Hae
Uteluarkisto


RYHTYISINKÖ YRITTÄJÄKSI?


Olen 50-vuotias nainen ja perustamassa omaa, yhden hengen yritystä. Olen ollut 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa ja kouluttautunut toiseen ammattiin työn ohessa. Osa minusta haluaa kiihkeästi muutosta ja toinen puoli vetää tuttuun ja turvalliseen. -Eija

Vastauksia 140



Pisteytä kummankin plussat ja miinukset niin, että annat vähemmän tärkeästä tekijästä 1 pisteen ja erittäin merkitsevästä 5 pistettä. Kumpaan suuntaan näyttäisi? Olisiko Sinun mahdollista kokeilla uutta ensin sivutoimisesti päätyön ohella? Entä tehdä puolipäiväistä päätyötä, jotta voisit kokeilla, miten firma lähtee menestymään? Oletan nimittäin, että kuukausittainen tulo on tärkeää. Sen vuoksi olisi todella rohkeaa hypätä suoraan uuteen ja jättää vanha taakseen. Se on selvää, että kiinnostavaa uutta pitää kokeilla, miten se ottaisi tuulta siipiensä alle.

Minä olen tehnyt jo vuosia omaani leipätyön ohella. On niin hyvä leipätyö, että en malta lähteä, vaikka muu olisi vieläkin kiinnostavampaa.

viridaria.com



Hei olen 66 v. ja avasin liikkeen 9.9.2011. Koskaan ei ole liian vanha. Ja on vain yksi elämä, joka pitää elää. Luota itseesi ja elämään. Yrittäminen on elämään sitoutumista.

nim.Patina


Hyvä, rohkeasti vaan perustamaan yritystä. Itse olen 52-vuotias ja olin 30 vuotta kaupan alalla ja 48-vuotiaana lähdin opiskelemaan. Nyt olen hoitoalalla enkä ole katunut päivääkään että vaihdoin ammattia vaikka arvelutti vielä koulunpenkille lähteä. Hyvää jatkoa ja Onnea yritykselle

Päivi



Rohkeasti vaan. Jos nyt et uskalla, et sitten milloinkaan. Itse tempasin itseni irti kaksi vuotta sitten tutusta ja turvallisesta. Välillä on ollut päiviä, että on miettinyt onko tässä mitään järkeä, mutta pääsääntöisesti olen ollut erittäin tyytyväinen.

terv. rouva nro 47 :)



Kannustan muutokseen, jos sinulla on siihen sisäistä paloa ja rohkeutta niin olet jo pitkällä! Saat itseluottamusta kun huomaat pärjääväsi omillasi ja sitä kautta vahvistut yrittäjänä. Muutoksen halu kertoo siitä että haluat kehittyä, ja vanhaan jumiutuminen turhauttaa eikä toimi pitkässä juoksussa. Jos voit ottaa virkavapaata niin aloita siitä, mutta jos et niin kerää rohkeutta ja anna itsellesi tilaa.

17 v sitten irtisanoutunut



Hyvä Eija! Rohkea rokan syö ja jos tahdot muutosta niin toteuta se nyt. Itsekin olen tekemässä suuria ratkaisuja vaikka ikää on jo 63v. Rohkaisevasti vaan.

toinen rohkea


Aina voi valita aluksi rusinat pullasta ja pitää vanha työpaikka ja pikkuhiljaa etsiä omia asiakkaita :)

neiti yrittäjä



Minuunkin iski tuo "50-villitys", jos niin voi sanoa. Perustin oman yrityksen (yhden hengen) vajaat 2 vuotta sitten, koska halusin nähdä, miten pärjään omalla osaamisellani ja toisaalta olin hieman turhautunut jatkuvasti samanlaisiin työpäiviin. Sen jälkeen ei kahta samanlaista päivää ole ollut ja ihan kivasti on lähtenyt hommat luistamaan. Ainoa ongelma on, että itsensä myyminen on usein hankalaa.

Minulla on ollut onnea, koska edellinen työnantajani ostaa myös palvelujani keikkaluonteisesti eli en ole joutunut lähtemään aivan tyhjästä liikkeelle. Markkinointiin kuluu aikaa ja varoja, joten varaudu siihen. Hae opastusta yrityshautomoista tai Naisyrittäjiltä (www.nyek.fi). Heiltä saa paljon koulutustakin.

Tsemppiä:)

ACA



Viisikymppisenä on ihan mukava tehdä "hyppy tuntemattomaan". Minä en ainakaan ole katunut vuosia sitten tekemääni päätöstä ottaa palkkatyöstä lopputiliä ja ryhtyä yksin yrittäjäksi. On ollut erittäin antoisaa ja henkisesti rikasta aikaa. Saman alan yrittäjien kassa verkostoituminen antaa pontta yrittäjyyteen - ei kilpailua vaan vertaistukea.

pian kuusikymppinen 'mummeli'



Mikään ei ole niin hyvä kannustin työntekoon kuin motivaatio. Jos sinulla on hyvä yritysidea ja olet valmis heittäytymään, anna palaa! Uskon, että ihmisten työikää pidentää nimenomaan muutos, askel uuteen.

Merja - itse kokenut ja sivusta seurannut



Hei, jos sinulla on suuri luottamus siihen mitä osaat ja voit tehdä. Mielellään vielä muille ihmisille hyödyllinen - go for it - Varsinkin jos itselläsi on tunne, että se on juuri mitä haluat tehdä! Ei ole ehkä "helpoin" tie mutta loppujenlopuksi ainoa mitä voit tehdä rehellisenä itsellesi!

Päivi Saarijärvi



Harkitse näitä asioita. Yrittäjänä jäät kaiken sosiaalipalvelun ulkopuolelle
- Eläke
- Työttömyysturva
- Työterveyshuolto
Nämä pitää itse hoitaa. Pystyy toki jos yritys tuottaa niin hyvin että on varaa maksaa.

Ronkeli



Ala ihmeessä yrittäjäksi jos vähääkään sille tuntuu. Eipä tarvitse sitten eläkeiässä miettiä oiskohan kantsinu silloin aloittaa oma yritys. Itse käyn työssä ja pidän samalla omaa yritystä. Kesäisin olen jäätelökioskin pitäjä. Se on erittäin kauniilla paikalla Rovaniemellä Kirkkolammenrannalla, saan lapseni työllistettyä ja muutaman muunkin vielä. Kun 8 vuotta sitten aloitin sanottiin että oletko aivan seko, kuka nyt noin syrjään tulis jätskille. En masentunut ja kioski pyörähti heti todella  huipusti käyntiin.

Paikka ei ole keskusta vaan ulkoilureitti lampi sekä jokimaisema, nyttemmin muiden jätskiyrittäjien kanssa paikasta tappelen, se kun haetaan joka vuosi erikseen aina. Ikävää minun kannalta, että paikan vuokra noussut viisinkertaiseksi ja jäätelö kallistuu koko ajan, kiitos ministereiden. Mutta omasta mielestäni tein yksin rohkean päätöksen kun aloin kioskijutun. Olen nyt 48-vuotias leski ja 8 lapsen äiti. Minut ois ollut todella helppo masentaa .. älä ala yritystä kaiken muun lisäksi pyörittään. Kaikki melkein ovat kateellisia jos joku uskaltaa jotain muuta tehdä kuin oman päivätyönsä. Toivottavasti alat yrityksen. Voit olla sähköposti yhteydessä jos haluat. Mukavia syyspäiviä sinulle Eija.

Merja



Jos kestät muutaman kuukauden tulottoman kauden (alku on aina hankalaa, oli toimiala mikä tahansa), niin suosittelen yrittäjyyttä.  Tällä hetkellä on paljon valmiita yrityksiä, joihin tarvitaan jatkaja. Mieti myös tuota vaihtoehtoa!

mleena



Jos kalastaja ei uskalla ulapalle, hän ei koskaan pääse nostamaan verkkoja.

Wille



Olin 11 vuotta sitten ihan samassa tilanteessa ja iässä kuin Sinä nyt. Sanon vain: hyppää, uskalla, toteuta se, mitä toivot. Se nykyinen turvallinen on hyvä pohja, mistä ponnistaa. Yrittäjyys on todella hieno kokemus, toki vaativa ja haasteellinen. Tervetuloa mukaan! Toivottelee Jo hyppynsä hypännyt



Minä olen kolmekymppinen nainen, joka ei malta odottaa uuteen ammattiin valmistumista. Sen jälkeen pääsen vihdoin yrittäjäksi. En osaa kertoa realiteeteista kokemuksellani ja tiedoillani, mutta uskon, että syvä into ja tahto auttavat selvittämään isommankin ongelman. Eikä epäonnistuminenkaan ole huono asia. Yrittäjän toisessa vaakakupissa on epävarmuus ja toisessa vapaus tehdä. Molemmat ovat toisistaan riippuvaisia.

Maisa



Olen myös viisikymppinen nainen ja totean vaan, että voit joskus katua, jos et kokeillut! Toisaalta itse kouluttauduin myös toiseen ammattiin työskenneltyäni saman työnantajan palveluksessa reilut 15 vuotta ja kokeilinkin uutta, mutta palasin takaisin vanhaan työhöni, koska uusi uravalintani ei mennytkään nappiin ja paluuseen oli mahdollisuus. Haaveita on edelleen, mutta rohkeutta toteuttaa ei ole vieläkään. Tosin yksityisyrittäjyyttä en ole miettinytkään, mutta esim. täysin provisiopalkkaista työtä kylläkin, jossa ei siis olisi varmaa palkkaturvaa. Uskon kuitenkin, että kiikkustuolissa kadun, jos jään tähän paikoilleni odottelemaan eläkepäiviä.

"Unelmat pitävät pinnalla"



Muutoksen edessä kysyn aina itseltäni, mitä minä pelkään? Mikä estää toteuttamasta suunnitelmaa? Jos vastaus on sellainen, että sen kanssa pärjää niin ryhdyn rohkeasti toimeen....Päivääkään en ole tekemisiäni katunut. Olen toiminut yrittäjänä 4 vuotta. Perustin toiminimeni oltuani työntekijänä 24 vuotta. Ikää mittarissa nyt 48v. Olen nyt todella onnellinen! Suosittelen lämpimästi yrittäjyyttä jos kaipaat haasteita ja olet valmis sitoutumaan työhösi täysillä. Alussa kannattaa kuitenkin tehdä hyvä liiketoimintasuunnitelma ja laskelmia, jotta ei tule otettua turhia riskejä ja huolia. TE-keskukset, yrityshautomot ym. aloittelevan yrittäjän neuvonta foorumit kannattaa hyödyntää ja tietty muut yrittäjät auttavat auliisti. Toivottavasti uskallat toteuttaa unelmaasi ja nauttia elämästä. Ajatukset.com - siellä ne vastaukset on.

Leena



Ryhdy yrittäjäksi, älä yhtään emmi sillä asia on niin että rohkea rokan syö. Tottakai yrittäjäksi ryhtymisessä on riskinsä, mutta niin on siinäkin että tylsistyt kuoliaaksi kun et tee mitään ja vielä pahempi on vanhana havahtua keinutuolissa ajatukseen : miksi en uskaltanut ! Astu siis rohkeasti pois mukavuusalueelta ja ota haaste vastaan, kyllä elämä kantaa.
Itse tein saman, eli ryhdyin yksinyrittäjäksi viisikymppisenä täysin vieraalle alalle ja haasteita on toki ollut ja on vieläkin mutta silti en vaihtaisi enää entiseen.

Anita



Ehdottomasti! Vaikka aivan varmasti 30vuoden jälkeen ei mikään helppo päätös :) Se osa joka haluaa kiihkeästi muutosta tekee sinusta varmasti myös onnellisemman tai ainakin kokemusta rikkaamman :)

Tsemppiä

MJJ



Itse perustin yrityksen ammattitaidon ylläpitämiseksi sinä aikana kun hoidin lapsia kotona. Nyt vedän kotona toimivaa yritystäni tämänhetkisen kapasiteettini täydeltä ja minulle olisi suuri kynnys mennä palkkatöihin! Tulen toimeen hyvin ja parasta on omien työaikojen säätely. Ja koska olemme mieheni kanssa kumpikin yrittäjiä, voimme valita kaikki lomatkin yhtäaikaa! Rohkeasti vaan perustamaan yritystä. Suosittelen.

LI



Ensinä Sinun kannattaisi miettiä mitä enemmän haluat. Muutosta, säpinää vaiko tutua ja turvallista. Sen jälkeen asiat selkenee, jos tuttu ja tuvallinen on houkttelevampi, niin älä turhaan käytä kallisarvoista energiaasi yrityksen perustamiseen, nauti turvallisuudestasi ja elämästäsi. Jos taas muutos ja säpinää tuntuvat houkuttelevammilta, unohda pelot, poitu turvallisuusvyöhykkeestä ja ala tekemään asioita yhtään epäröimättä, sillon tulee hyvää! Lue myös Onnistujan Pikku Jättiläinren, itsekin paraikaa näin teen ja kyllä voin sanoa että mahhtava opus ja KIITOS tekijöille siitä!

Anna L-L



Olen myös ollut 33 vuotta samassa työssä joskin osakkaana yrityksessä. Nyt olen valtavan muutoksen alla ja tekemässä pesäeroa.Jokin sisälläni sanoo että nyt on aika vielä katsoa muutakin. Olen sinua muuteman vuoden vanhempi ja siinä mielessä se tuttu ja turvallinen tuntuu hyvälle, mutta sisälläni toinen minä sanoo että tulet onnistumaan muutoksessasi,tarvitset sitä, uskalla tehdä se! Siis tsemppiä uusiin tuuliin.

- Sinikka



En lähtisi näin laman alla..Riskit ovat suuret.Olen samaa miettinyt itsekkin,mutta en uskalla tällä hetkellä ryhtyä siihen,halua on kova mutta järki otettava päähän asian suhteen.

Riina



Hei Eija,
itsekin samanikäisenä yrittäjänä sanoisin, että se riippuu toimialasta ja kotioloistasi :-) Eli oletko varma, että töitä riittää? Minkälainen on kilpailutilanne alalla, josta haaveilet? Oletko tutkinut riittävän hyvin asian?
Kotioloistasi siinä mielessä, että saatko sieltä tukea ja jos myyntitulot jäävät välillä pieniksi, selviätkö taloudellisesti?
Minä tekisin ehkä niin, että koittaisin aluksi otona tehdä sitä toista työtä, jos se on mahdollista. Ja vasta sitten, kun on varma, että kantaa, vaihtaisin kokonaan yrittäjäksi. Tai jos mahdollista, osapäiväiseksi yrittäjäksi, jos nykyinen työsi sallisi osa-aikatyön.

Marna



Olen 50-vuotias mies ja kouluttauduin uuteen ammattiin. Minullakin oli yli 30 v työputki takana, tosin oli siinä muutama työnantajakin. Minulla on pari vuotta sitten perustettu toiminimi. Kun oppisopimukseni nykyisen työnantajani kanssa on vuoden vaihteessa päättymässä, aion ryhtyä tekemään töitä toiminimeni piikkiin. Tällä hetkellä on ideointi- ja kartoitusvaihe menemässä. Vähän jännittää, mutta olen jo useamman vuoden ajan pikkuhiljaa kehitellyt ajatusta yrittäjyydestä. Nyt on aika toteuttaa se.
Ymmärrän ajatuksesi ja minullakin on samanlaisia tuntemuksia. Pelottaa ja toisaalta viehättää ajatus omasta yrityksestä. Uskalla heittäytyä yrittäjyyteesi. Tärkeintä on, että itse uskot siihen.(ja siedät pientä epäuskoa) Onnea ja menestystä sinulle!

Henri



Olen 58 ja perustin oman yrityksen kesäkuussa. Ei ikä estä firman perustamista, toisten mielipiteet estävät.

YesYes



Minulla ihan sama tilanne edessä, 30 vuotta palvellut yritystä, josta sain lopputilin ja nyt uusi alku edessä ja mietinnässä myös oman yrityksen perustaminen. Tsemppiä! Rohkeasti vain uutta seikkailua kohti!

Kikka



Elämässä täytyy uskaltaa. Itse vaihdoin alaa melkein nelikymppisenä, aloitin koulun ja työssä oppimalla sain itse taidot. Oman yrityksen avasin kaksi vuotta sitten, enkä ole kertaakaan katunut. Mitään huipputuloja ei omasta saa alkuvuosina, mutta kotoa tuleva kannustus ja kekseliäisyys ovat hurjan suuri apu. Ehdottomasti lämmöllä suosittelen uskallusta!

Marja



Itse olen nuori nainen ja haaveillut jo useamman vuoden oman yrityksen perustamisesta, loikka tuntuu vaan melkoiselta. Mietin ja katselen mahdollisuuksiani vielä, mutta tärkeimpänä asiana olen pitänyt sitä että keskityn tähän hetkeen ja nautin siitä, mitä sitten teenkään.

Neiti Kesäheinä



Hei olen tavallaan sun peilikuva, 53-vuotias mies, ollut yrittäjänä 34 vuotta. Joskus ajattelen teinkö silloin oikean ratkaisun vieläkin. Tänä päivänä alkavalle yrittäjälle sanoisin, että talous on oltava erittäin hyvässä kunnossa ja eläke ym. etuudet turvattuna, sillä tämän päivän yhteiskunnassa (ikävä kyllä sanoa) on ns. lainsuojaton kaikista sosiaalietuuksista ym. Onhan yrittäjyydessä myös hyvätkin puolensa, mut kun ikää tulee mittariin, ne ehkä vähenee. Totta kai kaikki asiat on monen asian summa ja mitä aikoo yrittää ja mitä siltä haluaa.

yliesierikois....



Hei Eija! Olen 51-v, 5 vuotta yrittäjyyttä (lue: onnistujaa) takana. Olin 16 vuotta edellisen työnantajan palveluksessa. Yrittäjyys minulle tarjoutui ihan puskasta. 1 kk aikaa perustaa yritys ja hoitaa jälkeni vanhasta paikasta. Hieman jännitti, olin muuttanut juuri uudelle paikkakunnalle, jossa minä en tuntenut ketään, eikä kukaan minua. Iso asuntolaina niskassa...
Tartu tilaisuuteen, katso kortti. Aina se ei ole valtti, mutta et tiedä ennen kuin käännät sen. Päivääkään en ole katunut, päinvastoin. Jos ei kokeile, ei tiedä. TSEMPPIÄ!

Kirsti Lind



Olen viisikymppinen mies. Olen pyörittänyt 10 vuotta omaa yhden ihmisen yritystä. Mielipiteeni on, että ota tuo haaveilemasi loikka. Bisnesidean ei tarvitse olla kummoinen kun sitä yhden ihmisen yrityksessä pyörität kannattavasti. Itse olet se joka kuluja aiheuttaa ja voit aina olla karsimassa sitä puolta jos rahaa ei tule vastaavasti sisään. Riskit ovat hyvin pienet ja pärjäät varmasti. Helposti tulee ajatus sitten toiminnan kasvattamisesta jos lähtee mukavasti liikkeelle.

Jukka



Ryhdy yrittäjäksi jos on unelmasi ja olet varma siitä että pystyt hankkimaan myös eläkkeen maksuun riittävän toimeentulon.

Suunnilleen saman ikäinen yrittäjänainen :)



Muutaku sutena kimppuun. Jos on ajatus ja osaaminen olemassa. Ilmeisesti olet tähänkin asti työsi hoitanut, ahkera ja tunnollinen. Näin päättelen, kun olet viitsinyt työn ohessa opiskellakin. Näin ollen ainahan sitä voi palata takaisin siihen tuttuun ja turvalliseen. Tai ainakin vastaaviin hommiin.

Tärkeintä ei ole suunta, vaan liike :)

Jusu



Rohkeasti pelkoa kohti. Tutut urat ovat turvalliset, mutta mikään ei voi silloin muuttua. Usko ja luota tulevaan. Kiität vielä itseäsi kun lähdet muutoksen tielle. Siellä odottaa onnellisuus ja se tulee vastaan joka askeleella.

kokemusta on



Tein vastaavan päätöksen 6 v sitten. Jos sinulla ei ole suuria taloudellisia paineita on vain hyvä ottaa iso askel tuntemattomaan!  Uskalsin yrittää koska lapset olivat jo isoja ja todettiin vaimon kanss,a että voidaan aina muuttaa vuokra-asuntoon jos epäonnistun (ei tapahtunut).

Hyvät puolet:

Saat tehdä kaikki päätökset heti ja itse. Päätät milloin teet työtä - joskus teen työt kotona ja joskus iltaisin. Voin ottaa vapaapäivän tai hoitaa henkilökohtaiset menot milloin minulle sopii. Suuri vapaudentunne on tärkein!

Huonoa:

Täytyy oppia kestämään huonot ajat; joka kuukausi en saa palkkaa, eli kaikki tulot menevät suoraan kiinteisiin menoihin. Joku hyvä kuukausi sitten saan tupla tai kolme kertaa normaali palkkani, eli keskitulo on normaali. Tämä vaatii rautaiset hermot.

Yritä pitää kiinteät menot mahd. pienenä!

Toisaalta olen tietoisesti vähentänyt työmääräni ja olen 6 v aikana saanut kokea että työtä kuitenkin aina löytyy alallani (lakipalvelut)

Olen kuitenkin tyytyväinen päätökseni ja olisin voinut tehdä se pari-kolme vuotta aikaisemmin, heti kun nuorin lapsi lähti kodista.

Tsemppiä ja onnea!

6 v yrittäjänä



Itse pähkäilen samaa - olen liki 50v ja tässä istunut käsi päässä, että mitä tekee... Aina vain, kun lukee liki mitä tahansa, tulee vastaus eteen. Tee se, mitä sinun tulee tehdä. Näin se tästä lähtee - hyppy tuntemattomaan luottaen siihen, että elämä ottaa kopin.

Tarraan kaksin käsin kiinni mahdollisuuteen!

Anna



En tunne yhtään pienyrittäjää, joka ei tekisi pitkiä päiviä ja jonka lomat eivät palaisi yksi toisensa jälkeen. Varaudu siis siihen. Mieheni on yrittäjä, minusta siihen ei olisi. On hyvä tunnistaa itsessään se kyky: toisista siihen ei ole ja jotkut taas kukoistavat :) Onnea matkaan!

Tuire



Olet onnellisempi, jos uskallat toteuttaa haaveesi. Älä yhtään epäröi, jos olet puntaroinut yrityksesi toimintakyvyn ja varsinkin riskit rahoituksineen riittävän perusteellisesti. Jos tiedät, että homma toimii, siitä vaan. Olen juuri samanikäinen kuin Sinä ja ollut samalla työnantajalla 25 vuotta. Ymmärrän täysin tunteesi. Ei ole helppoa lähteä tutusta ja turvallisesta eikä varsinkaan halua ottaa turhia riskejä tässä iässä. Olen itsekin yrityshenkinen. Tee rahallinen järkevyystarkastelu ja jos tuntuu, että saat homman toimimaan, päätös on sen jälkeen erittäin helppo. Onnea matkaan!

Sirpa



Moi Eija. Kuulostaa tutulta.. Olen 38v mies ja suuntautumassa myös yrittäjäksi. Minulla on vakituinen työsuhde ja olen arvostettu työntekijä. N.2 v sitten huomasin olevani kyllästynyt, huolissani, tyytymätön ym. ja aloin miettimään uusia mahdollisuuksia piristämään elämääni. Tutustuin kiinnostavaan liikeideaan ja aloin työn ohessa käynnistelemään omaa yritystäni. Nyt olen myös ratkaisujen edessä. Jätänkö päivätyöni ja panostan yritykseeni kunnolla vai valitsenko turvallisen tien? Tiedostan vastuuni yrittäjänä ja hetkellisen turvattomuuden, mutta minkäs teet kun sydän vetää uusille urille:) Mielestäni elämä on sen verran ainutlaatuinen juttu, että kannattaa miettiä miten sen viettää. Turvallisella mukavuusalueella pysyminen minimoi riskit, mutta pelkoja päin meneminen saattaa antaa loistavia kokemuksia ja elämyksiä:)
En tiedä auttoiko nämä kokemukset/ajatukset sinua yhtään, mutta onnea ja menestystä valitsemallesi tielle. Itse innostun nykyään aina kun ihmiset suuntautuvat uusiin haasteisiin. Tietysti myös kiinnostaa minkälaista yritystä olet perustamassa..

Juha



Olen ollut itse lähes koko työelämäni saman työnantajan palveluksessa. Olen vasta 31-vuotias, palkka on hyvä, työajat ok, mutta silti "jotakin" puuttuu, ei vain enää jaksa innostua siitä mitä tekee. Kaikkia itsemotivointikeinoja on käytetty, eikä auta. Jos minä tietäisin tarkkaan mitä haluaisin seuraavaksi tehdä, niin lähtisin siihen saman tien, elämä on liian lyhyt hukattavaksi!

harkitsija



Kysymys: jaksatko tehdä nykyistä työtäsi eläkeikään saakka? Tämä vastaus lähtee kuljettamaan sinua eteenpäin. Niin se teki minullekin.

Tarja



Olen 40v nainen ja ollut saman työnantajan palveluksessa 20v. Työn ohessa kouluttauduin myös toiseen ammattiin - joten tuttu tilanne! Toukokuussa perustin toiminimen ja teen tätä uutta ammattiani sivutoimisesti iltaisin, päivät siis edelleen entisessä työssä. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan uravalintani kallistuu. Nyt ainakin ratkaisu tuntuu hyvälle ja uusi ammatti antaa syvempää sisältöä elämään. Kokeile vaan rohkeasti siipiäsi!

Liisa Ihmemaassa



Hei Eija! Nyt tai ei koskaan, haaveista tulee totta kun uskallat tehdä haaveistasi totta, ett voi kun voittaa ja saada uusia haasteita ja ONNEA elämääsi! Niin minäkin tein.
Onnellinen yrittäjä Kannustaa yrittämään.

Marja 50+



Olen 41-vuotias nainen ja painiskelen samanmoisen kysymyksen äärellä... Sen verran olen jo askeleita ottanut, jotta y-tunnus on haettu verottajalta, kaupparekisteriin en ole ihan vielä toiminimeäni rekisteröinyt :-) sen verran vielä tuttu ja turvallinen vetää puoleensa. Nyt olen päättänyt aloittaa yritystoiminnan osa-aikaisesti ja siirtyä pikku hiljaa palkkatyössä myöskin osa-aikaiselle työajalle ja sen kautta hakea siipiä ja uskallusta irtautua täysin palkkatyöstä.
Tsemppiä ja uskallusta sinullekin uravalintaan ja mukavaa syksyä!

Sarinki



Ilman muuta alat yrittäjäksi, jos edellytykset ovat olemassa!

Ellu



Olin vuoden 2008 lopulla jotakuinkin samanlaisen valinnan edessä - ja aika saman ikäisenä. Päätin lähteä itse hyödyntämään ominaisuuksiani, oppimaani, kokemuksiani ja kontaktejani, enkä ole katunut. Tavallaan jotkut vastuut ja paineet ovat kasvaneet, mutta vapaudet ja muut palkitsevat tekijät vielä monin verroin enemmän.

Elämänsä omistaja



Perjantai 2.9.2011

AAMUN AJATUS
Yksi ihminen, joka uskoo asiaansa,
vastaa yhdeksääkymmentäyhdeksää,
jotka ovat hieman kiinnostuneita.

TÄSSÄ ON TOTUUS MYÖS YRITTÄJÄLLE.  KUN USKOT ASIAASI,  ÄLÄ ANNA MINKÄÄN ESTEEN VIEDÄ YRITTÄMISEN HALUA SINULTA.  Ja sitten, älä koskaan anna periksi ja hanki hyvä kirjanpitäjä ja seuraa tulosta joka kuukausi.

saunaseppo



Kouluttauduin nuorena kahteen ammattiin ja työskentelinkin toisessa ammatissa pitkälti toistakymmentä vuotta. Koko ajan oli sellainen olo, että pitäisikö vaihtaa. Sitten tein päätöksen vuorotteluvapaan jälkeen, että hitsi..mitä minä odotan, odotanko että joku toinen sanoo, mitä pitää tehdä. Elämäntilanteeni vaihtui eron myötä ja päätin, että nyt vaihtuu ammattialakin. Sanouduin irti ja lähdin tyhjän päälle. Se pelotti ja pohdin useasti, teinkö oikein? Nyt olen toisessa ammatissa ja näin muutaman vuoden jälkeen tyytyväinen ratkaisuuni. Mottonani on se, ettei tarvitse mummona kiikkustuolissa pohtia, että miksi en uskaltanut kokeilla tuota taikka tätä. Elän tätä päivää. Ainahan se aurinko ei paista tässäkään ammatissa, mutta onko se ruoho vihreämpää nyt? En tiedä, mutta olen tyytyväinen siihen, että uskalsin. Ja mikäs minua estää taas muuttamasta elämäni suuntaa ja ammattia. Avoimin silmin eteenpäin.

Eloveena



Muutosta kehiin vaan! Harvemmin sitä katuu tekemisiään kuin tekemättä jättämisiään. Tsemppiä yrityksellesi!

Samat jutut mielessä (53v)



Toteutimme mieheni kanssa haaveemme. Perustimme nykyisen yrityksen ja todella haaveet on toteutuneet. Usko liikeideaasi ja toteuta se. Minä olin silloin 51v. ja mieheni 54. Nyt olemme jo eläkkeellä ja jatkamme edelleen. Nyt nautimme todella että uskalsimme. Tsemppiä - tee se mikä tuntuu hyvältä.

hyväelo



Onnea uudelle yritykselle! Varmista sopimukset tärkeimpien asiakkaiden kanssa ennen yrityksen käynnistämistä. Näin varmistat toimeentulosi.

Elias



Kun ottaa askeleen, niin paluuta ei ole. Yrittäminen ei sovi turvallisuushakuiselle, mutta kiihkeälle se sopii. Onnistuminen on varmaa vain siinä tapauksessa, että on valmis ottamaan vastaan elämän sellaisena kuin se tulee - tulkoon sitten vaikka lunta tupaan. Hyvästi varmuus ja tuttuus - tervetuloa epävarmuus ja vapaus :).

Riitta Koskivirta, yrittäjä 14 vuotta



Täällä sen tehnyt. Jättänyt tutun ja turvallisen. Mutta toisaalta nauttii olostaan vakituisen stressin kera. Kohta vuosi täynnä.

Saara



Ryhdyt toki. Itse olen 38-vuotias ja olen viimeiset 6 vuotta tunnistanut olevani yrittäjä. Pienimuotoisesti olen koko ajan sivussa toiminut, mutta pian tulee se hetki, että aloitan uuden sivun. siihen ei vanha työmuotti enää kelpaa:) Sinä pärjäät kyllä. Aina kun uskaltaa irrottaa menneestä tuo tuleva mukanaan uusia uskomattomia asioita, joita ei osaa edes ennakkoon haaveilla. meillä on vain yksi elämä, emmekä tiedä kuinka kauan se kestää.

Mozzarella10



Itse tein 24 vuotta työtä saman yrityksen palveluksessa. Yritykseen tuli yt-neuvottelut viime syksynä ja päätin hypätä pois siitä muutoksesta. Ympäristö oli kauhuissaan, mutta oma mieheni kannusti ja onneksi kannusti. Olen nyt uudessa työssä, en ehkä unelma-ammatissani, mutta tunnen iloa siitä, että tein sen rohkean päätöksen. Jos olisin jäänyt, kokisin varmasti olevani kuivunut kanto kaskessa. Nyt nautin elämästäni ja koen elämän Flowta. Työuraa vielä edessä se kaksikymmentä vuotta kun eläke ikä kuitenkin nousee.

-beachlady



Heittäydyin yrittäjäksi (siis onnistujaksi) vuoden vaihteessa enkä ole katunut päivääkään. Sen sijaan ajattelen joka päivä, kuinka ihanaa on, kun voin suunnitella työni juuri niin kuin itse haluan. Rahaa ei vielä tule ikkunoista ja ovista, mutta "postiluukusta" kuitenkin. Sekin puoli varmasti korjaantuu, kun saan lisää ihania asiakkaita, joita voin palvella parhaalla mahdollisella tavalla ilman jonkun korkeamman tahon päättämiä, päättömiä tulospaineita.

Mari



Ehdottomasti tartu muutokseen! Olin kerran kanssasi samassa tilanteessa, tosin "vain" vaihtamassa toiselle alalle ja toiselle työnantajalle määräaikaiseksi, mutta sanoin itseni heti irti. Pelko on vapaan pudotuksen pelkoa, mutta kun liitoon uskaltaa, se kantaa - ja kannattaa. Hetkeäkään en ole katunut. Olet opiskelullasi lähtenyt hakemaan muutosta, tartu siihen ja heräät taas henkiin ja olet uusi ihminen.

Harmaa Pantteri



Suosittelen yrittäjän ammattitutkintoa, jos et vielä sellaista ole suorittanut. Siellä ammattilaiset ohjaavat sinua oman yrityksesi perustamisessa ja auttavat kannattavuuslaskelmien ym teossa. Siellä selviää myös, josko suunnitelmiasi pitäisi fiilata suuntaan tai toiseen. Tieto ja taito luo turvaa.

Annika



Irtisanouduin vakituisesta virastani ja perustin oman yhden naisen yrityksen vajaa vuosi sitten, muutamaa kuukautta ennen kuin täytin 50 v. Paras teko aikuisena ollessani! Jokainen päivä on opettanut jotain uutta, päivääkään en antaisi pois. Samaan aikaan innostuneisuuden kanssa kasvaa realiteettien taju: tämä on tosi vaikea laji. Asiakkaiden hankkiminen on työlästä ja epävarmuuttakin oppii sietämään aivan toisella tavalla kuin ennen. Kävi niin tai näin, menestyn tai kaadun, niin eipähän tarvitse koskaan ainakaan katua sitä, että en tullut kokeilleeksi. Ja sitä paitsi, eihän mikään vaihtoehto ole toiselta pois. Tsemppiä!

Arja



Suosittelen kuuntelemaan omaa ääntäsi; sitä, joka haluaa muutosta. Oma kokemukseni on ollut samanlainen, mietin kuinka uskallan. Ja kun sain muutoksen aikaiseksi - olen usein miettinyt miksi en tehnyt tätä aikaisemmin. Kolme vuotta olen ollut yrittäjänä ja työllistän itseni lisäksi neljä henkilöä. Meillä on töissä kivaa ja kaikki nautimme tekemisestämme. Kyllä siivet kantavat, kun annat vain ilmaa niiden alle.

Kolme mukavaa vuotta



Rohkeasti vaan Eija! Tuttua ja turvallista on ollut jo pitkään, nyt on aika repäistä ja uskaltaa. Yrittävälle löytyy aina paikka ja aika. Elä täysillä ja anna mennä, et vielä edes tiedä kuinka mukavaa uuden alku onkaan. Itse tein saman ratkaisun viisikymppisenä, eikä päivääkään ole tarvinnut katua. Vieläkin harmittelen miksen tehnyt sitä jo paljon aiemmin.
Onnea ja rohkeutta!

kaimasi



Täällä 32-vuotias nainen miettii tuota aivan samaa :) Tosin, työelämää takana huomattavasti vähemmän tietenkin. Yritykseni olen mielessäni perustanut jo useita kertoja, mm. saunan lauteella, käsilaukussa mukana kulkeneeseen vihkoon lapsen iltaharrastuksen päättymistä odotellessa koulun käytävällä ja kännykän tekstari-luonnoksiin milloin missäkin liikkuessa...

Ottaisitko vain ensimmäisen konkreettisen askeleen kohti yritystä? Jos taloudellinen epävarmuus jarruttaa, niin laske oikeasti millä ja miten eläisit kunnes yritys alkaa tuottamaan ja sitten vain teet sen ensimmäisen liikkeen? Veikkaan että kun otat sen ensimmäisen askeleen, et voi olla ottamatta niitä seuraavia ja aika nopealla tahdilla?

Mikäli toimialasi/tuotteesi on sellainen, että voit tehdä yritystoimintaa osittain nykyisen ansiotyösi ohella, niin sehän olisi myös yksi vaihtoehto. Vähentäisit päivätyötä ja tekisit osa-aikaisesti yritystyötä siinä ohella, kunnes näet miten homma alkaa kantamaan. Tai, kun sinulla noita palvelusvuosia on enemmän kuin itselläni, niin oletko harkinnut esim. vuorotteluvapaan tai virkavapaan ottamista..

Kokoa näkyvillesi omat vahvuutesi yrittäjänä, seinälle tai paperille. Samoin kokoa siihen näkyville myös mitä olet jo tehnyt asian eteen, olethan mm. kouluttautunut uuteen ammattiin. Varmaankin olet tehnyt muutakin asiaa edistääksesi? Ehkä aika paljonkin? Tämän avulla voit vahvistaa uskoasi omaan onnistumiseesi.

Veikkaan että et loputtomiin pysty vastustamaan itsessäsi tuota puolta joka sitä muutosta haluaa ;)

tt



Hei Eija! Minä olen 52-vuotias ja olen ryhtymässä yrittäjäksi. Minulla on pitkä historia työelämässä ja olen ollut yrittäjänä -97 - 02 ja koen että se on mielekäs tapa työllistää itsensä ja kenties muita. Jos se on ollut haaveesi, niin ei muuta kuin tuumasta toimeen. Mieheni on myös yrittäjä.

-Tupu-



Olen itse monesti miettinyt samaa kun olen ollut yli 30 vuotta myös saman työnantajan palveluksessa. Olen vähän yli 50. Koulutusta en jaksa enää ajatella mutta työnantajani järjestämällä Aslak-kurssilla sain taas uusia ns. tuulia tähän nykyiseen työhöni ja ajatusmaailmaani.
Sinulle sanoisin, että ole rohkea valinnoissasi ja kokeile jotain uutta.

Vielä on elämää jäljellä...



Olen itse toteuttanut unelmani ja perustanut oman yrityksen toimialalle jonka toivoin ja uskoin olevan eläkevirka. Minä en saanut yritystäni kannattamaan, mutta olen silti huipputyytyväinen että uskalsin tehdä sen jutun josta unelmoin, vaikkei se leipää tarpeeksi tuonutkaan! Ei tarvitse eläkemummona kiikkustuolissa harmitella etten sitäkään koittanut. Olen sitäkin kokemusta rikkaampi. Nyt olen aloittamassa opiskelut muulle alalle ja eteenpäin mennään. Sinulla on jo pitkä työkokemus palkansaajana, jos on tahtoa yrittäjäksi; miksi jättää koittamatta? Ainakin jos pystyy minkäänlaisia laskelmia kannattavuudesta tekemään. Unelman toteuttamisestakin on hyvä saada sen verran elantoa että ei kuole nälkään. Tsemppiä tulevaisuuteen sinulle, tee niin kuin sydän sanoo!

Leena



Ehdottomasti KYLLÄ! Elämme tietojemme mukaan vain kerran ja riskejä kannattaa tällä matkalla ehdottomasti ottaa. Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua? Huomaisit, ettei yrittäjyys olekaan sinua varten? Aina on mahdollisuus palata takaisin tuttuihin juttuihin. Muutos on aina mahdollisuus päästä lähemmäs sitä, mihin todellisuudessa haluaisi - pelot vain joskus estävät ja hidastavat meitä tekemästä liikkeitä. Mielestäni sanat "haluaa kiihkeästi muutosta" paljastaa todellisen toiveesi - kuuntele sitä ja hyppää!

Tytti



Voisit tehdä yrittäjyyteen pehmeän laskun osuuskuntayrittäjänä tai käyttämällä osuuskunnan laskutuspalvelua. Kenties voisit aloittaa panostamalla yrittäjyyteen vapaa-aikanasi.  Jos työnantajasi on fiksu, se antaa sinun kokeilla yrittäjyyttä niin, että teet nykyistä työtäsi osa-aikaisesti.

Kannattaa kokeilla, miten siivet kantavat. Katso lisätietoja: www.proverkosto.fi

Ullis



Nyt tai ei koskaan, loppuelämä kuluu kuitenkin. Emme yleensä kadu pysymistä tutussa ja turvallisessa, vaan sitä, ettemme tarttuneet tilaisuuteen sen koittaessa. Irtisanouduin itse kevättalvella lähes 21 vuotta kestäneen työrupeaman jälkeen ja nyt teen työtä mieheni kanssa yhteisessä yrityksessä. Vaikka ollaan alkutaipaleella vasta, eikä minkäänlaista takuuta ole mistään, niin päivääkään en ole katunut tätä päätöstäni.

nimim. luna



Mieheni on yrittäjä, ja olen välillä seurannut menoa sivusta hyvinkin huolestuneena. Hän on selvästi motivoitunut ja elementissään tässä tehtävässä, ja onhan se toki palkitsevaa tietää, että jokainen teko tuo omaan taskuun kahisevaa, mutta kaikki se työn ja osallistumisen määrä välillä hirvittää. On iso kynnys ottaa ulkopuolinen tekemään pieniäkin töitä palkalla, kun periaatteessa voi itsekin tehdä - jolloin tulee tehtyä ihan liikaa ja kellon ympäri. Hänen ajatuksensa liikkuvat jatkuvasti yritykseen liittyvissä asioissa, eikä sellaista päivää ole, jolloin asiat eivät pyörisi päässä, kun aina on varaa tehdä paremmin ja enemmän. Jos kaipaat elämääsi tätä 24/7 osallistumista, toivotan onnea ja menestystä !

Kirsi



Ole rohkea ja lähde sinne muutoksen polulle! Itse olen myös hypännyt vakituisesta työpaikasta ja varmalta alalta pois. Olen sisukkaasti opiskellut uusia taitoja ja vähitellen homma on alkanut kantaa tulosta. Toisinaan epäonnistumisen pelko meinaa lamaannuttaa, mutta siitä on vain mentävä yli ja otettava ensimmäinen askel. Ja seuraava. Aseta tavoitteita ja nauti matkasta kohti niitä. Onnea matkaan!

Niina Riikka



Hei Eija, en tiedä, millä alalla toimit, mutta jos uskot, että asiakkaita on riittävästi, kannustan ilman muuta uskaltamaan. Tein itse saman ratkaisun runsaat 12 vuotta sitten enkä ole katunut. Hiljaisempina aikoina on välillä ollut epäilyksen hetkiä, ja olen kadehtinut työssäkäyvien palkallisia lomia ja muita etuuksia. Yrittäjänä saan kuitenkin itse päättää kaikista asioista ja ajankäytöstäni keneltäkään kysymättä. Työn yksinäisyys on joskus raskasta, mutta kontaktit asiakkaisiin puhelimitse ja sähköpostin välityksellä antavat tunteen työyhteisöstä. Ja siinäkin saan itse luoda omat toimintatapani. Ennen kuin teet päätöksen, suosittelen, että tilaat ajan uusyrityskeskukseen tai luotettavaan tilitoimistoon, ja käyt heidän kanssaan läpi mahdollisuutesi onnistua. Suosittelen muutenkin tilitoimiston käyttöä. Omaa työaikaa ei kannata käyttää asioihin, jotka eivät ole omaa parasta osaamisaluetta. Sellaiset palvelut kannattaa minusta ostaa - ellet sitten satu itse olemaan kirjanpitäjä. Onnea yrityksellesi!

Kirsti



Minä ryhdyin yrittäjäksi 55-vuotiaana, kaksi vuotta sitten. Ikä ei ole este. Perustin kaupan ja palkkasin kaksi osa-aikaista myyjää. Yhden hengen yritys on turvallisempi, sillä työnantajavelvoitteet ovat rankat. Liikeidean ja paikan täytyy olla ylivoimainen markkinoilla oleviin nähden. Minä epäonnistuin alan ja paikkakunnan (pieni maaseutukaupunki) valinnassa. Vielä tähän päivään mennessä en ole saanut itselleni palkkaa. Siis idealismi syrjään ja taskulaskin käteen: miten pienellä liikevaihdolla vielä pärjäät. Maksa riittävästi YELiä, koska se on ainoa turvasi sairastumisen varalta. Muista myös yrittäjäkassan jäsenyys. Jos joudut lopettamaan, et jää ihan tyhjän päälle. Vaikka minulla on huonoja kokemuksia yrittämisestä, silti enemmän olisin varmaan katunut, jos en olisi kokeillut.

Anita



Tee se. Perusta yritys. Et tule katumaan.

Muutama vinkki:

Et tule onnistumaan yksin, joten kerää ympärillesi joukko ihmisiä, jotka osaavat auttaa ja toimivat olkapäänä, kun tulee tiukka paikka.

Verkostoidu muiden yritysten kanssa. Aloita yrittäjätutkinto, silloin sinun on panostettava liiketoimintasuunnitelmaan, rahoituslaskelmiin, kirkastettava ideasi tuotteeksi ja oltava aktiivinen markkinoinnissa.

Panosta yrityksen nimeen ja visuaaliseen houkuttelevuuteen - kerro visiosi niin, että asiakkaasi eivät voi vastustaa sinua.

Luota siihen, että jos sinä itse uskot asiaasi, muutkin uskovat. Vaikeita hetkiä tulee, mutta asioilla on taipumus järjestyä.

Voimia ja uskallusta! Viiden vuoden päästä ihmettelet, että mikä siinä niin pelotti?

FutureMarja



Tässä maailmantilanteessa en itse tekisi tuota liikettä. Ehkä voisit aloittaa varovasti sivutoimisesti. Lopulta ehkä maailmantalous pakottaa sinut perustamaan yrityksen loppujen lopuksi kuitenkin.

ajoitus on A ja O



Käytä ihmeessä tämä mahdollisuus, ettei myöhemmin tarvitse haihatella tekemättömän perään. Itse tein saman vuosi sitten, eikä kaduta yhtään. Tulot putosivat, mutta onko kaikki onni rahalla mitattavissa? Ja nousevat minunkin ansioni, kunhan tulen tutummaksi. Tiedän sen!

Muista että elämä on tässä ja nyt



Hei Eija, aivan kuin olisin lukenut omaa elämäntarinaani. Olen vähän yli 50 v, ollut 30 v toisen palveluksessa, työn ohessa hankkinut toisen ammatin jne. Kävin hierontaterapeutin koulutuksen 10 v sitten, 6v sitten perustin yhden hengen yrityksen ja olen tehnyt kahta työtä rinnakkain siitä asti. Tammikuussa 2011 jäin opintovapaalle ja suoritin koulutetun hierojan tutkinnon, siitä asti olen ollut päätoiminen yrittäjä, enkä ole hetkeäkään katunut päätöstäni. Tervetuloa yrittäjien iloiseen ja toimeliaaseen joukkoon ja Tsemppiä Sinulle Eija!

Riitta Vainio, Hierontastudio Green Apple, Turku



Anna palaa Eija! Kuuntele sydämesi ääntä niin et kadu toteutumattomia haaveitasi :)

Myös aloittava yrittäjä



Elämän loppupäässä kaduttaa eniten se mitä ei tehnyt! Jos yritykselle on hyvät suunnitelmat ja sen saa kannattavaksi n. kahdessa vuodessa, niin kehottaisin koettamaan. Yleensä on mielekkäämpää "tehdä itselle" kuin jollekin muulle. Tsemppiä!

Maria, oma pomonsa



Anna palaa vaan! Olen itse samassa asemassa ja käynyt kovaa pohdintaa. Nyt ymmärrän, että huono oloni on johtunut työpaikastani. En enää saa siitä mitään irti. Positiivista vanhassa työssä on vain enää palkka, mutta minulle se ei tuo henkistä tyydytystä eikä iloa elämääni. Niinpä tervetuloa uudet tuulet ja uusi innostus. Meni sitten syteen tai saveen. Tämä on pakko kokeilla, muuten valahdan taas vanhaan takaisin ja olen todella onneton ihminen. Voin jopa sairastua. Lähetän sinulle vihreää valoa ja nosta jalka pois jarrulta.

Ei pelkoa vaan valoa



Mitä haluat "mummuna muistella", sitä rohkeaa hyppyä "tuntemattomaan" vai sitä että et uskaltanut hypätä? Jotkut tekevät benji-hypyn, mutta on muitakin tapoja, jokaisella omansa.

Johanna



Jos aiot tehdä jotain. Tee se ennemmin kuin myöhemmin.

Yrittäjänä raakile



Hei Eija! Tarinasi oli kuin omani. Olin itsekin liki 30 vuotta saman yrityksen palveluksessa ja sitten tarjoutui tilaisuus laittaa oma yritys. En katunut päivääkään päätöstäni, ja edellisestä työnantajastani jäi tosi hyvä maku ja olen kiitollinen siitä ajasta. Ainoa neuvo, jonka voin antaa on se, että yrittäjän päivä on pitkä, mutta jos haluat tehdä kovasti työtä josta pidät, niin tartu ihmeessä tilaisuuteen.

Onnea matkaan!



Hei Eija! Sinä olet rohkea nainen, vain egosi aiheuttaa epäilyjä, sielusi tietää, että olet oikealla tiellä. Tie, joka edessäsi avautuu ei välttämättä ole helppo kulkea, mutta ne opit, jotka saat kun otat askeleita tielläsi kasvattavat sinut, siksi joksi sinut on tarkoitettu. Olin itse samantyyppisessä tilanteessa 90-luvun lopussa ja tekisin kaiken samoin, jos olisin saman tilanteen edessä. Sanotaan, että kun pelkää, on varmasti menossa oikeaan suuntaan. Ole rohkea, kuuntele sydäntäsi, älä muita ainakaan. Vain sinä tiedät vastauksen, luota itseesi. Jos tunnet iloa ja innostusta ajatellessasi uutta ammattiasi, eikö vastaus olekin selvä? Onnea uudelle tiellesi!

Päivi



Kannustan löytämään sisältäsi rohkeuden hypätä tuntemattomaan. Itse perustin yrityksen tultuani kaltoin kohdelluksi työpaikassani. Yrityksen perustaminen vaati paljon työtä, mutta kun tein listaa hoidettavista asioista ja hoidin niistä yhden kerrallaan, tuli unelmastani totta. Asiakkaiden hankkiminen oli vaativaa, mutta lopulta sekin onnistui. Jouduin lopettamaan yritystoimintani vuoden sisällä aloittamisesta terveydellisistä syistä, mutta en silti kadu mitään. Opin huomaamaan, että jos haluan jotain ja teen sen eteen kovasti työtä, onnistun. Lisäksi sain jotain, mitä ei kukaan voi ikinä ottaa minulta pois: yrittäjämäisen asenteen työhön. Siitä olen monta kertaa saanut kiitosta uudessa työssäni. Rohkeutta ja voimia siis uuden elämäntilanteen edessä!

Anu Aurinkoinen



Tiedä, että meitä samanlaisia on paljon. Niin, työtä on tullut tehdyksi ja niin paljon ja niin monelle. Paikka elämässä on täytetty! Hyvä Minä! Koulutushan on kuin aamupuuro ja sitä on hyvä syödä elämän loppuun asti. Halu pitää hengissä. On hyväksi. Tuo jakomielitautinen muutoksen tarve ja pelko kertoo, että elät TÄYDESTI ja VAHVASTI!

Onnea matkaan!

Ikivanhamuuttohaukka!



Hei Eija. Tilanteesi kuulostaa kovin tutulta. Olen 53-vuotias, olin palkkatyössä 31 vuotta ja kouluttauduin uuteen ammattiin työn ohessa. Irtisanouduin kesällä ja olen nyt ollut yrittäjänä tasan kuukauden. Valmistelin päätöstä pitkään mielessäni ja anoin ensin virkavapaata. Mutta sitten varmistui starttirahamahdollisuus eikä päätöksentekoon enää tarvittu kuin yksi yö ja läheisten kannustus. Kesä meni hämmennyksessä, mutta nyt töitä on alkanut tulla enkä kaipaa entisestä juuri mitään. Tähänastinen työura on silti arvokkaana mielessä ja se on pohja, josta ponnistan yrittäjänä. Realistinen kannattaa olla, mutta jos tuleva työ yrittäjänä tuntuu itselle mielekkäältä ja kohtuullinen toimeentulo näyttää mahdolliselta, ei kannata jäädä loputtomiin empimään. Rohkeutta ratkaisuun! Oman kokemukseni perusteella voisin sanoa, että asia ratkeaa luonnostaan, kun on oikea aika. Kaikkea hyvää elämääsi.

My way



Hei Eija! Itse olen ollut vähän samanlaisessa tilanteessa, toisen palveluksessa ja vaihdoin kypsässä iässä toimenkuvaani. Pidin kyllä työstä, mutta niin kuin monessa muussakin työpaikassa, niin meilläkin oli ainainen kiire ja hoppu, enkä mielestäni ehtinyt palvella asiakkaita riittävän hyvin ja luovasti. Asia turhautti.

Tuttavani kautta löysin itsenäisen työn, jota voin tehdä kotonani. Olin silloin 47v. kun vaihdoin työkuvioita. Ei enää joka aamuisia työmatkoja ( käyn kyllä asiakkaiden luona tarvittaessa ). Työ on kasvattanut henkisesti, koska olen itseni pomo, olen saanut oppia johtamaan, ideoimaan ym. Voin toimia opettajana, hyvinvoinnin ohjaajana, markkinoijana, voin toimia yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä konsepti ei vaatinut suuria alku pääomia, sain heti ryhtyä tienaamaan oman ohjaajan opastuksella.

Jos olet löytänyt oman kiinnostavan alan, kannustan käärimään hihat ja työhön vaan. Tai jos vielä etsit konseptia, voin kertoa omastani. Tarvitsemme lisää tekijöitä. Ota rohkeasti yhteyttä ja olisi muutenkin mukava kuulla mihinkä ratkaisuun päädyt.

Terveisin kaimasi Eija



Yrittäjä tekee sydämellä, eikä laske työtunteja! Tein sijaisuuksia 6v ja tilalleni valittiin 30-vuotias, kun paikka vakinaistettiin. Tästä sain sisua ja laitoin ravintolan ja ei ollut riemulla rajaa, kun 56-vuotiaana vietimme avajaisia. Eikä kukaan rahoittaja sanonut minua vanhaksi vaan kysyivät riittääkö! Nyt olen 64v ja vietän ansaittuja eläkepäiviä. Rohkeasti aloita!

Terveisin Raija



Jos ei uskalla hypätä, niin mitään uutta kivaa ei sitten tapahdu. Jos olet nyt jo satsannut uuteen ammattiin, niin miksi et tarttuisi nyt tilaisuuteen ja hyppää! Aikansa kutakin. Kannustuksena voin kertoa, että anoppini lähti yli 50-vuotiaana erittäin tutusta ja turvallisesta työstään, perusti oman yhden naisen yrityksen, vieläpä taloudellisesti epäsuotuisana aikana, mutta hän onnistui ja onnistui varmaan siksi, että uskoi itseensä ja asiaansa.

Itse vaihdoin aikoinani työpaikkaa, niin ikään todella turvallisesta työpaikasta, ja siitäkin huolimatta, että kaikki työkaverit olivat sitä mieltä, että miksi vaihtaa kun on pitkä kesäloma ja kaikki edut. Hmmm, halusinko tuttua ja turvallista ja liiankin tuutua ja vähän jo tylsää, vai vähän lyhyemmän loman, mutta rikkaammat työpäivät ja vähän lisää haasteita. valitsin ne haasteet, enkä katunut! Huomasin sitten myöhemmin, että ex-työkaverit kadehtivat päätöstäni, kannustivat jäämään, koska itsekään eivät uskaltaneet tehdä mitään uutta, ja olisi pelottavaa, jos joku ympäristössä tekisi, silloin joutuisi itsekin hieman enemmän nenäkkäin sen ajatuksen kanssa. perheenä olemme myös muuttaneet ulkomaille ja sitten maasta toiseen, vaikka sekä suku että ystävät varoittelivat lähtemästä. Läksimme, emmekä ole katuneet päivääkään!

Voisin kertoa muitakin esimerkkejä siitä, että vaihtaa sen tutun ja turvallisen pieneen seikkailuun, jok’ikinen on päätynyt siihen, että uskaltaja on tyytyväisempi elämäänsä. Totta kai voi olla kuoppia matkalla, mutta varmasti kömmit sieltä äkkiä ylös, jos nyt sellainen osuu kohdalle, usko itseesi, ja sinähän olet jo kuitenkin menossa siihen suuntaan, koska olet uuteen ammattiisi kouluttautunut. Nauti siitä, että sinulla on mahdollisuus johonkin uuteen ja pane tuuleman! Onnea matkaan!

Merja



Hei. Jos jatkat samaa, samaa turvallista, saat samaa, samaa.... Kun haluat muutosta, sinun täytyy tehdä muutos. Pieniä fiksuja valintoja päivittäin, elämä muuttuu. Päätöksen voit tehdä VAIN SINÄ....MENESTYSTÄ JA ONNELLISTA ELÄMÄÄ :) :)

Anja Jalo



Yrittäminen on upeaa - tosin huomaa nopeasti myös palkkatyön edut. Itse olen ollut yrittäjä reilun kymmenen vuotta, mutta sehän on asenne, ei olotila. Yrittäjän ei ainakaan tarvitse miettiä, mitä yhteiskunnalla on tarjota vastikkeeksi - kaikista niistä velvollisuuksista ja vastuista. Apua ei tule.
Jos on varma liikeideastaan ja lujasti uskoa, en voisi jättää kokeilematta...

Lari Timonen



Hei Eija, Itse käyn juuri nyt läpi samoja ajatuksia ja yritän puntaroida asioita järjen ja tunteiden harmoniassa. Oma ajatukseni on, että yrittäjäksi ryhtyminen olisi ihana asia. Se että, saat poimia itse kaikki yrityksesi kypsyttämät "hedelmät". Saat jalostaa ne ihan oman maun mukaisiksi. Saat kasvattaa ne juuri omalla tavallasi, antaa oman tietotaitosi, oman ajatusmaailmasi ja vielä kastella ne joka päivä omalla työn ilolla ja nauttia siitä. Se että sinä voit hyvin, etkä ota liian suuria taloudellisia riskejä on meidänkin iässä tärkeää.
Jos sinusta itsestäsi tuntuu ja ala johon lähdet ei ole liian "raadollinen" eikä juuri nyt kovin suhdanneherkkä, kannatta ottaa yhteys oman kuntasi "uuden yrityksen perustamisasia" -henkilöön.
Sieltä neuvotaan yrityksen perustamisasioissa ja tietävät alan kilpailutilanteen. Kun uskot omaan tuotteeseesi, itseesi ja itselläsi on oma tavoite siitä mitä haluat, niin se onnistuu!

Eeva



Voi Eija. Älä jää. Minulla oli myös n. 30 vuotta työelämää takana kahdella työnantajalla. Viimeisessä paikassa 23 vuotta. Tuli -90 luvun lama ja työttömyys. Välillä työssä, välillä kotona. Tätä jurrausta. Mietin ja mietin. Toisaalta minulla oli vahva tunne, että jotain minua varten vielä on. Idea tulikin. Kaksi vuotta haaskasin miettimiseen. Olin 50 v. kun tein ratkaisun. Kouluttauduin jalkahoitoon. Perustin yrityksen. Nyt yli 11 vuotta takana. Voi kunpa tietäisit, kuinka kiitollinen olen, että uskalsin. Työtä riittää. Ole rohkea. Kannustan sinua.

Irma Paljakka



Isäni oli yrittäjä ja ajattelin etten itse koskaan. Täytin 50 ja olin loppuun palanut, perustin oman yrityksen ja nyt teen 65-vuotiaana tulosta logistiikan parissa. Alku oli vaatimatonta, mutta oikealla asenteella on työtä riittänyt edelleen niin, etten ole malttaa pitää lomaa. Saan kuitenkin vaikuttaa tekemiseeni ja kelle teen. Uskallan suositella hyppäämistä haastavaan yrittäjyyteen. Jos haluat haastatella lisää, ota yhteyttä.

Harri



Olin 55-vuotiaana toiminut yli 20 vuotta yrittäjänä alalla joka ei ollenkaan vastannut koulutustani. Minulle tarjoutui mahdollisuus aloittaa uusi täysin erilainen, melko haastava yritystoiminta. Nyt olen tätä uutta yritystoimintaa pyörittänyt yli puoli vuotta. Kyllä kannatti, vaikka alussa hirvitti, opetella täysin uusia asioita.

Hemuli



Olisiko aluksi mahdollista jatkaa osa-aikaisesti vanhassa ja tutussa ja sivussa polkaista uutta käyntiin?

Mirtsi



Itse perustin vajaa kaksi vuotta sitten oman yrityksen. Olin sitä ennen hyvässä ja vakaassa vakituisessa työssä joten se mietitytti tosi paljon - ja pelotti. Olen vähän yli nelikymppinen nainen.

Itselläni on kaupan alan yritys, joten se ei ole tällä hetkellä kaikkein helpoin mahdollinen ala, kun ostovoima on vähentynyt... Kuitenkin - rahahuolista ja muista ongelmista huolimatta voin sanoa, että kyllä on kannattanut. Oma yritys vie paljon aikaa eikä lomia tarvitse haaveilla moneen vuoteen, mutta eipä niitä juuri ole kaivannutkaan; omassaan tekee aivan eri mielellä hommia kuin vieraalle.

Itse ajattelin niin, että elämä on lyhyt ja vain pieni hujaus kun kiíkkustuoli odottaa -haluanko silloin murehtia olisiko yritykseni ollut kannattava ja hyvä idea, olisinko luonut jotain ihanaa ja palkitsevaa? Nyt en ainakaan tarvitse sitä murehtia vanhoilla päivilläni, pari seuraavaa vuotta näyttää kannattiko rohkea veto vaiko ei =)

Santtu



Mieti tarkkaan!

Uran vaihtoa suosittelen lämpimästi ja myös yrittäjäksi ryhtymistä. Itse vaihdoin 21 vuoden virkamiestyön yrittäjyyteen 2010 vuoden alusta ja olen erittäin tyytyväinen. Mutta yksinyrittäjäksi en lähtisi mistään hinnasta. Syy on se, että rahaa tulee ainoastaan omasta työpanoksesta ja kun pitää vapaata rahan tulo loppuu. Itse olen perustanut nyt kolme yritystä ja kaikissa on osakas. Kukaan ei omista yli puolta osakeyhtiöistä, mutta toimii itse yrittäjänä, eli tekee työtä itselleen. Jos sinulla on yritysidea, verkotu ja hae vaikka osakas, niin pelkästään oma työsi ei tuo tulosta, vaan yhdessä tehty työ. Jos et uskalla näin tehdä, niin pysy palkkatyössä ja tee vapaalla jotain järkevää, sijoitustoimintaa tms.

Timo



Kun sanot, että osa sinua vetää uuteen, osa tuttuun ja turvalliseen, niin tarkoitatko 50% ja 50%? Sillä jos vetoa muutokseen on vain 50% tai sen alle, voi se olla sen merkki, että parempi sittenkin pitäytyä raha-asioissa tuttuun ja turvalliseen. Jos sisäistä intoa on vain vähän, yhtä hyvin voit heittää kruunaa ja klaavaa ja tehdä sitten sen mukaan.

Puuttuuko intohimo?



Se puoli, joka vetää tuttuun ja turvalliseen, on pelko meissä joka ei anna uudistua. Hyppy uuteen on hyppy tuntemattomaan. Itse tein tämän hypyn monen ajatuksen ja tuskan kautta 5 vuotta sitten. Olin silloin 50v. Nyt jokainen päivä on uusi ja ihana. Nyt en voisi kuvitella tekeväni tai palaavani entiseen. Rohkeutta päätöksellesi. Kyllä elämä kantaa

Päivi



Rohkeutta ja iloa yrittämiseen, Eija! "Vaihdoin elämää" ja lähdin 42-vuotiaana opiskelemaan uutta alaa (nuoriso-opiskelijajoukossa, nestorina) ja valmistuttuani neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2007, aloitin heti oman yritystoiminnan. Käyn nyt kertomassa omasta yrittäjyydestäni tuossa oppilaitoksessa nykyisille opiskelijoille.

En tiedä, mille alalle yrittäjäsuunnitelmasi kohdistuvat mutta olen muovannut oman yrittäjyyteni hyvin joustavaksi ja havainnut sen sopivan minulle täydellisesti. Maksan yrittäjäeläkettä ja olen alv-rekisterissä jne. mutta teen myös rinnalla palkkatyötä sivutoimisesti (kahtena päivänä viikossa, 4-6 tuntia päivässä). Näin minulla on säännöllinen (varsin pieni) palkka ja muuna aikana yrittämisen vapaus. Nautin elämästä todella kovasti enkä ainakaan tällä hetkellä näe mitään syytä, miksi haluaisin jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Jos vain terveys kestää, haluan jatkaa nykyistä elämänmuotoani vielä pitkään!

Marjo



Hienoa Eija, Uskallusta:) Olen 51-vuotias, ollut yrittäjänä 17 vuotta, se kannattaa. On rankkaa olla vastuussa omista tekemisistä loppuun asti, mutta myös erittäin palkitsevaa. Lisää Eijoja!

Liisa Söderholm



Olin samanlaisessa tilanteessa hetki sitten kuin sinä Eija. Olin 24v samalla työnantajalla. Tykkäsin työstäni, mutta kaipasin muutosta. Sitten mieheni vammautui vakavasti. Jäin hoitamaan miestäni ja samalla opiskelin uuden ammatin. Viimeisenä kouluvuotena perustin toiminimen. Olen suunnattoman iloinen saadessani rohkeutta opiskella uutta ja lähdettyäni tutusta ja turvallisesta työpaikasta. Olen saanut paljon mahtavia kokemuksia joten haluan rohkaista sinuakin. Tosin kaksi ensimmäistä vuotta eivät yleensä tuota mitään joten täytyy pärjätä todella vähällä. Jos haluat käydä katsomassa kotisivujani niin ne löytyvät: www.orvokinterapiapiha.websites.fi

Parhainta elämää uusilla haasteilla.
Orvokki



ILMAN MUUTA.. JOS

Itselläni melkein samanlainen tilanne. Perustin yrityksen 4 vuotta sitten, olin myös 28 vuotta saman yrityksen palveluksessa. Tein kaikkeni siellä ja palkkana yritys myytiin ilman sitoutumisvelvoitteita meille vanhoille. Kyllä tarjottiin kovastikin työtä, mutta uuden yrittäjän säännöillä ja pöh.... HARMI KUN EN AIKAISEMMIN LÄHTENYT YRITTÄJÄKSI ....  Olin kyllä havitellut siinä kolmekymppisenä, mutta jäin ko. yritykseen edelleen töihin kasvattamaan heidän tulostaan ja hhöh... Nyt olen onnellinen. TIETYSTI YRITYSIDEA PITÄÄ OLLA REALISTINEN JA TOIMIVA. KAIKKI MUU ON PELKKÄSTÄÄN IHANAA...

PIRJO



Ihan sama ikä ja tilanne itselläni; uskalsin juuri hypätä pois ns. oravanpyörästä. Hirvittää, miten oma yritys alkaa kannattaa, mutten silti näe mitään muuta vaihtoehtoa tällä hetkellä. Pakko vaan luottaa, että omat yrittäjän siivet kasvavat ja kantavat! Ei ainakaan tarvitse vanhana katua, ettei uskaltanut edes yrittää tavoitella omaa unelmaansa! Rohkeasti vaan siis yrittämään! "Tee sitä mihin uskot ja usko siihen, mitä teet!" Tsemppiä!

Tuulia



Hei! Lähde rohkeasti kohti uutta! Jos teet mitä aina olet tehnyt, saat mitä aina olet saanut! Voit vaikka katsoa itsesi kehittymistä, missä olit kymmenen vuotta sitten? missä olet nyt? Kymmenen vuotta tästä eteenpäin, wow, voit olla missä vaan, jos teet päätöksen nyt, ja astut mukavuusympyräsi ulkopuolelle! Niin minäkin olen tehnyt ja matka on huikea! Onnea matkaan!

Maria



Heippa, On hienoa, että olet uskaltautunut kenties toteuttamaan pidempiaikaista haavettasi. Iän myötä yleensä käy niin, et ei uskalla ja ei ole voimiakaan lähteä muutoksen tielle. On niin helppo jatkaa samaa latua ja välttyä "yllätyksiltä". Ratkaisuja tehtäessä on aina pyrittävä kuuntelemaan omaa sisintään, koska uskon siihen, että vastaukset löytyvät sieltä. Yleensä on vain niin kiire ja häiriöitä ympärillä, että ei ehditä pysähtymään. Olisin utelias tietämään, et minkälaista yritystä olet perustamassa?

Riitta



Lähde vain menemään uuden ja vähän pelottavan tien päälle. Jos et mene, niin jäät aina ihmettelemään kuinka se olisi ollut? Feel the fear but do it anyway! Minä lähdin Suomesta 37 vuotta sitten ja olen usein pelännyt, mutta silti ottanut riskiä, enkä mitään ole tullut katumaan. Jokainen päätös on vain pieni osa elämän palapelissä ...elämä on mielenkiintoinen kun teet siihen muutoksia.

Good luck.

Ulla etelä-englannissa



Olet tienristeyksessä. Valitse tie joka tekee sinut onnelliseksi ja lähde kulkemaan sitä ilman epäilyksen häivää ja täynnä uskoa ja luottamusta itseesi ja valitsemaasi tiehen, siihen että valitsemasi tie vie sinut perille juuri sinne minne haluatkin...ja mikä tärkeintä: Nauti matkasta ja jokaisesta askeleesta!

Oman tien kulkija



elä tässä ja nyt
elä sitkun.

4565



Hei Eija! Rohkaisen sinua ryhtymään oman elämäsi kippariksi! Minulla on ollut samat ajatukset vielä vuosi sitten, kunnes tajusin, etten voi iän kaiken vain haaveilla. Uskalsin hypätä tuntemattomaan enkä ole vielä päivääkään katunut. Jokainen päivä on minulle kuin uusi alku, koskaan en tiedä mitä kaikkea saan päivän aikana kokea tai kuinka mielenkiintoisia ihmisiä tavata. Jos olisin jäänyt "tuttuun ja turvalliseen" toisen palvelukseen, tietäisin jo aamulla, mitä päivä tuo tullessaan. Ei mitään uutta ja ihmeellistä. Kysy itseltäsi, mitä eniten haluat tehdä loppuelämäsi ajan. Jos vastaus on perustaa oma yritys, tee se! Uskalla muuttaa elämäsi suunta! Naisissa on voimaa!

terveisin Mia



Hei Eija, olisi kiva tietää mille alalle olet lähdössä yrittäjänä. Itse sanouduin irti aikanaan huonon esimies/alaissuhteen takia. Mielestäni minulla oli kaksi huonoa vaihtoehtoa: jäädä työttömäksi tai ryhtyä yrittäjäksi. No, jälkimmäinen vaihtoehto voitti. Tein ensin aiemman työelämän opeillani koulutusta. Kun piti saada lisää työtä, otin franchise-yrittämisen, jota tein vain yhden sopimuskauden. Sitten piti alkaa keksiä jotain uutta... Olin silloin hieman alle 50-vee. Pienen pähkäilyn jälkeen löysin kotipalvelut - siis todella kaukaa aiemmasta b-to-b -alalta yritysmaailmassa. Kouluttauduin uuden työn ohella ilta-monimuotona lähihoitajaksi. Enkä ole tarvinnut katua!. Tällä hetkellä meillä on kolme työntekijää + keikkalaisia kiireessä apuna.

Helppoa ei ole ollut, vasta kolmas kerta toden sanoi. Koko ajasta olen kuitenkin nauttinut. Minulle sopii se, että on se oma vapaus mutta myös sen mukanaan tuoma vastuu.

Itse asiassa haluan kannustaa sinua yrittäjyyteen, mutta harkitse tarkkaan ja tee/teetä perusteelliset kannattavuuslaskelmat. Perheen tuki, vakaa henk.kohtainen taloudellinen tilanne ja hyvä tukiverkosto ovat mielestäni ehdoton edellytys sille, että sinulla on "paukkuja" selvitä yrittämisestä.

Koskaan ei ole myöhäistä



Ota riski, et kadu. Samat ajatukset minulla pyörii mielessä ja tässä parin vuoden sisään aion sen toteuttaa! Elämme vain kerran kuitenkin. Tsemppiä ja Onnea!

Marja



Hei Eija!

On selvä että tuntematon pelottaa, mutta jos sydämestäsi tiedät että nykytila esim. ahdistaa ja niin et voi enää jatkaa ja kaipaat kipeästi muutosta, niin toimi. Tutustu hyvin yrittämisen periaatteisiin ja puhu ääneen asiasta, niin tukea saattaa löytyä yllättäviltäkin tahoilta. Minä tein niin vuodenvaihteessa ja oman uuden tieni tulos löytyy www.kaarivalta.fi. Onnea uudelle tiellesi, Eija

Kaarina



Onnea ja rohkeutta muutokseen Eija. Itse olen tehnyt tuon muutoksen ja toiminut nyt reilut 2 vuotta yrittäjänä. Tällä perusteella muutos kannatti henkilökohtaisella tasolla, tämä on vastannut odotuksiani ja sitä pitkäaikaista unelmaani monella eri tasolla. Taloudellisesti en ole saanut satsauksiani vielä takaisin, Palkkaa en pysty aina nostamaan ensin maksan yritykseni laskut sitten vasta palkka jos jotain jää. Vähemmälläkin rahalla pärjää kun on pakko.
 
Kolmannelle vuodelle lähden hieman paremmassa yrityksen tilanteessa kuin edelliselle. Olen saanut tunnettavuutta ja uskottavuutta, asiakaskuntaa on. Työ on hektistä, ihmiset mukavia ja kannustavia. Olen nauttinut jokaisesta päivästä. Toivon rohkeutta ja parhainta menestystä Eija sinulle uuteen. Jatka vaan loppuun asti. Yritä!

Sisupussi



Uusi yrittäjä kohtaa niin paljon yllätyksiä, että kannattaa olla aluksi varsin niuho kaikkien kulujen suhteen. Kun teet laskelmia, puolita arvioimasi liikevaihto ja tuplaa arvioimasi kulut. Jos vielä jäät voitolle, niin siitä vain!

AIS



Hei. Jos arvostat säännöllistä palkkaa, vuosilomaa, työterveyshuoltoa, työyhteisöä ja työkavereita, neuvoisin pitämään kiinni nykyisestä työpaikasta, jos sinulla sellainen on. Jos mielesi myöhemmin muuttuu, on yli 50-kymppisen vaikea saada enää takaisin entistä tai vastaavaa työtä ja eläkeikään on kuitenkin pitkä matka.

Onko sinulla mahdollisuutta toimia yrittäjänä nykyisen työsi ohella esim. kotoa käsin iltaisin tai viikonloppuisin tai yhtenä arkipäivänä viikossa?

Jos alat yrittäjäksi, hinnoittele palvelusi oikein. Muista, että joudut maksamaan alv:t, ennakkoverot, eläkemaksut, mahdolliset vuokrat, lehti-ilmoitukset, mainos- ja puhelinkulut ym.

Verottaja voi mielivaltaisesti olla hyväksymättä nuo toimintaan liittyvät kulut, vaikka kuitit löytyisivätkin. Kysy neuvoa kuntasi TE-keskuksesta tai vastaavasta. Sieltä saat ilmaista tietoa ja oppia kannattavuuslaskelmista.

Minä olin 10 vuotta yrittäjänä lama-aikana. Eläkettä ei kertynyt ja aina sai sinnitellä, minkä laskun maksua voi lykätä. Työvälineenä minulla oli omat kädet, joten kun en myynyt mitään tuotetta, en päässyt rikastumaan.

Hengissä kuitenkin selvisin yrittäjyydestä ja olihan se henkisesti erittäin rikasta aikaa.

Ihmeen kaupalla sain vielä 44-vuotiaana vakituisen työpaikan, jossa olen nyt ollut 10 vuotta ja jota osaan arvostaa edellä mainitsemieni seikkojen vuoksi.

Toivon sinulle omaa kultakaivosta, mutta pidä jalat maassa ja pane jäitä hattuun. Jos kaikesta huolimatta haluat yrittäjäksi, toivotan koko sydämestäni onnea valitsemallasi tiellä.

Entinen yrittäjä



Jos haluat kiihkeästi muutosta, niin lähde rohkeasti seuraamaan sydäntäsi! Itse olen 26v. nainen ja myös palkkatöissä, mutta omistan myös oman toiminimen eli olen sivutoiminen yrittäjä. On mahtavaa olla töissä itselle, tehdä oma kirjanpito, hallita omaa työelämää ja työaikatauluja. Toivon, että voin joskus olla täysipäiväinen yrittäjä! Tsemppiä! Sinä pystyt siihen!

Lauriizia -85



Eija hyvä, Kysymyksiä sinulle:

Osaatko kuvitella itsesi nykyisen työnantajasi palveluksessa seuraavat 10-15 vuotta? Miltä sinusta ajatus tuntuu?

Miksi kouluttauduit toiseen ammattiin? Miltä elämäsi siinä ammatissa tuntuisi? Mitä pelkäät?

Luota, että vastaus löytyy omasta sisimmästäsi.
Siunausta jokaiseen päivääsi!

Pirkko



POHDI KUMPI TUO SINULLE ENEMMÄN POSITIIVISTA ENERGIAA: LÄHTEMINEN VAI JÄÄMINEN?

Perustin pitkän harkinnan jälkeen oman yrityksen äskettäin. Oma yritys on ollut unelmani, jota kohti olen taivaltanut vuosia. Synnytystuskat helpottivat, kun sain tehtyä päätöksen. Tunne oli vapauttava.

Nyt koen olevani yritykseni suhteen ikään kuin "äitiyslomalla". Teen pohjatyötä, verkostoidun ja suunnittelen tulevaa. Kun epätoivon hetki iskee, haen positiivisia esimerkkejä onnistujista. Se antaa uskoa tulevaan ja tietoisuuden siitä, että kyllä elämä kantaa.

Terhi



Moi Eija, mä oon 51-vuotias nainen, perustin juuri oman yrityksen ja aion lähteä tutusta ja muka turvallisesta paikasta, takana on myös 30 vuoden työsuhde, mutta en aio sinne enää mennä, sain tarpeekseni. Yritysideani on suunniteltu niin, että voin tehdä työtä sekä kotona että omalla pajalla, myynti tapahtuu netin kautta, eri messujen kautta, yhteistyötahoja on jo monia. Tuttu ja turvallinen on joskus jätettävä, että voi tehdä sitä mitä rakastaa . Onko oikein itseäsi kohtaan, että et toteuttaisi unelmiasi? Elämä on elämisen arvoista nyt kun teen sitä mitä rakastan .

Tuitsu



Hei Eija! Olemme aika samanikäisiä ja minun yritykseni on juuri tuo yhden hengen yritys. Aloitin yrittäjyyteni starttirahalla ja se oli hyvä alkuraha yrittäjyyteen. Ota siitä ensin selvää ennen kuin perustat yrityksesi. En ole katunut kertaakaan yrittäjäksi lähtemistäni, aina ei ole ollut helppoa, mutta oma positiivinen, innostunut ja usko itseeni on kantanut vuosia eteenpäin.  Aloittaessani yrittäjyyteni olin vuosi sitten eronnut, elämä aina sekaisin, mutta kova halu muuttaa elämääni siihen suuntaan mitä olin aina toivonut. Helpompaa olisi ollut läheisten tuki, jos sitä on sinulla niin usko itseesi ja tee muutos elämässäsi, se kannattaa!
Onnea sinulle uuteen elämään!

Marianne



Jos olisin tiennyt, minkälainen fiilis yrittäjänä on, joka päivä, olisin ollut yrittäjä jo ainakin viisitoista vuotta. Onneksi uskalsin ottaa ratkaisevan askeleen 5 vuotta sitten. Toisaalta, aiemmat 25v  tunnollista työvuottani muutaman eri työnantajan palveluksessa ovat olleet huolellista valmistautumista yrittämiseen (näin jälkikäteen arvioituna).

50 v asiakaspalvelija



Jos: Pystyt puhumaan aina totta, eli olet aina rehellinen. Pystyt olemaan Jämpti, eli tekemään asiat ajallaan. Osaat ottaa asiat täysin tosissaan. Tulet ihmisten kanssa toimeen. Jos edellä mainitut ovat kohdallasi oikeasti totta, niin sinusta on ainesta menestyväksi ja ennen kaikkea arvostetuksi yrittäjäksi.

pitkään yrittänyt



Itse tein konkurssin kaksi vuotta sitten kun meno oli liian lujaa ja kasvuhalut kovia. Burnoutin takia 15 hengen yritys kaatui koska en ollut valmentanut muita kunnolla ylläpitämään yritystä. Olin itse pääroolissa joka oli virhe. Vastuuta pitää jakaa myös muille.

Lisäksi hierarkiaan ei kannata satsata, vaan yhteishenkeen ja ideoihin.

Kuitenkin nyt kahden vuoden jälkeen olen perustamassa uutta yritystä vaikka konkurssi kirpaisikin pahasti ja sai minut masentumaan.

Kokemuksesta ammensin kaiken opin ja nyt lähden viisaampana seuraavaan hankkeeseen.

Joten anna mennä!

Tarmo



Toteuta toiveesi heti! Iän myötä arkuus ja ennakkoluulot ja turvallisuudenkaipuu vain lisääntyy. Elämme vain tämän yhden elämän. Elä täysillä ja aloita uusi elämänvaihe. NAUTI SIITÄ! ONNEA MATKALLE! Monelle työttömäksi joutuminen voi olla onnenpotku ja uudenlaisen elämänvaiheen alku yrittäjänä. Sinä teet valinnan vapaaehtoisesti. Kerron omasta kokemuksestani, oltuani 15 vuotta toisen palveluksessa - turhauduin ja muutin elämäni.

25 vuotta yrittäjänä ollut - nyt eläkkeellä



Itse samaa aikoinaan miettineenä ja nyt 8 vuotta kauppiaana olleena, voin vain sanoa: Anna palaa!

Kun yrittämisen ajatus alkaa voimistua ja siihen jo kouluttautuu, on mielestäni velvollisuutesi omaa itseäsi kohtaan edes yrittää. Koskaan ei tiedä varmaksi mitä tapahtuu, mutta kuten tiedät, mitäänhän ei tapahdu, jos et yritä.

Kyllä ne siivet kannattaa!



Ei kannata jäädä liikaa miettimään kaipaamaansa muutosta. Ymmärrän kyllä, että hyppy tuntemattomaan pelottaa, mutta eipä tarvitse sitten kiikkustuolissa katua, kun ei uskaltanut elää. Mikäli saat talouspuolelta homman toimimaan tarpeeksi turvallisesti, ei ole mitään kunnon syytä jäädä epäröimään. Kolmekymmentä vuotta yhtä ja samaa ei vie sinua ihmisenä eteenpäin...

Johanna



Go for IT! Hyvä pohjatyö kannattaa, ettei omalla yrityksellä tienaaminen muodostu velvoitteeksi. Eli suosittelen keräämään riittävän puskurin rahaa jotta mahdolliset yllätykset ei aja tekemään liiketoiminnassa ns. "pakkoratkaisuja" vaan voit seurata sydämen ääntä :)

Lähes aina se toinen puoli vetää sinne tuttuun ja turvalliseen koska mieli vastustaa helposti muutosta, oli se sitten hyvä tai huono. Sinun tapauksessa se on selkeästi hyvä muutos. Kuvittele itsesi yrittäjänä. Tunne se, haista se, maista se, nää se ja sano se. Jos teet tämän 100% eläytyen ja se tuntuu hyvältä niin tiedät kyllä miten valita ;)

Suosittelen myös ajattelemaan yhtä päätöstä kerrallaan. Sen sijaan että mietit haluatko yrittäjäksi vai et (kaksi valintaa;) mieti haluatko yrittäjäksi (yksi valinta). Näin et koe niin suurta ristiriitaa ja keskityt vain olennaiseen. Muista että valinta ei ole lopullinen ja ihmisellä on myös oikeus mokata. Joskus valinnat tuntuvat suuremmilta kuin todellisuudessa ovatkaan.

Joka tapauksessa. Onnea valitsemallesi tielle. Nauti siitä.

Been there done that



Olen 55-vuotias ja aloitin kesäkuussa yhden naisen yrityksen. Ainakin minulle sopii tämä:) Saan tehdä työ haluamani määrän haluamaani aikaan ja omaan tahtiin. Teen työtä kotona työhuoneessa ja ajoittain parvekkeella. Voin pitää taukoja, käydä välillä lenkillä ja asioilla. Tietty vastaan toisaalta itse sitoumuksistani, laskutuksesta ja asiakashankinnasta. Myös työterveyshuolto ja lomat ovat omakustanteisia. Mitään ei saa ellei uskalla irrottautua tutusta ja turvallisesta. Voihan, jos jaksaa, yritystä viedä turvallisesti vanhan työn ohessa, jos mahdollista.

Hilu -56



Todennäköisesti tulisit katumaan sitä, että et edes yrittänyt. Reippaasti toimeen jos oma yritys on unelmasi. Olen itse onnellinen yrittäjä, pienestä aloittanut mutta yritykseni kasvaa päivä päivältä aamun positiivisten ajatusten saattelemana.

Anu



Perusta ihmeessä yritys. Kun on oma yritys, työtäkin tekee eri asenteella ja tuntuu, että virtaakin on enemmän. Tosin yksinyrittäjällä / pienyrittäjällä on leipä tiukassa varsinkin kun menee keskimäärin kaksi vuotta että saa vakiintuneen asiakaskunnan itselleen

honey



Toteuta toiveesi!
Itse olin 47, kun piti tehdä päätös, mitä todella tahtoo: se tuttu ja turvallinen vai yrittäjäriski. Olin ollut koko elämäni palkkatyössä (pitkä kunnallinen ura) ja siinä sivussa tehnyt pientä "sivubisnestä". Päätin lopulta lähteä yrittäjäksi, vaikka pelottikin paljon. Aloitinkin yrittäjänä ja olin todella innoissani. Sain asiakkaita ja yritystoimintani kehittyi.

Eteeni tuli yllättäen vaikeuksia henkilökohtaisessa elämässäni. Vakava sairaus ja rankat hoitojaksot vaikeuttivat työtäni, mutta olin päättänyt jaksaa. Niin kauan kun pysyn tuolilla, jatkan yrittäjänä. Tämä oli ajatukseni. Avioero oli tuskallinen ja itsetunto oli maassa. Onneksi minulla oli yritystoimintani, joka piti minut kiinni arjessa ja rutiineissa. Tein töitä rankasti ja pääsin uudelleen kiinni elämään.

Nyt olen toiminut yrittäjänä kuusi vuotta ja saanut vakituisen asiakaskunnan. Nautin täysillä työstäni, asiakkaat ovat mukavia, jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Saan myös kuunnella asiakkaitteni huolia ja yritän aina löytää jotain positiivista, oli tilanne sitten mikä tahansa. Joskus päivät venyvät todella pitkiksi, mutta välillä on taas sitten vastaavasti vähän helpompaa. Voin suunnitella työni ja ajankäyttöni (vaikka joskus suunniteltu ei toteudukaan!) Vaikka yrittäjän leipä on tiukassa, en vaihtaisi takaisin palkkatyöhön.
Milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta elämää ja nauttia siitä joka päivä. Minä ainakin olen onnellinen siitä ratkaisusta, joka aikoinani tein.
Toivotan sinulle onnea ratkaisun teossa ja mahtavaa yrittäjäelämää!

Vaikeuksien kautta voittoon



Hei Eija. Mitä tekisit, jos tietäisit, että et voi epäonnistua? Kuuntele sydämesi viisautta ja luota siihen, että elämä kantaa. Kuvittele eläväsi elämäsi viimeistä päivää ja kelaavasi mennyttä elämääsi. Millaista tarinaa haluat silloin kertoa? Ryhdyin itse yrittäjäksi n. kaksi vuotta sitten, enkä ole katunut päivääkään. Rakkaita entisiä työkavereita voi onneksi tavata myös työyhteisön ulkopuolella. Yrittäjyyttä helpottaa, kun suunnittelee oman taloutensa reunaehdot ja miettii, miten toimii, ellei asiakkaita ja rahaa heti ala virrata sisään. Normaalisti sanotaan, että uuden yrittäjän tulee tehdä n. kaksi vuotta työtä jotta saa pyörät pyörimään - siitä huolimatta suosittelen !

yrittäjä vm -57



Hei Eija, näinhän se on, että tuttu ja turvallinen on niin turvallista mutta oletko kuitenkaan sitten tyytyväinen? Itse valmistuin uuteen ammattiin 51-vuotiaana ja perustin heti yhden naisen yrityksen, jota olen nyt pyörittänyt melkein 6 vuotta. Päivääkään ei ole tarvinnut katua ja tämä on sitä mitä olin jo pitkään vain haaveillut, mutten ollut aiemmin uskaltanut. Rohkeasti eteenpäin elämässä ja se onnistuu vielä viisikymppisenä eikä sitten tarvitse vanhana :) katua asioita, joita jätti tekemättä.

Anja



Hei kaima!

Itse irtisanouduin virastani 2006, enkä ole päivääkään katunut :) Yrittäjänä aloitin "osa-aikaisesti" jo 2002, joten minulla (=turvallisuutta hakevana härkänä) oli pitkä liukuma-aika yrittäjyyteen... Voitko sinä omassa elämässäsi kokeilla sellaista? Ensin pienimuotoisesti tutun työn ohessa, sitten virkavapautta (kuten minä pari vuotta) ja sitten kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Minulla oli mahdollisuus virkavapauteen, kaikilla ei tietty ole. Lopullinen päätös oli tehtävä vasta kun oli kokenut, että siivet kantavat.

Nyt olen vaihtanut perinteisen yrittäjyyden tiimimarkkinointiin ja saanut suurempia mahdollisuuksia pienemmillä riskeillä. Töitä on toki tehtävä, mutta se sopii tähän elämäntilanteeseen parhaiten (=pienen lapsen kanssa :)). Suosittelen lämpimästi myös tätä yrityskonseptia, jos perinteisen yrittäjyyden riskit pelottavat. Kannattaa vain valita yritys, tuote ja tiimi huolella :) Tsemppiä!!!

Eija Forever



Ryhdy, jos siltä tuntuu! Itse yrittäjän olen kokenut yrittämisen antavan elämään lisäpotkua ja avaavan mahdollisuuksien ovia ja ikkunoita.

Kolme asiaa yrittäjänä menestymisessä on elintärkeää; 1. Tee sellaista, jota sydämessäsi pidät hyvänä. 2. Pyri siinä maailmanmestariksi ja 3. ota selville mistä asiakas maksaa. Älä pidä sitä päivänselvänä.

Ja onhan siellä vielä neljäskin juttu: ALOITA!

Ehdotan, että ennen aloittamista käyt Uusyrityskeskuksessa ja osallistut vaikkapa lyhyellekin yrittäjäkurssille. Saat niistä kovasti apua alkutaipaleelle.

Vielä yksi: yrittäminen on kuin uiminen. Kukaan ei ole oppinut uimaan kirjoja lukemalla. Veteen on mentävä!

Onnea yrittäjätaipaleelle!

Olli Saikkonen, Muuraja Ky



Älä epäröi. Viestistäsi näkyy miten muutos on jo alkanut. Jos peruutat, haikailet loppuikäsi miksen silloin kokeillut. Lopputuloksella tai vaikeuksilla ei ole väliä, omien mahdollisuuksien kokeileminen on tärkeintä. Mitä on onni? Sitä, että hyödyntää omat vahvuutensa mahdollisimman täydesti.

Olen ollut yrittäjä "koko ikäni." Kymmenen vuotta sitten jäin vapaaksi kirjailijaksi. Tänäkin aamuna mietin miten hienoa on, että saan tehdä juuri sellaista mitä haluan.

Tuulta purjeisiisi,
terveisin Juha Siro



Hei Kaima! Olen tehnyt yrittäjän työtä yli 15 vuotta elämässäni. Nyt olen työtön myytyämme yrityksemme. Tuolloin väsyimme (liikaa työtä, liian vähän ihmisiä). Tunnen, että sisimmässäni olen aina yrittäjä: se on se tärkein tekijä, joka tekee yrittämisestä jopa sen ainoan oikean tavan elää. Kun itsessäsi on voimakas tarve tehdä jotain muuta, kuin mitä olet tehnyt 30 vuotta, on aika toteuttaa tuo sisäinen näky ja tarve. Olen myös yli 50-vuotias, joka haluaa toteuttaa itseään vielä juuri niillä edellytyksillä, joita itse on halunnut luoda. Sinun sisäinen "näkysi" on vahva ja sen tulee toteutua, vain sillä tavalla uskon, että saavutat myös sisäisen rauhan ja onnen. MUTTA: Ole viisas ja tee hyvä pohjatyö ennen aloittamista. Varmista totuudellisesti, että yritys tulee kannattamaan (markkinat, rahoitus ym.) muistaen käyttää hyväksesi myös neuvontaa. Vain silloin voit turvallisin mielin lähteä työllistämään itseäsi ja muita. Näillä ajatuksilla tervehdin ja kannustan sinua!

Eija



Hei, minä olin 44-vuotias perustaessani yhden hengen yrityksen 1993 pahan laman aikana. Se oli yksi elämäni isoista ja hyvistä päätöksistä. Nyt olen joutunut yrityksen ja työt lopettamaan sairauden vuoksi. Yrittäjänä on oltava 24/7 ja aina valmiina. Muista pitää ainakin kolme pientä lomajaksoa vuodessa. Älä pidä itseäsi korvaamattomana. Mieluiten lomalle pois omista nurkista. Ja ota tarpeeksi suuret vakuutukset sairautta, tapaturmia ja eläkettä varten. Minulla ei ollut sairausvakuutusta ja eläkevakuutuskin oli pieni. Sen huomaa nyt, kun oli pakko lopettaa työt. Onnea ja menestystä yrittäjyydellesi!

Lapin mummu



Hei Eija! Minä olen ollut taas 30v yrittäjä, ja voin kertoa, että vaikka siinä on paljon tärkeitä asioita, joiden päättämisestä voit vain itse tehdä ratkaisun ja olet yksin vastuussa, on se kuitenkin mielettömän palkitsevaa.

Myös se että et saa palkallisia lomia, lomaltapaluurahoja ja mahdollisesti joudut maksamaan vuokraa myös ajasta kun et ole töissä. Tarvitset samalla tavalla lomia kuin muutkin ihmiset, älä niistä luovu!

Kukaan ei sinua voi irtisanoa, eikä sanoa, mitä sinun pitää tai ei pidä tehdä. Sekin on mahtavaa.

Rohkeasti eteenpäin!

Marja








Ladataan kommentteja...
© 2014 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot