua? Huutelin, että joo, jos vain viitsitte ja jaksatte, niin työntäen tämä voisi lähteä käyntiin. Minä istuin ratissa, takapenkillä 3v poika ja vaununkopassa 8kk tyttö, olimme lähdössä Järvenpään keskustaan kauppa-asioille.

Täti ja setä työnsivät, minä istuin ja ohjasin, vaihde vapaalla, enkä osannut muuta kuin ohjata.. Odotin, että koska se hyrähtää käyntiin, ja taustapeilistä katsoin, kuinka vanha pari puuskutti ja juoksi auton perässä. En siis ymmärtänyt, että minun on pantava vaihde päälle ja jalka kytkimelle ja nostettava kytkintä sopivasti...

Lopulta tuo pappa huusi, että ei taira lähteä käyntiin! Ohjaa siihen tien reunaan. Minä ohjasin, ja mies ihmetteli, ettei se edes yhtään ynähtänyt, koko auto! Kiitin heitä avusta, ja he lähtivät huohottaen kotiinsa. Minä ihmettelin sitten illalla miehelleni, että vaikka naapuri työnsi ei auto lähtenyt käyntiin,

Kunnes hän kysyi, kuinka minä toimin, kun toiset työnsivät? No, istuin ja ohjasin! Järkyttynyt mieheni sanoi, että vaikka olisi naapurit sydänkohtauksen saaneet, kas kun et työnnättänyt itseäs kaupunkiin asti! Se jälkeen opin, mitä minä teen, kun joku työntää autoa, että se käynnistyisi!

- Nuori äiti ajelulla

=======================

Olin vannonut että en ikinä ota itselleni kännykkää, mutta kun poikani sai uuden, niin ajattelin kuitenkin opetella itsekin kännykän käyttäjäksi. Neuvoa en paljon kehdannut kysyä kun ajattelin itsekin selviäväni moisesta vehkeestä. Yksin ollessani ajattelin yllättää siskoni ja soittaa hänelle. Katselin vähän aikaa ja aloin rohkeasti painella näppäimiä. Näyttöön tuli selvät ohjeet, avaa ja paina tähti. Ahaa näin helppoa se on, näppäilin näppäimet lukossa tekstin AVAA (2822)ja etsin että missä se tähti oikein on. Ei onnistunut, tein näin muutaman kerran sitten luovutin.

- Tupu

=======================

Parhain mokani oli kun tankkasin dieselautoomme traktoriin sopivaa polttoainetta. Säilytin kuitin ja kehuin miehelleni että sielä kannattaa tankata kun on niin edullista. Miehelleni tuli kauhea paniikki ajaa auto heti mökillemme tyhjentämään tankki kun sillä polttoaineella ei saa kulemma ajaa henkilöautoa. En todellakaan tiennyt asiaa. Kovat sakothan siitä olis tullut. Mutta onneksi meillä on myös traktori ettei polttoaine hukkaan mennyt. oli iso homma saada tankki tyhjaksi kun oli vielä talvikin. sen jälkeen sanoin että pidäpä huoli että tankissa on aina riittävästi polttoainetta käyttööni.

- Tankkaaja

=======================

Olin menossa vanhempieni luokse viikonlopuksi, kun mieheni oli pelimatkalla. Pihasta lähtiessäni huomasin, että auton vilkku ei toimi. No ei hätää. Menisin huoltoasemalle korjauttamaan vian. Ensimmäisellä asemalla oli vain yksi mies kassan takana ja esitettyäni asian hän sanoi, että koska oli yksin, ei ehtisi vaihtaa sulaketta.

Muuta neuvoa hän ei antanut. Mutta nyt ainakin tiesin, mistä kiikastaa. Seuraavalla huoltoasemalla oli paikalla osaava huoltomies, joka vaihtoikin sulakkeen ja antoi vielä mukaani yhden varasulakkeen. "Kiitos", sanoin, mutta voisitko sinä vaihtaa sen jo valmiiksi, kun minä en sitä kuitenkaan osaa vaihtaa, sitten kun on sen aika. Huoltomies ei sanonut mitään - hymyili vain arvoituksellisesti - eikä tehnyt mitään. Kun tivasin, miksi hän ei vaihda sitä jo nyt, hän pyysi kysymään mieheltäni. Ja kysyinhän minä, ja sitten hymyilytti minuakin.

- Lamppu syttyi!!

=======================

Olimme tyttöporukalla mökillä merenrannalla. Totta kai minun oli päästävä kalaan, joten ei muuta kuin kaverit veneeseen ja meikäläinen virvelin kanssa polleana kyytiin. Aika pian kala kävi kiinni, ja kohta veneen pohjalla oli keskikokoinen ahven. Siinä vaiheessa huomasin, että en ollut ottanut mukaan minkään sortin veistä, puukalikkaa tai mitään muuta, millä kalan olisi saanut hengiltä.

Myöskään ämpäriä ei ollut, johon kalan olisi voinut laittaa polskimaan. Näppäränä tyttönä päätin, että kyllä sitä nyt yksi kala hengiltä saadaan. Otin kumpparin jalastani ja aloin sillä takoa ahvenparkaa. Vaan eipä kuollut ahven vaikka kuinka paukutin... Lopulta päätin, että pääasia kalastamisessa ei ole saalis, vaan se upea tunne kun kala on kiinni.

Armollisesti siis heitin kalan takaisin mereen. Tosin se jäi puolikuntoisena kellumaan pinnalle, olin kumpparillani tainnut saada jotain vahinkoa aikaiseksi. Jäin toivomaan, että joku lokki ymmärtäisi olla minulle kiitollinen puoliksi tehdystä työstä, ja nappaisi kalan parempiin suihin. Jälkeenpäin, ja silläkin hetkellä, nauratti tuo kohellus. Eihän tuollaista voi sattua kuin naisille!

Samaisella mökillä on tullut kalasteltua, tai pikemminkin yritettyä kalastella, myös myöhempinä vuosina. Innokkaana virvelinkäyttäjänä sain siiman erittäin onnistuneesti sotkeutumaan puuhun, ja kavereiden miehillä riitti askaretta kun yrittivät siimaa puusta irti. Ehkä vielä joskus ymmärrän pysyä kaukana virveleistä ja muista kalastustarvikkeista, mutta vielä en ole antanut periksi. Joskus vielä saan sen ison kalan... Toivottavasti ilman enempiä sotkeutuneita siimoja ja vapautettuja, puolitokkuraisia kalanraatoja

- Hakuna

=======================

Istuin iltakahvilla kerran veljen perheessä. 3-vuotias uteli ja kyseli mummolan tätiltä.
Mikä toi (kaksoisleuka) on,  miks se on sinulla? Heidän äitillänsä ei ole sellaista. Minä, että niin mmm - mikä siis. Se on vaan. En kehdannut selittää koko poppoon kuulen et vähäinen kaksoisleukani.

- Joku vaan jostain

=======================

1. Tapaus

Nuorena äitinä olin matkalla kotiin vanhalla autollani pitkin moottoritietä kahden pienen lapseni kanssa, 3v. ja 10 kk.. Yhtäkkiä kuulin omituisen äänen auton alta ja samalla alkoi kuulostaa siltä kuin allani olisi ollut parempikin rallivehje vanhan Volvon sijaan: pakoputki oli pudonnut tielle. Pysähdyin seuraavassa mahdollisessa paikassa ja ajattelin ottavani roikkuvan pakoputken mukaani peräkonttiin esim. Mutta sepä ei niin vain hoitunutkaan.

Ei irronnut ei sitten millään! Onneksi housuissani oli vyö, vetäisin sen irti ja kiinnitin pakoputken puskuriin vyölläni. Hiukkasen se herätti huomiota: karmea pärinä ja pakoputki kiinni punaisella vyöllä puskurissa.

2. Tapaus ... josta olen oikeastaan ylpeä.

Olin kuljettanut tyttäreni muuttokuorman Tukholmaan pakettiautolla, joka korkeutensa puolesta pääsi laivaan hiukan halvemmalla, kuin mitä seuraava auton korkeus olisi antanut myötä. Palattuani satamaan Tukholmassa oli kuorma purettu ja autokin näin ollen korkeampi kuin tullessa. Ajettuani lipun tarkastukseen jouduin paikkaan jossa korkeus mitattiin ja tuomio oli armoton: lippu ei kelpaa! Jos halusin mukaan oli hintaa löydyttävä paljon enemmän. Kamala paikka: Minulla ei ollut latiakaan enempää pistää matkaan!

Siihen aikaan ei voinut maksaa kortilla, eikä käteistä tosiaankaan ollut. Niinpä peruutin pois ja sanoin luukun takana istuvalle nuorelle miehelle, että pian olen takaisin ja auto menee sisään samalla lipulla kuin tulomatkallakin. Ajoin lähimmälle huoltoasemalle ja tyhjensin renkaista ilmaa niin paljon, kuin vain suinkin uskalsin ja ajoin takaisin mitattavaksi - ja laivaan pääsin! Huomasin kyllä, että sana oli kiirinyt: kaikki jotka ohjasivat autoja laivaan sisälle, katsoivat oikein erikoisen tarkkaan autoani ja sitten renkaita huvittunut virne naamallaan.

- Maikkismus

=======================

Pyörästä irtosi osa. En tiennyt mikä sen osan nimi oli. Menin paikalliseen rautakauppaan, näytin ruuvia ja pyysin sille "vastakappaletta". Myyjä katsoi tyhmänä, kysyi sitten "ai mutteria?". Opinpahan yhden uuden sanan.

- Emmi

=======================

Joululahja-arpajaisissa perheen kesken olin saanut kunnian ostaa lahjan sisareni miehelle. Istuin autossa tavaratalon edessä ja mietin kuumeisesti mitä ostaisin. Silloin keksin kysyä mieheltäni: "Jos sinä olisit mies, niin mitä toivoisit joululahjaksi?" Arvaa, mitä mies vastasi?

- Eeva - Aulikki

=======================

Sain muutama vuosi sitten mieheltäni joululahjaksi sukset. Niitä piti tietysti lähteä sitten mökille kokeilemaan, enkä ollut hiihtänyt sitten alakouluvuosien.....siis 30 vuoteen. Sukset luistivat joka suuntaan, edes paikallaan seisten en pysynyt niiden kanssa pystyssä. Mutta ei hätää!! Meikälikka raapi kynttilää suksien pohjiin (muistin, että siitä saa pitoa) ja kuinkas ollakaan, mieheni nauroi vatsa kippurassa kun sukseni TODELLA luistivat tuon tempun jälkeen. Kynttilä lisää näet luistoa!! Mutta tekevälle sattuu ja tämä oli sitä naisen logiikkaa!!

- Tainukka

=======================

Työelämässä myyjänä pahin mokani oli, kun asiakkaana tiskin takana oli nuorekas hyvännäköinen mies ja normaalin kysymyksen: ”Kuinka voin auttaa kysyinkin mieheltä voitko auttaa minua!” Työkaverit meinasivat ratketa liitoksistaan, minä ounotin kuin krapu ja yllätys yllätys asiakas ei tajunnut asiasta yhtään mitään... edelleenkin kuulen tästä sopivan tilaisuuden tullessa.

- Sirpa


=======================

Tuli mieleen yksi juttu joka on monesti naurattanut jälkeenpäinkin. Jouduin muutama vuosi sitten pieneen kolariin, kun eräs nuori herra tuuppasi kolmion takaa eteen. Mitään vakavampaa ei onneksi sattunut ja pääsin selvittelyjen jälkeen jatkamaan matkaa töihin.

No soittelin töihin päästyäni vahinkotarkastajalle että koskas pääsisi autoa näyttämään. Tarkastaja siinä sitten kysäisi minulta, että onko auto ajokunnossa. Johon minä vastasin: en tiedä mutta kyllä minä sillä ajoin. Kyllä sai tarkastaja hyvät naurut ja sanoi että tulehan nyt sitten sitä näyttämään. Voi olla että hän kommentoi jotain naisautoilijoista työkavereille puhelun jälkeen.

- Haidi

=======================

En ole koskaan ollut kovin tekninen lahjakkuus. Sain ex-mieheltäni lahjaksi 90-luvun alussa kännykän ja siihen suojakotelon. Sovittelin koteloa vyöhöni ja mutisin ihmeissäni siitä miten hankala se on. Aina kun puhelin soi, pitää avata vyön solki ja vetäistä suojakotelo pois. Ennen kuin suojakotelon mekanismi valkeni minulle täysin, oli exä saanut mahtavat naurut. Hyvin pitkään sain kuulla puhelimen soidessa kehotuksen: "Housut pois!".

- Taru

=======================

Olohuoneen lampun himmennin oli lakannut toimimasta. Syykin löytyi: pieni, noin kynnen kokoinen sulake valon katkaisijasta oli palanut. Mieheni pyysi minua käymään työmatkalla ostamassa uuden sulakkeen. Ostin sellaisen ja se maksoi 20 senttiä. ’

Kotiin tultuani mieheni ihmetteli, miksi en ostanut kahta, mihin vastasin: "Ethän sinäkään ostanut rikki menneen pölynimurin tilalle kahta!" Tämähän on ihan loogista, vai mitä!

- Hellevi

=======================

Olin vauvan kanssa autolla liikkeellä joskus vuonna-76 loppuvuodesta ja keli oli todella liukas. Siihen aikaan meillä ei ollut kunnollisia talvirenkaita. Minulla meni kurvi vähän pitkäksi ja auto oli vähällä mennä syvään ojaan. Se oli tosi täpärä paikka.

Perääni kertyi heti jonoa ja takana tuleva autoilija (mies)alkoi vimmatusti painaa tyyttiä. En minä uskaltanut tehdä mitään koska pelkäsin että autoni luisuu ojaan. Siispä vedin käsijarrun päälle ja menin perässäni olevalle autolle ja ehdotin kuskille, että minä voin tulla painamaan tyyttiä jos hän ajaa autoni tielle takaisin. Niin hän ystävällisesti tekikin ja minun ei tarvinnut painaa edes hänelle tyyttiä.

- Kape

=======================

Tämäkin kyllä ilman muuta naisen logiikkaa, mutta sen sijaan että olisi tullut mieleen joku naisen logiikalla ratkennut tilanne, niin heräsi kysymys, että mitä tekemistä mahtaa olla naisen logiikalla ja kirjalla, jonka nimi on "Jestas, mikä moka!"? ;)

- Naisen logistiikka

=======================

Isäni autossa vuoti bensatankki, ja mieheni lupasi korjata sen. Ryhtyessämme yhdessä puuhaan, kysäisin aivan tosissani: Miten ihmeessä me saadaan se bensatankki korjattua kun tuo bensaluukku on noin pieni? Olemme nauraneet tälle monta vuotta.

- Ford Escort

=======================

Auton öljytikku näytti sen verran kuivalta, että tajusin että öljyä on lisättävä. Joten kaadoin öljyä pienellä suppilolla siitä pienestä reiästä missä öljytikku on pystyssä Hyvin sitä sinne meni. Mutta jälkeenpäin mieheni ja muut minä mukaan lukien olemme nauraneet naisen logiikalle!

- Homma toimi

=======================

Tämä on tämä perinteinen... Lähdin joulun alla kahden alle 3-vuotiaan lapsen kanssa lauantaiaamupäivänä joulupukkia katsomaan. Niin kuin normaalia on, valtavan hässäkän kanssa. ("Onko kaikki mukana?, missä vauva on?? jne jne") Huomaavainen aviomies oli laittanut auton lämmitystolppaan, mutta pahaksi onneksi lämmityspiuha oli puoli tuntia aiemmin otettu irti, sillä keskuspölynimuria oli tarvittu (käyttävät samaa pistorasiaa - vain toinen voi olla päällä kerrallaan). Pahaksi onneksi siksi, että ehkäpä sisätilanlämmitin olisi herättänyt autoilevan äidin irrottamaan lämmityspistokkeen auton keulasta. Nyt siis sisätilalämmitinkin oli hiljaa.

Tämä äiti lähtee kaasuttamaan pihasta rotevalla otteella huomaamatta yhtikäs mitään omituista.

Vasta perillä autolle PALATESSA katselin autojen rivistöä ja ajattelin hiljaa mielessäni, että kukahan törppö on laittanut auton lämmityspistokkeen autoon kiinni, vaikka täällä ei ole edes lämmitystolppia? Kyllä sitä kaikenlaista tallaajaa... mitä HEL... Sehän on OMA AUTO! Kyllä muuten hävetti, ensimmäisenä tuli mieleen, että ei kai kukaan tuttu ajanut vastaan - pistokkeen pistorasiaan työnnettävät osat olivat nimittäin varmaan aika tavalla kipinöineet auton alla, kun olivat ihan teroittuneet...

- Ananaska

=======================

Olin nuorena likkana Hummovaarassa vadelman poimijana. Asuin tilalla rantasaunassa, joten sehän oli kuin lomaa suomen kauniissa kesässä. Eräänä iltana istuessamme iltanuotiolla, lettuja paistaen, saapui paikalle eräs motoristi, joka oli iskenyt silmänsä minuun.

Hän alkoi houkutella minua mukaansa erääseen kokoontumisajoon, johonkin päin Suomea. Täysin tietämättömänä motoristien tapahtumista, tuumasin kysyjälle "Mikä ettei en ole koskaan ollutkaan oikean Suden ajossa mukana." Voi vain kuvitella mikä naurun remakka siitä syntyi…

- Nykyinen rekkakuski

=======================

Naisten logiikalla keittokinkku on vaikea homma kun on kiire. En olisi millään aikaa ruveta keittämään sitä. Tapahtui minulle nuorempana kun olin nälissäni ja ainut juttu mitä kaapista löytyi oli keittokinkku.

- Ninah

=======================

Mieheni rupesi pesemään autoani ja ajoi sen nurmikolle takapihalle lähelle vesipistettä, no nurmikko olikin niin pehmeää että takapyörät jäi kiinni (upposivat). No mies siitä suivaantui, että se ei lähde kuin vetämällä vain pois siitä.

No minä hain vanhan paksun resun tyynyn jonka paiskasin renkaan alle ja auto lähtikin sen avulla "kuopasta pois" kun peruutin. Siinä sitten mies katsoi kummissaan köysi kädessä, että miten se nyt noin hyvin lähti, kun ensin oli varma ehdotuksestani että se ei toimisi.

- Kekseliäs Maiju

=======================

Olin nuorena baarissa, jossa tapasin mukavan pojan. Poika oli kuuro, joten juttelimme lappusten välityksellä. Aikamme juteltuamme kirjoitin ajattelematta lappuun "mitä musiikkia kuuntelet". Juuri lapun annettuani tajusin kamalan mokani. Poika nosti hitaasti katseensa lapusta ja luin huulilta erittäin selvän vastauksen: "en mitään!" Kyllä nolotti...

- Blondi

=======================

Tapahtui vuosikymmeniä sitten Saksanmaalla…

Yritin selvitä "kaikella kunnialla" ja sillä kuululla naisen logiikalla ensimmäisestä aamusta aamiaispöydässä. Koko perhe oli koolla pyöreän pöydän ympärillä. Vanha emäntä ojensi minulle kättään ja sanoi jotain, josta en saanut selvää silloisella kielitaidollani. Niinpä sitten päättelinkin hänen pyytäneen minua ojentamaan itselleen jotain syötävää, kun oltiin vasta aamiaista aloittamassa.

Mutta hän vain pudisti päätään ja toisti kaiken uudestaan ja taas yritin tarjota jotain… Tämä tilanne kai olisi jatkunut pitempäänkin, mutta lopulta hän ja muut perheenjäsenet ojensivat toisilleen (ja minulle!) käden muodostaen piirin. Kaikki yhdessä lausuivat sitten nuo sanat, jotka jo minullekin alkoivat valjeta eli siinähän siunattiin tietenkin ruoka!

Sanat syöpyivät kyllä ikiajoiksi mieleeni ja ymmärtäväisesti hymyillen siitä sitten vain jatkettiin ruokailua. Muina aamuina ei ollut enää ongelmia - ainakaan sen asian suhteen. Siispä: Kannattaa osata kieliä - aina ei pelkällä logiikallakaan selviä.

- Gesegnete Mahlzeit!

=======================

Olin tohkeissani napannut mattoja kesällä auton takapenkille ja suuntasin ajoni äitini luokse lähikuntaan hakemaan lisää mattoja. Tarkoitukseni oli siis päästä mattopyykille. Tein kaiken vilkaisematta bensamittariin...

Ja niinhän siinä sitten kävi, että moottoritiellä auto simahti kesken kiivaimman ajon. Soitin hädissäni miehelleni väittäen, että auto meni rikki. Poliisiauto pysähtyi, kuskin paikalta nousi kouluajoilta tuttu poliisisetä, joka sanoi: "Taitaa olla bensa loppu..." Ja niinhän se oli; tämän totesin kun mieheni toi edellä mainittua ainetta mukanaan... Miksi se tuntuu olevan miehille niin ilmeistä, siis auton vian tunnistaminen ilman näkemistä?

- Tankki täyteen, kiitos

=======================

Olin tyttäreni kanssa ajelulla. Yhtäkkiä kuului ääni auton alta aivan kuin olisimme ajaneet jonkin yli. Aina kun hiljensin vauhtia, kuului laahaava ääni. Pysähdyimme seuraavalle levikkeelle katsomaan mikä se on. Eikös auton alustan suojus se siellä retkotti irrallaan oli muutamalla ruuvilla vielä kiinni takaosastaan eli matkan teko katkesi siihen, mutta miten saada auto kotipihaan?

Ei ollut työkalupakkia. Mikä siis avuksi, no onhan meillä puutarhasakset ei muuta kuin auton alle makaamaan ja saksimaan niillä ruuvien ympäriltä alustaa irti. Vihdoin kun alusta oli irti saapui mieheni. Näky oli varmaan mukava kun vaimo makasi auton alla. Hätä keinot keksii.

- Pipsa

=======================

KERRANKAAN EN JAHKAILLUT (mistä ex-mieheni usein minua moitti)

Avioeroni jälkeen jäin ilman autoa, ex-mies vei sen mennessään. Perhetilanteeni takia tarvitsin autoa. Pari vuotta kului, kunnes eräänä päivänä tullessani polkupyörällä töistä kotiin vesisateessa, sanoin teini-ikäiselle tyttärelleni, että nyt kyllä ostan auton! Seuraavana päivänä olikin sanomalehdessä autoliikkeen mainos uudesta autosta, merkki oli tuttu, malli ei.

Aamupäivällä soitin liikkeeseen ja jotain kysyäkseni, kysyin montako ovea siinä autossa on. Myyjä kehotti minua tulemaan liikkeeseen. Kun selvisi etten tiennyt missä autoliike on, kohtelias herramyyjä haki minut ruokatunnilla sitä katsomaan.

Näin nätin vihreän auton autohallissa. En muista kävinkö edes ratin takana, mutta takakontin suuruuden tarkistin tiettyä tarvetta varten. Keskustelin vähän aikaa rahoituksesta, soitin tyttärelleni (oli kesätöissään), että ostanko nyt auton? Hän vastasi tietenkin että osta! Kun myyjä kuuli että ostan tämän auton, hän meni vähän sekaisin että tuliko kaupat? Kauppakirjoja tehdessämme hän kysyi että haluaisinko jotain kaupanpäälliseksi. Minä ihmeissäni että mitä minä tarvitsisin, niin hän ehdotti että ota lohkolämmitin. Niinpä otin sen. Kun hän vei minut takaisin työpaikalleni n 45 min kuluttua, niin hän vähän varoen kysyi että oliko tämä ensimmäinen autoliike jossa kävin. Myönsin sen.

Vasta illalla myöhemmin kotona tuli hiki, että mitä teinkään, pystynkö maksamaan? Mutta se meni nopeasti ohi, kun siskoni puhelimitse lohdutti että saahan sen "rotiskon" takaisin liikkeeseen jos et pysty pitämään! Myöhemmin, kun tyttäreni kanssa haettiin auto yhdessä, niin katsottiin sinne konepellinkin alle.

Sama auto, 10 vuoden jälkeen, palvelee edelleen uskollisesti minua. Kaikenlaisia värikkäitä tapahtumia on meille matkan varrella kertynyt, mutta ne ovatkin aiheita toisille kertomuksille!

- Päästiinpäs tienpäälle!

=======================

HALPAA KALLISTA

Olin ostanut uuden G3-puhelimen, siihen datapaketin ja opettelin sen hienouksia. Vähän ennen lomamatkaani aurinkorannoille opin käyttämään sen kautta sähköpostiani. Pienellä budjetilla liikkuessani olin matkallani hyvin säästäväinen, ja seurasin kulujani.

Sitten, viimeisinä lomapäivinäni tekstiviestejä kotimaahan laitellessani muistinkin sähköpostini. Ajattelin, sehän olisi edullisempi kuin tekstarini! Niinpä naputtelin puhelimellani sähköpostiviestejä oikein urakalla, ja olin tosi tyytyväinen.

Seuraava puhelinlasku oli tyrmäävä, maksoin lomaltani puhelinmaksuja n. 350 e! Olin kauhuissani tyhmyydestäni, puhelinmaksut menivätkin koko ajan kun luulin olevani niin säästäväinen. Uskouduin lopulta tyttärelleni. Hän oli taas kerran niin ihana ja kuittasi sen omalla logiikallaan: "Ei se mitään, kantapään kautta oppii aina jotain, autan sinua rahallisesti jos tarvitset apua"!

No, onnekseni en tajunnut sen käyttöä heti loman alussa ja takuulla en seuraavalla ulkomaanmatkallani käytä puhelimitse sähköpostia.

- Kantapääni muistaa...

=======================

Muutama vuosi sitten meillä kotona tehtiin remppaa ja mieheni pyysi minua ostamaan puuruuveja samalla kun kävisin kaupalla. Menin rautakauppaan ja löydettyäni myyjään kerroin hänelle minkä kokoisia puuruuveja tarvitsen ja kuinka paljon.

Myyjä käveli hyllyn luo ja toi minulle ruuvit, johon minä että ei kun minä tarkoitin PUURUUVEJA. Miesmyyjä alkoi nauramaan ja sanoi, että nämä ovat PUURUUVEJA. Kotiin tultuani pidin kovaäänisen ripityksen miehelleni, että miksi hän ei kertonut minulle, että puuruuvit ovat metallisia.

- Hanslankari

=======================


Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot