• Arvioin tässä presidenttiehdokkaat käyttämällä samaa konseptia kuin johtamistaidon kirjassani ”Tuntematon sotilas ja Johtamisen taito” (Positiivarit 2011). Analyysini pohjalla on sveitsiläisen lääkärin, Carl Jungin (1875 –1961) kehittämä persoonallisuusteoria ja siitä johdettu, maailman eniten käytetty luonneprofilointi.
Korostan, että arvioni ovat kevyesti suuntaa antavia, sillä en ole testannut ehdokkaita. Hahmotukseni perustuvat ehdokkaiden julkiseen kuvaan, vaalitentteihin ja lehtihaastatteluihin. Jungilainen analyysi mallintaa sen, miten ihmisen mieli toimii, ei sitä, mitä päässä pyörii.
Honkajoki-tyyppi on pidättyväinen, näkemyksellinen, analyyttinen, asiakeskeinen ja looginen johtaja. Jalkapalloileva jousipyssymies ei suinkaan veisi Suomea Natoon, sivarina hänelle riittää hyvin YK ja yleinen asevelvollisuus. Vaikka ikiliikkujan keksiminen oli Honkajoelle enimmäkseen ilveilyä, se kertoi kuitenkin jotakin hänen kyvystään omintakeiseen ja kokonaisvaltaiseen teoreettiseen ajatteluun.
Honkajoella on luontainen taipumus ylenkatsoa rutiineja, sääntöjä, suunnitelmia ja perinteitä. Hän kohdentaa huomionsa mieluiten asioihin, sillä ne kiinnostavat häntä enemmän kuin ihmiset. Esimiehenä hän on ennen kaikkea visionäärinen suunnannäyttäjä. Kehitystarpeet johtajana liittyvät avoimuuteen, ihmisiin ja aikatauluihin.
Motto: ”Ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn.”
• Väestöstä INTP-tyyppien osuus on (1) prosentti.
Sarastie-tyyppi on tosiasiallinen, vastuuntuntoinen, lojaali ja empaattinen ihmisten johtaja. Hänen myönteinen suhtautumisensa esimerkiksi armomurhaan ja vähemmistöihin liittyy enemmänkin kehittyneeseen tunnepuoleen kuin suuriin ideologisiin argumentteihin.
Seurallisena ja ulospäin suuntautuvana pomona Sarastie on pidetty ja ihailtukin hahmo. Hän osaa luontevasti luoda tiimiinsä vahvan me-hengen. Hän ei johda käskemällä ja kieltämällä, vaan kannustamalla ja rohkaisemalla. Sarastie osaa taitavasti vedota alaistensa osaamiseen, ammattiylpeyteen ja velvollisuudentuntoon. Kehitystarpeet esimiehenä liittyvät delegointiin, joustamiseen ja analyyttiseen ajatteluun.
Motto: ”Ei sota yhtä miestä kaipaa, oli tämä mies millainen tahansa.”
• Väestöstä ESFJ-tyyppien osuus on 13 prosenttia.
Lahtinen-tyyppi on itsenäinen, luova, ihmiskeskeinen introvertti, tulevaisuuteen suuntaava johtaja. Hänen raamatulliset näkemyksensä naispappeudesta, homoliitoista ja abortista kiinnittyvät vahvaan teoreettis-inhimilliseen idealismiin. Esimiehenä hänen vahvuutensa ovat muutosten johtamisessa ja kehityshankkeiden vetämisessä.
Lahtinen on vastuuntuntoinen ja oikeudenmukainen pomo. Hänellä on selkeät eettiset näkemykset, jotka ohjaavat kaikkea hänen toimintaansa. Parhaimmillaan hän on karismaattinen ja innostava esimies, jossa yhdistyvät syvällinen pohdiskelu, ihmisläheisyys sekä määrätietoinen näkemyksellisyys. Kehitystarpeet johtajana liittyvät avoimuuteen ja aktiivisuuteen sekä objektiiviseen ajatteluun.
Motto: ”Nyt alko puuristin tienuu.”
• Väestöstä INFJ-tyyppien osuus on (1) prosentti.
Kaarna-tyyppi on energinen, väittelynhaluinen, kekseliäs, innostava ja uudistusmielinen johtaja. Tanhuavan EU-kriitikon näkemykset alleviivaavat hänen kapinallista puoltaan, jossa korostuu jatkuva halu olla vastarannan kiiskenä – asiasta riippumatta. Pomona hän on nopea omaksumaan uusia asioita.
Kaarna puhuu enemmän kuin kuuntelee: hän pystyy parhaiten ajattelemaan olemalla itse äänessä. Jos hän ei pääse johtamaan keskustelua, hän kyllästyy ja turhautuu nopeasti. Näkemyksellisenä ja loogisena pomona hän kykenee usein laatimaan nopeasti tarvitsemansa strategian. Jos se osoittautuu huonoksi, Kaarna vaihtaa sen luontevasti toiseen. Kehitystarpeet esimiehenä liittyvät kärsivällisyyteen, kuuntelemiseen ja ihmisten ymmärtämiseen.
Motto: ”Sopii sopii, aina epäillä sopii, mutta tankki se on siitä huolimatta.”
• Väestöstä ENTP-tyyppien osuus on viisi prosenttia.
Koskela-tyyppi on luova, introvertti, idealistinen, spontaani, ihmisläheinen ja pidättyväinen johtaja. Vieraileva professori viihtyy itsenäisissä ja keskittymistä vaativissa projekteissa, esimerkiksi remontoimassa kotia. Koskela on idealisti, jolla on vahvat arvot. Esimiehenä hän ei välttämättä ole karismaattinen, mutta hän saa vaivattomasti porukat puolelleen.
Koskelalla on erinomainen kyky huomioida ja ymmärtää ihmisiä, erilaisia sosiaalisia ja emotionaalisia tilanteita. Hän havaitsee helposti motiivit, pyrkimykset ja tarpeet. Hän on usein hyvä esimies, vaikka ei välttämättä edes halua sellaiseksi. Koskela ei korosta asemaansa, vaan haluaa pikemminkin olla työtoveri ja kannustaja. Hän ei aseta itseään alaistensa yläpuolelle, vaan johtaa osallistumalla. Kehitystarpeet esimiehenä liittyvät aktiivisuuteen, järjestelmällisyyteen ja yksityiskohtien ymmärrykseen.
Motto: ”Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa.”
• Väestöstä INFP-tyyppien osuus on (1) prosentti.
Lehto-tyyppi on riippumaton, voimakastahtoinen, pidättyväinen, määrätietoinen ja uudistusmielinen johtaja. Valtakunnan uimamaisterina hän kauhoo kaasu pohjassa valtiomiessarjassa, jossa hänen asiakeskeisyytensä, keskittymiskykynsä ja taipumuksensa visiointiin voivat jättää pärskyttelevät kilpailijat kuohuvan vanaan.
Lehto on pidättyväinen ja varautunut pomo. Hän kuitenkin ymmärtää, kuinka organisaation saa toimimaan, prosessit ja menetelmät palvelemaan kokonaisuutta. Juuri tämä tekee hänestä aidon uudistajan. Lehdossa on sisäänrakennettu mekanismi, joka pyrkii jatkuvasti kohti uusia päämääriä, uusia ideoita, parempia suorituksia. Omat, suuret odotukset tekevät hänestä kunnianhimoisen ja vaativan esimiehen. Kehitystarpeet johtajana liittyvät ajatusten selkeään ilmaisuun, kärsivällisyyteen ja ihmisten huomioimiseen.
Motto: ”Voi rupee poraamaan, kurja!”
• Väestöstä INTJ-tyyppien osuus on (1) prosentti.
Rahikainen-tyyppi on ulospäin suuntautuva, energinen, käytännöllinen, itsenäinen ja muutoksesta innostuva johtaja. Raveissa viihtyvä musta hevonen on vaihtelunhaluinen, seurallinen ja johdonmukainen kauppamies, joka ymmärtää mitä asiakkaat eli äänestäjät haluavat.
Rahikainen näkee asioissa nopeasti uusia mahdollisuuksia ja kehityssuuntia. Hän pallottelee niitä mieluummin ihmisten kanssa kasvokkain kuin sähköpostilla. Rahikainen ilmaisee sanottavansa konkreettisesti ja täsmällisesti eikä sorru akateemiseen saivarteluun, sivistyssanoihin ja taivaita hipoviin teorioihin. Hänessä on myös lievää taipumusta hedonismiin ja narsismiin. Kehitystarpeet liittyvät harkintakykyyn, muiden mielipiteiden huomioimiseen ja epämiellyttävien tehtävien lykkäämiseen.
Motto: ”Mie jos mitä löyvän ja hankin, niin kohta koko rykmentti on kimpussa. Oma ryhmä soap. Hankkikaa ite itellenne sokeria.”
• Väestöstä ESTP-tyyppien osuus on 13 prosenttia.
Rokka-tyyppi on analyyttinen, looginen, sitoutumiskykyinen, yhteistyöhaluinen ja määrätietoinen johtaja. Valtiomiessarjaan noussut ”tyypillinen yhden kauden salolainen käkkäräpää” omistautuu työlleen koko sydämellään – ja hän on aina suorittamassa jotakin.
Rokka on luontainen johtaja ja hän kykenee toimimaan vaikeissakin tilanteissa rationaalisesti ja nopeasti. Hän on oman alansa huippuammattilainen; monesti jopa niin ylivoimainen, ettei hän herätä aina edes kateutta. Hänen karismansa puhuttelee myös vastustajia. Rokka on itsenäinen ja riippumaton esimies. Hän ei nipota turhista muodollisuuksista ja yksityiskohdista, kunhan työt etenevät aikataulussa ja tasokkaasti. Kehitystarpeet johtajana liittyvät muiden ihmisten ymmärtämiseen, kuuntelemiseen ja yksityiskohtien huomioimiseen.
Motto: ”Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä. Täs siul on sellane.”
• Väestöstä ENTJ-tyyppien osuus on viisi prosenttia.
Lainaukset ovat Väinö Linnan kirjasta ”Tuntematon sotilas” (© WSOY 1954) sekä Tom Lundbergin teoksesta ”Tuntematon sotilas ja Johtamisen taito” (© Positiivarit Oy 2011)
Työyhteisövalmentaja, helsinkiläinen kirjailija Tom Lundberg on julkaissut 14 kirjaa, joista ”Tuntematon sotilas ja Johtamisen taito (Positiivarit Oy) on yksi eniten käytetty suomalainen esimiestyön perusteos. Tomppa luennoi johtamisen ohella alaistaidoista, työhyvinvoinnista, muutoksessa selviytymisestä ja asiakaspalvelusta. Hän vaikutti Valittujen Palojen päätoimittajana vuosina 1993 – 2001.
Väistyvän presidentti Tarja Halonen on Lammio-tyypin (ESTJ) johtaja. Hän on kenties kaikkein väärinymmärretyin hahmo Tuntemattoman sotilaan henkilögalleriassa. Organisaatiot luhistuisivat, ellei siellä olisi Lammioita, sillä he ovat yritysten selkäranka ja tuki: järjestelmällisiä, faktat hallitsevia esimiehiä ja lojaaleja omaa viiteryhmäänsä kohtaan. Tosin Halonen itse ja hänen vaalikoneistonsa myivät häntä äänestäjille Hietasena (ENFP). Kun presidenttikausi on loppumassa, naamiot ovat pudonneet ja Lammio on astunut reippaasti esiin.