JOKELAN KOULUTRAGEDIA
Sanat jotka haluan jakaaomaisille,ystäville, luokkakavereille,ja meille kaikille.
Oli myrskyisää eilen,
niin tyyntä tänään.
Mutta kylmääkin kylmempää,
ei lämmitä tämä sää.
On mielessä epäusko
miksi kävi näin
Näin aamulla ystävän
nyt poissa on hän
Illalla sytytän kynttilän
ja ajatukseni annan
Ihan kaikille ihmisille
yhdessä surunne kannan
Jakakaamme kaikki suru tää
ja koittakaamme ymmärtää
Annetaan ihmisten surra
ja kuunnellaan
Riittää varmaan myös
vaikka vain istutaan
Hiljainen rukous
taivaaseen lähti
Syttyi sinne moni uusi
niin kirkas tähti.
Lämmöllä ajattelen
kaikkia teitä
Eilen tapahtumassa
lapsenne menettäneitä
Merru
LISÄTTY 15.11.2007
Voimia ja Jumalan siunausta kaikille jotka menetitte rakkaitanne Jokelan koulun murhenäytelmässä.
Maikki
=====================
Ei mikään voi kuolla,
ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee
ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi.
Surun kyynelten takaa nousevat
menneiden päivien kauniit muistot.
Lämmin osanottoni
Kissanainen
=====================
Suuren suuressa surussanne mukana.
Voimia kaikille.
Soikku
=====================
Osanottoni kaikille omaisille jotka menettivät läheisensä ja voimia luokkatovereille jotka menettivät ystävänsä.
Surumielinen
=====================
Toivon rauhaa omaisille
ja ystäville sekä luokka kavereille.
Päättäjille koska koulujen koko
pienenee ei, sattunut kun oli
vähempi kouluissa porukkaa sillä
enää ei riitä valvojia joka olisi tarpeen,
koululaiset tulevat suurin osin
monelta paikkakunnilta samaan kouluun.
Rikhard
=====================
"Enkelin sylissä
voi pelotta ylittää yön rajan,
jättää taakseen pimeät päivät,
kohdata Katoamattoman rauhan"
Pia Perkiö
Osanottoni Teidän kaikkien suureen suruun.
Hanna, kasiluokkalaisen ja enkeli-tytön äiti
=====================
Jumala suokoon meille Tyyneyttä hyväksyä asiat, joita emme voi muuttaa, Rohkeutta muuttaa mitkä voimme ja Viisautta erottaa nämä toisistaan.
Elää päivän kerrallaan, nauttia hetkistä ajallaan, vaikeuksien kautta rauhaan. Hyväksyä niin kuin Hän tämän vaivan maailman, kohdata sen totena eikä haaveen kautta. Luottaa, että Hän, hoitaa kaiken kun tahtoonsa mukaudun, nyt ja Hänen luonaan.
Anna mulle aamurusko, anna usko elämään
=====================
Voimia teille kaikille,
uskoa tulevaisuuteen.
Leena Haatainen
=====================
"Herra, kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään".
Anna-Mari Kaskisen sanoittaman kauniin virren sanoin menehtyneiden muistoa syvästi kunnioittaen Omaisille, koulutovereille sekä opettajille lohdutusta menetysten keskelle toivoen ja rukoillen
POSITIIVARI
=====================
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä Sinä olet minun kanssani." Ps.23.4
Sanat tuntuvat kolisevan tyhjyyttään, mutta haluan kuitenkin lausua syvimmän osanottoni kaikille läheisensä Jokelassa menettäneille.
Hepe
=====================
Osanottoni kaikille omaisensa ja ystävänsä menettäneille.
Antakaa kyynelten virrata, antakaa itkun tulla.
Antakaa sydäntä pakottaa, antakaa ajatusten satuttaa.
Suru on yllättäen kohdannut, pysähdyttänyt, mykistänyt.
Kyyneleet pesevät, itku hoitaa.
Sydän/mieli tuskan tuntee ja ajatukset tekevät surutyötä.
Surutyö on hyvästijättöä ja luopumista.
Luopumista siitä, mitä emme koskaan omistaneetkaan,
vaan saimme pitää määräajan lahjana.
On olemassa elävien maa ja poismenneiden maa ja siltana niiden välillä on rakkaus, joka jää jäljelle, jolla on merkitystä.
Kiittäen taaksepäin yhteisistä hetkistä - toivoen eteenpäin kaipauksen muuttuessa kauniiksi muistoiksi.
Äiti monien joukossa
=====================
Emme osanneet ymmärtää Pekan hätähuutoa. Myös hän oli uhri. Olkaamme armollisia toisillemme.
Oliko tämän kauhean tragedian tarkoitus avata meidän silmämme näkemään toisemme uudella tavalla. Välittämään toisistamme enemmän. Kuinka kovan hinnan jouduimme siitä maksamaan.
Vaikka suru on suunnaton, Jumalaan turvaten me tästä yhdessä selviämme.
Raija
=====================
Kaikki he olivat jonkun lapsia, äitejä. Kaikkia heitä joku rakasti ja kaipaa suunnattomasti. Ei kenessäkään paha ole syntymän hetkellä, elämä vain ei aina vie kuten toivoisi. Vaikka ei voi ymmärtää, vihalla ei silti voita mitään. Kyyneleet - nekin kuivuvat joskus, mutta muisto jää.
Jaksamista Teille kaikille!
Äiti minäkin
=====================
Rakas Taivaan Isä anna voimaa Jokelan koulun oppilaille ja heidän omaisilleen. Anna enkeleiden varjella heitä ja lohduttaa murheessaan.
Eila Anttila
=====================
Voimia teille kaikille,
uskoa tulevaisuuteen.
Leena Haatainen
=====================
Kun iäisyyden kutsu soi,
ei ihmisvoima mitään voi.
On lähdön hetki salainen,
vain Luoja yksin tietää sen.
Toivon kaikille voimaa jaksaa eteenpäin.
Kirsti
=====================
Ennaltaehkäisevästä työstä on karsittu ja nyt se näkyy näin. Ja miten se tulee näkymään jatkossa? Surullista tämä nykymaailman meno. Pelottaa kuinka nykylapsemme pärjäävät tulevaisuudessa kun vain tahtovat pelata, pelata -sosiaaliset kontaktit uupuu...
Maukori
=====================
Enkelit teitä suojelkoon, helmassaan kantakoon, siivillään murheet poistakoon, valollaan voimaa antakoon.
Niki
=====================
'Ei tunne tietänsä ihminen,
elo on hiukkanen, hetkinen,
valot, varjot vuoroin täyttää sen
kuka tietää päivänsä viimeisen.'
'Ei mustaa murhetta tummempaa
ei sydäntuskaa polttavampaa,
kuin antaa luotaan rakkaat ne,
joita etsivi aatos ainainen.'
'On vain hiljaisuutta
ja sanaton suru.'
AKH
=====================
Yksinkertaisesti minä Rakastan teitä ja rukoilen joka ilta meidän kaikkien puolesta.
Tupu
=====================
Lähdettyäsi menetys on moninkertainen. Et ole enää siinä. Ääntäsi ei voi kuulla. Sinua ei voi koskettaa. Kanssasi ei voi enää nauraa eikä edes väitellä. En enää koskaan saa nähdä sinua tässä elämässä. Se on käsittämätöntä, kestämätöntä, sietämätöntä. Se tekee voimattomaksi. Kuulen toistavani toisten mukana: "Ainakaan hänen ei tarvinnut kärsiä. Kuolema on väistämätöntä. Se kuuluu elämään."
Mutta sisältä olen hukassa kuin kotimetsään eksynyt lapsi, jonka ympäriltä kaadetaan puu toisensa jälkeen. Mikään ei tuo sinua takaisin. Mikään ei myöskään voi viedä muistoja, joita minulla on niistä päivistä ja vuosista, jolloin elimme vielä samassa maailmassa. Sinne minne menet, en minä voi sinua seurata. Lähetän sinut matkaan, käsiin, jotka ovat omiani kestävämmät, syliin, joka on kaikkia sylejä suurempi. Lähetän sinut ja kiitän, että elit.
Teksti: Anna-Mari Kaskinen
Heli
=====================
Osanottoni kaikille Jokelan koulusurman yhteydessä rakkaansa menettäneille omaisille, ystäville, luokkakavereille ja opettajille!
Helena
=====================
Toivon voimia Jokelan tragedian omaisille, ystäville, luokkatovereille ja opettajille. Kaikista eniten voimia tarvitsevat tragedian aiheuttajan vanhemmat ja veli, he eivät ole syyllisiä. Koettakaa mennä eteenpäin hitain askelin, suokaa suru itsellenne ja antakaa itsellenne anteeksi. Suru ei helpota hetkessä eikä unohdu koskaan, mutta laimenee jaksettuanne muutaman vuoden. Vaikka yrittäminen tuntuu mahdottomalta niin kuitenkin kannattaa yrittää, joskus alkaa näkyä valoa tunnelin päässä.
Päivi
=====================
Muistatko seinällä taulun huoneessa lapsuuden? Kuuletko enkelin laulun hellän ja lohdullisen?
Missä on enkelin siipi? Kadonnut jonnekin? Epäilys mieleen hiipi. Laulua kuule en.
Entä ne lapsoset? Missä? Joutuneet pimeään? Kulkevat eksyksissä hukaten määränpään?
Jumala, vieläkin meille lohtu tuo enkelin. Elämään pettyneille tie näytä takaisin.
(ANNA-MARI KASKINEN, ENKELEITÄ MATKALLESI)
"Pisara"
=====================
Lähetän täältä rakkautta, voimia ja toivoa elämään jokaisen sydämeen.
tk
LISÄTTY 13.11.2007
Haluan esittää osanottoni kaikille uhrien omaisille ja varsinkin ampujan omaisille, jotka saavat syyllisyyden tunteiden lisäksi kärsiä todellista leimautumista. Olen itse mielenterveyskuntoutujan äiti ja jotenkin osaan samaistua ampujan vanhempien osaan.
Toivottavasti saatte apua ja tilanne ajan myötä tasaantuu.
Kanervo
======================
Pekka Eric Auvisen omaisille:
Ei poikanne pahaa halunnut,
ei surua tuottaa.
Hän halusi vain pois,
hän ei jaksanut enää tätä elämää.
Anneli
======================
Voimia arkeen ja kaikesta huolimatta elämän on jatkuttava!
Nadesta
======================
Kirjoitin tämän runon 7.11.2007 illalla:
Ajattelin aamupäivällä:
Näin pimeä päivä,
tämän pimeämmäksi ei päivä
voi enää tulla.
. . .kyllä se voi. . .
Voimia kaikille, joita tapaus läheltä kosketti.
Heli Järvenpäästä
======================
Jeesus on tie totuus ja Elämä. Hän on maailman valo. Vain kuoleman voittaja voi antaa tosi lohdutusta.
Hän saakoon tulla elämääsi lohdutuksena suuressa surussa. Hän on Rakkaus. Rukoillaan yhdessä, rukous kantaa teitä surunkin läpi vähitellen.
Pirkko-mummo
======================
Osanottoni omaisille, sukulaisille, ystäville ja koulukavereille, jotka jouduitte menettämään liian aikaisin traagisella ja järkyttävällä tavalla rakkaan ihmisen.
Toivon teille tukea, lohdutusta ja voimaa taivaan Isältä, joka näytti olevan kaukana, mutta joka haluaa auttaa kun Hänen puoleensa käännymme ahdistuksen aikana.
Siunaten Maria-Leena Lapinmies
======================
Otan osaa suureen sanoin kuvaamattomaan suruunne! En voi muuta kuin olla hiljaa läsnä. Mikään sana ei korvaa suruanne poismenneestä ihmisestä. Ilon aihe on se että he ovat menneet parempaan paikkaan. VOIMIA kaikille!
Mira
======================
Enkelivaloa kaikille sureville!
Ulla-Maija
======================
Voimia suuressa surussanne teille kaikille.
"Heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen vai ei hätää heitä suojas enkeli valkosiipinen Kun tänään sinuun katson ja sua uneen tuuditan mä muista päivän leikit kuinka sua rakastan Sä olet vielä pieni ja mä oikein toivonkin että rinnalesi saisit samanlaisen enkelin Kun ryntäät maailman ruuhkan näet varjoja ja aurinkoa tee mitä teet mut älä sielullesi vahinkoa Sillä haavat nuo ei parane vaikka äiti kuinka puhaltais ja siksi toivon että enkelini sulta suojaa sais"
Tätä laulettiin tänä keväänä 20 vuotiaan poikani muistotilaisuudessa Voin kuvitella miten kovasti teihin kaikkiin koskee Lämmin myötätunnonhalaus teille kaikille
Marielina
======================
Pyydän enkeleitä kanssanne. Paljon voimia.
Mirjam
======================
Kaikki te, jotka menetitte omaisenne tai läheisenne Jokelan turmassa, olette meidän suomalaisten sydämissä ja ajatuksissa. Teille lähetetään paljon rakkautta ja voimaa, teidän kanssanne surraan hiljaa.
Koulun rehtori toimi rohkeasti, kantoi vastuun kaikista oppilaistaan, täytti elämänsä tarkoituksen viimeiseen asti.
Irene
======================
Voimia kaikille, tällä hetkellä on vaikeaa mutta olen ajatuksissani teidän tukenanne. Emme voi käsittää tapahtunutta mutta selviytyäksemme, on meidän puhuttava tapahtumasta ja tehtävä surutyötä, joka kestää pitkään.
Äippä
======================
Syvä osanottoni kaikille Jokelan koulutragedian uhrien omaisille. Kun on turva Jumalassa turvassa on paremmassa, kuin on tähti taivahalla lintu emon siiven alla.
Aila
======================
Lämpimät halaukset ja myötäelämiset Jokelan koulukeskuksen uhrien omaisille ja ystäville. Olemme kaikki teitä tukemassa omalla tavallamme, teoin, tuntein ja ajatuksin.
Pidetään toistamme huolta!
Kirkkonummelaiset vanhemmat Kirsi ja Juha sekä ala- ja yläasteelaiset lapset Teemu ja Sini
Kirsi Handolin
======================
Jää vain hiljaisuus ja suru suuri, sanaton.
Otan osaa uhrien läheisten suunnattomaan suruun ja toivotan voimia toipumisessa kaikille, jotka olivat tapahtuneessa osallisina. Olette sydämissämme! Toivottavasti nyt Suomessa syntyy uusi, oikeanlainen yhteisöllisyys, ettei tällainen elämien tuhlaus toistuisi.
Sari
======================
Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä Sinä olet minun kanssani. Ps.23:4
Lämmin osanottoni ja paljon, paljon voimia kaikille läheisensä menettäneille!
Helena
======================
Vieläkin, muutama päivä tapahtumasta, on tosi vaikeaa sanoa mitään. Myötäeläen olen seurannut tilannetta. Tuskanne on suuri. Ajatuksissani olen koittanut lohduttaa. Elämä jatkuu. Lohduttakaa toisianne kun näette ja tukekaa muita perheenne jäseniä ja ystäviä. Voimia toivon kaikille.
Satu XL
======================
Syvä osanottoni uhrien omaisille sekä Pekan vanhemmille. Surunne on suuri ja musta - matka pitkä, mutta jonain päivänä tunnette rakkaanne lähellänne ja jaksatte kiittää yhteisistä vuosista. Suru ei häviä koskaan sen kanssa vain oppii elämään. Rukoilen Tanja enkeliäni kantamaan Teitä, kun itse ette jaksa. Antakaa surulle aikaa.
Äiti joka on menettänyt 19 v tyttären onnettomuudessa 9 vuotta sitten
======================
Toivon kaikille voimia jaksaa eteenpäin. Teitä kaikkia seuraa suuri määrä rukouksia, avunpyyntöjä ja toivomuksia paremmasta päivästä. Suremme kanssanne. Minä halaan jokaista kärsivää ja pyydän teille lohdutusta.
- Marita -
======================
Rakkaus ylittää kaikki rajat.
Suureen suruun sydämessänne toivon lohtua, voimia ja jaksamista.
- Jatta -
======================
Voimia suruun kaikille uhrien omaisille, myös ampujan perheelle.
Seija
======================
Voimia teille kaikille! Suru helpottaa aikanaan, kauniit muistot jäävät sydämiin!
Sirpale
======================
Vielä tänäkin aamuna oli vaikeaa lähettää oma lapsi kouluun, halata ja toivottaa hyvää koulupäivää. Sydämessä suuri ilo siitä, että omat rakkaat ovat hengissä ja läsnä ja toisaalta suuri suru siitä, että Jokelassa lapsensa menettäneet vanhemmat eivät saa enää lastansa halata. Uhrien omaisten tuskan suuruutta ei pysty käsittämään.
Osanottomme uhrien omaisille ja paljon voimia menehtyneiden oppilaiden, rehtorin, terveydenhoitajan ja ampujan perheille.
Tiiti perheineen
======================
Toivon sydämestäni paljon voimia silloinkin, kun on kulunut kuukausi ja kaksi ja enemmän. Kun sinusta tuntuu, että olet jo jaksanut näin paljon ja näin kauan, nyt saisi jo elämä palata ennalleen, kuin unesta herätä. Eikä se kuitenkaan koskaan palaa ennalleen ja sen surun kanssa joutuu elämään lopun ikäänsä.
Se suru tulee kuitenkin joskus kaveriksi: pehmeäksi, helläksi, muistoksi ja kiitollisuudeksi ihanista yhteisistä hetkistä. Olet ihminen, joka näkee tästä eteenpäin asioita toisin ja ilokin tulee joskus. Ei vielä, mutta jonain päivänä saatat säikähtää omaa nauruasi ja se sekä naurattaa että itkettää.
Tällä hetkellä sinun ei tarvitse välittää muusta maailmasta, kunhan selviät tämän päivän arjesta itsesi ja läheistesi kanssa. Nyt vain tämä päivä. Vasta huomenna huominen... VOIMIA SINULLE!
Perhonen
======================
Ainoastaan sen, olen koko sydämelläni mukana teidän surussa ja toivon teille kaikille voimia jatkaa omaa elämää.
Arja
======================
Tässä synkimmän surun keskellä
kohdistan katseeni tulevaisuuteen.
Kahdella pienellä lapsella on elämä edessä,
mutta ilman äitiä.
Perustaisiko joku lapsille rahaston.
Yritykset ja yksityiset voisivat joulutervehdysten sijaan
tai osalla niistä kerryttää rahastoa.
Haluan myös esittää suruvalittelut
kaikkien uhrien omaisille ja muille läheisille.
Anne
======================
Haluan esittää osanottoni kaikille uhrien omaisille ja varsinkin ampujan omaisille, jotka saavat syyllisyyden tunteiden lisäksi kärsiä todellista leimautumista. Olen itse mielenterveyskuntoutujan äiti ja jotenkin osaan samaistua ampujan vanhempien osaan.
Toivottavasti saatte apua ja tilanne ajan myötä tasaantuu.
Kanervo
======================
Minäkin menetin poikani äkillisesti 17-vuotiaana. Alkuun tuntui, ettei lohdutusta ole mistään. Ajattelin, etten jaksa seuraavaan päivään hengissä, mutta seuraava päivä tuli ja nyt on kulunut vuosia. Vasta myöhemmin luin ihmisten lähettämiä lohdutuksen sanoja. Joku kirjoitti, kun katkerana kyselin miksi: "Jumala tietää miksi".
Eräs Äiti
======================
Vain aika antaa tilaa käsittää vain aika palauttaa tilaa
Hilse55
======================
Uskoa tulevaan ja voimia tähän päivään. Erikoisesti Pekan omaisille, joilla on kaksinkertainen suru toivon rakastavia ja myötäeläviä lähimmäisiä rinnalle. Olemme kaikki syyllisiä.
Marjatta
======================
Aika tekee tehtävän - mihin järki ei pysty...
Lämmin halaus kaikille rakkaansa menettäneille
Marja Savosta
======================
Sain edellisenä päivänä tietää, että joudun syöpäleikkaukseen. Oma hätä kutistui teidän menetyksenne rinnalla: minulla on toivo paremmasta, te ette saa läheisiänne takaisin.
Olen tuntenut, miten minua kannatellaan näinä päivinä. Toivon teidän tuntevan sen saman; valtava määrä ihmisiä haluaa lähettää teille voimia. Minä myös.
Kanssakulkija
======================
Aika ei pysähdy.
Ja se on suuri siunaus
ja lohdutus sille,
joka vaikeuksissa kamppailee.
(Maria Jotuni)
Raili-Kaarina
======================
Silloin kun elämä kaikkein kipeimmin koskettaa, on ylitsekäymättömän vaikea ajatella, että siitä seuraisi mitään hyvää.
Mutta kuitenkin, joskus vasta vuosien päästä, voi huomata että kaikella on sittenkin ollut tarkoitus.
Voimia ja siunausta omaisensa menettäneille. Lohduttakoon teitä muistot yhteisistä hetkistä rakkaittenne kanssa.
Voimia myös Pekan omaisille. Me kasvatamme lapsiamme, mutta emme voi aina varjella heitä astumasta varjoihin. Voimme vain toivoa.
Sävel Tuulesta
======================
Lämmin osanottoni kaikille.
Voimia joka päivään.
Sanaton
======================
Otamme osaan suureen suruunne. Muistamme jokaista teitä rukouksissamme. Voimia teille!
Valtosen perhe Järvenpäästä
======================
Voimia ja siunausta teille kaikille.
Myötäeläen surussanne
======================
Rakas taivaan Isä...auta ymmärtämään - miksi näin kävi?
Annikki
======================
Haluaisin lähettää toivoa. Jälleennäkemisen toivoa lapsensa ja omaisensa menettäneille perheenjäsenille, ystäville ja sukulaisille. Toivoa sydämen rauhasta niille, jotka joutuivat näkemään sen kaiken - koululaisille, opettajille, poliiseille, terveydenhoitoalan henkilöstölle. Ja meille kaikille muillekin.
Monikaan ei tällä hetkellä varmasti jaksa ajatella eikä varsinkaan hyväksyä, että kaikella on aina tarkoituksensa. Jumalan tiet ovat tutkimattomat, mutta Hänen tahtonsa on aina lopulta hyvä. Usein kaikista viattomimmat joutuvat kärsimään, että heräisimme. Olisi ehkä helpompi hyväksyä vastaavanlainen murhenäytelmä vaikka pedofiilien keskuudessa vankilassa, vaikka Jumalan kasvojen edessä jokainen meistä on yhtä arvokas.
Nyt se tapahtui koulussa. Toivon ja rukoilen, että me ihmiset muuttuisimme tämän seurauksena, että uskaltaisimme rakastaa toisiamme yli perherajojen - ja varsinkin niiden rajojen sisällä. Millään muulla ei varmaan lopulta ole merkitystä kuin sillä, kuinka paljon rakastamme.
Lopuksi haluan lähettää toivoa virren 600 sanoin:
1.
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
2.
Jos ahdistuksen tie on edessämme,
myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käsiin elämämme.
Hän itse meille rauhan valmistaa.
3.
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!
4.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.
5.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.
RM
======================
Sanaton Osanottoni kaikille onnettomuudesta kärsineille!
Maikukka
======================
Osanottoni kaikille omaisensa ja ystävänsä menettäneille. Paljon voimia myös Pekka-Eric Auvisen perheelle.
Minna
======================
Lämmin osanottoni uhrien omaisille ja ystäville.
Reetta
======================
Surun henkäyksessä - toivon kaikille voimia - olemme yhdessä.
Anniina
======================
Suru on sanaton.
Äiti 54v
======================
Osanottoni Jokelassa läheisensä menettäneille! Sanoin en suruanne saata poistaa, mutta sydämestäni toivon teille voimia ja jaksamista!
Tarja
======================
Murhe nyt sydämet täyttää. Ei ymmärtää voi, miksi luotamme läheinen vietiin. Jumala lohdutuksen suokoon juuri Sinulle.
Lämpimin ajatuksin, myötäeläen!
Äiti ja 12 v. tytär
======================
Oma isäni kuoli vain viisi päivää ennen Jokelan tapahtumia, joten voimia meille kaikille jaksaa eteenpäin.
Mina
======================
Kaikille omaisille, myös tekijän, syvä osanotto. Yrittäkää jaksaa ja saada elämä kulkemaan eteenpäin, vaikka se nyt teitä kovalla kädellä koittelikin! Voimia!
Taku
======================
Olette ajatuksissa. Voimia ja jaksamista.
Carita
======================
Lumivaippa valkoinen,
peittää maan vielä lämpöisen.
Niin äkkiä luotamme lähdit,
ennen kuin syksyn viimeinen lehti
puusta maahan ehti.
Olit nuori, kuin kevään ensimmäinen perhonen.
Lensit matkan lyhyen,
mutta kauniin kuin kesän kukkanen.
Lunta lisää hiljaa sataa,
suljen oven ja tiedän,
sen vielä avaat.
Voimia ja jaksamista teille kaikille. Ehkä joku päivä ihmismieli voi tämän ymmärtää.
Sanna
======================
Olen ajatellut paljon menehtyneiden perheitä ja myös surmaajan perhettä, joka kärsii yhtä lailla. Toivon, ettei heitä syytettäisi ja että he saisivat asua ja kulkea rauhassa. Heillä on tosi rankkaa ja ihmiset ovat julmia.
======================
Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin jotka eivät lyö. Hellästi rutistan jokaista surevaa, myös Pekan vanhempia. Vaikkei silmät vielä nähdä saata tuskakin on toivon kasvumaata.
Lapsensa menettänyt
======================
Taivaan Isä, siunaa kaikkia rakkaansa menettäneitä, kanna heitä joka hetki niin kauan kuin surua riittää. Anna heille lempeä lohtusi ja ehdoton armosi. Et murtunutta ruokoa muserra, et hiipuvaa liekkiä sammuta, vaan otat syliisi.
Siunaa kaikkia suomen lapsia, pieniä ja isompia koululaisia, nuoria ja aikuisuuden alussa olevia. Kaikkia heitä, surevia, hämmentyneitä ja pelkääviä, omat pelkonsa aikuisten surun edessä piilottavia. Auta meitä aikuisia heistä jokainen näkemään, heitä lohduttamaan ja tukemaan, kuulemaan ja tuomaan heille läheisyydellämme turvaa ja luottamusta tulevaan. Auta meitä jokaista (minua erityisesti...) kiireistämme luopumaan, pysähtymään, rauhoittumaan ja antamaan heille rakkautta, aikaa ja lähellä oloa. Tänään ja huomenna - joka päivä.
Yksi äideistä, joka jakaa samaa surua
======================
Kun menettää jotakin rakasta, surun jälkeen voi tulla ilo siitä mitä vielä on jäljellä, ja se voi tuntua arvokkaammalta.
Lämpimin ajatuksin ja osaa ottaen suureen suruunne.
Erja
======================
Olen menettänyt kaksi veljeä ja sisaren jo ennen kuin täytin 40, kaksi heistä lapsuudessa, nuoruudessa. Surua harjoitellut. En silti löydä sanoja. Suurin lohtuni on ollut Sanassa ja tietysti rakastavissa lähimmäisissä. Suuri apu oli myös siitä että annoin itselleni luvan nauraa, löytää huumoria niin usein kuin vain vähänkään nauratti. Itkua riitti, julki tai salassa. Ei tarvinnut alleviivata surua toisten ihmisten takia. Avaan taas Raamatun ja silmiini osuu ensimmäiseksi Jeesuksen sanat Joh 14:11
Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut.
Teille kaikille rukouksissa siunausta pyytäen
Heidi Rajamäki, Espoo
======================
On kauheata kun nuorten ihmisten elämän saa tällaisen traagisen lopun! Toivottavasti tästä kauheasta tulee jotain hyvää kuitenkin, kuten että ihmiset oppisivat rakastamaan, auttamaan ja olemaan ystäviä koska mehän olemme kaikki samaa tähtimassaa, me olemme ihmisiä jotka olemme kaikki sukua toistemme kanssa.
Pirjo Harjutsalo
======================
Haluan sanoa teille omaisille, että teillä on suru, joka on mittaamaton ja raskas kantaa. Te tiedätte, että ilman sanojakin ja kirjoitettua tekstiä teitä ajattelee hyvin monet ihmiset, joita ette koskaan muutenkaan tapaa tai tiedä heistä mitään. Asun itse Ruotsissa ja tiedän, miten paljon se on koskettanut meitä täällä asuvia suomalaisia ja myös ruotsalaisia. Te ette ole yksin surussanne, mutta kaikki raskas kaipuu, ikävä ja sanomaton tuska on laskeutunut teidän kannettavaksi.
Ajattelen teitä joka päivä.
Anneli 57 v. Itsekin äiti ja mummu 8-vuotiaalle Linn Alexandaralle.
======================
Jokelaan sureville puolisoille, vanhemmille, sisaruksille, isovanhemmille, ystäville - voimia surun keskellä. Myös Pekan vanhemmille ja veljelle sekä läheisille voimia ja jaksamista eteenpäin.
Tuija
======================
Toivon teille voimia raskaalla tiellä, tuskaa ei mikään voi viedä pois ja sanoja on vaikeaa löytää lohdutuksen tuomiseksi. Haluan kuitenkin ilmaista osanottoni teille kaikille jotka tämän surun jaatte.
Rea
======================
Suureen suruun osaa ottaen! Silloin kun suru kohtaa ihmiset äkkiä ja näinkin julmalla tavalla ei lohdutuksen sanoja tahdo löytyä, toivon kaikille voimia suuressa surussa. Halauksella on uskomaton voima! Olette ajatuksissani ja sydämessäni uskon että aika parantaa vaikka se nyt niin vaikealta tuntuukin!
Lisbet
======================
Helena opea lämmöllä muistaen. Kaikkien omaisten surussa myötä eläen.
Oppilas n. 30 vuoden takaa HYK
======================
Pitäkää kiinni toisistanne ja tukekaa
toisianne. Yhteenkuuluvuus, yhteinen
sureminen ja siitä puhuminen auttaa
jaksamaa. Osanottoni kaikille sureville.
Repa
======================
Suru kietoutuu ympärille,
kuin usvaharso
joka tiivistyy kyyneliksi poskille.
Jonain päivänä usva haihtuu,
tilalle jää kuulas, kirkas kaipaus
ja yhdessä eletyn muisto.
Osanottoni kaikille jotka menettivät rakkaan ihmisen tässä kamalassa murhe näytelmässä.. Tämä kaikki vei minut sanattomaksi, miksi kävi näin, mikä oli tämän tarkoitus?
Voimia ja uskoa hyvää huomiseen kaikille jotka joutuivat kohtaamaan tämän kamaluuden..
muistakaa, ette ole yksin.
Enkelin sisko
======================
Elämä on matka - perille pääsemme kukin aikanamme. Muistaisinko tätä, ilman Sinua - Rakas Matka-kumppanini, joka saavut määränpäähän ennen itseäni…
Syvä osanottoni Teille surevat omaiset.
- Pirjo-
======================
Minun suruni sanaton
teidän surunne itkua täynnä
silti
kuilun tuolla puolen
tähti
usvassa
johdattamassa meitä läpi
tämän tuskan
Syvä osanottoni
ja jaksamista teille kaikille menetyksen kokeneille
Helmis
======================
Rakkaus voittaa aina vihan.
Jokainen pimeys kehittää nupun kukkaan puhkeamista varten...
Surun kautta Jumala luo jotain uutta, kaikella on tarkoituksensa.
Uskoa IHMISYYTEEN ja toivoa paremmasta - sitä Pekkakin kaipasi –
Jumalan siunausta ja voimia sureville,
erityisesti Pekan perheelle.
Myötäeläen,
Leena
======================
"Katso Jumalan teltta on ihmisten luona,
ja hän asuu heidän kanssaan, ja he ovat hänen kansojaan.
Ja Jumala itse on heidän kanssaan.
Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään,
eikä kuolemaa enää ole,
eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole.
Entiset ovat kadonneet."
Ja valtaistuimella istuva sanoi:
"Katso! Minä teen kaiken uudeksi."
Lisäksi hän sanoo:
"Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet."
(Ilm. 21: 3-5)
Marjonen
LISÄTTY 11.11.2007
Helena. Vuosia sitten olit matematiikan ja kemian opettajamme ja luokanvalvojamme hyvinkääläiskoulussa.
Olit tomera. Pärjäsit nuorten kanssa. Olit hyvä opettaja. Nyt luen, kuinka rohkea olit Jokelassa. Yritit pysäyttää tappajan, asetuit hänen tielleen aulassa.
Ei kukaan olisi voinut aavistaa, että tuo oppilas oli sillä hetkellä niin sekaisin, että ampuu häikäilemättä. Että edes sankarillinen rohkeutesi ei voisi estää tapahtumaa. Ei, kukaan ei olisi voinut aavistaa.
Helenan omaisille ja kaikkien menehtyneiden omaisille toivon jaksamista hetkestä toiseen, kunnes suru alkaa helpottaa. Jumala auttakoon teitä.
Oppilas 15 vuoden takaa
======================
Ei ole sanoja, sytytän kynttilän. Voimia kaikille joita tämä murhenäytelmä koskettaa. Itse sain hieman lohtua Tuomiokirkon tilaisuudesta 8.11.07, kiitos siitä.
PositiivariMuori
======================
Syvä osanottoni kaikille, joiden mielenrauhaa tapahtuma järkytti - yhdeksän turhaa uhria. Haluan välittää myös suuren myötätunnon osoitukseni tekijän perheelle.
Murunen
======================
Haluan ottaa osaa suureen suruunne ja toivon jaksamista suuren surun matkalla! Tekijän vanhempia tuen myös ,tiedän miltä tuntuu! Olen joskus itse kohdannut samanlaista, ollut tekijän äiti ja tiedän miltä tuntuu! Älkää syytelkö itseänne ja kasvatustanne. Asiat vain tapahtuivat noin.
SATURILA
======================
Eivät kuole he,
jotka sydämissämme elävät.
Halki varjojen, unien, vuosien,
he hiljaa säilyvät meissä.
Kun alkujärkytyksestä selvisin, alkoi mieleen nousta kiitollisuus yhteisestä ajasta, jonka sain rakkaani kanssa viettää.
Miranda, miehensä tulipalossa menettänyt
======================
Taivas on paikka jossa ei tunneta nälkää, kylmää tai surua.
Tällä hetkellä kyllä tuntuu, että jumalaa ei ole olemassa, mutta suuressa surussa voimme lohduttautua sillä, että jumala vastaanotti rakkaamme taivaan kotiin.
Mirkku
======================
Perjantaikokin sanoin:
Minä uskon tulevaan ja ihmisten perimmäiseen hyvyyteen. Muuta en osaa, enkä muulla asenteella pärjää.
Marja
======================
Kaikille omaistensa ja ystäviensä menettäneille. Haluan lähettää osanottoni näillä sanoilla.
Sinä päivänä kun huomaatte että rakkaanne onkin teidän luonanne ITSE lohduttaen ja apunsa antaen. Sinä päivänä ei teidän tarvitse tuntea että he ovat ikuisesti poissa. Koska he eivät ole. Heitä ei vain samoin näy kun ennen. Mutta heidän energiansa on kunkin omissa kodeissaan mukana. Ystäviensä seurassa kun ennenkin. Sinä päivänä kun huomaatte heidät. Sinä päivänä näette Surun kyynelten läpi ilon ja voiman mitä he teille haluaavat antaa jatkossa elämään. Sinä päivänä huomaatte. Kukaan ei olekaan lopullisesti poissa vaan "vähän" vaikeammin huomattavissa kun ennen.
Pirkko
======================
Herra, opeta meitä hyväksymään tämä epäoikeudenmukaisuus, ja elä tee meistä katkeria. Voimia, suruanne jakamassa suuri joukko suomalaisia.
Ulla, kolmen tyttären äiti
======================
Et tarvitse rohkeutta silloin kun maailmasi romahtaa, tarvitset sitä silloin kun pala palata alat rakentamaan elämääsi uudelleen. Usko että jossain tähtien tuolla puolen rakkaimpasi kuulevat kaipauksesi ja muistot ovat teidän yhteisiä, niitä ei kukaan voi viedä.
Koulukiusattu minäkin
======================
Tämän käskyn minä annan teille: Rakastakaa toisianne. Myötä elämisen mukana toivon teille kaikille voimia, myös Pekan perheelle enkeleitä kerallenne.
Hämetär
======================
VOIMIA KAIKILLE HALAUSTEN SAATTELEMANA!
Maija
======================
"Jää lähellemme, Jeesus, jää kaikkiin vaiheisiin, myös luopumiseen, lähtöön, suruihin suurimpiin. Vain sinä, Herra, kannat ja meidän kasvaa annat armosi turvissa. " (Virsi 464:4)
Kantakaamme yhdessä tätä taakkaa,
auttakaamme toisiamme,
olkaamme hiljaa, mutta kuunnelkaamme,
kuinka suru puhuu meille hiljaisuudessa.
Älkäämme jättäkö ketään yksin, olkaamme lähellä.
Rakastakaamme toinen toistamme.
Suljen rukouksin sydämeeni kaikki teidät, joilla suru on suurin, mutta myös kaikki, joita suru suuresti koskettaa.
Marjukka
======================
12-vuotias poikani kysyi: Äiti, joutuiko tuo Pekka nyt sitten sinne helvettiin? Vastasin hänelle hiljaa, ettei joutunut ja kerroin hänelle Jumalan armosta, myös viimeisellä tuomiolla.
Armosta osallisina siunatkoon Jumala niin uhrit kuin Pekankin! Jumalan hellää huolenpitoa kaikille sureville erityisesti läheisille.
Aila
======================
Mikään ei kuollut, ei kukat, ei tuuli, ei tuokio rakkauden...
Kahden pienen koululaisen äitinä haluan toivoa voimia niin uhrien omaisille, kuin myös tekijän omaisille. Te tarvitsette nyt kaikkien tuen ja ajatukset. Ja jokainen meistä varmaan toivoisi, että pystyisi tekemään enemmän!
Seikku
======================
Ei niin pitkää pimeää yötä ettei aamu koita, ei niin pitkää surua ettei ilo voita.
Osanottoni kaikille ketä Jokelan tapahtumat koskettaa.
Tuikku
======================
Elämällä on jokin tarkoitus jos siitä on hyötyä jollekulle toiselle.
Pollarin Pentti
======================
Voimia Teille kaikille tyttäreni iltarukousta mukaillen:
Rakas Jumala taivahasta
katsot (nimesi) pientä lasta.
(nimesi) suojaksi enkeli laita,
jaksamisen voimilla hänen elämän reppunsa täytä.
Seiskaluokkalaisen äiti
======================
Antakaa perheiden surra rauhassa, mutta olkaa läsnä - älkää itseänne varten tai uteliaisuuttanne - vaan surijaa varten, antakaa tukenne.
Muistetaan, että Auvisen perheen suru on myös suunnaton, heidän oma ihana lapsensa on poissa. Lisäksi vielä ymmärrettävänä se mitä omassa lapsessa on tapahtunut ennen tätä traagista päivää.
Halataan ja pidetään läheisyys myös meidän omien murkkujen ja aikuistuvien lasten kanssa. Pyydetään syliin vielä vaikka eivät syliin meinaa mahtuakaan!
Neljän lapsen äiti
======================
Tämä kauhea tapahtuma järkyttää meitä kaikkia, mutta on muistettava myös se että jokainen meistä lähtee. Joskus monet ovat varmasti vihaisia siitä että niin monia viattomia ihmisiä kuolee mutta asiaa on ajateltava myös toiselta kannalta. voimia läheisille.
<3hetu
======================
Ei huominen tuo heitä takaisin, eikä tuo heitä takaisin vihakaan, katkeruudesta puhumattakaan. Suruaika on pitkä, mutta aika arpeuttaa syvimmätkin haavat, kunhan annatte sille tilaisuuden. Onni ja onnellisuus on teitä odottamassa, kunhan olette niille valmiit taas itsenne luovuttamaan.
Muistakaa, että teillä on edelleen lähellä ihmisiä, jotka rakastavat ja välittävät teistä, joten älkää haudatko itseänne suruun ja muistoihin, vaan käyttäkää voimaa joka löytyy muilta, vaikka sitä ei juuri nyt teillä olekaan. Muistakaa myös niitä, jotka ovat läheisimpiä edelleen teille, sillä he vieläkin tarvitsevat teitä, kaikesta tästä huolimatta! Voimia jaksamiseen!
Jousimies76
======================
Olette tärkeitä ihmisiä kaikki. Rakastan Teitä kaikkia koko sydämestäni.
Leena
======================
Tuntuu että sanat juuttuu kurkkuun kun ajattelen vainajien isää ja äitiä ja omaisia. Tiedän suru on myös sanaton -- ainakin aluksi. Olen itse menettänyt lapseni yllättäen. En osaa muuta kirjoittaa. Jokainen surumuoto on henkilökohtainen.
Anja Viitanen
======================
Jokelan koulusurmat!
Ikäviä uutisia eilen televisiosta kuultiin,
kun Suomea sivistysvaltioksi luultiin.
Kahdeksan ihmistä eilen turhaan kuoli
ja monessa kodissa on vieläkin kova huoli.
Yksi poika oli mielestään ylivertainen jumala
ja hänellä päässä oli muutakin kuin humala.
Aseen kanssa hän koulullensa meni
ja monta murhaa siellä sitten teki.
Mikä tällaisia tekoja oikein kirvoittaa
ja miten niistä voisi ajatukset irrottaa?
Kysymyksiä kyllä jälkikäteen piisaa,
kouluissa vielä kiusataan myös Liisaa.
Mallia toimiin jostakin otetaan
ja nettiäkin siihen sotketaan.
Kai välttää tuollaisia asioita vois,
jos väkivalta olisi kaduilta pois.
Televisiossa paljon soopaa tarjotaan,
kun väkivaltaa sieltä iltaisin katsotaan.
Katsojalla olisi tässä myös valinnan valta,
voi katsoa ohjelmaa toiselta kanavalta.
Roomassakin kansalle huvia annettiin
kun kristittyjä areenoilla leijonille syötettiin.
Leipää ja sirkushuveja silloin tarjottiin
ja kansaa siten tyytyväisenä pidettiin.
Historian lukeminen on kiehtovaa
ja sieltä olisi paljon opittavaa.
Virheistähän ihminen yleensä oppii,
mutta mitenkähän se tähän soppii.
USA:sta liikaa mallia meilläkin haetaan
kun sitä valtiona Suomessakin ihaillaan.
USA kuvittelee olevansa maailman poliisi,
vaikka Bush taitaa olla melkoinen noviisi.
Irakissa kovasti rauhaa hierotaan,
kun sitä asevoimin siihen ajetaan.
Pommit siellä päivittäin paukkuu
ja koirat siellä taitaa perään haukkuu.
Väkivaltaa myös uutisissa usein tarjotaan
ja iltapäivälehdet ovat raakuutta tulvillaan.
Miten lapsia voisi tällaiselta suojella
siinä täytyy ajatella asioita huolella.
Koulukiusaamiseen täytyy ajoissa puuttua,
ettei kiusattava ehdi murhaajaksi muuttua.
Tällaisia ajatuksia mieleeni tänään tuli
ja surmattujen vanhemmille sydämeni suli.
Tuollaisia tekoja ei mikään oikeuta,
mutta ei tämä asiaa muuksi muuta.
Tapahtuma oli todella pirullinen
ja olen tästä myös hyvin surullinen.
Lapsia ja nuoria pitäisi aikuisten tukea,
ettei tarvitsisi lehdistä tällaisia asioita lukea.
Määrärahoja nuorten toiminnasta vähennetään
ja sillä tavoinko rahaa muka säästetään?
Make love,
not war.
Rakastakaa,
älkää sotiko.
Osanottoni suruunne.
Terveisin,
Matti Suominen, Helsingistä
2 lapsen isä ja 3 lapsenlapsen vaari
======================
Näin yöllä unessa näyn sellaisen, että Jeesuksen kanssa rannalla astelen. Luoja näytti hiekassa kuvina sen, millainen elo on ollut tään ihmisen. Koko eloni kaari oli piirretty hiekkaan, sen siitä lukea sain, ja silloin huomasin, kuinka hiekassa astui kahdet jäljet, rinnakkain. Toiset jäljet olivat omani, heti toisia tuntenut en, mutta silloin ääni taivaasta kuiskas, ne jäljet on Jeesuksen.
Koko eloni hiekassa nähdä sain, yksi asia silti mua vaivasi vain, yhdet jäljet näkyivät kohdissa niissä, missä elämän myrskyt painoi ja missä elämän raskaat aatokset mun sieluani kaivoi. Katsoin ylös pilvihin ja kysyin Luojaltain; miksi häipyvät välillä jälkeni mun ja hiekassa näkyi vain jälkesi sun?
Minä lupasin kerran Luojallein, että kuljen hänen rinnallaan ain, miksi kuitenkin rannan hiekassa, niin usein on jäljet yhdet vain.
Tähän Jeesukselta heti kuitenkin, vastauksen sain: "Rakas lapsonen, rakkaus sielussain soi, sua koskaan en yksin jättää mä voi! Yhdet jäljet hiekassa kertovat siitä,että ihmisen voimat ei aina riitä, ja siks käsillään sua kantaa mä sain, jolloin hiekkaan jäi yhdet jäljet vain. (Tuntematon kirjoittaja)
Lämmöllä osaa ottaen Jokelan ihmisten suruun ja hätään.
Nina
======================
Pyytäisin teitä kaikkia lähettämään osanottonanne tänne Tuusulaan synkän surupilven keskelle; valoa, rakkautta, voimaa ja siunausta.
Marita
======================
Lämmin osanottoni kaikille, joita murhenäytelmä kipeästi kosketti!
Tänään sanat tuntuvat menettäneen merkityksensä eivätkä ne varmaan tavoita niitä, jotka kamppailevat surun syöverissä.
Sen sijaan mielestäni tänään voimme vaikuttaa parhaiten katsomalla ympärillemme ja helpottamalla ja valaisemalla niiden elämää, jotka ovat meidän lähellämme. Annetaan heidän tietää, että heistä välitetään.
Pieni liekki
======================
Tämä suru yhdistää kaikkia meitä
kun kuljemme maailman valtateitä
Mihin polkumme tänään tai huomenna johtaa
toivottavasti tiemme silloin kohtaa
Voimme lohdutusta toisillemme antaa
osan raskaasta taakasta tai ilosta kantaa
Elän kanssasi tässä juuri nyt
kun elämä on liian monelta päättynyt
Itke suru pois olkaani vasten
muista tulevaisuus on kuitenkin meidän lasten
Juha
======================
Koskaan ei tiedä, milloin näet läheisesi viimeisen kerran. Tämän todisti tuo torstaipäivä. Sitä ei tiennyt vanhemmat, omaiset, luokkatoverit, ystävät ja opettajat.
Turhaan kuolivat kaikki, mutta jossittelu tekemisistä ja tekemättä jättämisistä ei enää auta. Nyt auttaa läheisten ja kaukaisten henkilöiden tuki ja myötätunto.
Itsestänikin abiturientin äitinä tuntuu pahalta ajatellen myötätuntoisesti kaikkia osapuolia.
Siksi toivotankin jaksamista kaikille.
Itsekin läheisiä menettänyt
======================
Osanotto suruun! Valtava tuska on tapahtuneen takia ollut minussakin läsnä, välillä en ole kuin itkenyt ja olut hiljaa, miettinyt sitä kuinka moneen tämä sattuu ja julmasti. En itse voi kuin rukoilla ja toivoa jokaiselle voimia.
Riikka
======================
Illalla sytytän kynttilän,
katse kohoaa taivaalle.
Miksi näin tapahtui?
Aina emme ymmärrä mutta kiitos
Jeesus että sinä otat tykösi.
Tuolla taivaalla syttyi monta
kirkasta tähteä jotka ovat
meitä muistuttamassa järkyt-
tävästä tragediasta.
Osanottoni omaisille!
Kyynel
======================
Syvimmät pahoitteluni kaikille uhrien vanhemmille, sisaruksille ja muuten ystäville. Myös Pekan vanhemmille...
Myöskin äiti
======================
Lohtua ja lämpöä jokaiselle surua koskettaneelle. Yhdessä eteenpäin jatkaen. Välitetään toisistamme ja annetaan lapsillemme läheisyyttä ja turvaa! Meistä ihan jokainen tarvitsee, toistemme turvaa!
Halauksin!
**Markit**
======================
Juuri tänään sanoja on vaikea löytää. Suurin suru on sanaton. Mutta puhuminen on parasta. Niin kauan kuin itsellä on tarve puhua eli pohtia asiaa, käydä läpi käsittämätöntä, äkillisesti tapahtunutta tragediaa. Kunhan löytää ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella.
Moneenkin kertaan samat sanat ja tunteet, jotka ajan kuluessa saa jonkinmoiseen järjestykseen sielun syvimmissä lokeroissa. Jaksamista kaikille, luoja armahtakoon!
Seijukka
======================
Eilinen järkytti meitä kaikkia. Voin vain kuvitella sitä surua, joka on kohdannut monia perheitä. Voimme kaikki ottaa osaa heidän suruunsa omalta osaltamme ja omalla tavallamme.
Asuimme Amerikassa kun 11.9. tapahtui. Haluan kertoa sinulle viisaita ajatuksia, jotka auttoivat minua silloin jaksamaan. En muista kenen ne olivat eikä sillä ole edes merkitystä. Kun keskitymme terroriteon tekijään ja vatvomme motiiveja, jotka eivät ehkä koskaan selviä, annamme hänen voittaa. Hän halusi aiheuttaa kauhua, pelkoa ja kammoa sekä saada mahdollisimman paljon huomiota.
Mitä enemmän luemme, katsomme ja kuuntelemme uutisia hänestä ja mitä enemmän puhumme hänestä, sitä enemmän hänen toiveensa toteutuu. Voimme kääntää hänen ideologialleen selkämme. Minä uskon välittämiseen ja rakkauteen. Vahvistamalla hyvää, voimme osaltamme tehdä maailmasta paremman paikan. Sen sijaan, että annamme terroristeille huomiota annetaan sitä niille, jotka ovat meille tärkeitä ja jotka meitä tarvitsevat. Pysähdytään hetkeksi miettimään hyviä asioita elämässämme. Kerrotaan mahdollisimman monelle, kuinka paljon heistä välitämme ja tehdään sovinto suhteissa, joissa on ollut riitaa.
Lämpimin terveisin,
Tuire
======================
Laurea-ammattikorkeakoulun rehtorin tiedotteesta ote:
”Oppilaitospastori Jukka - Mikko Karjalainen on antanut meille käyttöön seuraavat sanat kansakunnan yhteisen murheen johdosta:
Me vaellamme täällä kauniissa maassa
ja vaellamme pimeässä laaksossa.
Harvat ovat ilomme, monet murheemme
moni on poistunut joukostamme
niinkuin jokainen poistuu kerran.
Moni meistä kaipaa läheistään.
moni lähintään,
moni kohottaa huultensa pyynnön
ja sydämensä rukouksen
"Anna heille rauha,
anna hänelle rauha."
Samaa me pyydämme itsellemme
samaa jokaiselle tällä ja tuolla puolen virran:
jokaiselle joka vaeltaa kanssamme,
jonka sydän lyö
tai juuri vaikenee.
Tai, jonka sydän juuri nyt alkaa sykintänsä.”
(Lassi Nummi, Requiem 1990, Otava.)
Anders Blomberg
Vapaaehtoinen…
======================
Tapaus oli pelottava ja lopputulos traaginen.
Pahalta tuntui tänään lukea, että tekijän vanhempia on uhattu. Voisitko todella kuvitella että he olisivat enää voineet mitään tapahtuneelle - edes estää sitä. Niin paljon syviä vakavia aineksia on ollut sen toteuttamisessa, että ei siihen aikuiset eivätkä ainakaan vanhemmat ole kyennet puuttumaan. Kaikki vanhemmat tekevät oman parhaansa lastensa eteen - myös he. Voimme vain miettiä mitä yhteiskunnassamme, kouluissa, perheissä tulisi tehdä ettei tule uutta Jokelaa.
Lähetän syvän osanottoni ja jaksamisen toivotukseni kaikille osallisten läheisille unohtamatta tekijän perhettä.
Allu
======================
Sydän seisahtunut,
sydän järkkynyt,
mutta älä uskoas heitä.
Jumalan polut on arvaamattomat,
mutta älä uskoas peitä.
Calla
======================
HILJAA
Hiljaa, ystävät, hiljaa
siellä vaeltakaa,
missä suru ja murhe
portille kolkuttaa,
missä taakkojen alle
uupuvat sydämet,
missä itkien käyvät
vaivatut ihmiset!
Ken on tuskien tuttu,
kyllä hän tietävi sen:
siipehen satutettu
arka on lintunen.
Yhtä se toivoo, pyytää:
paikka jos pieni ois,
minne tuulilta maailman
turvaan paeta vois.
Älkää ankarin käsin
sattuko sydämeen,
jonka harpuissa soivat
sävelet särkyneen.
Jollet sä ruokoa maasta
korjata turvaan vois,
jätä se Mestarin huomaan,
väisty vaieten pois!
Ei ole helppoa kantaa
ristiä ihmisen.
Työläs on kuormien alla
kulkea nauraen.
Siksi, ystävät, hiljaa
siellä vaeltakaa,
missä elämän murhe
portille kolkuttaa!
(Vilho Rantanen.)
Esko
======================
Pyydetään yhdessä enkeleitä tukemaan ja lohduttamaan kaikkia surevia. Sytytetään muistokynttilä tänäkin iltana. Voimia tähän hetkeen ja huomiseen,
Marja
======================
"Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin"
(M. Bäckström)
Lämmin osanotto uhrien läheisille ja voimia kovasti kaikille, joita asia on koskettanut...
Myötä eläen
======================
Elämä kulkee joskus oudoille poluille ja yllättäviä tekoja tulee vastaan. Niiden vastaanottamiseen ei voi valmistautua. Ja niin se on hyväkin, silloin saamme mahdollisuuden nauttia jokaisesta päivästä ja jokaisesta kohtaamastamme ihmisestä.
Surun ja menetyksen kohdatessa tarvitsemme turvallisia ihmisiä lähellemme, tarvitsemme aikaa ja tilaa surra, lohduttajaa joka välittää, on läsnä ja tarjoaa olkapään. Rakkaat ihmiset ja mukavat hetket elämässämme voimme aina pitää mielissämme ja sydämissämme. Voimme aina tarttua ja turvata niihin hetkiin ja mielikuviin, ja ponnistella niiden voimin eteenpäin. Silloinkin kun on kaikkein vaikeinta. Jotta jaksaisimme pahimman yli, tarvitsemme tukea ja läsnäolijaa.
Sitä ja paljon rakkautta toivon kaikille Teille, joita Jokelan tragedia kosketti liian syvältä ja haavoittavasti. Voimia parantaa haavat ja uskoa elämään, ja nauttia niistä ihmisistä joita ympärillänne on.
Päivi
======================
Lapsen menetys, itsessään jo niin hirvittävän surullista. Miten jatkaa elämää kun menettää lapsensa toisen ihmisen käden kautta?
Olen niin pahoillani, olen niin vihainen ja niin hämmentynyt...
Miten kasvatan omat lapseni pärjäämään tässä maailmassa?
Surussa myötäeläen!
Heidi
======================
Haluan ilmaista vilpittömän osanottoni omaisille ja uhreille - kaikille... Se mitä Tuusulassa on tapahtunut, on todella järkyttävä!
Toivon enkeleitä kaikille rinnalle kulkemaan näinä vaikeina päivinä ja myöhemminkin elämässä. Toivon heille kaikille voimia jaksamaan elämässä eteenpäin.
Toivon, että työt koulussa saa itse kullakin jatkua turvallisissa olosuhteissa tulevaisuudessa. Toivon, että näin ei enää ikinä tapahtuisi missään! Se mitä on tapahtunut on todella sairasta - todella sairaan ihmisen tekosia. Ei hyväksyttävää tai ihannoitavaa ollenkaan!
Tytsy
======================
Haluan sanoa kaikille läheisille ihmisilleni, että he ovat minulle tärkeitä ja kiitän siitä yhteisestä matkasta, jonka olemme saaneet yhdessä kulkea.
Anneli Koivunen
======================
"...ei se oo ihmisess´. Se on Korkeemmas kädess´..." tähän tapaan vääpeli sanoi Tuntemattomassa, kun yritti rauhoitella pelästynyttä hevostaan tykistökeskityksessä. Tämä nousi mieleeni, kun kuulin naisrehtorin viimeisistä hetkistä. Molempien maallisen matkan lopussa oli jotain samanlaista.
Tällainen on hirveää kenen kohdalle se sattuukin. Me jotka kuulimme uutisista, voimme kuvitella tuon kaiken kauheuden. - Te jotka menetitte omaisenne ja te jotka itse paikalla jouduitte pelkäämään, TIEDÄTTE mitä se on.
Voimia teille kaikille!
Yksi keino päästä eteenpäin:
Jos vain jaksatte, kun teillä on omakohtaista kokemusta, jakakaa sitä. Jakakaa keskenänne. Jakakaa myös heille, joilla tuollaista kokemusta ei ole. Jos suinkin, jakakaa myös kunnan isille ja valtakunnan päättäjille. - Tällainen jakaminen helpottaa teitä itseänne ja auttaa meitä kaikkia kehittämään yhteiskuntaamme ehkä himpun paremmaksi ja ehkä maailmaakin. (Mitä on verojen korotus toimivan mielenterveystyön rinnalla. Mitä on pienemmät palkat ja matalampi elintaso sen rinnalla että olisimme onnellisia ja tasapainoisia ja perheet eivät hajoaisi. Mitä on luopua uusien digivehkeiden hankkimisesta sen rinnalla, että tiedämme voivamme auttaa kaukaista lähimmäistä sodan keskellä. Mitä on vaatimattomampi mammona sen rinnalla, että voimme kulkea turvallisin mielin kouluun, töihin ja harrastuksiin) Ne on yhteisiä asioita. - Nyt on yhteistä surun ja tunteiden jakaminen.
Körttipappi sanoi 50-luvulla yhden suuren elämänohjeen, joka sopinee tähänkin, jotta pääsette hiljalleen eteenpäin pelosta, järkytyksestä ja murheen alhosta: "Rukoile ja tee työtä. Tee sen verran kuin pystyt, enempää ei tarvitse. Jätä loput Luojalle".
Risto
======================
Uskon että elämämme tärkein asia on se,
että joku saa meidät vakuuttuneeksi siitä,
että meillä on heille merkitystä.
Riina
======================
Voimia omaisille suureen suruunne
Tupu
======================
Tulivuori purkautuu
laava tekee tuhoaan,
poissa on rakastettu.
Ystävä lähtee, toinen jää,
vain pieni lapsi sisällämme
ei tahdo sitä ymmärtää.
Myötäeläen Hannu
======================
On todella vaikeaa löytää oikeita sanoja... Suru ja epätoivo on päällimmäisiä ajatuksia. Olen polttanut eilen ja tänään kynttilää pöydällä, kuunnellut radiosta tapahtuneesta ja itkenyt teidän omaisensa, ystävänsä, koulukaverinsa menettäneiden puolesta. Toivon teille voimaa jaksaa jatkaa elämää eteenpäin päivä kerrallaan.
Toivon myös voimia jaksamiseen Auvisen perheelle ilman syyllisyyttä.
======================
Pimeyden hetki,
Inhimillisyyden hohde
on loppunut.
Haaveet ja toiveet
ovat menneet pois.
Unelmien pilvilinnat
hajosivat.
Tasaisen tien poikki
on ilmestynyt pohjaton
kuilu.
Sininen arki katosi
yön mustan vaipan
alle.
(Edesmenneen setäni kirjoittama runo v. 1981)
Vapisevin käsin sytytän
pöydälleni pienen
kynttilän...
...ja ajattelen teitä kaikkia...
Hannele
======================
Äiti, mummo, opettaja
Syvimmät pahoitteluni kaikille uhrien vanhemmille, sisaruksille ja muuten ystäville. Myös Pekan vanhemmille...
Myöskin äiti
======================
Voimia ja jaksamista teille kaikille! Olen niin pahoillani ettei voi sanoin kuvailla!
======================
Olen joskus jostakin lukenut, että jokaisessa lähdössä on hiven kuolemaa! Ja se on niin totta! Tämän, kun muistaisi aina, kun oven sulkee, halaa ystävää, kättelee vieraampaa, heiluttaa rakkaalle jne...
Syvästi myötäeläen!
Sentti
======================
Osanottoni myös ampujapojan
perheelle. Teidänkin suru on
suuri ja sitä lisää vielä
syyllisyyden taakka.
Rukoilen puolestanne että
selviätte.
Aliisa
======================
Voimia ja siunausta kaikille, joilla on taakka sydämessään tällä hetkellä. Vain Luoja tietää päiviemme kulun. Elämä on rankkaa, niin paljon kun siihen ilon hetkiä mahtuukin. Mutta vain turvaaminen Jumalaan auttaa meitä hädän hetkellä ja päiviemme loppuun asti.
2 lapsen äiti, Etelä-Pohjanmaa
======================
Rakastakaa toisianne.
Rakastakaa itseänne.
Rakastakaa lahjaa,
jonka olemme kaikki saaneet: elämää.
Se lahja meillä jokaisella kuluu ehtoo-puolelle
ja läheisille jää silloin suunnaton suru.
Sitä lahjaa ei kellään,
ei kellään ihmisellä ole lupa ottaa meiltä pois.
Arvostakaa elämää.
Arvostakaa toisianne.
Arvostakaa itseänne.
Älkää tuottako kenellekään tuskaa tai kärsimystä.
Hyväksykää erilaisuus ihmisissä,
ilmenipä se erilaisuus miten kenelläkin.
Rakastakaa lähimmäistänne niin paljon,
että kun huomaatte hänessä poikkeavaa käytöstä;
tuhoisuutta, aggressiivisuutta - auttakaa hänet hoitoon!
Kertokaa asiasta jollekin - viekää asia yhdessä eteenpäin.
Vaikka se tuntuisi mitättömälle uhkailulle tai tuntuisi,
ettei hän tekisi mitään...
Älkää olettako asioita.
Toimikaa ajoissa,
jotta hän saa parhaan mahdollisen tuen ja avun.
Toimikaa silloin, kun se ei ole liian myöhäistä.
Meistä kuka tahansa on siihen velvollinen.
Tukekaa toisianne,
jotta elämä voi jatkua kaiken tämän jälkeen...
..Ja jotta kouluihin saataisiin se sama turvallisuuden tunne takaisin, mikä täällä Suomessa oli ennen tätä hirveää tapahtumaa.
Osanottoni vielä kerran kaikille.
Myötäelän surussanne. Raskas, syvä huokaus.
En ymmärrä, en - miksi tällaista tapahtuu?
Tytsy
======================
Sinulle ei anneta matkallasi yhtään koettelemusta,
jota et jaksaisi kantaa, vaikka toisina hetkinä
et sitä jaksa uskoakaan.
Muista, että ystävyys tarkoittaa myös niiden hetkien jakamista,
jolloin et jaksa nauraa,
hetkiä jolloin tarvitset kuuntelijaa tai toista,
jonka kanssa olla vain hiljaa.
Ajatuksissani olen kanssasi, jaan mielessäni surusi.
Arja, myös veljensä menettänyt.
======================
Rakastan sinua, kiitos olemassaolostasi.
Minä
======================
Esitän lämpimän osanottoni omaisensa menettäneille ja erityisesti vielä niille pienille lapsille menettäessänne äitinne.
Toivon jaksamista Auvisen perheelle tänä vaikeana ja raskaana aikana. Voisipa jotenkin auttaa teitä kaikkia!
Keski-Suomalainen
======================
Oodi elämälle
Taivas, kuinka kaukana nyt oletkaan, tavoitan, kurkotan, vaan en yllä. Kuinka pieni olen ja kuinka pieneksi tulen? Kerään voimia, haluan kasvaa, haluan olla vahva.
Vaikka on jo syksy, näen vielä pienen orastavan ruohon, joka kamppailee kuolemaa vastaan, linnut etsivät suojaa, anna niille voimaa.
Kuljen sumussa, näen yllättäen auringon, se elää, uskon, toivon, se elää, kuinka se muuten voisi olla noin kirkas, miten kurjalta itse sen valossa näytän.
Anna minulle voimaa, haluan kuitenkin elää, haluan auttaa jäljellä olevia. Taivas, tule lähemmäksi , anna kun kurkotan pilviäsi, minusta tuntuu, että pian yllän, jos vähän autat, tule puolitiehen vastaan.
Yön jälkeen tulee aina aamu, tiedän sen ja haluan uskoa siihen, vaikka uskoni horjuu, olen joskus niin heikko. Tiedän, että suru ja tuska kuuluvat elämään, ilman niitä ei olisi iloa.
Tulee kevät, kyllä se tulee ja Luonto puhkeaa eloon, kaikkeen loistoonsa, se antaa meille voimaa ja uskoa. Syksy ja talvi vain suojelevat piilossa olevaa elämää, antaa kerätä uusia voimia välillä.
Luotan päivään nousevaan, elämä, miten raskas olet lyhykäisyydestäsi huolimatta. v.88 Tämä runo on syntynyt myös julman tragedian jälkeen jossa menehtyi koulukaveri ja hänen veljensä, perheen kaksi koiraa, isä päätti näin tehdä. Kurssin opettaja jakoi paperit jokaiselle ,johon sai laittaa tuskansa kirjoittaen tai piirtäen. tämä on lainaus eräästä kirjasta. otan osaa suruun.
Eikku,
yhden nuoren äiti.
======================
Lämmin osanotto läheisensä menettäneille.
Mari
======================
TOIVON VOIMIA JA USKOA HUOMISEEN, KAIKILLE, JOTKA MENETTIVÄT LÄHEISIÄÄN JOKELAN KOULUSURMASSA.
Lohdutuksen sanoja on vaikea löytää, niin suuri on kaikkien suru.
Mutta onko tällä hädällä jokin viesti koko kansalle??
Huomaatko? ehditkö? välitätkö?
MITÄ YMPÄRILLÄSI TAPAHTUU?
Marleena
======================
Oli riemullista lukea viestejä, joita sukulaisille, tuttaville, koululaisille oli lähetetty. Ihanaa nähdä, sanoinkuvaamattoman tuskan edessä tiedämme mihin kääntyä. Suomella on toivoa. Meissä on toivoa. Tulevaisuus ja toivo tulevat Jumalalta. Me kaikki olemme tapahtuneesta vastuussa . Unohdimme esirukouksen lastemme puolesta. Siunausta uhrien omaisille ja ampujan omaisille.
Päivi
======================
Tämä koskettaa meitä jokaista,,
paljon voimia kaikille omaisensa
menettäneille ja jokaiselle joka
oli paikalla. Suurin suru on sanaton.
Pirjo
======================
Ymmärrykseni ei riitä tajuamaan, miksi viisas Jumalamme antaa tällaisen hirveyden tapahtua.
Jos oli tarkoitus herätellä meitä kanssa kulkijoita huomaamaan ympärillämme oleva hätä, niin liian kova oli herätys niille perheille, jotka nyt surevat lapsiansa ja äitejänsä.
Kuinka mahtaakaan teidän lähiomaisten sydän pakahtua, kun näin sivusta seuraajan kyyneleet eivät tahdo loppua.
Suren kanssanne ja toivottavasti ajatuksëni kantavat teidän luoksenne ja antavat voimia elämässä eteenpäin.
Ritva Liisa Espoosta
======================
Lähetin lapseni elämään
kuin laiva merelle
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät
parhaan taitoni mukaan,
mutta tuulelle en voinut mitään.
Isoäiti
======================
Lujaa sua rutistan ja halaan,
kukkaset kauniit syliisi lasken.
Hiljaa pois kyynelsilmin kävelen,
pois mennyttä itkien muistelen
Osanottoni kaikille uhrien omaisille
ja voimia jaksamiseen!
Tyttö87
======================
Suru on sanaton en löydä oikeita sanoja tähän surun hetkeen. Toivon sydämestäni kaikille joita suru koskettaa jaksamista ja lohduttavia sanoja arjen keskelle. Toivon myös taivaan isän siunausta Ystäville jotka menettivät parhaan ystävän ja luokkakaverille joka poistui liian pian ja omaisille jotka ovat surun murtamia. Ja meille kaikille siunauksia, isä pitää huolen lapsistaan.
Taina
======================
Koittakaa jaksaa! Aika parantaa haavat! Ja tähän tarvitaan aikaa. Pitää tukea toinen toisiamme. Se on raskasta mutta kaikesta pääsee ylin ainakin vähän. ei kokonaan mutta jotenkin sen asian kanssa voi elää.
VOIMIA TEILLE!
Riko
======================
Ää ole kova anna kyynelten tulla myös sinä mies, tiedän monen läheisen poismenoista että ei ole helppoa mutta jos itkettää älä yritä pistää hanttiin anna tulla se ei ole mikään heikkouden osoitus vaan se on näyttö siitä, että olet välittänyt ihmisestä.
Ja varsinkin teille Pekka-Ericin vanhemmille, älkää missään tapauksessa ottako syytä niskoillenne. Ette varmaan tienneet, mitä poika suunnitteli jos olisitte tienneet olisitte yrittäneet estää aikeet ihan varmasti. Meidän kaikkien ulkopuolisten pitää yrittää ymmärtää teon motiivit, vaikka se on vaikeaa. Mutta Matti ja Pirkko suren teidän kanssanne koska luulen että teillä on kaikkein vaikeinta. Suren totta kai myös muita surmansa saaneita ja heidän omaisiaan ei ole helppoa heilläkään aina läheisen omaisen lähtö on koskettava tapahtuma mikä ei ihan vähällä unohdu. Mutta kuten sanoin alussa, antakaa kyynelten tulla ei tarvitse hävetä ei miestenkään, itse olen itkenyt monta kertaa se helpotta.
Tapsa
======================
Rakkanne elävät ikuisesti, muistoissanne tiedän minä sen kun menetin Tenho serkkuni tammikuun lopulla 2007 eihän siitä aikaakaan ole mutta jo nyt muistan asioita ja hyvä ihmisen teot ja hymyn...
Niin myös tekin se antaa voimaa jatkaa elämää. Kaikille teille voimaa jaksaa, myös pojan perheelle, joka hukkasi elämänsä näin.
Annihelena51
======================
Suru ja kaipaus on nyt osa elämää. Meiltä on otettu pois jotakin korvaamatonta mieleltään sairaan tekojen kautta. Monen ihmisen elämä loppui liian aikaisin. Osanottoni suruun.
Tuuli
======================
"Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.
He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.
He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne.
Ja vaikka he asuvat luonanne,
he eivät sittenkään kuulu teille.
Antakaa heille teidän rakkautenne,
mutta älkää ajatuksianne.
Sillä heillä on omst ajatuksensa.
Voitte hoivata heidän ruumistaan
vaan ette heidän sielujaan.
Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa,
minne te ette voi mennä,
ette edes unelmissanne.
Te voitte yrittää tulla heidän
kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö
tehdä heitä itsenne kaltaisiksi.
Sillä elämä ei mene taaksepäin eikä
viivy menneessä päivässä.
Te olette jousia, josta lapsenne
singotaan elävinä nuolina.
Jousimies näkee matkan pään loppumattomalla polulla
ja Hän taivuttaa teidät voimallaan,
jotta hänen nuolensa sinkoisivat kauas ja nopeasti.
Taivu Jousimiehen käsissä ilomielin.
Sillä samoin kuin Hän rakastaa nuolia,
jotka lentävät,
Hän rakastaa myös jousta,
joka on järkkymätön."
(Kahlil Gibran:Profeetta)
Toivon kaikille, joita tämä tragedia on koskettanut,
voimaa ja rakkautta, sillä rakkaus on ainoa voima,
jolla voidaan parantaa surua, vihaa ja katkeruutta.
Toivon myös erityisesti voimia ja jaksamista Pekka Auvisen perheelle, että he eivät luhistuisi median pyörityksessä. Enkeleitä kaikille.
Leena
======================
Lämmin halaus ja jaksamista kaikille omaisille ja mukana olleille täältä maailman toiselta laidalta.
Meku
======================
Voimia teille kaikille omaisen menettäneille.
Anna-Kaisa
======================
Kun rakas isäni yli 30 v. sitten kuoli ihan yllättäen, ensimmäiseen ja viimeiseen sydänkohtaukseensa ja pari kuukautta sen jälkeen (hyvä ystäväni) sisareni mies, myöskin ihan yllättäen, niin pysähdyin miettimään, että "mihin he oikein katosivat/menivät?! "Mitä on kuolema?! - Onko mitään sen jälkeen?! Ja mikä on todella ns. elämän tarkoitus?!
Koska olen luonteeltani utelias ja myöskin rohkea, niin aloin ottamaan asiasta selvää - ja sillä tiellä olen vieläkin, - ja en ole milloinkaan, missään vaiheessa halunnut ´kääntyä takaisin´...
Nyt tiedän, että elämä jatkuu välittömästi fyysisen kuoleman jälkeen energiakehossa. On vain fyysisen kehon kuolema, mutta energia ei mihinkään kuole.
Fyysinen keho on tarpeen ilmentääksemme itseämme tällä maapallon tasolla, mutta me olemme NIIN paljon muutakin - kuin vain tämä pelkkä fyysinen kehomme.
Energia ei koskaan kuole - vaan palaa sinne mistä on kerran tänne saapunutkin oppimaan ja kokemaan uusia asioita.
Tässä eräs runoni, jonka olen kirjoittanut jo vuosia sitten:
"Elämä täällä, maanpäällä, on meille lainaa vain, - tosi ´kotiin´ me silloin saavumme, kun ´kuoleman´ portin kautta kuljemme."
Nyt minun täytyy vielä kirjoittaa tähän aivan ensimmäinen runoni:
"Jos otat selville sä arvoituksen "kuoleman" - niin saat samalla sä vastauksen "elämän pulmahan" - ja kun täten tiedät mitä ns. "kuolema" sisältää...- löydät samalla sä lait "elämään virkeään"...
Siunausta teille kaikille!
Marinera
======================
Sain tästä pienestä runon pätkästä itse paljon lohtua kun menetin pikkuveljeni -05. Toivon nyt, että se toisi lohtua ja voimia Jokelan kaikkien uhrien omaisille ja läheisille.
"Usko, että ystävät ovat hiljaisia enkeleitä, jotka nostavat meidät jaloilleen silloin kun siipemme unohtavat miten lennetään."
Marjo
======================
Harvoin tunnen niin suuria tunteita kuin nyt tätä Jokelan tapausta seuratessani. Itkin ja itken vieläkin surusta, ajatellessani perheitä, joitten elämän tuo päivä on muuttanut lopullisesti. Suru on varmasti yhtä suuri sekä uhrien että ampujan perheissä. Menettihän jokainen perhe rakkaimpansa.
Tässä minua koskettanut juttu Positiivarin päivittäisestä sähköpostista. Se jotenkin muistuttaa, että täytyisi muistaa elää kuin viimeistä päivää.
MEILLÄ ON AINA
VAIN TÄMÄ PÄIVÄ
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun nukahtavan, peittelisin sinut
huolellisemmin ja lukisin puolestasi rukouksen.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun astuvan ulos ovesta, rutistaisin
sinua lujasti ja kutsuisin takaisin halattavaksi.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen
tapaamisemme, minulla olisi toki aikaa sanoa
sinulle, että rakastan sinua.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä,
jonka me saamme elää yhdessä. Mutta eihän tämä
vielä tähän lopu. Yksi päivä sinne tai tänne.
Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?
Todennäköisesti on. Ehdin korjata laiminlyöntini.
Onneksi elämä tarjoaa loputtomasti uusia
mahdollisuuksia, tilaisuuksia hyvittää.
Huomenna voin kertoa sinulle, että rakastan
sinua. Huomenna tarjoan sinulle apuani.
Mutta siltä varalta, että olen väärässä, eikä
minulla olekaan kuin tämä päivä, sanon, että
olet minulle hyvin rakas. Kaikki eivät näe
huomista. Jollekulle tämä on viimeinen
mahdollisuus puristaa toinen rintaansa vasten.
Miksi siis odottaa huomista,
kun saman voi tehdä jo tänään?
Tarja, Nastolasta
======================
Helena Kalmi oli 17-vuotiaan poikani Jaakon opettaja ja muistaakseni luokanvalvoja Sveitsin lukiossa Hyvinkäällä 1996. Soitin hänelle yrittäessäni etsiä poikaani hänen kadottuaan. Kun Jaakko sitten löytyi kuolleena, Helena Kalmi puhui kanssani pitkän puhelun, jossa kertoi kauniita asioita pojastani. Hän myös kutsui minut koulussa järjestettyyn muistotilaisuuteen. Kiitos hänelle, hänen sanansa elävät ja lohduttavat minua vieläkin.
Otan osaa omaisten suruun.
Liisa
======================
Jos haluat tehdä jonkun onnelliseksi,
ole hyvä ja näytä se hänelle.
jos haluat antaa kukkasen,
älä odota, että hän kuolee.
Lähetä se tänään rakkaudella.
Jos haluat sanot: rakastan sinua kotiväelle
tai ystävälle lähellä ja kaukana.
Elämässä veljeni, elämässä.
Älä odota kunnes ihmiset kuolevat,
rakasta heitä juuri nyt ja näytä, että välität.
Tulet itsekin onnelliseksi ja opit antamaan onnea muille.
Älä käy hautausmailla peittämässä hautoja kukkasila,
peitä jo nyt sydämet rakkaudella.
Elämässä veljeni, elämässä.
(Afrikkalainen runo)
Sydän sammuu,
rakkaus jää.
Muistojen tähdet
kimmeltää.
Voimia ja jaksamista suuressa surussanne.
Sirpa.
======================
En osaa sanoin kuvailla osanottoani niille, jotka menettivät rakkaan lapsensa, äidin, ystävän, tuttavan. Tämä on uskomattoman tuskallista aikaa, toivon Teille kaikille Jumalan siunausta ja oikein paljon voimia jaksamiseen. Teitä kaikkia ajatellaan suurella lämmöllä ja me kaikki rukoilemme menehtyneiden puolesta.
Szidi
======================
Jeesus, Vapahtajamme. Kiitos, että sinä tulet kaiken pimeyden keskelle. Kiitos, että sinä murtaudut synkkyyteen, joka on sydämissämme. Kiitos, että sinä loistat sinnekin, missä ei enää uskalleta toivoa apua. Saavu sinne, missä kannetaan surun lohdutonta taakkaa. Saavu sinnekin missä ei sinua osata odottaa. Jeesus, anna valosi loistaa kaikkeen maailmaan. Tee meistä sinun valosi kantajia.
Myötäeläen suuressa surussa,
lohduta ja anna voimaa tulevaan
Hellä
======================
Surusi on oleva kuin pitkä matka.
Mutta silloin tällöin haluaisin
kulkea muutaman askelen rinnallasi,
kun tiesi näyttää olevan erityisen tukossa.
En voi ottaa sinulta yksinäisyyttäsi pois.
Mutta sinun on hyvä tietää,
että olen sinun lähellä surussasi,
niin lähellä kuin ihminen voi olla.
Kunnes jälleen näet valoa
ja päiväsi saavat uuden merkityksen.
Surussanne myötäeläen
Malla
======================
Voimia kaikille läheisensä menettäneille.
Ihan jokaisen on nyt alettava miettimään keinoja, ettei kukaan jää yksin, ettei internetistä tule "ystävää". Miettikäämme keinoja millä tunnistamme läheisiemme pahan olon ja kuinka saatamme heidät avun piiriin. Yhdistetään voimamme, yksin emme jaksa, osaa. Ehkä Positiivarit voisivat avata palvelun, johon voisi lähettää ideoita kyseisestä asiasta, jotka voisi sitten lähettää päättäjille. Nyt tarvitaan "maalaisjärkeä" lastemme, nuortemme tulevaisuuden hyväksi.
Tuumasta toimeen
======================
Jokelan koulun traagisen tapahtuman johdosta, otan osaa suruunne. Voimia ja halauksia omaisille ja ystäville.
Kun suru kohtaa, kipu tarttuu sydämeen, rukous kantaa meitä uuteen huomiseen.
Tarja Jääskö
======================
"Tahtoisin olla enkeli, en siksi, että saisin kultaiset siivet - oikea enkeli ei sellaisia tarvitse - vaan siksi, että minulla olisi voimia Teitä omaisia varten, lohduttaakseni niin kuin enkelit tai ollakseni tukenanne nyt ja huomenna, aina kun sitä tarvitsette."
Vivia
======================
Rakasta lähimmäistäsi, enkeleitä kerallenne.
Eeva
======================
Haluan jakaa kanssanne tarinan, joka on pyörinyt mielessäni. Löysin sen Catherine Ingramin kirjasta Intohimoinen läsnäolo:
"Kerrotaan, että kun erään afrikkalaisen heimon nainen tulee raskaaksi, hän menee muiden heimonsa naisten kanssa erämaahan rukoilemaan ja mietiskelemään, kunnes he kuulevat syntymättömän lapsen laulun. Sitten he palaavat ja opettavat laulun heimon muille jäsenille.
Kun lapsi syntyy, heimo kerääntyy sen ympärille ja laulaa sen synnyinlaulua.
He laulavat sitä jälleen lapsen siirtyessä nuoruudesta aikuisuuteen, hänen mennessään naimisiin ja hänen kuolemansa hetkellä.
Mutta on vielä yksi aika, jolloin heimo laulaa ihmisen omaa laulua.
Kun joku heimon jäsenistä on aiheuttanut kärsimystä toiselle, heimo kerääntyy pahantekijän ympärille laulamaan hänen syntymänsä laulua muistuttaakseen loukkaajaa hänen omasta kauneudestaan.
Tämä heimo ymmärtää, että rakkaus, ei rangaistus, on parannuskeino oman tiensä kadottaneelle."
Syvä osanottoni. Siunausta kaikille. Ihmisen syvin olemus on rakkaus.
Sari
======================
Kyyneliltäni on ollut vaikea nähdä sanoja kirjoituksissanne; kiitos teille jokaiselle, sillä teidän sanoissanne on jo sanottu lähes kaikki.
"Nyt on Surun aika,
itken yhdessä surevien kanssa.
On myös Valon viemisen aika kaikilla, jotka siihen nyt kykenevät.
Olkaamme heikkoja ja vahvoja voimaimme mukaan,
ja herkkiä vahvuudessamme.
Kun yksi ei jaksa,
niin silloin on toisen vuoro tukea."
Maija Paavilaisen sanoin:
Meidät on tarkoitettu tukemaan ja
tukeutumaan.
Toivokaamme, että hyvän määrä kasvaa ...
ja kasvaahan se, kun me kaikki kasvatamme välittämisen määrää.
Jakakaamme näitä kirjoituksia heille, jotka eivät vielä käytä näitä sivuja, tai heille, joille netti on "vieras väline", jotta hekin saisivat tietää, mikä voima meistä yhdessä lähtee!
Rakastakaamme enemmän kaikkia, joilla on paha olla -
yksi pieni hymykin jo riittää,
sillä silloin tulee hyväksytyksi tulemisen tunne.
Jumala on Rakkaus -
Voimia tähän hetkeen
Yksi äiti muiden joukossa
======================
Syvä ja lämmin osanotto kaikille Teille, jotka olette menettäneet läheisenne. Kaikella on tarkoituksensa vaikka joskus se tuntuu raskaalta, kun suru kohtaa. Vain aika tuo helpotusta elämäänne, he ovat Teitä lähellä. Vaikka niin kaukana.
Voimia... ja rukousta Jumalan puoleen, hän kyllä kuulee ja auttaa ja antaa rauhan.
Siunausta kaikille!
======================
Olkaa kaikki vanhemmat läsnä ja kuunnelkaa, keskustelkaa lastenne kanssa!
Äippä
======================
Mut suuri rakkaus ei tunne aikaa,
ei unta eikä kuolemaa.
PISARA ITKI:"MERI KAUAS JÄÄT!"
HYMYILI MERI:"JÄLLEEN MINUT NÄÄT.
ON KAIKKI JUMALAA: KUN HAIHDUT TUULIIN,
TAAS MEREEN TUOVAT SINUT TUULISPÄÄT."
(O.K.)
Hiljaisuuden läpi sihahtavat
yön tiheikköön
valkoiset siivet,
nimettömät
sanattomat.
(N.R.)
Voimia omaisille ja ystäville!
Anski
======================
Kun uskomme olevamme sietokykymme äärirajoilla, saammekin huomata, että voimia on kestää vieläkin enemmän. Se antakoon meille voimaa uskoa, että meille on annettu suuret voimavarat selviytymiseen, kun aika on.
Voimia ja siunausta kaikille, joita tragedia on koetellut.
Marinka
======================
Hanna Ekolan laulun sanoin otan osaa käsittämättömän suureen suruun. Voimia ja enkeleitä!
"Ei sitä sanat selittää voi,
ei sitä järki käsittää voi.
Vain tunne valtaa, syvältä valtaa,
ei sitä sanat selittää voi.
Voisinpa laulaa suruni pois,
kunpa vielä mun nauruni sois.
Voisinpa jatkaa, vielä jatkaa.
Voisinpa laulaa suruni pois.
Ehkä joskus käsittää voin,
miksi satuttaa se nyt noin.
Nyt se viiltää, syvältä viiltää,
ehkä joskus käsittää voin.
Vielä pitkään mun suruni soi,
vain aika sen parantaa voi.
Se vie aikaa, paljon aikaa,
vielä tänään mun suruni soi.
Tää suru särkee mun sydämen.
Tää suru särkee mun sydämen.
Ei oo järkee, ei mitään järkee,
tää suru särkee mun sydämen."
Jenna
======================
Jokainen heistä on/oli jollekin rakas. Jokaisen suru on oikeutettua.
Suru on raskasta aina kantaa. Siksipä, annetaan olkapäämme surijan nojata siihen, kätemme halata lohdutukseksi, suumme lausua lohdutuksen sanoja tai olla aivan hiljaa, korvamme kuulla surijaa, sydämemme rakastaa. Vain teko on vihattavaa, muu ei.
Äiti itsekin.
======================
Toivon teille Taivaan Isän siunausta, enkelin siipiä kantamaan raskasta taakkaanne. Lämmin osanottoni.
Taina
======================
On maa,
johonka kaikki polut katoaa.
Ken siellä on, ei katso heijastusta,
mi meitä valaisee, kun tie on musta.
Hän katsoo silmiin itse Olevaa.
On rauhan maa.
(Saima Harmaja)
Olen itse oppinut, että Elämä kantaa vaikkei sitä joskus mitenkään saata uskoa. Kuljetaan tämäkin hetki yhdessä eteenpäin. Osanottoni kaikille läheisensä menettäneille.
Mika
======================
"Levolle lasken luojani,
armias ole suojani,
sijaltain jos en nousisi,
taivaaseen ota tykösi."
Lämmin osanottoni
Sirpa
======================
Surun pyyhin silmistäsi pois ja toivon, että voimia teillä kaikilla ois.
ML
======================
Ei elämä kuolemaan lopu. Rakas edesmennyt on yhä muistoissamme ja jatkaa siten elämäänsä. Kaipuumme häntä kohtaan on tuon elämän ylläpitäjä, muistojen liekki. Iloitkaamme siis siitä, että osaamme surra, kaivata rakkaintamme takaisin. Vain näin hän jatkaa eloaan muistoissamme( niissä parhaissa). Vain näin hän on edelleen olemassa.
Osanotot suureen suruunne. Jaksamisia myös tekijän perheelle.
Jaana
======================
Pyydän Jumalalta, että hän kantaisi teitä kaikkia surun keskellä eläviä. Mikään ei voi korvata lapsianne ja omaisiamme.
Toivon, että yhteiskuntamme ottaisi vakavasti ihmisten hädän ja ahdistuksen. Voisimmepa luoda yhteiskunnan, joka olisi oikeudenmukaisempi ja ihmisläheisempi paikka meille kaikille asua ja elää. Tällaisen suuren surun keskellä haluamme jakaa tunteemme ja koemme myös itse todellista tuskaa. Emme voi syyllistää ketään, vaan ymmärtää, että Pekan perheen suru ja ahdistus on yhtä mittaamaton, kuin toistenkin perheiden, tämän surun ahdistamana. Voimia yrittää elää surunne kanssa, toivon teille.
Raija
======================
Meillä on vain tämä päivä.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun nukahtavan, peittelisin sinut huolellisemmin ja lukisin puolestasi rukouksen.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun astuvan ulos ovesta, rutistaisin sinua lujasti ja kutsuisin takaisin halattavaksi.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä, jonka saamme elää yhdessä. Mutta eihän tämä vielä tähän lopu.
Yksi päivä sinne tai tänne.
Onhan päivä vielä huomennakin-
Onhan?
Todennäköisesti on. Ehdin korjata laiminlyöntini. Onneksi elämä tarjoaa loputtomasti uusia mahdollisuuksia, tilaisuuksia hyvittää. Huomenna voin kertoa sinulle. että rakastan sinua. Huomenna tarjoan sinulle apuani.
Mutta siltä varalta, että olen väärässä, eikä minulla olekaan kuin tämäpäivä, sanon, että olet minulle hyvin rakas.
Kaikki eivät näe huomista. Joillekin tämä on viimeinen mahdollisuus puristaa toinen rintaansa vasten.
Miksi siis odottaa huomista, kun saman voi tehdä jo tänään?
Juuri tänään sanoja voi olla vaikea löytää, mutta ehkäpä jo huomenna tarvitsemme niitä.
Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren niin selviydymme mekin toinen toistamme tukien.
Otso
======================
Voimia surussanne!
Olen kahden lapsen äiti toinen on vammainen - autistinen kauheata eihän vammaiset ole kaikkien mielestä edes ihmisiä. Eihän ihmisiä voi pistää lokerikkoihin ei ainakaan saisi mutta niinhän se on heidän mielestään jotka ihannoivat Hitlerin oppeja näin ajattelevat.
Miten julma ihminen voi olla toiselle ihmiselle? Aseita saadaan liian helposti ainakin käsiaseita yms. millä voi näin kauheata tuhoa saada aikaan. Tämä tietokone vaikka mainio ja hyödyllinen keksintö onkin niin kuinka paljon siitä on haittaakin varsinkin mieleltään sairaiden käyttäessä omiin julmiin tarkoituksiinsa. Ei kaikki vanhemmat ennätä/halua/osaa valvoa lapsiaan mm. netin käytössä ennen kuin on liian myöhäistä. Jotain varmaa tässä yhteiskunnassa pitäisi tehdä!
Tosin televisiostakin tulee paljon lapsia vahingoittavaa ohjelmaa ja lehdetkin kirjoittaa lööpeissään vaikka mitä. Mutta turvallinen syli ja välittäminen yms. saa heidät ymmärtämään että julmassakin maailmassa voi olla onnellinen kun on lähellä ihmisiä joille voi kertoa mikä mieltä painaa jne.
Eteenpäin kaikesta huolimatta ja toivotetaan voimia teille kaikille Jokelan koulun oppilaille ja vanhemmille sillä te kaikki olette mielessämme vielä pitkään sekä myöskin tietysti kaikki viattomat uhrit jotka menehtyivät mieleltään sairaan kädestä. Sytytetään teille edelleen niitä kynttilöitä näyttämään että valoa on ehkä sittenkin tunnelin päässä ainakin sitten joskus!
Tällaista ei saa enää koskaan tapahtua pidetään huoli toisistamme ja kun ollaan keskustelupalstoilla jos jotain tällaista joku uhkaa tehdä niin meidän pitää kertoa siitä eteenpäin ja meitä pitää uskoa! Eihän julmia ihmisiä synny heistä kasvaa sellaisia!
Ymmärrämme hyvin ei tällaiselle teolle ole anteeksi antoa ei tällaista voi antaa anteeksi edes sydämissään eikä hyväksyä. Meitä on paljon jotka ajattelevat teitä! Mitähän tämän pojan vanhemmat ajattelevat ehkä he eivät uskoneet että heidän oma poikansa pystyisi tekemään tällaisen hirmuteon? On heilläkin kaikesta huolimatta kestämistä!
Lopuksi sanon vielä kaikille lukijoille että pidetään huoli toisistamme ja tehdään yhdessä parempi maailma missä elää!
"Maan korvessa kulkevi lapsosen tie hänt ihana enkeli kädestä vie niin pitkä on matka ei kotia näy vaan..."Armida
LISÄTTY 9.11.2007
Rakas koulu- ja lapsuudenkaverini Helena on poissa ja haluan nyt Helenan aviomies ja lapset osoittaa tämän viestini teille .
Helena, partionimeltään PUSSE oli ihminen, isolla IILLÄ. Monet partioretket ja koulumuistot palaavat elävästi mieleeni. Istuimme oppikoulun eka-luokan kuvassa rehtorin molemmilla puolilla, täysin tietämättöminä, mitä joskus tulisi tapahtumaan. Kaikki yhteiset leikit ja synttärijuhlat ovat elävästi mielessäni.
Muistan hänen aurinkoisen hymynsä ja olemuksensa jo kouluajoilta. Viimeksi tapasimme n. 15v sitten, kun juhlimme Sysmän Sysi-Siskojen virstanpylvästä ja sama valloittava persoona hän oli edelleen.
Lämmöllä muistan Helenaa ja yhteistä pienen koululaisen, tavallaan huolta vailla olevaa alkutaivalta ja monia mukavia lapsuusajan leikkejä ja yhdessä vietettyjä partioretkiä. Muistonsa
säilyy aina sydämessäni ja lämmin osanottoni Helena Kalmin (Heinäjoen) läheisille ja kaikille omaisille.
Maru
Marja-Liisa Kallio-Oksanen
ent. Kallio
====================
Ottakaa läheiset mukaan elämäänne. Kuljettakaa heitä mielessänne. Se lohduttaa. Muistelkaa sitä millaisia he olivat ja sopeutukaa siihen, että he menivät pois elämästä. Mutta he olivat olemassa ja tärkeitä teille. Voitte pitää heidät mukananne aina.
Sally
====================
Jokelan uhrien omaisille:
Koskaan ei voi tietää mikä aamu on viimeinen, mikä "Heippa" on viimeinen. Vain Jumala Taivaassa tietää sen. Voimia uhrien omaisille, Taivaassa oli pulaa enkeleistä.
Kouluohjaaja Hämeestä
====================
Voimia kaikille omaisensa menettäneelle henkilölle.
Suru on suuri.
Eija
====================
Olen sanaton, mut hiljaa sytytän teille kaikille kynttilä valoks, matkalle vaikealle tuolle. Suru suuri on teillä jos on meilläkin, elämme teidän rinnalla koska mutta emme voi.
Ei todeksi uskoa voi ei sanoin kuvat tuskaanne voi on vain suru suunnaton ja sekaisin on mieli. Toivoa ja rukoilla voi ei auttavaa kättä täältä kaukaa ojentaa voi. Mut jos sen tunnette on sanoma tää perille tullut. Siunausta ja Osanottoni kaikille uhrien omaisille.
Misa
====================
Jumala tietänne ohjatkoon ja voimia teille antakoon suuressa surussanne. Olen mukana ajatuksin ja rukouksin suuressa tuskassanne. Voimia huomista päivää varten.
Anne
====================
Syvä ja lämmin osanottoni teille, jotka menetitte omaisenne Jokelan traagisessa tapahtumassa. Emme enää voi sanoa muuta, kuin että vain Jumalaan voimme turvata, emme ole enää kohta missään muualla turvassa, kuin hänen siipiensä suojassa.
Sinä, joka jäit eloon, olisitko ollut valmis lähtemään tästä elämästä? Sitä meidän jokaisen on syytä miettiä. Siunatkoon Jumala, ja auttakoon teitä ja meitä kaikkia.
Elsa
====================
Voin vain kuvitella miltä oman lapsen menettäminen voi tuntua, näin ajatellen, ettei siitä koskaan voi selvitä kokonaan. Mutta elämä jatkuu. Älkää jääkö yksin, puhukaa. Toivon jaksamisia kaikille.
Mimma 4 lapsen äiti
====================
Toivon että tuska hellittää joskus ja kauniit muistot jää
Taru
====================
Toivon uhrien omaisille sekä heidän luokkakavereille, ystäville voimaa luottaa elämän jatkoon ja että meitä kannattaa oma enkeli. Emme ymmärrä kaiken tarkoitusta, mutta meidän on jaksettava. Rakkaudenvoimalla ja yhteisöllisyydellä pikkuhiljaa matka jatkuu vaikka nyt emme kykene sitä tajuamaan. Voimia, rakkautta, lohtua ja enkeleitä!
Tara
====================
Haluan toivottaa jaksamista myös tekijän vanhemmille.
Äiskä
====================
Haluan mielessäni antaa voimaa jatkaa elämää eteenpäin kaikille lapsensa Jokelan tragediassa menettäneille. Ajatuksissani haluan antaa myös lohtua muille omaisille, läheisille ja ystäville.
Kuolema on läsnä koko elämämme ajan, mutta ajankohtaa emme onneksi etukäteen tiedä. Taivaan Isä sen tietää. Hän kutsuu luokseen, kun aika on.
Pirjo
====================
Niin kirkas loiste on Herran valo, että se sulkee ihmisen silmät. Otan osaa suruunne.
Leena
====================
Painan pääni ja hiljennyn lähettämään osanottoni teille, joita kuvaamattoman suuri surun on koskettanut.
Haluan lähettää voimia ja jaksamista mahdottoman edessä jaksamiseen.
Ampujanuorukaisen perheellä on kannettavanaan moninkertainen suru ja tuska....
Neilikka
====================
Et tiennyt poikarukka mitä teit. Mitä teit koko Suomelle! Tuntuu, että Suomi, oma rakas lintukotomme, on raiskattu. Herrankukkaromme ovi on jäänyt auki ja maailman pahat tuulet puhaltavat sisään täysillä. Sitä surkaamme me kaikki. Vuosikausien rauhantyön luomaa turvallisuuden tunnetta ei hetkessä luoda uudestaan. Tuntuu että sota on syttynyt. Halusit ehkä herättää kaikki omaan huomionkaipuuseesi. Olisit sitä huomiota saanut hyvilläkin teoilla!
Vaikka olisit sitten opetellut oikeasti hyvin ampumaan sillä pyssylläsi. Mutta ei ihmisiä päin!
Kuitenkin on jo kaikkien korkea aika nousta ja taistella näitä uusia pahuuden hyökkäyksiä vastaan. Nyt tarvitaan rauhanliikettä ja hippejä. Ilman huumeita ja viinaksia tällä kertaa. Nuoret, vetäkää te Suomi ylös sekä moraaliseksi että kunnialliseksi yhteiskunnaksi taas. Olkaa yksilöitä ja erilaisia, mutta erottukaa hyvässä ei pahassa. Teidät huomataan kyllä.
Uskon Suomen nuorisoon kaikesta huolimatta. Nuorisojärjestöt (jos niitä vielä löytyy) liikkeelle ja tempauksia talkoilemaan hyvän ja kunnollisen puolesta. Aktia todelliseen elämään. Make love not war.
Elsa
====================
Omaisille
Universumi ei tunne sattumia. Läheisenne ovat turvassa. He antoivat henkensä ihmisyyden puolesta. Ampujapoika aukaisi silmämme huomaamaan että näin ei voi jatkua. Lapsemme tarvitsevat aikuisia elämäänsä ohjaamaan ja kuuntelemaan. Kaikki voimavarat on otettava käyttöön että nuoriso ei kuole pystyyn rakkauden puutteesta.
Te surmattujen vanhemmat kannatte raskaan taakan, mutta ei turhan. Jumalan rakkaus olkoon joka päivä kanssanne ja että tulisitte näkemään suuren uhrauksen vaikutuksen suomen kouluissa ja kodeissa.
Pipa
====================
Ole lähimmäinen lähimmäisellesi ja kysy "miten Sinä voit?" ja jää sitten kuuntelemaan.
Toivon ja rukoilen teille mielenrauhaa arjen eheyttämiseen.
Mikki, Espoo
====================
Lämmin osanottoni kaikille Jokelan koulutragediassa mukana olleille ja siellä rakkaitaan menettäneille.
"Ei ole täällä mitään pysyvää, vain sinä, Herra, sinä luoksein jäät. Ihailuni Mirolle, joka torstai-iltana oli mukana Tv- ohjelmassa ja kertoi omat kokemuksensa. Jaksamista!
Sirka
====================
Surun tummat varjot
kuin ilta laskeutuivat
maisemamme ylle.
Niin yksin murheessa
on ihminen.
Niin eristetty omiin kyyneliin
ja sydämensä kipuun.
Kuin kärsimyksen
huntuun kiedottu.
Vaan aivan vieressä
on näkymätön auttaja
ikiuskollinen
säteillen lohduttavaa
valoa
että jaksaisimme
vaeltaa
pimeimmänkin maiseman
halki.
Teille kaikille rakkaansa menettäneille - omaisille ja ystäville - voimia ja enkelin käsi ja lohduttavaa valoa suojaksenne, että jaksatte eteenpäin surun keskellä.
Muistetaan tukea - ei tuomita, Auvisen perhettä.
He tarvitsevat myöskin tukemme. On niin paljon kysymyksiä, tunteita, joita on vaikea ymmärtää ja käsitellä.
Enkeleiden suojelusta ja lohdutusta jokaiselle rakkaansa, lapsensa, ystävänsä menettäneille.
äiti ja mummi
====================
Niin, mitä me tästä opimme?
Vanha tuttu juttu mikä pätee myös tänään ja huomenna, antaen maailmaan terveitä kansalaisia.
" Koti uskonto ja isänmaa"! Siis otetaan uuteen käytäntöön mikäli olet sen jättänyt historiaan.
Murkkujen äiti
====================
Jumalan siunausta muistan teitä kaikkia rukouksin! Antakoon jumala teille voimaa kantaa suru! Kaikella on aikansa kaikella paikkansa, kaikella tarkoituksensa. Oman veljeni kuolemasta tulee joulukuussa seitsemän vuotta, menehtyi tapaturmaisesti tulipalossa! Kauniit muistot hänestä elävät edelleen sydämessäni! Enkeleitä elämäänne.
Sointu ja mira
====================
Syvä osanottoni kaikille jotka menettivät rakkaansa tässä kauheassa murhenäytelmässä. Voimia kaikille toipumisen tiellä.
Virve
====================
"On hiljainen taivaanranta
eikä lintujen laulu soi,
ei kuoleman tarkoitusta
aina ymmärtää voi!"
Osanotto suruun Jokelan koulussa menehtyneiden omaisille.
Voimia perheenjäsenille, ystäville, koulukavereille.
Muuta en osaa sanoa...olen sanaton.
Satu Muhonen
====================
Puolestanne nousee paljon rukouksia ja lämpimiä ajatuksia!
Kunpa tuntisitte kuinka paljon ihmiset ajattelevat kaikkia teitä konkreettisesti mutta voitte vain kuvitella kuinka sydämemme kokee myötätuntoa teidän puolestanne! Voimia ja tsemppiä ja toivon että jotenkin koette että kaikesta huolimatta elämä kantaa ja että yhdessä jaksamme!
Taivaan Isä teitä siunatkoon ja varjelkoon ja kätkeköön teidän sydäntänsä vasten lohduttaen teitä surunne keskellä! Teitä muistetaan edelleen rukouksin!
Eerika ja ystävät
====================
Kuljit aina rinnallani minua tukien. Kun huomasin rantahiekassa vain yhdet jalanjäljet... silloin kannoit minua!
Voimia ja jaksamista uhrien omaisille. Olen ajatuksissani mukana teitä tukemassa vaikeilla
hetkillänne. Jokainen voitettu päivä on eteenpäin ja uusi aamu koittaa.
Pauliina
====================
Älkää tuomitko Pekan perhettä, tuska heillä on varmasti yhtä suuri kuin kaikilla omaisensa menettäneillä. He eivät voi edes hakea lohtua ystäviltään. Lapsi on vanhemmille lapsi joka tapauksessa, teki hän kuinka kamalan teon tahansa.
Miu
====================
Tänään voi olla tarpeeksi jo se,
että jaksamme ajatella
huomisesta alkavan
uuden alun elämässämme.
Se ei olekaan vähän,
vaan paljon!
Paljon siksi, koska tänään on
niin vähän voimia,
mutta jaksamme
uskoa huomiseen.
Mari
====================
Voimia läheisensä menettäneille.
Riitta
====================
Kaksi tuttuani kuoli ja koulussa oli muutamia kavereitani. Haluaisin muistaa heitä tällä viestillä. Olen pahoillani puolestanne ja toivon kaikkea hyvää. Jaksamista!
Ystävä
====================
Lämmin osanottoni kaikkien uhrien omaisille! Sydän itkee ja suree mukananne, ei tätä pysty järjellä ajattelemaan ja käsittämään. Toivon teille voimia ja jaksamista suuren surunne keskellä.
Katri, Lahti
====================
Tukekaa toisianne, omaisia, myös tekijän omaisia, sillä suru on kaikilla suuri.
Kake
====================
Sytytin eilen illalla kynttilän keittiön ikkunalle minäkin. Katselin kynttilän valossa pienen, vielä alle kouluikäisen tyttäreni leikkejä ja toivoin, rukoilin, että hänelle ei koskaan tapahtuisi mitään pahaa. Paha ei maailmasta koskaan poistu, täytyy vain toivoa, että se ei osu koskaan kohdalle.
Osanottoni kaikille jotka menettivät lapsensa, omaisensa, ystävänsä, tuttunsa... sanat eivät riitä...
Merja
====================
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.
Jumala meitä kutsuu
nyt suojaan turvaisaan.
Jumala meitä kutsuu
ja kantaa voimallaan.
Milloinkaan ei hän hylkää,
lastensa kanssa hän on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.
Pimeän illan tullen
Hän sinua suojelee,
oudolla tiellä ohjaa
Hän lastaan varjelee.
Milloinkaan ei hän hylkää
yksinään pelkäämään.
Jumalan kämmenellä
et sinäkään yksin jää.
Uskokaa, toivokaa, rakastakaa.
Lämmin osanottoni,
Marja
====================
Eivät he ole kuolleet, he elävät yhtä eläväisesti kuin silloin, kun viimeksi heidät näitte. He vaihtavat vain "päällystakkia" toiseen.
Tiedän tämän.
====================
Tuskin koskaan voin ymmärtää, kuinka suunnaton on tuska sisällänne ja kuinka suurta epätoivoa tällainen tuo tullessaan. Mutta elämän on jatkuttava ja sitä varten elätte ajatuksissani päivittäin.
Kovasti voimia ja jaksamista koko kansakunnalle, myös surmaajan perheelle, joille menetys on yhtä suuri, kuin muillekin. Emme saa unohtaa tai hyljeksiä heitä.
Olkoon Jumala meille armollinen
Lokakuu
====================
Ensiksi haluan välittää vilpittömät osanottoni kaikille omaisille, jotka menettivät läheisensä! Myös ampujan omaisille, jotka varmasti miettivät, mitä ovat tehneet väärin, vaikka vika ei ole heidän.
Toivoisin, että he kaikki yhdessä saisivat tästä aikaan jotain hyvää, vaikka ajatus tällä hetkellä tuntuu varmasti vielä todella kaukaiselta. Antakaa anteeksi toisillenne, äläkkää missään nimessä katkeroituko tai alkako syyttää toisianne. Olen varma, että jollakin tavalla ampuja oli myös jonkin asian uhri, tällä en halua syyttää vanhempia, vaan lähinnä yhteiskuntaa ja meitä muita ihmisiä, jotka aina kuljemme vain ohi.
Kukaan ei pelossaan puutu toisen hätään, vaan katsoo, että se tehtävä on jonkun toisen. Parhaimmillaan tällainen asia hitsaa asianomaiset yhteen. Olisiko mahdotonta perustaa säätiö näitten uhrien muistoksi, alkaa kiertää kertomassa asiasta kouluissa siitä, miten asioihin pitää puuttua ajoissa ja siitä, että kaveria ei saa jättää kun huomaa pahan olon.
Miksi aina kävelemme toistemme ohi, emme huomaa tai halua huomaa toisen hätää ja jätämme yksin. Vaikka kadulla näemme ihmisen, joka tarvitsee apua, ei se vaikuta meihin mitään. MIKSI? Näitten uhrien elämällä ja tällä tapahtumalla oli vahva tarkoitus ja toivon, että emme anna tämän tapahtuman unohtua tai toistua, vaan nyt ajoissa ymmärrämme puuttua ajoissa toisen pahaan oloon. Tosissamme.
Myös valtiovallan on todella syytä katsoa peiliin työttömien perheiden suhteen ja siinä mielessä, että miten kalliiksi voi tulla, kun ihmiset mielletään toisarvoisiksi ja vain työllä on merkitystä. Ihminen itsessään on arvokas, ei vain hänen suorituksensa. Tällaista seuraa jatkossa enenevässä määrin, mikäli koululaitos ei pysty enemmän ottamaan oppilaitaan yksilöinä huomioon.
Juuliska
====================
Suru on niin suuri ja sanaton, ettei oikeita sanoja löydykään - eikä ole ehkä olemassakaan tällaiseen tilanteeseen. Voimia kaikille uhrien omaisille selvitä hetkestä seuraavaan surun, ikävän ja vihankin kanssa.
Uhreja ovat myös ampujapojan perhe. Syvä osanottoni myös Teille, jotka kamppailette oman surunne ja todennäköisesti suunnattoman ja kohtuuttoman syyllisyyden kanssa.
Kahden nuoren äiti
====================
On vaikea löytää sanoja, kun suru koskettaa...
"Kiedon käteni ympärillesi/ pidän pitkään lähelläni/ rukoilen sinulle surun aikana/ turvapaikkaa kaikkien rakkaittesi sydämissä".
Ajatukseni ovat luonanne -
lohduttaen...
Ritva Heinolasta
====================
One night I dreamed I was walking along the beach with the Lord.
Many scenes from my life flashed across the sky. In each scene I noticed footprints in the sand.
Sometimes there were two sets of footprints. Other times there were one set of footprints.
This bothered me because i noticed that during the low periods of my life when I was suffering from anguish, sorrow or defeat I could see only one set of footprints.
So I said to the Lord "You promised me, Lord, that if I followed You, You would walk with me always."
"But I noticed that during the most trying periods of my life there have only been one set of prints in the sand. I don`t understand why when I needed you most you would leave me."
The Lord replied," My precious, precious child, I love you and would never leave you, during your times of trial and suffering, when you see only one set of footprints, it was then that I carried you."
Eeva
====================
En tunne ketään tragediassa mukana olleita, mutta silti olen surrut ja itkenyt kanssanne menetystänne ja toivon, että kaikki myötätunto ja nämäkin lohdutuksen sanat antaisivat teille voimia jaksamaan. Ja vaikka Pekan teko olikin anteeksiantamaton, hänen perheelleen en toivoisi mitään pahaa, vaan sitä suurempaa lohdutusta, erityisesti pikkuveljelle suojelusta hänen elämälleen. Minua tämä juttu on koskettanut sen takia, että lapseni ovat ala- ja yläasteikäisiä, nuorin poikani 11v.
Lämmöllä ja myötäeläen
Tuula
====================
Itse äitinä, oman lapsen äkillisesti menettäneenä ja opettajana myös monelta suunnalta olen mietiskellyt tilannetta. Kaaoksen kokeneena ei voi muuta todeta, kuin luottakaa ihmiset läheisiinne, jos sanoja ei ole, ottakaa vastaan ihmisten lämpö. Voimia. Tulevaisuudelta otetaan vastaan se, minkä se meille antaa.
Lämpö
====================
JOS TIETÄISIN ETTÄ TULET VIIMEISTÄ KERTAA LUOKSENI PISTÄYTYMÄÄN. ET TULLUT SISÄLLE ,VAIN OVELLE. OJENSIT KÄTESI HYVÄSTIKSI - EN OTTANUT KÄDESTÄSI -VAAN SILITIN POSKEASI-KATSOIN KUN MENIT VELJESI AUTOON.
NYT HALAISIN SINUA JA SANOISIN SINULLE : ÄLÄ TEE SITÄ RAKAS.
ITSEMURHAN TEHNEEN YSTÄVÄ
====================
Tämä päivä oli päivänne viimeinen, vaikka tuskin kukaan tiesi sen. Laskeutui synkkyys kylän ylle, suru peitti ihmismielen. Surua ei pois saa, mutta yhdessä muistakaa. Paljon jäi hyvää ihmisistä näistä, koittakaamme iloita hetkistä menneistä. Mikään ei aikaa takaisin kelaa, vaikka kuinka asian kanssa pelaa. Suru jää mieliimme ikuisesti, pitäkäämme heidät sydämissämme yhteisesti.
Esitän syvän osanottoni menehtyneiden perheille ja tuttaville ja toivon heille jaksamista.
Cara
====================
Ojennan olkapääni, mihin nojata,
sylini mihin tukeutua.
Avaan korvani kuunnella,
sydämeni välittää.
Annan itseni, olla lähellä, tukena,
jakamassa suruanne.
Lämmin osanottoni kaikille omaisensa tai läheisensä menettäneille.
Lämmin osanottoni myös ampujan vanhemmille ja läheisille. Surunne on moninkertainen. Voimia teille.
Leila
====================
Lämmin osanotto surussa, Taivaan Isän siunausta ja voimia jaksaa tästä eteenpäin.
Anne
====================
Suru täynnä on kyyneleitä,
on kaipausta, ikävää.
Niin paljon on surun teitä,
joita ei voi ymmärtää.
Suuressa surussanne myötäeläen
Tarja
====================
Jaksamista ja voimia kaikille läheisensä menettäneille. Voimia myös kaikille Jokelan koulun oppilaille ja koko henkilökunnalle.
Tarja
====================
Haluaisin antaa tukea ja voimia ja lohtua Pekan äidille, isälle, veljelle ja muille omaisille heidän hirveän painavan taakkansa alla! Rohkeutta jatkamaan elämäänne
Lohtua ja voimia uhrien omaisille!
Rohkeutta elämään kaikille lapsille!
Stadin Mummu
====================
Ei ole sanoja, vain syvä hiljaisuus. Sielussani syvä osanotto, myös teon tehneen pojan perheelle. Elämä kantaa ja jatkuu, muuttuneena, mutta toivo elää. Voimaa ja jaksamista elää tämän kaikin puolin surullisen tapahtuman kanssa.
Merja
====================
Haluan ajatuksin ja rukouksin olla mukana tässä kaikessa.
Jokin peruuttamaton on tapahtunut ja monen suru ja tuska on syvä. Herää varmaankin kysymyksiä, mihin vastauksia ei ole ja tapahtunutta ei voi sulkea pois. Itse voin vain kuvitella ja myötäelää niitä tuntoja ja varmaankin myös toivottomuutta, mitä tällainen tragedia aiheuttaa.
Näissä tilanteissa on todella vaikea tajuta ja käsittää tämän tarkoitusta. Miksi Jumalani? Olisiko nyt hetki mennä tämän Kaikkivaltiaan kasvojen eteen ja olla hiljaa, pyytää apua ja lohtua tältä elämän antajaltamme.
Kiitos, Jumalamme, että olet läsnä meidän kaikkien kanssa ja eritoten heidän kanssa, joita tämä suru ja murhe on hirveimmällä tavalla koskettanut. Kiitos, Herra, että Sinulla on kaikki valta ja voima auttaa, lohduttaa ja tuoda ihmisten lähelle toisia välittäviä ihmisiä sekä anna Sinun suuri rakkautesi koskettaa kaikkia meitä, Jeesuksen nimessä.
Aamen
Sirpa Lindroos
====================
Jokelan ampumistapauksen uhrien
omaisille, ystäville ja koulutovereille!
Olen aivan sanaton, tunnen syvää
myötätuntoa teitä kaikkia kohtaan.
Ei ole muuta sanottavaa,
kuin että koettakaa jaksaa päivä kerrallaan.
Ottakaa yhteyttä toisiin menetyksen
kokeneisiin, tukekaa toisianne.
Rukoilen puolestanne ja elän tuskaanne kanssanne!
Kaikella rakkaudella teitä muistaen!
Terttu
====================
Lämmin osanottoni. Lähetän täältä suojelusenkeli parven...
Jokaiselle, ken enkeliä juuri nyt jollain tavoin kaipaa. Ja erityisesti Pekka-Ericin perheelle voimia ja rohkeutta kohdata huominen.
*Suru ja kaipaus ei häviä,
kylläkin muuttavat muotoaan ajan
myötä.
*Antakaa sydäntä pakottaa ja
kyynelten tulla…. Me Kaikki
yhdessä autamme toinen
toistamme eteenpäin.
Myötäeläen Minna
====================
Tällä hetkellä ei tunnu olevan
tulevaisuutta, niin suuri on suru.
Mukana eläen ja kaikesta huolimatta voimia teille kaikille
Riitta
====================
ELÄMÄSSÄ TULEVAT VASTAAN
ILO JA SURU
KIITOS JA HÄTÄ
ARKI JA JUHLA
KAIKEN KESKELLÄ ELÄÄ RUKOUS
SYDÄMEN PUHE JUMALALLE.
JAKSAMISTA KAIKILLE
MYÖS TEKIJÄN OMAISILLE LÄMMÖLLÄ JA AJATUKSIN
KIRSTI
====================
Menetin oman 22-vuotiaan poikani Laslon myös pään läpi ammuttuna vuonna 1990. Itken nyt teidän kanssanne. Se, että pystyn itkemään on pelastanut minut elämälle.
Älkää kuunnelko aina paikalle ilmestyviä "asiantuntijoita", jotka sanovat, että lopeta jo, suruaika on niin ja niin pitkä. Menetettyä läheistä o surtava "joka kolo pohjia myöten loppuun". Kuitenkin surulle ja rakkaalle vainajalle on eräänä hetkenä jätettävä hyvästit. Surijan on "päästettävä irti" suremisesta ja myös rakkaasta vainajasta, jotta oma elämä jatkuisi. Irti päästämiselle ei ole määräaikaa, mutta jonain hetkenä se on kuitenkin tehtävä - elämän hyväksi.
Irti päästäessään ei "petä" rakasta vainajaansa. Hänkään ei halua, että rakas elävä ihminen käyttää koko loppuelämänsä päivittäiseen suremiseen. Rakas vainajamme elää niin kauan kuin yksikin hänet muistaa. Niin elää minussa 1990 kuollut Laslo -poikanikin.
Tätä eläväisyyttä ei lopeta se, että päästin eräänä päivänä irti hänen suremisestaan ja traagisesta kuolinhetkestä. Irti päästettyäni olen nauttinut niitä 22 vuodesta, jolloin minulla oli poika. Kuoleminen on vain äärimmäisen häviävä osa hänen elämäänsä. Keskittykäämme siis elämän parhaaseen osaan!
Lasse Askolin
====================
Jos kohtalo viekin meit eri teitä,
ei mennyttä koskaan se unhoon heitä.
Soi kauniina muistojen kannel vaan,
vaik soittajat kaukan on toisistaan.
Voimia ja jaksamista omaisille ja kaikille joita tämä suuri tragedia on kohdannut!
MarianneL
====================
Suuri osannottoni kaikille niille jotka menetti läheisenne Jokelan koulun ampumakohtauksessa.
Minttu91
====================
Suuren surun keskellä sanat tuntuvat kovin pieniltä. Syvin osanottoni kaikille.
M the K
====================
Nyt perjantaiaamuna 9.11.2007 en menisi millään ulos rajun sateen ja tuulen takia täällä Bromarvin Kivitok-kartanossa. Laskin pakkoulkoilua harrastavat kello 8.45 - 9.15 täältä työhuoneeni ikkunan takaa.
Pähkinäruokinnalleni tuli tuon 15 minuutin aikana talitiaisia 160 kertaa, sinitiaisia 9 kertaa, närhiä 2 kertaa, viherpeippo ja peippo kerran, hömötiaisia 3 kertaa ja yksi oravakin. Eivät tuskailleet sateen kanssa, vaan suorastaan innolla ahmivat esille panemiani murskattuja pähkinöitä.
Lasse Askolin
====================
Kun näin suureen suruun ei ole sanoja, vain lämmin halaus, myös Pekan läheisille. Siunausta, keskinäistä rakkautta ja uskoa ihmisyyteen, sitä Pekkakin kaipasi.
isoäiti62
====================
Rakas Taivaan Isä, lähetä enkelijoukkosi kietomaan koko Suomi siipiensä suojaan ja parantamaan saamamme haavat...
Lohduta meitä suuressa ja sanattomassa surussamme!
Riinu
====================
Anna-Mari Kaskisen sanoin haluan rohkaista jokaista jonka sydän on surusta mykkänä...
Kaikki menneet murheelliset päivät,
itkut, jotka itkemättä jäivät,
kipu, jota lievitä ei kukaan,
murhe joka aina tulee mukaan.
Tuska, joka yhä tulee kohti,
murhe, joka epätoivoon johti,
kyynel yksikään ei turhaan juokse,
kaikki, kaikki kootaan Isän luokse.
Kerran vielä merkityksen saavat
kaikki itkut, kaikki lyödyt haavat.
Aika kutoo suurta salaisuutta,
kivun kautta Jumala luo uutta.
Mikään vaihe ei voi mennä hukkaan,
kyyneleetkin puhkeavat kukkaan.
Vaikkei silmä vielä nähdä saata,
tuskakin on toivon kasvumaata.
Vaikka pimeys on yllä päämme,
vaikka vielä varjon maahan jäämme,
yössä liekki lämpimästi loistaa.
padot murtaa, kaikki lukot poistaa.
Hiljaa lähtee sydämeltä taakka,
Itkut itkeä saa loppuun saakka,
Sisään virtaa uusi, puhdas vesi.
Vihdoinkin on vapaa sydämesi.
- Anna-Mari Kaskinen-
Heidi
====================
Voimia kaikille surullisen tapahtuman osapuolille, jotka kokivat suuren murheen!
Tapsa
====================
Oma tyttäreni murhattiin muutama vuosi sitten, tiedän siis tarkalleen miltä teistä tuntuu, ei ole sanoja jotka voisivat teitä lohduttaa. Suurin suru on sanaton. Toivon teille kaikille voimaa jaksaa eteenpäin, tunti, päivä kerrallaan...
Tyttärensä menettänyt
%3
Sytytän Sinulle kynttilän
keskelle hämäryyttä
sytytän kynttilän loistamaan,
valoa, myötäelävää ystävyyttä.
Sytytän Sinulle kynttilän,
hauras on hempeä valo,
kuitenkin loisteessa liekin sen
väreilee koko talo.
Sytytän Sinulle kynttilän
näetkö viestin hennon
Kuuletko lauluni saapuvan
siivillä tähden lennon?
Liisa Selänne
=====================
harmittaa
sami 11v
=====================
Olen itkenyt teidän kanssanne teidän murhettanne. Olen rukoillut teidän puolestanne, että saisitte lohdutusta Jumalalta.
Olen rukoillut myös Pekan perheen puolesta heidän ahdistuksessaan heidän lohduttomassa murheessaan.
=====================
Maailma muuttuu,
ei siihen mene minuuttiakaan
tarvitaan vaan silmänräpäys
hetki, päätös, teko.
Valkoisesta mustaa
äänestä äänetöntä
täydestä tyhjää
elävästä kuollutta.
Hetkessä haavoitettu
ikuisuus korjata
elämän silmänräpäys
muistojen maailma.
Osanottoni,
Ninni
=====================
Kahden tytön äiti ja kahden mummu
Suuri suru on sanaton! Osanottoni kaikille menehtyneiden omaisille ja ystäville.
Eeva Kokkolasta.
=====================
Rikkinäisestä voi tulla ehjä, ei entisensä, mutta uudella tavalla kokonainen.
Tänään hyvin monet meistä ovat palasina. Alkaa pitkä ja raskas eheytymisen prosessi. Nämä Maija Paavilaisen sanat ovat lohduttaneet minua monina raskaina päivinä. Ne antavat toivoa.
Maija
=====================
Tunnen südamest kaasa kõigile hukkunute pereliikmetele! Pidage vastu!
Epp Tallinnast
=====================
SANAT EIVÄT RIITÄ KERTOMAAN KUINKA PAHOILLANI OLEN. MUTTA JOS OLISIN LÄHELLÄNNE LAITTAISIN KÄTENI TEIDÄN OLKAPÄÄLLE.PITÄKÄÄ TOISISTANNE HUOLTA JO TÄNÄÄN KOSKA HUOMISTA EMME TIEDÄ.
HELENA AURA RUOTSISTA
=====================
Voimia omaisille, ette ole yksin, Teitä ajatellaan. Myös Rakkaittenne sielut OVAT yhä. He näkevät teidät ja kuulevat teitä, saattavat olla ihan vierellänne - rauhoittukaa sen äärelle. Lohduttautukaa sillä mutta antakaa heidän jatkaa myös matkaansa kohti valoa, josta he ovat tulleetkin. Kuten me kaikki. Te selviätte.
Lähettäkäämme kaikki hyviä ajatuksia ja tehkäämme pieniä kauniita tekoja - ne kantaa.
Enkeli vierelläni
=====================
Suuri tuska ei kyynelehdi.
Kenet tuska on lyönyt maahan,
ei vuodata kyyneleitä,
hän vuotaa verta.
Jumalan siunausta ja voimia jaksaa eteenpäin kaikille omaisille joita suru kohtasi näin yllättävällä tavalla.
Jaana Lindgren
=====================
"Me emme tiedä,
mitä linnun sydän tuntee,
kun siipi ei enää kanna
ja alla on meren hauta.
Yhtä vähän tiedämme
pienestä suloisesta sisarestamme,
yhtä vähän kultasydämisestä
veljestämme, kun he putoavat.
Ihmiselämä ja linnun lento
ovat yhtä huimia, yhtä katkeavia
ja muistomerkin arvoisia."
Viljo Kajava
Tupu
=====================
Runo, joka on lohduttanut surussa.
Toivon tämän lohduttavan myös teitä Jokelan kouluturmien omaiset.
Olen itkenyt lakkaamatta läpi päivän syksyisen
ja minun sydämeni tuska on vuorenkorkuinen.
Mutta pieni peipponen lensi
minun ikkunani taa
ja se lauloi hurmaantuneena
ja sen riemua helisi maa.
Oi Jumala!
Sydämessäni on aivan pimeää
ja kuitenkin peipponen lauloi
En voi sitä ymmärtää.
(Saima Harmaja)
Riitta
=====================
Vaikka tuntisimme itsemme kuinka yksinäisiksi ja hyljätyiksi, muista että Jumala on aina meidän kanssamme tukien ja eteenpäin vieden. Taivaassa tavataan.
Tarzan
=====================
Olen syvästi murheellinen ja tahdon sen sanoa teille kaikille näin yksinkertaisesti, ettei se jää sanomatta kokonaan. Tukahduttava tuska täyttää sydämeni, kun ajattelen koteja,joista nuori poistui, läheisiä, joille tuli elämänmittainen taakka kannettavakseen, kasvavaa Suomen nuorisoa, jotka pelkäävät ....
=====================
Olette koko Suomen kansan sydämmellä!
Hese
=====================
Siunausta ja jaksamista! Rakastakaa toisianne, puhukaa ja muistakaa aina rakastaa toisianne niin kuin rakastatte itseänne! Kaikki ihmiset maanpäällä ovat tärkeitä kaikilla on vain ylsi ja ainut elämä.
Lähtösi iski suoraan sydämeen,
siitä ikinä mä toivu en,
mutt' lähtösi helpompi hyväksyä on,
kun tiedän,
että nyt sulla kaikki hyvin on.
Anmarika75
=====================
Kun suru on kohdannut, muistakaamme että, emme ole surussamme yksin. Suru koskettaa meitä kaikkia. Lohduttakaamme siis toinen toisiamme. ( Marleena Ansio)
Eija
=====================
Rakkaittemme sielu ei kuole koskaan. Paljon jotakin kaunista on kuitenkin poissa. Itke, sure, huuda tai ihmettele. Et ole yksin, sillä me haluamme jakaa surun kanssasi ja olla tukenasi. Enkelit sinua siunatkoon!
Jane
=====================
Voimia kaikille olla läsnä elämässä tuskasta huolimatta. Lähetän sydämestäni siunausta ja rakkautta ja sanatonta myötäelämistä!
Arkienkeli
=====================
Kaikki muuttuu se on elämää tätä, elämä pettää mut ilman se ei jätä.
Rakkautta sitä mikä pystyssä pitää, elämä jatkuu älä unohda sitä
Herran pelko turvaa elämäsi: nukut tyynesti, säikkymättä pahaa. † sananl.19:23
Jaksamisia ja voimia,
Kanee
=====================
Osanottoni kaikille Jokelan tragediaa koskettaneille. Surullinen päivä. Ymmärtääkseni osaltaan taustalla oli pitempiaikainen koulukiusaaminen, ryhmän ulkopuolelle jättäminen.
Jos jotakin hyvää tästä tragediasta voisi seurata, niin toivoisin, että me kaikki yhdessä voisimme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttua kiusaamiseen. Löysin netistä hyvän koulukiusaamisen ehkäisemiseen liittyvän linkin: www.perusturva.net/kunnat/luvia13.ppt
1- ja 2-luokkalaisen Äiti
=====================
Osanottoni kaikille omaisille, joita tämä surullinen päivä kosketti!
Se mitä voimme tulevaisuudessa tehdä on huolehtia vielä enemmän lapsistamme. Täytyy muistaa, että lukiolainen on vielä nuori aikuinen, joka on vasta kehittymässä aikuiseksi. Vanhemman täytyy ottaa selville "missä mennään."
Mummi ja äiti 60v.
=====================
Tahon sanoo kaikille läheisille,
että rakastan teitä ja
että ootte mulle tärkeitä.
ipe
=====================
Haluaisin sanoa kaikille, että elämä jatkuu kuitenkin, ei tänään eikä huomenna tuskin vielä ensiviikollakaan vie aikaa ennen kuin voi unohtaa tämän kauhean tapahtuman. Mutta ei se silti unohdu ainakaan niiltä jotka olivat paikalla tai joiden lapsi, sisar tai vanhempi kuoli tapaturmaisesti. Älkäämme siis jättäkö heitä yksin surunsa kanssa koska surressaan ihminen tarvitsee paljon tukea. Lämmin osanotto kaikille jotka menettivät rakkaansa Jokelan koulussa. Ja voimia teille kaikille luokkakavereille, muille oppilaille ja koulun henkilökunnalle.
Surullinen muru
=====================
Tuntuu niin kovin vaikealta ymmärtää - ihan ulkopuolisenakin - miksi? Nuorilla olisi ollut vielä elämä edessä ja se tuhottiin näin järkyttävällä tavalla...
Suuri osanottoni omaisille ja ystäville sekä paljon voimia!
Sari
=====================
Muruja on elon onni,
suurin osa suruja;
sen ihmisen päivä ei ole koskaan pimeä,
joka kantaa kaikesta kokemastaan huolimatta valoa itsessään;
anna toivon liekin aina palaa sydämessäsi
ja auta lähimmäisesi liekkiä palamaan hänen siihen apua tarvitessaan.
Muru
=====================
SYVÄ OSANOTTOMME SUURESSA SURUSSA!
perhe Lindberg
=====================
Voin vain sanoa vaikea ymmärtää tällaisia asioita. Mitä voin tehdä kantaa rukouksissa kaikkia omaisia ja luokkatovereita ja pyytää taivaan isän lohduttavaa läsnäoloa. Myös tämä ampuja on jonkun lapsi vanhemmillekin pyydän jeesuksen antamaa rauhaa.
Tellervo
=====================
Rakastakaa toisianne aina niin kuin tämä olisi viimeinen päivä ja muistakaa osoittaa ja sanoa se.
"Kiedon käteni teidän kaikkien ympärille ja toivon teille voimia, olen suunnattoman pahoillani ja otan osaa suruunne."
Jaana Lehto
=====================
Tunne kaikkia tunteita, sinulla on lupa tuntea. Puhu ja anna kyynelten valua. Anna ystäviesi auttaa sinua. Jos ystävien sanat tai kuulevat korvat eivät riitä tuskan noustessa sietämättömäksi, on olemassa Jeesus, joka pystyy tuomaan lohdun ja rauhan sisällesi, antamaan armoa ja voimia kestää! Jeesus on äärettömän kohtelias mies, ei hän tule elämääsi väkisin. Kutsu Häntä! Laita kädet ristiin ja pyydä Häneltä sitä mitä tarvitset. Lause tuntuu utopistiselta, mutta aina voit kokeilla, jos häviät, et häviä mitään, mutta jos voitat voit voittaa paljon. Voit voittaa tässä ”mielettömässä maailmassa” itsellesi rauhan ja lohdun.
Piia
=====================
Toivon Jokelan uhrien omaisille, ystäville, tuttaville ja muille asianosaisille voimia jaksaa eteenpäin, mutta erityisesti toivon jaksamista ampujan läheisille. Toivon, että he voivat elää tuntematta syyllisyyttä ja että heidän annetaan jatkaa elämäänsä rauhassa, eiväthän he ole syyllisiä tapahtuneeseen. Älkää lyökö lyötyä.
Marjo
=====================
Vaikka tätä mieletöntä tragediaa ei voi ymmärtää eikä tämä koskaan unohdu, mutta me kaikki selviämme tästä toinen toistamme tukien ja asiasta jutellen. Ei jätetä heitä nyt jotka meitä eniten tarvitsevat niin yksin.
Rukoillaan heidän puolesta jotka kuolivat, että he pääsi rakkaan isän syliin nukkumaan ja rukoillaan kaikkien meidän henkiin jääneiden puolesta, että Jeesus antaisi meille voimaa ja uskoa tulevaan jotta voisimme tästä selviytyä. Meillä kaikilla nyt on vastuu auttaa omien voimien, taitojen ja kykyjen mukaan. Sanoja ei välttämättä tarvita. Halataan ja ollaan vierellä ja lähellä. Pidetään kädestä.
Jenna
=====================
Toivon meille kaikille enkeleitä. Turvaamaan tietämme, tukemaan vierelle, kantamaan taakkamme, helpottamaan sydämen kipua surun hetkellä, antamaan valoa lohduttomuuteen, ja viimein saattamaan perille viimeisellä matkalla.
Mari
=====================
Kiitos siitä, että olette olemassa!
Eija
=====================
Läheisensä menettäneiden ohella älkäämme unohtako myötätuntoamme ja rakastavia ajatuksia myöskään Auvisen perheeltä - hekin tarvitsevat tukeamme ja rakastavia ajatuksia
Sofia
=====================
Olen kauhuissani. Osanottoni jokaisen omaisille ja läheisille. Eilen en osannut ryhtyä mihinkään, ajattelin vain, miltä läheisiltä tuntuu.
Toivottavasti tekijän läheisetkin saavat kriisiapua, heillä on tosi tuskaa. Elämän arvot uusiksi, olemme kadottaneet ne. Sytytän kynttilän muistolle. Elämä jatkuu.
Ebbastiina
=====================
Sanat tuntuvat vaillinaisilta ja tuntuu kun ei olisi olemassa oikeita sanoja SINULLE. Kuitenkin haluan sanoa että sydämessäni toivon SINULLE voimia ja jaksamista tänä synkkänä päivänä.
Myötätuntoni kaikkien osapuolien omaisille ja ystäville.
Yksi monista
=====================
Jokaisen meidän on kerran kuoltava, sanotaan, mutta ei kellekään toivoisi hirvittävää kuoleman hetkeä. Paha saa lopulta palkkansa, vaikka se nyt niin räikeästi heiluttaa pimeyden ja kuoleman valtikkaa. Jeesus on voittanut kuoleman ja perkeleen vallan. Kaikki Häneen toivonsa panevat saavat elää kuoltuaankin - ole aina valmis ja puhdas sydämessäsi! Rukoile Jumalalta apua ja rakasta, rakasta, sillä Jumala meitäkin rakastaa.
Vuokko
=====================
Ei elämä lopu tähän. Se vain muuttaa muotoaan. Roudassa kasvaa kevään verso. Kun omat voimat ovat vähissä, tunnet ympärilläsi ystävien kädet - ja Jumalan!
Arja
=====================
Toivon jaksamista ja voimia kaikille tapahtumaan tahtomattaan joutuneille. Surmattujen omaisille, ampujan omaisille, ystäville, sukulaisille, muille koululaisille ja työtovereille.
Olette ajatuksissamme.
Pieni liekki
=====================
Haluan ottaa osaa suruunne ja toivoa teille jaksamista tässä elämän kovassa kohdassa. Osanottoni Eila Simola JKLMLK.
Eilasi
=====================
On vaikea asettaa sanoja mihinkään järjestykseen. Sen takia olen hiljaa lähelläsi ja itken kanssasi.
Äiti
=====================
Osanottoni Jokelan tapahtumien asianosaisten kaikille läheisille.
Nyt on surun tuntemisen aika. Sitten tulee aika nähdä ja katsoa tulevaisuuteen, jolloin tarvitaan paljon rehellisyyttä kohdata tosiasioita, esimerkiksi:
1) Suomi on USA:n jälkeen maailman toiseksi väkivaltaisin ja Euroopan väkivaltaisin maa - kehtaammeko jatkossakin tuudittautua lintukotounelmiimme?
2) Voisimmeko kehittää ja arvostaa itseämme ihan omin ehdoin vaikka ministerit käyvätkin Jenkkilässä niin kuin muinaiset taistolaiset ennen Moskovassa? Jne.
Asianajaja
=====================
Tällä hetkellä itken niitä kaikkia
särkyneitä haaveita, joita on särkynyt
Tällä hetkellä suren niiden äitien ja isien kanssa, jotka ovat menettäneet lapsensa
Tällä hetkellä suljen mielessäni syliin kaikki ne lapset, jotka menettivät veljen tai siskon
Ja olen voimaton tuskan edessä
Toivon, että nämä ihmiset eivät
kuolleet kukaan suotta, vaan me
aikuiset opimme pitämään huolta kaikkien meidän lapsista....
Kuka tahansa heistä olisi voinut olla lapseni tai siskoni
=====================
Lämmin osanottoni kaikille läheisille ja ystäville. Voimia uuteen päivään.
Pirkko
=====================
Välillä voi ainoastaan kysyä miksi?
Solja
=====================
Järkytyksestä sanattomana, en voi muuta kuin toivoa, että te kaikki niin omaiset kuin muut läheisetkin saatte jostakin voimaa jaksaa. Jokin voima kantakoon ja auttakoon teitä jaksamaan tämän kaiken sekä jatkamaan kaikesta huolimatta eteenpäin. Sanani eivät kyllä lohduta. mutta sisimmässäni elän mukananne. Myötä elän perheeni kanssa suuressa surussanne.
3-lapsen äiti pohjoisen perukoilta
=====================
Sanat on tässä tilanteessa aika tyhjiä. Läsnäolo, kuunteleminen ja puhuminen vievät asiaa oikeaan suuntaan. Varsinkin uhrien lähipiiri tarvitsee nyt kaikkea mahdollista tukea. Usein pelkkä läsnäolo riittää. Ketään ei nyt pitäisi jättää yksin.
Vaikeaa tulee olemaan ainakin kaksi ensimmäistä vuotta. Sen jälkeen asiaa pystyy edes jollain tasolla käsittämään.
Vain aika auttaa suruun ja ikävään
=====================
Osanottoni niille perheille ja läheisille jotka menettivät lapsensa tuossa ampumatapauksessa.
Jaana
=====================
Ajatus eilisestä puhuttaa tosi paljonkin. Sit vast huomataan meidät yksinäiset heikot joilla on paha
olla. Tuloja silleen et just pärjää ja pärjäää. Koitan hoitaa arkea koko ajan. Tuskaa välillä. Mielentervyttäkään ei kovin usein huomata ymmärretä. Sit vasta kun tapahtuu suomessa nuin kauheaa… Yksin pohdiskellut asiaa. Niin milloin täelä pohjoisen kainuus tapahtuu ,räjähtää. Tätä ei toivo kukaan.
Eletään ystävät, positiivarin kaverit just tätä päiväää tätä hetkeä. Emme tiedä mitä tulevaisuus sekä huominen tuo tullessaan. Koitetaan ajatelle positiivisesti. Puhua, itkeä, nauraa. Muistaa niitä yksinäisiä ketä vaivaa huolet. Joka vetäytyy yksin. Ei helppoa. Voisin itkeä itse elämälle. Vakavalla asialla ei kannata leikitell'. EI todellakaan.
Kiitos joka luit tänne asti. Jospa ymmärsit meitä yksinäiisyydestä, mielenterveydestä kärsiväisiä ihmisiä. Ympäri suomia. Työiloa. Just kriisi työntekijöille, psykologeille. Kaikille muillekin -
Kiitos.
Joku vaan pohjoisesta
=====================
Suru on suunnaton, ikävä loputon, mielessänne ainoa asia: saisinpa rakkaani takaisin. Järjetön loppu elämälle jota olisi ollut vielä paljon edessä. Syvä osanottoni menehtyneiden omaisille sekä ystäville. Ikkunallani palaa illalla kynttilä teidän rakkaillenne. Eniten koskettaa pienten lasten äiti joka sai surmansa. Lapsille nallehaleja.
Lapsiperhe Rovaniemeltä
=====================
Sattuu niin että itkettää. Se olisi voinut olla kuka tahansa meistä. Osanottoni kaikille suomalaisille, sillä tämä asia koskettaa varmasti meitä kaikkia, mutta etenkin sekä Pekan että uhrien omaisille ja lähipiirille. Menetyksenne on raskas ja surunne suuri. Voimia mediamylläkkään.
Minä näen, että kyseessä oli yksi niistä monista nuorista, jotka ovat masentuneet ja joita elämä koettelee niin paljon, että he tuntevat taakan kantamisen mahdottomaksi. Jos mahdollista, vielä järkyttävämmän tilanteesta tekee se, että viattomat ihmiset joutuivat maksamaan hengellään yhden ihmisen kuolemankaipuusta.
Älkää syyttäkö tai ristiinnaulitko ketään, se ei meitä auta. Se ei tuo kuolleita takaisin, se ei lohduta. Kaikki kuolleet olivat ihmisiä, ampujakin. Samaa verta me kaikki vuodamme ja samaa suolaa on kaikissa kyynelissä.
Voimia.
Jasmiini Haapajoki, lukiolainen
=====================
Kaikki haluamme kertoa että ette ole yksin surunne kanssa. Me kaikki kanssaihmiset haluamme jakaa surun kanssanne. Otamme syvästi osaa suruunne.
Opiskelijan vanhempi
=====================
Rakastakaa toisianne!
Kirsikka
=====================
Kolikolla on aina toinenkin puoli -onneksi. Kaiken tällaisen kriisin ja surun keskellä herää aina jotain hyvää ja kaunista. Ihminen löytää toisen ihmisen.
Kun kaikki on hyvin, me sokeudumme toisillemme. Toinen on itsestäänselvyys, emmekä juurikaan kiinnitä huomiota kuka onkaan vierellä. Kun jotain kamalaa sattuu, silmämme avautuvat ja löydämme lähimmäisemme. Vieraskin voi yhtäkkiä tuntua ystävältä -kriisin keskellä. Paha ei siis voittanutkaan. Valo voittaa pimeyden.
Lellu
=====================
Minua sattuu, kun joudutte kokemaan jotain näin traagista. Rukoilen puolestanne. Voimia
teille kaikille, että jaksaisitte surussanne.
anna-liisa
=====================
MIKSI,MIKSI SITÄ ON VAIKEATA YMMÄRTÄÄ.
Vain Jumala tietää vastauksen. Saakoon Hän itse lohduttaa meitä kaikkia. Ei todella löydy sanoja vain pohjattomasti kysymyksiä. Omaiset ja ystävät olemme läsnä surussanne. Toivon, että rukouksemme kantaa teitä tämän raskaan ja vaikean surun keskellä.
Hannele Piri
=====================
Sininen varjo maahan lankeaa,
se saa minut hiljaa ajattelemaan.
Pakkaslumi pian maan tavoittaa,
se saa minut hiljaa kaipaamaan.
Illan tullen syttyy taivaalle tähti,
se, jonka luokse sinä lähdit.
Kuun hohde hangella,
se saa minut tuntemaan.
Tiedän, olet turvassa siellä.
Varjo häipyy, aurinko kultaa aamutaivaan.
Valo, sinä valona siellä jossakin.
Loista taivaalla ikuisesti, rakas!
-Annu Valo-
Lumivaippa valkoinen,
peittää maan vielä lämpöisen.
Niin äkkiä luotamme lähdit,
ennen kuin syksyn viimeinen lehti
puusta maahan ehti.
Olit nuori, kuin kevään ensimmäinen
perhonen.
Lensit matkan lyhyen, mutta kauniin
kuin kesän kukkanen.
Lunta lisää hiljaa sataa,
suljen oven ja tiedän,
sen vielä avaat.
Annu Valo
Annu Valo
=====================
Sanoja ei ole. On vain lämmin halaus ja ajatuksen voima - tästä selvitään yhdessä!
Kaisa
=====================
Isäni kuoli kun olin 12-vuotias.
Yhdessä surunvalitteluissa luki "Kaikki mikä ei tapa, kasvattaa". Nyt nelikymppisenä ymmärrän, mitä se tarkoitti ja miten ihminen kasvaa enemmän ihmiseksi matkansa varrella.
Mikään ei koskaan voi korvata rakkaan ihmisen menetystä. Muistammehan pitää yhteyttä ystäviin, jotka vielä ovat olemassa?
Marella
=====================
Eilen aamulla oli kaikki vielä hyvin. Mutta päivä muutti sen murheelliseksi. Niin moni ihminen menetti läheisen ja rakkaan ihmisen iäksi. Suru on läsnä niissä perheissä jotka menettivät rakkaan ihmisen. Kaikille uhrien omaisille voimia ja jaksamista suuressa surussa.
17 vuotiaan tytön äiti
=====================
Tähdet korkealta
meitä katsovat,
tätä pientä elämää,
ja meitä itkevät.
Lämmin osanottoni kaikille menetyksen kokeneille ja voimia tulevaan.
Sydän itkee
=====================
Jäi vain kaipaus, muistot ja suru sanaton.
Voimaa ja jaksamista teille jotka läheisenne menetitte.
Tuitsu
=====================
Nyt enkelten kanssa käyt käsityksin,
ei jätetty meitäkään tänne yksin.
Jäi muistoksi lämpösi suloinen,
silmäsi loiste, hymysi aurinkoinen.
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
-Eino Leino-
Surussanne mukana.
Epe
=====================
Oman lapseni menettäneenä, tiedän että teillä kaikilla tulee 7.11.2007 olemaan rajakohta ajalle ENNEN ja JÄLKEEN. Jälkeen, on aika, jolloin tietyn ajan, jokaiselle varmasti eripituisen, jälkeen alkaa uuden ajan rakentaminen. Se on hidasta ja toisin ajoin tuskaa ja toivottomuuttakin täynnä. Mutta rakkaamme eivät olleet täällä turhaan: He antoivat meille kaikki ne pienet ja suuret hetket, joita tästä eteenpäin muistelemme. Ensihymy, ensiaskeleet, puhallukset pipipolveen, ensirakkaus, suukko ja halaus kouluun lähtiessä, jne. Ne ja lukuisat muut hetket aiheuttavat ensimmäisinä vuosina kyynelten virran, aikojen kuluessa unelmoivan hymyn... VOIMIA!
Maikku
=====================
Enkelit ovat kanssamme.
Tänäänkin ja tässä hetkessä.
Leena-Maria
=====================
Yhtä, yhtä anon
suurta elämää,
säkenöivin sanoin yötä ymmärtää!
Nähdä elon pohjaan
kuolla korkeimpaan,
nähdä mikä ohjaa
meitä oikuillaan!
Pahama
=====================
Mitkään sanat eivät menetystänne korvaa, eivätkä tuo läheistänne takaisin. Voimia teille kohdata aina uusi huominen toisensa jälkeen ja elää se iltaan! Elämä on elettävä päivä kerrallaan ja taitettava matka yksi askel kerrallaan, opetellen taas elämään uudella tavalla.
Suuressa surussanne myötäeläen!
Terhi
=====================
Voi itku minkä teki tuo poika. Ottakaamme tästä opiksi, muuta emme enää voi. Rakkautta ja välittämistä KAIKISTA ihmisistä, samanlaisista ja erilaisista tarvitsemme tähän maailmaan.
Elli
=====================
"Jumala, missä olit silloin kun minulla oli vaikeaa? Näen vain yhdet jalanjäljet hiekalla.." kyseli A. Larson aikoinaan ja Jumala vastasi: " Lapseni, silloin minä kannoin sinua." Jumalan hellää huolenpitoa, vaikka kärsimystä onkin mahdotonta ymmärtää.
Irma
=====================
Ei tunne tietänsä ihminen,
elo on kuin hiukkanen, hetkinen,
valot, varjot vuoroin täyttää sen
kuka tietää päivänsä viimeisen.
Ippa
=====================
Rukoilen teille kaikille jotka olette olleet osallisena jollain tavoin tässä surullisessa tapahtumassa voimia tähän hetkeen - uuteen päivään.
Nyt saa olla heikko, ei tarvitse jaksaa, nyt saa olla pieni ja avuton. Siihen meillä jokaisella on oikeus. Sinulle joka kohtaat surevan muista että et tarvitse suuria sanoja. Lämmin halaus, hetkessä mukana oleminen riittää. Toivon että seuraavan runon tekijä antaa anteeksi lainani:
"Kai taivaassa tarvittiin enkeliä, puhdasta sydäntä lämmintä mieltä, aitoa iloa lapsosen. Ja parhaan kun löysivät ottivat pois. Vaan eihän me sua vielä annettu ois."
Pipsafi
=====================
Rakastan teitä ihanat lapseni, uskolliset ystäväni, veljeni perheineen ja kaikki serkkuni sekä muut sukulaiset. Rakastan myös sinua ihana "mieheni" siellä kaukana... Miksi meidän on niin vaikeaa sanoa miten paljon läheisistä ihmisistä välitämme.
Mari
=====================
Kuin lintu hiljaa siivet kohottaa,
luotamme pois lennät kun ilmaa siivet saa.
Pois kohta oot ja vielä kuitenkin
mielessämme palaat niin usein takaisin.
Voimia kaikille rakkaansa menettäneille
Sisse
=====================
Kaikilla asioilla auringon alla paikkansa, hetkensä, aikansa on.
Aika on syntyä, aika on kuolla, aika on elämää elää.
Ihmiset maan päällä ihmettelemme, itkemme, nauramme, taistelemme.
Emme me ymmärrä elämän tietä, emme sen kulkua suuntaa. (Eino Leino)
Aika on hiljentyä
=====================
Hiljaisuuden äärelle
sä miksi käyt näin varhain.
Ain sydämissäin sinusta
säilyy muisto parhain.
Lämmin osanottoni kaikille teille, joita suuri suru kosketti.
-Anne-Mari-
=====================
Omaisille, ystäville luokkakavereille, meille kaikille...
Lohduksi ja tueksi Marleena Ansion sanat:
Vain hiljaisuus
Käy tuskan pistin
läpi sydämen.
On suru pohjaton,
kun kuulee kuolon viestin,
joka on niin lohduton.
Ei voi tapahtunutta ymmärtää,
ei voi tarkoitusta selittää.
On vain hiljaisuus,
on pysähtynyt aika,
on hetki kuin raskas ikuisuus.
On sydän mykkä,
ei virtaa kyyneleet,
on suru lamaantunut,
horjuu maailma ja askeleet.
Oi auta Herra Jumala
tässä suuressa surussa!
Sinun turviisi rakkaamme nyt kannamme rukouksissamme.
Omaisille voimaa anna,
surussansa nosta, kanna.
anna tulla kyynelten,
rakkaudellas hoivaten.
Aija
=====================
"Synkimmänkin pilven takana paistaa aurinko"
Runoilijaa lainaten
=====================
Hirmu paljon Jumalan siunausta ja voimia eteenpäin. Tukekaa toisianne vaikeina ja hyvinä hetkinä. Välittäkää ja huolehtikaa lähimmäisistänne. Antakaa kyynelten tulla ja puhukaa asiasta ääneen. Lämpimin halauksin.
Marjut
=====================
Olette Todella Tärkeitä Minulle! Kaikki! Nekin jotka minua ovat kiusanneet, koska muuten en olisi vahvistunut. Luokkatoverit jotka ovat minua kannustaneet, te kaikki KIITOS!
HoTaru
=====================
Niin kauan on toivoa kun on elämää, nyt ei kaikilla ole enää elämää. Me jäljelle jääneet, eläkäämme paremman huomisen toivossa… Teille kaikille sadoille ihmisille, joita tragedia on lähemmin kohdannut, toivon voimia, viisautta ja lohdutusta.
Äiti Hämeestä
=====================
Koitetaan jaksaa näiten kaikkien tilanteiden yli. Jaksamisia kaikille.
Susa
=====================
Kun suru tuntuu painavan monta tonnia, niin puhumalla hyvälle kuuntelijalle, sen saa pienemmäksi. Silloin sen jo jaksaa kantaa. Puhukaa ihmiset, puhukaa. Jakakaa surunne, se helpottaa.
Minä jos kuka tiedän sen, 13-vuoden takaisten tapahtumien takia, surun taakan kantaneena. Suru ei koskaan poistu kokonaan, mutta sen kanssa oppii elämään.
Tytär
=====================
Haluan antaa rutistukseni ja osanottoni teidän valtavaan suruun... Loputon on ihmisen mielivaltaisuus, mutta jos pienikin rakkauden ripaus antaisi hyvää tähän ihmismieleen niin paljon kuin tunnetta, olisi meillä kaikilla turvallisempi elää...
Surun murtama
=====================
Surun ja menetyksen tunteen ollessa pahimmillaan, älä yritäkään ajatella huomista saati tulevaisuutta. Keskitä huomiosi hengitykseen, sydämen lyöntien tunnistamiseen ja tähän hetkeen. Elämä kantaa kuitenkin kun pystyt antamaan muistojen olla lohtunasi. Vaali niitä!
Arjasinikka
=====================
on elämässä paljon
mitä ymmärtää ei voi,
on elämässä paljon
kun eron kellot soi,
on elämässä paljon
mitä sanomatta jää,
on elämässä paljon
kun suru yllättää,
on elämässä paljon
sä poissa ole et,
on elämässä paljon
sä jätit kyynelet,
on elämässä paljon
mä turvaan Luojaani,
on elämässa paljon
Hän kotiin johtaapi,
on elämässa paljon
mä ruusuin muistan suo,
on elämässä paljon
mä kerran saavun sun luo.
annikki
=====================
Emme ehkä koskaan pysty ymmärtämään miksi tällaista tapahtuu kenellekään. Ollaan toisiamme lähellä, kuunnellaan, ollaan läsnä, puretaan tuntojamme. Sallitaan kaikkien tunteiden tulla. Jos joskus toista ihmistä ei ole lähellä, Jumala kuitenkin on ja haluaa todella lohduttaa, rakastaa, pitää lähellä ja antaa voimia. Ette ole yksin - milloinkaan.
Läheisen aiemmin menettänyt
=====================
Lähetän enkelini Auvisen perheelle! Taivaan Isä pitäköön teistä huolta! Antakaa anteeksi itsellenne ja pojallenne. Keskittykää nyt siihen, mitä teillä on. Rakastakaa toisianne!
kj
=====================
Ei ole sanoja, vain myötätuntoni, jonka voin teille uhrien omaisille osoittaa. Sytytän vuoksenne kynttilän ja rukoilen teille voimia ja rakkautta. Syvä osanottoni.
memmi
=====================
Kun sanat loppuvat, toivoisi pitkiä käsiä, jotka ulottuisivat halaamaan jokaista, joka sitä tarvitsee!
Sirpa
=====================
Tiedämme,
ettei surua paloiksi saa,
osamme silti tahtoisimme kantaa.
Hiljaa tukea, lohduttaa,
aikaan jolloin lohduttomuus katoaa,
ikävä ja muistot sijan saa.
Osanottomme kaikille uhrien läheisille
Uusioperhe Rovaniemeltä
=====================
"Me lähdemme elämästä
emmekä kuitenkaan lähde.
Me elämme edelleen kaikessa,
mitä olemme tehneet.
Kaikki, mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet,
jää elämään ja valaisee toisten teitä.
Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole,
vaan elämme niiden sydämissä,
jotka ovat rakastaneet meitä."
Suru ja tuska on valtava, mutta voimia muistot antavat. Täällä päin olen kovasti ajatusten kautta auttamassa teitä jaksamaan.
Voimia ja jaksamista eteenpäin, koko suomi on voimia antamassa teille kaikille. Muistakaa että ette ole yksin!
Susanna k.
=====================
Antakaa tunteiden tulla, ne ovat sallittuja. Purkakaa surunne, sillä menetyksenne on suuri. Huutakaa ilmoille, että miksi, miksi, miksi?
Todennäköisesti tuuli ei tuo vastausta - ihmisjärki ei pysty tällaista ymmärtämään. Lohduttakaamme toinen toistanne, sillä me kaikki tarvitsemme tukea -erityisesti te, jotka olette menettäneet äheisenne tai olleet paikalla. Koko Suomi suree kanssanne.
Toivon, että jonain päivänä muistatte rakkaasta ihmisestä ne hyvät hetket ilman mustaa pilveä, jossa lukee 7.11.07. Tiedän, että se on vaikeaa. Ehkä jonain päivänä...
Simpukka
=====================
Tämä on jotenkin niin käsittämätöntä, ettei löydä sanoja. Syvä osanottoni tapahtuman kaikille osapuolille. Tässä on niin monta kärsijää, lapsensa menettäneet isät ja äidit, luokkakaverit ja kaikki omaiset.
Samoin teon tekijän omaisille nöyrin osanottoni. Olisiko meidän aikuisten asiana keksiä jokin keino millä voisimme auttaa näitä nuoria, jotka voivat pahoin, toisin sanoen kulkea rinnalla.
Aino Haavisto Kurikka
=====================
Et ole sittenkään yksin
Tulee päiviä jolloin et jaksaisi jatkaa
tätä yksinäistä, mutkaista matkaa.
Niin raskaalta kulkea tuntuu tie,
et ehkä tiedä, minne se vie.
Ne jotka kulkivat sen aikanaan,
eivät palaa takaisin kertomaan
miten surujen metsässä suunnistetaan,
tai kuinka ikävän portit avataan
tai koska ja missä tavataan.
Se on paikka, josta vaietaan...
Vai onko juuri tuo oksa tässä
rakas käsi kättäsi etsimässä?
Ja kun tuulen hiuksillas leikkivän luulet,
ole hiljaa, kaivatun äänen kuulet,
hyväilee sinua rakkaat huulet.
Hänen hymyään luontokin hymyilee,
puhu, ystävä, kyllä hän kuuntelee.
******
Taas valo viiltää taivaanrantaa,
se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,
jota niin paljon rakastaa.
Sen järjellä me ymmärrämme,
toinen lähtee, toinen jää,
vain pieni lapsi sisällämme
ei tahdo sitä käsittää.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
kulje kanssa enkelin.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
sinua paljon rakastin.
-Marcus Bäckman-
Heli
=====================
Silloin koko maa oppii tuntemaan sinun tiesi, Jumala, ja kaikki kansat saavat tietää, että sinä autat. Psalmi 67:3. Me aikuiset, opastakaamme Nuorisomme Jumalan käsiin. Älkäämme enää tehkö väkivaltaohjelmia.
Une
=====================
Ehkäpä tämän kaiken järkyttävän, mikä tapahtui, on tarkoitus panna miettimään, mikä on todella tärkeää.
Kuinka paljon rakastamme? Vain se on todellista, mikä meistä jää.
Äiti
=====================
Haluaisin löytää juuri ne oikeat sanat mitkä antaisivat lohdutusta, mutta samalla tiedän ja tunnen ettei juuri tähän hetkeen sopivia sanoja ole edes olemassa! Meitä on iso joukko täällä naapurimaassa jotka olemme mukana teidän suunnattoman syvässä surussanne!
Irmeli Lundell
=====================
SANAT EI RIITÄ KERTOMAAN MILTÄ MUSTA TUNTUU JA EN VOI VARMAAN KÄSITTÄÄ MILTÄ TEISTÄ OMAISET TUNTUU. PALJON VOIMIA JA SYVIMMÄT OSANOTOT.
ÄITI MYÖS
=====================
Voimaa, energiaa...valoa, rakkautta... Elämää, ei sen enempää. Jaksamisia...
JaniP
07.11.2007 iltalaulu lapselleni:
"Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa, kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla". Muuta turvaa ei meillä tässä kovassa maailmassa ole kuin usko Jumalaan ja siihen, että Hän kantaa meitä tänäänkin.
Pumpuli
====================
Koskaan ei tiedä, mikä on viimeinen kerta, kun näemme!
Koittakaa jaksaa. Muistamme tänään illalla teitä kaikkia sytyttämällä muistokynttilän klo 18.00.
Osanottoni!
Hillevi Wallin
====================
Olen tasan seitsemän vuotta sitten menettänyt oman rakkaan poikani ja Jokelan tapahtuman myötä raskaat tunteet pulpahtivat taas mieleen. Minun poikani teki itsemurhan menemällä 19-vuotiaana junan alle. Viesti tuli yhtä yllättäen kuin eilen Jokelassa surmansa saaneiden lapsien omaisille.
Syvin osanottoni heille.
Lohdutuksen sanoja ei paljoa ole, mutta elämän jatkuu meillä kaikesta huolimatta. Puhukaa tuskanne ulos, hankkikaa hyviä kuuntelijoita ja puhukaa! Älkää jääkö yksin, käykää ulkona kävelemässä, happea tarvitaan. Kun aikaa kuluu suru muuttuu iloksi ja ikävä hyviksi muistoiksi.
Ottakaa kaikki apu vastaan.
Ystävät ja koulukaverit, te olette kokeneet karmaisevan koulupäivän, joka varmasti jää mieleenne loppuiäksi. Olette menettäneet rakkaita ystäviänne, sitä ei varmaan vähään aikaan tajua. Teille sama neuvo, puhukaa ja puhukaa, olkaa yhdessä, muistelkaa poismenneitä kavereitanne kiitollisuudella.
Ihme kyllä, aika tekee tehtävänsä.
Surmatyön tehneen pojan vanhemmille haluan myös esittää syvimmän osanottoni. Älkää syyttäkö itseänne! Se ei tuo menehtyneitä takaisin. Olette varmaan vanhempina tehneet parhaanne. Muistan oman avuttomuuteni, kun yritin auttaa omaa poikaani nähdessäni hänen pahan olon. Olisin tehnyt mitä vain jos olisin tiennyt. Nyt muistelen häntä kiitollisena siitä, että sain tuntea hänet edes 19 vuotta.
Äiti Hattulasta
====================
Sydän verellä odotan ja toivon elämän kääntyvän takaisin ja voisin jollain tavalla asioita muuttaa. Muuta en voi kun antaa sydämeni ja halaukseni tueksi ihmisille joita asia koskettaa läheltä. Rukoilen teille suuria voimia ja ehkä myöhemmin uskoa sekä toivoa tulevaan.
Sytytän kynttilän muistoksi kaikille, lepattakoon sen sydän loppuun asti.
sanaton
====================
Surunvalitteluni Jokelan koulun ampumavälikohtauksessa menehtyneiden nuorten omaisille sekä kaikille heidän ystäville. Tätä katastrofia ei voi tajuta millään. Aika on armollinen.
Pico
====================
Valoa ja Rakkautta, meille kaikille
Gelffiini II
====================
Uskomaton tapahtuma jonka ymmärtämiseen menee pitkä aika hyväksymiseen... aika ei ehkä edes riitä. Voimia ja jaksamista, toisten tukemista sitä toivon kaikille!
Pirre
====================
LÄMMIN OSAANOTTONI TEILLE, jotka menetitte RAKKAANNE.
Olette nyt murheenne murtamia, muistot heistä jäävät ikuisesti mieliinne ja NE MYÖS ANTAVAT VOIMIA JAKSAMAAN.
Myötäeläen Eeva-Kaarina Jantunen
====================
"Meillä on vaan toisemme
se ei ehkä ole paljon
mutta ei meillä muutakaan ole."
Lelu
====================
Muistojen paratiisi
on ainoa paikka,
josta meitä ei voi karkottaa.
****
Soitto on surusta tehty,
haavekuvista havaittu,
unelmista unnutettu,
siipisulilla sivelty.
(Kanteletar)
Tänään koko Suomi itkee kanssanne. Sytytän kynttilän klo 18 ja rukoilen teille jaksamista suuren surun keskellä. Kiitos näistä sivuista! Ne lohduttavat myös muita ja antavat voimaa arkeen! Pitäkää huolta toisistanne ja puhukaa!
Arja
====================
Voimia jaksaa ja jatkaa eteenpäin!
Tellervo
====================
Toivon meille kaikille jaksamista ja uskoa turvalliseen huomiseen. Sytytän kynttilän...
Masi
====================
Voimia jaksaa, meitä on moni joka ajattelee teitä herkeämättä ja myötäelää tuskaanne.
Airi
====================
Tämä viesti on omassa kännykässä talletettuna. Lähetin sen ystävälleni hänen äitinsä kuoltua.
"Mitä voisin sinulle lohdutukseksi sanoa? Kaikki sanat tuntuvat kovin kevyiltä. Mieluummin tulisin ja sulkisin sinut syliini, tuudittaisin hiljaa.."
- Raija -
====================
Maarit Leinosen runon myötä suunnattomassa surussanne myötäeläen, voimia tähän päivään ja tuleviin toivoen.
"Mutta surun sisar on lohdutus
ja ilo itää kivun kämmenellä.
Ei minulla sinulle viisaita sanoja
otan kädestä:
ollaan yhdessä hiljaa… kuunnellaan.
Hiljaisuus puhuu enemmän kuin ihminen
enemmän kuin kukaan… koskaan.
Hiljaisuudesta voi palata
voimakkaana, rohkeana, iloa täynnä.
Moni palannut.
Jospa sinäkin… Me."
-Maarit Leinonen-
Päivi, erään opettajatyttären äiti
====================
Haluan toivoa jaksamista ja ystävien tukemista myös surmaajan perheelle. Heillä on vaikeaa. Älkää unohtako heitä.
Kuopus
====================
Tämän kaiken kauheuden keskellä ajatuksissani on myös ampujapojan perhe. Hekin ovat menettäneet lapsensa, ja perheen toinen poika on menettänyt veljen. Onko heillä mielestämme oikeus surra? Kuka auttaa ja tukee heitä? Voimmeko edes kuvitella millaista taakkaa he kantavat lopun elämäänsä?
Emme voi mitenkään ymmärtää ja hyväksyä heidän poikansa tekoa, kuten eivät varmasti hekään, mutta mitä jos emme tuomitsisi ja syyttäisi? Kuka meistä olisi heitä varten?
====================
Suru on suuri ja sanaton...
Voimaa tekijän vanhemmille,
voimia uhrien perheille ja läheisille,
ei näin pitänyt käydä!
Jotenkin elämän pitää jatkua, auttakaamme kaikki heitä jaloilleen, eteenpäin elämässä.
Soikkeli
====================
Jumalan Siunausta, Voimaa ja lohduttavia sanoja kaikille kauhean tragedian omaisille! Yrittäkää jaksaa kaikesta huolimatta, Elämä jatkuu vaikka siltä ei välttämättä juuri nyt tuntuisikaan. Kynttilän laitan pöydälleni teidän kaikkien puolesta!
Justiina75
====================
Koulutoverit, ystävät ja omaiset, kylän miehet ja naiset; käsi käteen laittakaa ja yhdessä läpi kyynelten muistelkaa kaikkia menneitä kauniita päiviä… Yhdessä nostakaa kasvonne kohti uutta auringonnousua, kohti rakkaampaa ja eheämpää huomista!
jAPEi
====================
Lauloimme teille murheellisen päivän iltana kuoromme ja Petri Laaksosen yhteiskonsertissa lähinnä Anna-Mari Kaskisen lohdullisin ja rohkaisevin sanoin, piirtäen siltaa yli pimeyden.
"Hyvää matkaa, hyvää matkaa, kulje kanssa enkelin.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa, sinua paljon rakastin."
Jokaiseen suruun on olemassa lohdutus, jokaiseen kipuun helpotus.
Pimeimpinä päivinä emme sitä näe,
mutta säde kerrallaan valo pyrkii sisäämme,
kun vain rohkenemme ottaa sitä vastaan.
Voimia ja lohtua surutyöhön.
Auli
====================
Lämmin osanotto surussa ja voimia jaksaa tästä eteenpäin.
Heli
====================
Tätä kaikkea on vaikea ymmärtää...liian aikaisin moni lähti täältä...
Toivon voimia kaikille koululaisille, moni tänä aamuna on varmaan tuntenut pelkoa.
Toivon voimia menehtyneiden vanhemmille, sisaruksille, ystäville, teille joille menetitte rakkaanne.
Toivon voimia äitinsä menettäneille, näille pienille lapsille, jotka nyt elävät isovanhempien suojissa (tämä laukaisi itsessänikin pelon, koska yksinhuoltajana aina huoli omasta pienestä pojasta, että miten hänen kävisi jos äiti olisi poissa)
ja toivon koko sydämestäni että kukaan ei tuomitsisi ampujan vanhempia ja pikkuveljeä - jonka pitäisi pystyä vielä kasvamaan aikuiseksi kaiken tämän jälkeenkin, sillä hän on syytön.
Koko Suomi suree kanssanne ja sytytän kynttilän illalla, se on vähintä mitä nyt voin tehdä - jos voisin taikoisin eilisen pois...
Sari
====================
Rukoilen teille jaksamista tänä vaikeana aikana!
16 vuotiaan pojan äiti
====================
Syvältä sydämestäni myötätuntoa ja henkistä tukea teille kaikille joita tragedia koskettaa läheltä.
Kynttilä palaa ikkunallani.
Annimummu
====================
Toivon, että Taivaan Isä antaisi kaikille voimia ja ymmärrystä kestämään tämä hirvittävä koettelemus. Ajattelen rukouksin teitä jokaista läheisensä menettänyttä. Vain aika parantaa haavat hyvin, hyvin hitaasti.
Kaisu
====================
Jokelan ammuskelu muutti monen elämää, mutta ei kuitenkaan kovinkaan tätä maailmaa jossa elämme.
Elämä on ainutkertainen lahja jota ei kannata kenenkään hukata. Toiset tarvitsevat vain muita enempi apua sen huomaamaan.
Meidän kaikkien tulee havaita ne, jotka sitä apua tarvitsevat ja olla valmiita ojentamaan auttavan kätemme toisten hyväksi.
Jokaisen päivän iltana voit tehdä tilin itsellesi: Mitä olet tehnyt tänään itsesi ja lähimmäistesi hyväksi? Mieti oletko sinä antanut enempi kuin olet saanut. Onko saldosi plussalla?
Niin pienillä teoilla voit toisen ihmisen aamusta tehdä elämisen arvoisen päivän, jota on kiva kerrata illalla.
Kukaan ei saisi jäädä yksin ahdinkonsa kanssa, niin kuin tämä tuskainen poika, joka tuli umpikujansa päähän yksin.
Heikki
====================
Surussanne myötäeläen.
Kirsi
====================
Rutkasti rukoilen voimia äärettömän tuskanne keskelle.
Rakkaudella surussa mukana
====================
On vain tämä hetki.
Hetkessä mahdollisuus antaa
rakkauden tulla,
edes pieni palanen kerrallaan,
Sinulle
juuri nyt...
Enkelin siipien Suojaa!
Anne Jukarainen
====================
Rukoilen teille kaikille voimia kestää suru ja pelko. Menetys on suuri. Meitä on paljon jotka olemme teille tukena ja näkymättöminä puristamme teidät syliimme.
Äiti
====================
Ei ehkä vielä tänään, ei ensi viikolla ei ehkä ensi vuonnakaan, mutta joskus. Joskus suru hellittää ja huomaat että on hymyn aika jälleen. Muistoissa kaikki ihanat yhteiset hetket.
Vaikeaan hetkeen voimia jokaiselle!
Osanottoni.
====================
Taivaan Isän Suurta Siunausta ja rukouksen voimaa teille omaiset...
Muistan teitä rukouksissa..
Ei löydy sanoja siihen teidän tuskaan, mutta voimia toivon suurella sydämelläni..
Romani mummu
====================
Voimia myös ampuja-pojan perheelle
Voimia kaikille
====================
Tämä kaikki voisi tapahtua myös minulle!
Minun lapseni mieli voisi seota tällaisiin tekoihin.
Ihmisen mieli on herkkä mekanismi!
Joten yritetään pitää lapsistamme huolta.
Älkäämme tuomitko tämän pojan läheisiä!
Heille voimia jaksaa elämässä eteenpäin!
Samaten kaikille läheisensä menettäneille ja
muuten tapahtumassa olleille, voimia jaksaa eteenpäin!
Äitiliini
====================
Armo olkoon kaikkien teidän kanssanne.
hebr12:15
ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
Osanottaja
====================
Tämä on meidän kaikkien yhteinen suru, johon ei ole olemassa sanoja. Sanoja, joilla voisimme lievittää sisällä olevaa kipua ja tuskaa.
Omasta puolestani toivotan voimia ja jaksamista teille kaikille, joita suru koskettaa. Etenkin uhrien omaisille ja läheisille ihmisille.
Mutta myös tekijän omaisille ja läheisille. Heidän surussaan on läsnä myös muita tunteita, joiden käsittely vie aikaa ja kysymys MIKSI, kulkee hyvin pitkään myös heidän surussaan mukana.
Vastausta meidän kenenkään on vaikea löytää ja surutyö on tehtävä loppuun, ennen kuin voimme palata takaisin tähän päivään.
Surussanne mukana
Leena
====================
Voimia jatkaa elämää eteenpäin
tämä oli hirveä tragedia...
Uskoa ja toivoa tulevaisuuteen
Pitäkäämme toisistamme huolta
Tuula-mummi
====================
Eniten voimia Pekka-Ericin perheelle, muistakaa, että heilläkin on suru omasta lapsestaan. Älkää antako auringon laskea vihanne yli.
Kahden lapsen äiti Kannelmäestä
====================
Voimia runsaasti kaikille, erityisesti uhrien läheisille ja Jokelan koulun oppilaille ja henkilökunnalle - On vain uskottava, että huominen on jo aurinkoisempi.
Oosa_tku
====================
Haluan toivottaa teille kaikille voimia ja lämpöä elämäänne. Kunpa voisin auttaa edes hetken matkaa kantamaan taakkaanne. Syvin osanottoni suruunne.
Satu82
====================
Lohduttavaa olisi, jos kaikki nämä myötätunnon ja surun kyyneleet olisivat voiman pisaroita niille, jotka voimaa eniten nyt tarvitsevat.
Kamuliina
====================
En löydä oikeita sanoja, en tiedä miten sen kirjoittaisin, en tiedä kuinka tukisin, mutta yhden asian tiedän.
Ja se on, me kaikki rukoilemme teidän puolestanne, itkemme kanssanne, sytytämme kynttilän puolestanne ja hiljennymme kunnioittamaan Teitä kaikkia.
Vaikka se on niin vähän, liian vähän.
Iina
====================
Muutama vuosi sitten menetin oman rakkaan perheenjäseneni, nuoren ihmisen, aivan yllättäen. Tieto kuolemasta tuntui samalta kuin olisi lyöty mailalla päin kasvoja. Kaikki vanha hajosi ympäriltä pois. Itsekin hajosin henkisesti, vaikken sitä itse tajunnut. Olin vain vahva muita varten, kannattelin heitä, vakuutin että elämä jatkuu. Vuoden päästä tajusin, etten tunne mitään. En surua, en iloa, en mitään. En tajunnut, että se oli pahan masennuksen merkki, mutta älyn tasolla ymmärsin, että nyt ei kaikki ole kunnossa.
En ymmärtänyt etsiä ammattiapua silloinkaan, vaan itse kipusin sen kuopan pohjalta ylös, päivä kerrallaan, päättäen kiinnittää huomioni jokaiseen positiiviseen asiaan, joka eteeni tuli - vaikka aluksi en tuntenut niitä asioita positiivisiksi, koska en tuntenut mitään. Muistelin vain asioita, joista joskus olin tuntenut iloa, ja koetin katsoa löytyisikö niitä vielä ympäriltäni. Oli kyseessä sitten puiston penkille lennähtänyt varpunen, koiranpentu tai kaupan myyjän hymy. Ostin pienen muistikirjan ja tunnollisesti kirjoitin siihen kaiken positiivisen ylös. Aluksi siihen ei montakaan riviä päivässä tullut. Mutta niitäkin rivejä luin yhä uudelleen, kun tuli hetkiä, jolloin en nähnyt missään mitään hyvää. Ja hiljalleen, hyvin hitaasti, aloin tuntea jotain ja löysin jälleen ilon elämästä. Liimasin särkyneet palaseni uudestaan yhteen.
Sillä tiellä olen edelleen - tietoisesti keskityn nyt hyvään ja positiiviseen ja voin sanoa, että olen aivan eri ihminen kuin silloin, kun tieto rakkaan kuolemasta tuli. Nyt pyrin määrätietoisesti itse valitsemaan ajatukseni ja löytämään hyvän elämästä, kuitenkaan kieltämättä surua ja kiukkua. Nekin tunteet kuuluvat elämän kokonaisuuteen.
Otan tämän nykyisen elämänasenteen lahjana, jonka tuo nuori ihminen kuolemallaan elämääni toi. Kenties tärkeimpänä lahjana, jonka olen koskaan saanut.
Mutta näin jälkikäteen, kun katson koko tilannetta, tajusin miten vaarallisen lähellä olin suistumista pysyvään masennukseen.
Neuvoni onkin: surkaa avoimesti, itkekää, raivotkaa, kertokaa tuskastanne, puhukaa kun siihen suinkin pystytte. Hakekaa ammattiapua, kun tuska on liian suuri. Koko Suomi suree kanssanne, joten ette ole yksin. Suru ei lopu koskaan, mutta jos sen antaa tulla ja sitä käsittelee oikein, se muuttuu vuosien mittaan rakkaiksi muistoiksi, surumieliseksi hymyksi sielussa. Mutta aluksi teidän on jaksettava hetki kerrallaan. Olkaa itsekkäitä itsenne tähden ja hakekaa sellaisia ihmisiä ympärillenne, jotka auttavat teitä nyt yhdestä hetkestä toiseen. Antakaa kuitenkin myös itsenne olla heikkoja, antakaa toisten auttaa. Antakaa rakkaittenne osallistua tuskaanne, älkää pelätkö näyttää heikkouttanne heille. Tästä selvitään vain yhdessä suremalla.
Itse luotan siihen, että kerran me vielä tapaamme ne rakkaat, jotka luotamme ovat lähteneet. Se ajatus on tuonut suurta lohtua ja auttanut käsittelemään surua. Tänä iltana sytytämme kynttilät rakkaittenne muistoksi, ja olemme ajatuksissamme luonanne, kun olette kohdanneet tilanteen, jonka laista kenenkään ei koskaan pitäisi kohdata. Me itkemme kanssanne - antakaa tänä iltana sytyttämiemme kynttilöitten valon puhkaista se pimeys, joka eilen laskeutui elämäänne.
Pisara
====================
Tee sinä tänään se tärkeä asia, että tunnustat itsellesi ja muille ympärilläsi olevasi hauras ja herkkä. Suojele itseäsi ja lähimmäisiäsi niin kotona kuin työssä. Älä suostu enää yhtenäkään elämäsi päivänä mieltäsi rikkovaan kiireeseen, paineeseen, puristukseen, vaan sano kenelle tahansa lähelläsi; puolisollesi, kavereillesi, esimiehellesi: mieleni on kaikki mitä minulla on, mieleni on hauras ja kaunis kuin lasi, autathan sitä kestämään kaikissa maailman tyrskyissä.
Ulpukka
====================
Voimia läheisensä menettäneille! Uskoa parempaan huomiseen sillä, jos uskomme hyvään se kantaa pitemmälle. - Oppikaamme tästä, jotta emme joutuisi kohtaamaan tällaista enää uudelleen. Kouluille ja meille vanhemmille tässä on haastetta toteutettavaksi.
Äiti, lapset 19v & 16v
====================
Kiitos Positiivareille tämän aamuisista sanoista! Tämän järkytyksen ja surun aikana toivon sanoja tarvitaan. Samalla muistutamme itsellemme tämän TÄSSÄ JA NYT - hetken arvostamista, koska se voi olla viimeinen, kaikki mitä meillä nyt on.
Välittämistä ei koskaan ole liikaa. Sen puute saa aikaan paljon tuhoa ja kärsimystä. Tänä aamuna vein lapsiani katolisten nunnien pitämään leikkikouluun ja 5-vuotias ystävä tuli kertomaan kuulleensa 8 ihmisen ampumisesta Suomessa. Uutinen on mennyt läpi Italiassakin, se oli eilisillan tv-uutisten ykkösuutinen.
Maailma pienenee, niin hyvässä kuin pahassa merkityksessä. Pieni turvallinen Suomi on valitettavasti altis suuren maailman vaikutuksille.
Samalla lohduttaa ajatus siitä yhteydestä, joka suomalaisia tiivistää tämän tragedian hetkellä. Täällä kaukana lohduttaa ajatus siitä, että Lahden Positiivarit valavat uskoa ja toivoa pimeän hetkellä, ja se kantaa tänne asti.
Kynttilät paloivat eilen illalla olohuoneessa ja sytytän ne taas tänään hämärän tullen keittiön ikkunaan. Paikalliseen tapaan poikkean myös kotikorttelin kirkossa sytyttämässä rukouskynttilän.
Voimia uhrien läheisille ja niille, jotka kokivat henkilökohtaisesti eilisen. Teidän puolestanne rukoillaan.
Lahtelainen Milanossa
====================
Olen pahoillani - niin pahoillani, etten löydä sanoja.
Olen pahoillani.
Satu
====================
Sielu on hellä kuin mimosan hipiä, sielu on kipiä sielussa sataa...
Voimia ja jaksamista kaikille.
Lelle
====================
7.11. ei varmasti koskaan unohdu eikä sitä pysty kukaan koskaan ymmärtämään, mutta toivottavasti aika ja apu antavat teille voimia jaksamaan. Älkää yrittäkö jaksaa yksin.
HK
====================
Sytytämme täällä Sveitsissä myös kynttilöitä ja olemme siellä ajatuksillamme!
Annikki
====================
Halaa lastasi, rakastasi. Halaa tyttäresi ja poikasi. Ei ole mitään väliä sillä, vaikka hän kasvaessaan osoittaisi vastarintaa läheisyydellesi. Kosketus on viesti sanoittakin, että sinä ja minä välitämme kasvavista lapsistamme, huomisen aikuisista. Halaus arkisina työntäyteisinä päivinä kertoo välittämisestä, hiljaisesta rinnalla seisomisesta.
Mammali
====================
Tällaisena hetkenä ei löydy sanoja.
Elämä pysähtyy.
Ole lähellä, ole läsnä. Peruuta kaikki menosi.
Ole lähellä lapsiasi ja läheisiäsi.
Äiti ja Isoäiti
====================
Kiedon käteni ympärillesi
pidän pitkään lähelläni.
Rukoilen sinulle
surun aikana turvapaikkaa
kaikkien rakkaittesi
sydämessä.
- Anja Porio-
Hän joka
sinulle on ollut rakas
ei koskaan kuole sydämestäsi
Niin kauan kuin elät
kannat hänen
sytyttämäänsä valoa
sielusi joka sopessa.
- Anja Porio-
Voin vain kuvitella tuskanne. Tämä on meidän yhteinen surumme. Enkeleitä elämäänne toivoen
Viiden pikkuisen äiti
====================
Ei tällaiseen tilanteeseen ole sanoja olemassakaan. On vaan niin pohjaton suru ja myötätunto rakkaansa menettäneiden puolesta.
On suuttumus, kiukku, epätoivo ja suunnaton suru. Ei tällaista saa tapahtua, mutta tapahtui kuitenkin. Monen elämä on nyt pysähtynyt kokonaan. Paitsi niiden joita tragedia kaikkein syvimmin kosketti, niin myös niiden äitien ja isien joiden lapsi olisi voinut olla uhrien joukossa - tuossa joukossa olisi voinut olla ihan kuka tahansa, missä tahansa.
Pala kurkussa lähetin aamulla lapseni kouluun ja yritin hymyillä ja toivottaa hyvää koulupäivää niin kuin ennenkin. Oven sulkeuduttua itkin. Olen niin pahoillani niiden vanhempien puolesta jotka eivät tänään saaneet olla saattamassa omaa rakasta lastaan kouluun. Ei sitä tuskan määrää voi edes käsittää.
En voi muuta kun ristiä käteni pyytää uhrien omaisille edes pikkuriikkisen toivoa ja voimaa jaksaa seuraavaan hetkeen.
-Sanaton-
====================
Kolmen lapsen äitinä mietin ampujan vanhempia ja läheisiä. Heilläkin on tuska varmasti käsin kosketeltava. Varmasti hekin tarvitsevat nyt tukea. He menettivät lapsensa ja saivat tilalle tuskaa ja häpeää ja syyttelyä. Lähetän heille osanottoni. Voimia tulevaan...
Eeva-Liisa
====================
Haluaisin sanoa Rakas äitini että rakastan sinua juuri sellaisena kuin olet, en kanna enää vihaa sydämessäni vaan olen antanut Sinulle anteeksi, olemme vain ihmisiä ja inhimillistä on että emme ole aina niin täydellisiä mutta silti se ei estä meitä rakastamasta toisiamme .Siksi vielä kerran Rakas äitini haluan sanoa Sinulle että olet PARAS ja AINOA äiti joka minulla on ja se riittää minulle. Kiitos ja halauksin .
Pikku-Iiris
====================
Syvä osanottoni kaikkien menehtyneiden puolesta. Vaikka elämä on joskus epäoikeudenmukaista ja järjetöntä, toivon kovasti voimia jaksaa jatkaa. Rakkaat muistot eivät katoa onneksi koskaan.
Mari G.
====================
Voimaa ja rohkeutta.
mummi
====================
Otan osaa suureen suruunne.
Mikään ei saa tapahtunutta tekemättömäksi eikä syyttömiä ihmisiä takaisin. Meidän on pakko hyväksyä tapahtuma ja elää tämä suunnaton suru läpi. Ampujan lähiomaiset ovat myös uhreja, heidän elämänsä pirstaloitui samalla hetkellä kuin teko alkoi - älkäämme lisätkö heidän taakkaansa enempää.
Meille kaikille haluan sanoa; Kuunnelkaa ja kysykää läheisiltänne "onko kaikki hyvin" kun huomaatte toisen muuttuvan negatiiviseen suuntaa - pysähtykää ja olkaa läsnä. Kun ihmisellä on hätä ja hän tarvitsee olkapään/henkilön jolle voisi purkaa huolensa.
Miksi me ihmiset emme enää ehdi pysähtyä, miksi meillä on aina niin kiire - unohdamme mikä onkaan tärkeintä elämässä? LÄHEISET!
Ripe
====================
Voimia, voimia, voimia kohdata tämä suuri suru.
Juudith
====================
Pitäkää huolta toisistanne
Pia
====================
Ei tunnu löytyvän sanoja lohdutukseen, suru puolestanne mykistää… Tämä hirvittävä tragedia koskettaa taatusti meitä jokaista. Toivon sydämeni pohjasta kaikille omaisille, ystäville ja tuttaville voimia tämän kaiken jaksamiseen. Ette ole tämän surunne kanssa yksin, jokaisen ajatukset ovat varmasti teidän luonanne.
Susanna
====================
Te olette onnekkaita, koska Te saitte nähdä tämän onnettomuuden, ettekä olleet niiden onnettomien joukossa, joilla ei ole enää mahdollisuutta elää, rakastaa ja pitää huolta kanssanne tästä kauniista maailmasta.
Lukaisepa rakkauden määritelmää "Isosta Kirjasta" ajatuksella, se on siinä.
Rakkaus ei musta kärsimäänsä pahaa jne. ...
Jos me kaikki rakastaisimme ja välittäisimme toisistamme ja kylväisimme niitä hedelmiä, jotka tuovat onnen, ei niitä jotka tuovat tragedioita, mutta näillä tapahtumilla on suurempi merkitys.
Löytäminen - rakkauden löytäminen
Syyllistä etsimällä emme löydä edes lohtua suruun. Itseämme säälimällä ruokimme surua suuremmaksi, antakaamme sen sijaan sen rakkauden, jonka halusimme antaa näille poismenneille nyt niille, jotka ovat vielä elämässämme jäljellä ja varsinkin niille jotka ovat sitä vieraantuneet ja joiden silmissä on musta rakkaudettomuus.
Rakkautta ei kannata säästää, se häviää, mutta sen määrä kasvaa jakaen.
Ei minulla mitään olisi, jos minulta puuttuisi rakkaus, mutta onneksi on ja se on nyt Sinullakin.
Kaiken Voittaa Rakkaus
====================
Tässä yksinkertainen ja lyhyt rukous, mutta se auttaa kun on oikein paha olla:
Jumalani, minä en aina ymmärrä Sinua, mutta tahdon luottaa Sinuun.
Itse olen saanut tästä aina avun vaikeassa tilanteessa. Paljon voimia kaikille omaisille ja ystäville ja myös tekijän perheelle, sillä kärsimys ja paha olo on heillä varmasti rajaton.
Sirpa
====================
Kukaan ei voi tietää toisen surun määrää; ei edes aavistaa. Kukaan ei voi sanoa tietävänsä miltä toisesta tuntuu tällaisena hetkenä. Jos on kokenut jotakin samanlaista voi yrittää kuvitella, siinä kuitenkaan onnistumatta. Suru on aina omanlaisensa. Me muut voimme kuitenkin olla tukena ja kuuntelevana korvana. Osanottoni kaikille omaisille!
Eeva
====================
Tuntemukset vaihtelevat laidasta laitaan ja kaikki tunteemme ovat sallittuja. Ei ole vääriä tai oikeita tunteita. Pääasia, että anna itsesi ja muiden tuntemuksille tilaa.
Surulle on annettava sen vaatima aika. Jokainen käsittelee surua ja muita tuntemuksiaan eritavalla. Sallittakoon jokaiselle se aika jonka he asian käsittelyyn tarvitsee.
Meillä, joiden läheisiä ei tapahtumaan liity, mutta asia järkyttää meitä, saattaa olla tarvetta puhua asiasta. Muistetaan kuitenkin olla hienotunteisia surevia kohtaan. Koitetaan lisätä jokaisen turvallisuuden tunnetta pitämällä toisistamme huoli. Ehkäpä sureva läheinen, naapuri tai muu olisi kiitollinen jos veisit heille ruokaa tai auttaisit lasten hoidossa tai päivän askareissa.
Ollaan läsnä, kuunnellaan.
Heidi
====================
Olin aikanani koulukiusattu. Onneksi selvisin ahdingosta. Hylätyksi tuleminen toveripiiristä on tuskallinen asia joka voi myös tapahtua nuorelle aikuisellekin.
Hyvät nuoret ja me vanhemmatkin, älkäämme hylätkö ketään, ei sitä kaikkein oudointakaan.
Osanottoni uhrien omaisille ja voimia mittaamattoman, ja korvaamattoman menetyksenne työstämiseen.
Olen itsekin nuoren naisen isä.
Mauri Tsutsunen
====================
Luin ampujan viestin, hätähuudon ja toivon, että emme syyllistäsi vanhempia ja muita omaisia, sillä heillä on varmasti todella rankkaa... Tämä oli pojan oma sota yhteiskuntaa vastaan ja valitettavasti se kohdistui myös viattomiin sivullisiin.
Toivon jaksamista kaikille ja toivon, että kouluissa todella herättäisiin huomaamaan kiusattujen
asema... Opettajille ja vanhemmille enemmän aikaa paneutua lasten elämään. Keskustelua, osallistumista ja taas keskustelua, niin kouluissa kuin työpaikoillakin, pahoinvointia esiintyy molemmissa ja todella paljon.
Jaksamista suureen suruun!
====================
Tosi paljon voimia! Ystävien ja läheisten tukea! Omat koululaiseni (3) ovat tapauksesta hyvin järkyttyneitä ja mieli maassa lähdössä tänään kouluun. Autetaan toisiamme tässä valtavassa surussa.
Tuuli
====================
VALON LAPSI & PIMEYDEN LAPSI
Herra, Sinä olet tie, totuus ja elämä.
Emme voi ymmärtää miksi Sinä kutsut luoksesi ystävämme näin yllättäen.
Emme ymmärrä pahuuden voiman ainaista läsnäoloa.
Emme ymmärrä, että koettelet näin pahalla teolla lapsiasi.
Saimme kaikki surra ja olla ymmällämme niin monen puolesta.
Kyynel silmässä kiitämme silti Sinua.
Sinä tunnet meidät jokaisen läpikotaisin.
Olet varannut jokaiselle oman tien, jokaiselle totuuden ja elämän.
Uskomme että elämä on iankaikkista. Uskomme anteeksiantoosi.
Uskomme että molemmat lapset ovat Sinun omiasi.
Jeesus on lunastanut meidän kaikkien synnit anteeksi ristinpuulla.
Onkin siis lohdullista tietää, että poisnukkunut on saapunut luoksesi ikuiseen elämään.
Uskomme, että vihollisen vallassa oleva lapsesi saa syntinsä anteeksi.
Uskomme että teet hänessä kärsimyksen kautta valon lapsen. Kiitämme ja ylistämme nöyrinä Sinua.
Uskomme sinuun. Lapsinasi saamme olla taivasmatkallamme.
Tänään me rukoilemme ja pyydämme siunaustasi ja varjelustasi. Pyydämme voimaasi surussamme. Pyydämme lohdutusta kaikille näiden kahden lasten omaisille, perheille, ystäville, tuttaville, koulukavereille, koulun henkilökunnalle, kuntalaisille ja kaikille, joita tämä asia sydämessä sattuu.
Herra anna meille ymmärrystä, anna meille anteeksiantoa. Anna meille uskoa ja toivoa. Jää siunaamaan poisnukkunutta ja meitä kaikkia surussamme.
Kiitos Jeesus.
Riitta
====================
Ei ole sanoja. Syvä osanottoni.
Taru Oksanen
====================
Sanat ovat vähissä. On hiljaisuus. Muistan teitä rukouksin.
Merja
====================
Syvä osanotto omaisille ja kaikille muille joita tämä järkyttävä ja surullinen asia koskee.
Pitäkää lapsianne hyvänä ja halatkaa heitä edes kerran päivässä. He kaipaavat äidin ja isän kosketusta vaikka olivat kuinka isoja ja omillaan.
Sari Nyrhinen
====================
Kolmen lapsen äitinä mietin ampujan vanhempia ja läheisiä. Heilläkin on tuska varmasti käsin kosketeltava. Varmasti hekin tarvitsevat nyt tukea. He menettivät lapsensa ja saivat tilalle tuskaa ja häpeää ja syyttelyä. Lähetän heille osanottoni. Voimia tulevaan...
Eeva-Liisa
====================
Kuin katkeamaton virta kyynelhelmiä.
Syksyn kylmyys
alastomien puiden oksilla kastehelmet.
Harmaa, liikkumaton pimeys,
johon kietoudut kuin käärinliinaan
liikkumatta hiljaa
odottaen, että jotain tapahtuisi.
Jotain
joka saisi sinut irtautuman
tästä surusta
uuteen alkuun
kohti valoa.
Satu
====================
Syvä osanottoni suuren surun keskellä...
Susanna
====================
Vaikka kaikki muu maailmasta kuolisi. Rakkaus jää.
Se jää sydämeemme ja antaa voimaa silloin kun ikävä on suuri.
Mikään ei korvaa Rakasta lasta, sisarta, veljeä, ystävää.
Vaikka en tunne teitä, olen sydämessäni mukana ja tunnen surua menetyksenne johdosta.
Voimia teille kaikille jotka olette menettäneet Rakkaanne.
Mirjami
====================
Kaikella on aina jokin tarkoitus.
Anu
====================
Vanhemmille sanon, että te selviätte, vaikka maailma onkin romahtanut. Terveen järjen itsenäinen käyttö on hyväksi ja arkitoiminta pitävät kiinni elämässä.
Seurasin eilen ohi mennen televisiosta keskustelua tapahtuneesta. En voinut kauaa seurata, oksetti, kuvotti toimittajien käytös ja todella ala-arvoiset, tilanteeseen sopimattomat jankutukset.
Ja ihmettelen, miten ihmiset alentuvat, voivat tulla keskustelemaan "tyhmien" toimittajien riepoteltavaksi. Merkitseekö julkisuuden nälkä niin paljon?
Toimittajat ovat raakalaisia. Kukaan toimittajista ja keskusteluun osallistuneista ei voi tietää, miltä lapsensa menettäneistä vanhemmista, (puhun myös teon tehneen pojan vanhemmista) tuntuu, ei kukaan voi samaistua toisen suruun ja tuskaan ja hätään. Eikä teon tehneen pojan aivoituksiin.
Jokainen kokee kuoleman kohtaamisen yksilöllisesti, persoonallisesti.
Myötäelää voi, mutta sitä ei eilinen keskustelu ollut tai antanut. Yksi keskustelijoista yritti olla sanomasta mitään, nainen, mutta hänelläkään ei rohkeus riittänyt olla sanomatta mitään, olisi jäänyt pois ja siten kunnioittanut vanhempia.
Kuoleman kohdanneille pitää antaa sururauha ja aikaa itse sisäistää asiat, eikä heti saa psykologien tms. hyökätä kimppuun ja huumaavat pillerit pois, jos ei itse muutoin vakavasti sairas. Ne vain hidastavat toipumista. Ihminen on rakennettu kestämään nämäkin asiat.
Onko toimittajilta jo häipynyt tunneäly.
Olen menettänyt poikani (k.19v.) melkein 20v. sitten ja siltikään en tiedä miltä näistä vanhemmista tuntuu ja miten he asian kokevat.
Järkyttynyt suomalaisen median käytökseen.
====================
Voimia teille kaikille läheisenne menettäneille ja muuten Jokelan tapahtuneessa mukana olleille, tuskanne on suunnaton, huominen hämärän peitossa, lämmin halaus teille kaikille ja syvä osanottoni.
Anita
====================
Ei varmasti löydy oikeita sanoja. Tuska, kipu, ikävä, ahdistus ja ymmärtämättömyys ovat monien ja taas niin monien ihmisten mielessä tällä hetkellä päällimmäisenä ja pitkän aikaa. Minäkään en voi ymmärtää, MIKSI joku voi päättää niin monen ihmisen elämän? Se on niin väärin.
En voi muuta, kuin sytyttää kynttilän ja toivoa voimia heidän läheisille, sukulaisille, ystäville ja tuttaville. Yrittäkää jaksaa suuren surun keskellä, vaikka se tuntuisi mahdottomalta.
Maisa
====================
Tästä hetkestä lähtien haluan nähdä sinut paremmin. Haluan kuulla mitä sinulle oikeasti kuuluu, lapseni, puolisoni, työtoverini, naapurini... Sanotaan, että ihminen herää ajattelemaan elämää, kun kuolema tulee lähelle. Olemme hetken lapsia mutta meissä kaikissa on ikuisuuden siemen. Ehkä nyt on aika pysähtyä ja rukoilla." kuinka pieneksi on tultava, että voisi alkaa kasvaa"
Äiti pohjanmaalta
====================
Asian ymmärtäminen on vaikeaa. Tapahtunut täysin käsittämätön. Jaksamista kaikille! Sanoja ei nyt ole.
Sinna
====================
Itsekin lapseni menettäneenä tiedän että sanoja ei ole, on vain ainainen kaipuu ja ikävä, jälleennäkemisen toivo.
Olla vain lähellä ja tukea. Rukoilen ja ajatuksin tuen omaisia, myös pojan joka teon teki. voimaa hänenkin vanhemmilleen ja omaisille. Armollinen itselle oltava, uskoa siihen, mikä eniten helpottaa. päivä vain ja hetki kerrallansa elämä eteenpäin vie.
Marjo
====================
Lämmin osanottoni kaikille omaisille! Voimia koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Sanat eivät riitä kertomaan tunteitani. Asun ulkomailla ja seuraan tapahtumia netin välityksellä. Suomi nousi maailmankartalle todella surullisten uutisten myötä!
Nyyti
====================
Voimia, jaksamista kaikille tragedian pyörteisiin joutuneille. Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän, yht'äkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän. Osanottoni omaisille, R.I.P. uhreille.
Katja
====================
Siinä missä sanat loppuvat
on vain olkapääni, johon voi tukea
surusi kiedon halauksen spiraaliin
ja lähetän sen kauas pois,
mutta hitaasti ja pehmeästi
sillä surun kuuluu tulla, olla ja
mennä,
mutta silti siitä jää jälki
suru tulee kuin meren aalto toisensa perään
sitä toivoo, että seuraava ei enää hukuttaisi valtavaan voimaansa vaan että se ajan myötä vain pehmeästi pyyhkäisisi ylitse
surua ei voi ohittaa, se muuten salakavalasti sairastuttaa
surua ei voi tappaa työllä
se vasta tekee kipeää
mutta silloin unohtaa hetkeksi
suru on kuin varjo
ei se minnekään mene
se vaan on
mutta ajan kuluessa se on pehmeämmin läsnä....
Eila
====================
Turhaan aivan turhaan...
Elämä alussa, suuria suunnitelmia tulevaisuudelle...
Kaiken päättää vieras omavaltaisesti. Tätä ei voi ymmärtää.
Syvin osanottoni kaikille uhrien omaisille.
Sanat eivät riitä kertomaan...
Sipe
====================
Kun jaksatte ja jos ette muuta jaksa tarttukaa toisianne kädestä. Ojennan kätenne Teille kaikille. Teille jotka menetetti lapsenne omaisenne. Surunne on käsittämätöntä. Ojennan käteni Teille joiden suru on varmasti ihan ylivoimaisen suuri Teille joka syystä tai toisesta omaisenne teki tämän surullisen asian ja jonka elämä oli surullinen. Voin vain aavistaa sen kauhun mitä tällä hetkellä ja vielä pitkään tunnette.
Marge
====================
Hakekaa yksin pihalla seisova kaveri mukaan, hän voi olla liian arka tullakseen itse ja joka ilta hän rukouksissaan toivoo olevansa yhtenä teidän iloisissa leikeissänne.
Yksinäisen Äiti
====================
Tämä tuska ei kuole mutta huominen häivyttää. Voimaa huomiseen.
Satu-74
====================
Suru on suuri ja suunnaton.
Valo hetkeksi kadonnut on.
Rukoillaan puolesta surijoiden,
siunataan työtä opettajien.
Rukoillaan voimia auttajille,
elämän voittoa surijoille.
muuta osaa en, teidän puolesta rukoilen
====================
Omaisille,
ystäville,
luokkatovereille:
Ei mikään voi kuolla,
ei kukat,
ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse
ja muualla tuuli soi.
Rakkaat, nyt menetetyt elävät Teissä aina.
tk, turku
====================
Emme voi tietää päivämääräämme, jolloin täältä on aika lähteä, emmekä ymmärrä miksi täytyy jo nuorena jättää kaikki täällä. Miksi väkivaltaisesti. Muistakaamme hänet valoisana ja iloisena persoonana. Muistelkaamme häntä, puhukaamme hänestä toisten kanssa. Antakaamme ajan tehdä tehtävänsä. Hän ei unhoitu koskaan mielestämme. Hänen kanssaan kulkevat nyt taivaan enkelit ja hänen on hyvä olla.
Päivi
====================
Sanoja en löydä, hiljaa osaan olla. Nojaa olkapäähäni. Anna kyynelten tulla. Tänään emme ymmärrä. Ymmärtänemmekö koskaan. Muistot voimme elää uudelleen ja uudelleen. Myöhemmin. Sitten kun jaksat ottaa päivän vastaan.
Pirjo
====================
Niin käsittämättömältä kuin tapaus tuntuukin, pitänee kuitenkin muistaa totuus, että "yöunien välissä voi olla mitä karmein todellisuus". Toivon, että hirveän kohtalon kokeneet jaksavat uskoa huomiseen, parempaan tulevaisuuteen. Sydämelliset osanottoni sureville
-Kooel- Heinolasta
====================
Rakkaus on suurin,
se ei mahdu sanoihin,
ei kyyneliin.
Ken tulkita vois´
kaiken tarkoituksen.
Me jäämme vaiti
hiljaa nöyrtyen.
Murtuu elon siteet,
kaikki häviää.
Muiston kauniit kiteet
vain pysyviksi jää.
Rakkaus ei koskaan katoa!
Tanja
====================
Tänään ei tarvi ymmärtää, etsiä syitä. Tänään, saan surra, olla surussani. Huomenna on uusi päivä, olkoo se huomenna.
Kari Hannula
====================
Omaiset, ystävät, luokkakaverit, sanoin ei voi kuvata suruanne ja järkytystä tapahtuneesta. Osanottoni teille kaikille. Surussa myötä eläen. Jaksamista tästä eteenpäin, pitäkää huolta toisistanne.
Ellumummeli
====================
Valoa kaikille, jotta ymmärtäisimme lähimmäisiämme. Valoa sureville, valoa, jotta jaksaisimme tulevaisuudessa antaa ilon paistaa kaikesta huolimatta. ... Kun emme muuta voi.
Positiivisuutta elämään!
Yksi meistä
====================
Sanoja todellakin on vaikea löytää... Ei voi käsittää, miten jollekin ihmishenki voi olla niin halpa-arvoinen! Pelottaa oman koululaisen puolesta, mutta sitä ei saa sanoa ääneen, ettei kylvä pelkoa viattomaan pieneen koululaiseen. On oltava vahva, kannustava, rohkaiseva vaikka itse pelkääkin... Vaikea tehtävä. Lohdutuksen jos osaisin sanoiksi pukea. Asianomaisten tuskaa on vaikea kuvitellakaan.
Tämä runo on auttanut itseäni monissa tilanteissa (Kirjoittajaa en tiedä.): "Ajatuksen siivin luokses tulen näin, vierees hiljaa hiivin tää aatos mielessäin. Sua kaulasta nyt otan ja hiljaa rutistan ja kaikkein parasta nyt sulle toivotan."
Lämmin osanottoni ja voimia päästä tästä kaikesta yli ja jatkaa eteenpäin, elämä jatkuu kaikesta huolimatta!
Koululaisen äiti minäkin
====================
Tukekaa toinen toisianne, olkaa lähellä. Surun kanssa ei ole hyvä yksin jäädä. Kauniit muistot tallettakaa, niistä voimaa saa. Tärkeää on muistaa läheisiään kiittää, rakastaa.
Minna
====================
Ei löydy sanoja – miksi niitä etsisinkään - pelkkä mykkyys ja halaus lämmöllä teille sinne jokaiselle ..jaksakaa huomiseen.
Tampereelta
====================
Kurkkua kuristaa ja rinnassa puristaa, kun ajattelen teidän suunnatonta suruanne. Suren ja rukoilen kanssanne ja toivon, että toisten tuki - vaikka ei aina konkreettinen - auttaa teitä selviämään tästä kriisistä.
Jaana
====================
Kunpa ihmiskunta jo vihdoin havahtuisi tiedostamaan - tiedostamaan sen että me kaikki olemme henkisiä olentoja. Tarvitsemme toinen toisiamme kasvaaksemme ihmisiksi - ei väärällä tavalla ns. yli-ihmisiksi.
Toivon koko sydämestäni voimia tähän Auvisen perheeseen lähipiireineen - heillä on k a i k k e i n vaikeinta tässä tilanteessa.
Samalla toki toivon voimia ja siunausta jatkaa elämää kaikille Tuusulassa ja koko Suomessa. Tämä herättää meitä kaikkia - toivottavasti rakentamaan - monella tavoin -positiivisesti elämää eteenpäin.
Annamanna
====================
Muistan teitä kaikkia.
Anjuska
====================
"Jumala antaa jokaiselle kannettavaksi vain sen verran kun tämä jaksaa kantaa."
Siunausta ja enkeleitä.
Tiikerityttö
====================
Minun pitäisi osata sanoa teille läheisen menettäneille jotain, koska olen itsekin rakkaan ja hyvin läheisen ihmisen menettänyt äkkiä, täysin arvaamatta. Mutta nyt kaikki sanat tuntuvat leijuvan tyhjyydessä...
Mutta ei niitä sanoja välttämättä tarvitakaan vaan toivonkin, että teillä on ystävä joka kuuntelee teitä itseänne, surusta pahasta olosta täytyy puhua se helpottaa vaikka se tuntuukin nyt siltä ettei mikään voi helpottaa oloa. Ikävä ja suru on suunnaton ja se tyhjyyden tunne jonka poismennyt on jättänyt paikalleen. Mutta ajan kuluessa kauniit muistot, yhteiset hetket niille sinäkin voit jonakin päivä hymyillä ja silloin sinun surusi on muuttunut tuskasta helpompaan kauniimpaan muotoon, kauniiksi ihaniksi muistoiksi jotka talletat sydämeesi. Sydämessäsi hän, poismennyt kulkee aina mukanasi ja siitä voit ammentaa voimaa eteenpäin.
Puhun kokemuksesta. Vuosi sitten menetin pitkäaikaisen kumppanini, silloin kaikki tuntui tyhjältä, tulevaisuus jota yhdessä haaveilimme muuttui mustaksi, katosi kokonaan, en uskonut enää mihinkään.
Mutta puhumalla asioista, uskomalla omaan jaksamiseen ja ajattelemalla sitä asiaa mitä poismennyt nyt toivoisi, hän varmasti toivoo että meillä jotka tänne jäämme elämä jatkuisi... Raskaan tien olen taivaltanut mutta nyt hymyilen muistoille. Niin toivon myös teille jotka nyt, eilen 7.11 menetitte läheisen rakkaan ihmisen, ihmisiä tekin vielä voitte jonakin päivänä hymyillä niille yhteisiille muistoille.
Jaksamista teille kaikille!
Anu
====================
Surunne on suuri, sanoin kuvaamaton. Suru vaatii oman aikansa, paljon kyyneliä sekä läheisyyttä. Voimia teille jokaiselle ja siunausta raskaassa surutyössänne.
Kyynel
====================
Me emme tarvitse syyllisiä. Syyllisten etsiminen on helppoa, rauhattomuutta ja vihaa lisäävää puuhaa. Me tarvitsemme ymmärtämystä ja myötäelämisen kykyä. Kärsimystä on sielläkin missä halutaan nähdä vain vihollisia ja niitä, joita pitäisi rangaista ja rajoittaa. Maailma tarvitsee viisaita turvallisia aikuisia, jotka kykenevät näyttämään ja myös tarvittaessa hallitsemaan tunteensa.
Kaikki tunteet ovat tosia ja oikeutettuja - kaikki teot eivät.
Anne
====================
Katsokaa Motiivi -lehden viimeisimmän numeron juttua jossa luokka-avustajat pelkäävät oppilaiden uhkailuja koulussa, kuinka lapsen on sitten turvallista olla koulussa jossa aikuisetkin pelkäävät.
Näiden vaikeiden tilanteiden puinti koulussa lasten kanssa ei kovin hedelmällistä, saattaa jopa toimia yllykkeenä kuten tässäkin tapauksessa kävi. Aikuisten eli koulun oma työyhteisö/ välituntivalvonta/ koulukiusaus ja koulun ja kodin yhteistyö pitäisi saada kuntoon. Sillä kun lapsemme voivat koulussa huonosti vastuu siitä on aikuisilla.
Aksu
sos.psykologi/sosiologi
====================
Aamun aurinko
on olemassa...
tänäänkin.
Kuitenkin se piileksii...
miettii,
miten uskaltaisi näyttäytyä,
ettei loukkaisi surevia...
Antaisi heille
kuitenkin lohdun,
tiedon siitä,
että se mikä tänään
näyttää loppuvan,
on vain pilven takana,
aina kuitenkin läsnä,
ihan kuin aurinko itse.
Kaikki on sinussa tallella.
Sure rauhassa.
Tiedä kuitenkin,
että voimista suurin
on sinun auttajasi.
RAKKAUS on aina lähelläsi.
Pirjo Kaskisola
====================
Halatkaamme tänään niitä lapsia, jotka ovat jäljellä, halatkaamme toisiamme. Myös me tästä surusta ulkopuoliset sammuttakaamme hetkeksi tv, katsotaan toisiamme silmiin ja kuunnellaan toisiamme oikeasti. Autetaan heitä, joita menetys nyt on kohdannut: kuunnellaan, ei tyrkytetä neuvoja, kysytään miten voi auttaa, tarjotaan kyytiä, seuraa vaikeiden pakollisten asioiden hoitoon, kyytiä, ruoan valmistusta, olkapäätä... Sureminen on valtavan raskasta, raskasta työtä. Voimia ei ehkä muuhun alussa riitä, ja se alku voi perheenjäsenen menetyksessä kestää pitkälti yli vuoden. Voimia surutyöhön ja tukemiseen!
Nina
====================
Elämän raadollisuus-koulussa tapahtunut murhenäytelmä koskettaa syvästi meitä jokaista...omaisten, ystävien, läheisten, koulutovereiden tuskan tunnemme sydämissämme…
Toivon jaksamista ja voimaa kohdata surun syvyys, joka kestää pitkään.
Ajatuksissa Teitä jokaista tukien,
Riitta-Liisa
====================
Enkeleitä lohduttamaan sanattoman suuressa surussa!
<3
====================
On asioita, joita ei voi ymmärtää. Niiden käsittelyyn täytyy vain antaa aikaa. Surra, itkeä, kaivata, raivota, ihmetellä ja kysyä. Halata läheisiä ja etsiä rauhaa. Se ei tule varmasti pitkään aikaan, mutta annetaan levolle mahdollisuus tulevaisuudessa. Ei luovuteta ja kadoteta omaa elämänhaluamme. Koitetaan tehdä maailmasta parempi paikka.
Sytyttäkäämme kynttilät illalla klo 18.
Heidi
====================
Jaksamista jokaiselle.
- Tarjoan olkapäätä, johon nojata
- Annan korvani käyttöösi jotta kuulisin tuskasi
- Ristin käteni ja rukoilen puolestasi, ettet tuskaasi menehdy.
Siiri
====================
Sanoja on todella vaikea löytää....
OMAISILLE LÄMMIN OSANOTTOMME PERHEELTÄMME! TOIVOMME SYDÄMESTÄMME, ETTÄ JAKSATTE KANTAA TÄMÄN SUUREN SURUN JA MENETYKSEN!
YSTÄVÄVILLE,LUOKKAKAVEREILLE, MEILLE KAIKILLE:
PIDETÄÄN HUOLTA TOISISTAMME, KESKUSTELLAAN MITEN TODELLA JAKSAMME, YRITETÄÄN AUTTAA TOISIAMME, ANTAA TUKEA!
KOSKAAN EI TIEDÄ MILLOIN KOTIOVEN SULJET VIIMEISEN KERRAN....
SUOJELUSENKELEITÄ KAIKILLE!
Tuija ja perhe
====================
Jaksamista ja tukea kaikille omaisille, ystäville ja muille, jotka joutuivat kärsimään järjettömän teon seurauksena.
Tuukka Järvinen
====================
Rauhaa ja rakkautta kaikille kärsiville, myötäeläen tuskassanne ja surussanne, voimia toivottaen
Upeliini
====================
Myös ampuja oli uhri. Pahan olon uhri. Toivon voimia ampujan perheelle, he todella tarvitsevat tukemme.
Toivon voimia myös uhrien omaisille sekä kaikille joita tämä tapaus kosketti.
MinnaPee
====================
Ei ole paljon sanottavaa, vain syvä hiljaisuus. Suru koskettaa meitä kaikkia. Ette ole yksin surunne kanssa. Erityisesti Pekka Auvisen vanhemmille lähetän paljon voimia, myötätuntoa - toivon, että voitte löytää vielä valon elämäänne.
Maria
====================
Voimia meille kaikille!
Ninnukka
====================
Kaikki tuntuu jotenkin epätodelliselta. Tällaista ei voi tapahtua täällä, turvallisessa ja pienessä Suomessa. Olen itse ammattikasvattaja ja kohdannut itsekin lapsia, jotka todella voisivat tehdä mitä tahansa. Apua on vaikea saada kaikille, kun järjestelmän resurssit eivät anna sinne mahdollisuutta. Nyt eivät edes päättäjät voi enää sulkea silmiään: suomalaisen yhteiskunnan arvomaailmaa on tarkistettava uuden suunnan ottamiseksi.
Korostan kuitenkin, että tämän tyyppisiä ongelmia ei ratkaista vain järjestelmän toimesta vaan kyse on kaikkien suomalaisten aikuisten yhteisestä asiasta. Ei auta, että Pisa-tutkimusten tulokset ovat huppuluokkaa, kun koulussa ei viihdytä. Sosiaalisia taitoja pitää voida oppia edes koulussa, vaikka kasvatusvastuu kuuluu aina vanhemmille. Päättäjät hyvät, älkää lakaisko tapahtumaa maton alle!
Syvät osannottoni kaikille menehtyneiden omaisille, läheisille ja ystäville sekä myötätuntoni tapahtumissa mukana olleille. Älkää kaihtako pyytää apua, kun sitä tarvitsette.
Maarit
====================
En sano mitään. Haluan vain ajatuksissani olla vierelläsi ja tarttua käteesi.
Hiljaisuus
====================
Avatkoon tämä hirvittävä tapaus silmämme näkemään lähellä ihmisiä, joita vielä voimme auttaa. Ketään ei saa kiusata. Ketään ei saa jättää yksin.
Omaishoitaja-mummi
====================
"Älä kysy/miksi varjot leikkaavat tien/kun se on parhaimmillaan,/miksi puut tummuvat ympärillä ja/unelmat putoavat kuin lakastuneet/lehdet jo ennen täyttymistään.
Katso,/ihmisen tiellä tapahtuu aina./Elämä on raju antaessaan ja ottaessaan/Parasta kulkea kyselemättä./Vasta perillä ymmärrät elämän salaisuuden."
Surussanne myötäeläen kaikkien kanssa, joita tämä tragedia koskettaa!
mummi
====================
Suru tuli suurella iskulla.
Lupa teille on itkeä.
Huutaa tuskaansa.
Kysyä miksi minkä tähden?
Olla vihainen
Olla myös ajan myötä iloinen, nauraa.
Vaikka se nyt tuntuu väärältä ja mahdottomalta ehkä.
Mutta luulen että nämä ihmiset jotka kokivat kohtalonsa niin väärin niin väärin.
Haluavat myös että ajan myötä huulillenne nousee hymy, toivo ja usko tulevaisuuteen vähä kerallaan murunen kerrallaan.
Pikkuhiljaa.
Puhukaa älkää jääkö yksin.
ISO HALAUS KAIKILLE OMAISILLE
VOIMIA JA JAKSAMISTA ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN PÄIVÄ KERRALLAA.
Voimia eteenpäin
====================
Niille, joille suru on henkilökohtainen, toivon voimia jaksaa huomiseen. Ja tästä päivästä alkaen toivoisin meille kaikille enemmän rohkeutta, avoimuutta ja rakkautta puuttua lähimmäistemme asioihin, kun näemme ettei kaikki ole hyvin.
"Kuinka yksin on jos huutaa koko maailmalle, eikä sekään vastaa?"
====================
Hiljaisena ja nöyränä on otettava vastaan kaikki mitä elämä meille antaa. Osanottoni suureen suruumme, joka koskettaa meitä aivan jokaista. Jakakaamme ja tukekaamme toinen toisiamme, niin jaksamme paremmin huomiseen. Eija Kainuusta.
Eija Kainuusta
====================
Toivon vierellesi enkelin, joka surusi mukana kulkee. Enkeli hiljaa vierelläsi matkaa ja keventää suurta tuskaa. Isän luokse päässyt on jokainen. Hymy jokaisen jäänyt on muistoihin kultaisiin. Ei rakkaus kuole milloinkaan. Voimia omaisille, ystäville ja myötäeläjille.
Laura-86
====================
Shokkiuutinen kiiri myös tänne maailmalle, miten Suomessa on moinen on mahdollista? Aivan, kuin lukisi uutista USA:sta! Tuli suunnaton tyhjyyden, surunmurskaama tunne!
Laita lapsesi aamulla kouluun ja hänet tuodaan kotiin arkussa? Nämä muistot eivät poistu läheisten mielistä koskaan! Vaikutus on niin kauaskantoinen, ei koske pelkästään menetyksen kokeneita perheitä.
Me täällä kaukana tunnemme suurta surua kaikkien puolesta, lähiomaisten, ystävien, yhteisöjen, koululaitosten ja kaikkien, joita suru koskettaa! Meitä tuo uutinen kosketti oikein syvältä ja kovaa, vaikka emme tunteneet ihmisiä, mutta empatiaa löytyy heidän kohtaloilleen.
Kunpa olisi keino antaa voimia heille, jotka sitä nyt eniten tarvitsevat? Lohduttaisipa nämä sanat? Maailmalla ajatellaan teitä kaikkia!
Merveliini
====================
Olisipa keino auttaa, lievittää, helpottaa kaikkia joita tämä järkyttävä murhenäytelmä koskee. Eritoten rakkaansa menettäneitä perheitä, heidän ystäviään, sukulaisiaan ym. Mitkään sanat eivät riitä, mutta olette kaikkien meidän sydämissä. Toivomme teille jaksamista.
Tämä teko rikkoi "lintukodoksi" luulemamme Suomen turvallisuuden tunteet. On aika ennen tätä murhenäytelmää ja aika sen jälkeen. Mikään ei ole enää ennallaan.
Tietääkö joku vaikka jonkun avustustilin mielenterveystyölle, johon voisi edes laittaa rahaa, joka ohjautuisi nuorison hoitoon tai mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn.
Hoitoa tämäkin tekijä olisi kipeästi tarvinnut. Nyt sitä tarvitsevat puolestaan hänen sisaruksensa, vanhemmat ja kaikki muut läheisensä menettäneet.
Sytytän kynttilän menehtyneiden muistolle, pukeudun mustaan ja toivon voimia kaikille heille joiden elämän eilinen päivä mullisti näin surullisella tavalla.
Pitäkää itsestänne ja lähimmäisistänne huolta, tukekaa toinen toisianne niin tänään kuin huomennakin - aina.
Järkyttynyt äiti
====================
Ystävän itsemurhan jälkeen päättelin itsekseni seuraavia kolmea asiaa. Näitä ei ehkä voi tällaisenaan sanoa ääneen, mutta näiden asioiden ymmärtäminen voi auttaa... ymmärtämään:
* On kysymyksiä, joihin ihmisen on mahdoton vastata.
* Itseään syyttelemällä tapahtumien kulku säilyy.
* Se, että jokin tapahtunut on jonkun "syy" tai joku on "syyllinen", ei paranna tai herätä henkiin.
Sihteeri
====================
Jos et kehtaa kertoa rakkaillesi kuinka paljon heistä välität, ota itseäsi niskasta kiinni ja tee se. Huomenna se voi olla myöhäistä.
Mikko
====================
Tämä hetki on vaikea ja surullinen, mutta niin vaikea kuin sitä on uskoa se menee ohi. Tämän kokemuksen merkityksen me ymmärrämme vasta myöhemmin, ehkä paljon myöhemmin. Elämä kuitenkin jatkuu ja jo huomenna on parempi päivä. Kaikki nämä päivät on hyvä jakaa toisen ihmisen kanssa.. vaikka vain rinnakkain istuen ja teetä tai kahvia juoden ja kynttilöitä poltellen.. sanat tulevat sitten kun niiden aika on. Niillä ei ole kiire vain läheisyydellä on merkitystä sinulle ja minulle!
Pepe
====================
Lainattu Lapsi
Lainaan sinulle lapseni hetkeksi. Hän sanoi.
Rakastaaksesi häntä hänen eläessään
ja surraksesi häntä, kun hän on kuollut.
Kuusi tai seitsemän vuotta
tai kaksikymmentäkaksi tai –kolme.
Lupaatko pitää hänestä huolta puolestani.
kunnes minä kutsun hänet takaisin ?
Hän tuo sinulle iloa kauneudellaan,
jos hän viipyy luonasi hetken.
Hänen muistonsa lohduttaa sinua surussasi.
En voi luvata, että hän viipyy kauan,
sillä kaikki palaavat maan päältä.
Mutta siellä alhaalla on opittava jotakin,
haluan tämän lapsen oppivan.
Olen etsinyt maailmasta
kaikkialta hyvää opettajaa
ja olen valinnut sinut.
Lupaatko rakastaa häntä koko sydämestäsi ?
Äläkä ajattele vain työtä.
Äläkä vihaa minua,
kun otan hänet takaisin.
Kuvittelin kuitenkin heidän sanovan:
Rakas Herra, tapahtukoon sinun tahtosi.
Lapsi tuottaa niin paljon iloa,
että antaudumme tuskaan.
Suojaamme häntä hellyydellä,
rakastamme niin kauan kuin voimme.
Olemme ikuisesti kiitollisia onnesta,
jonka tunnemme.
Mutta enkelit kutsuivat
häntä ennen aikojaan.
Kestämme urheasti katkeran surun’
ja yritämme ymmärtää.
-Helen Heamshaw, suomentanut Ritva Lehtiö-
Läheistenne
muistoa kunnioittaen ja
Suuressa surussa myötäeläen
Pienokaisensa jo varhain menettänyt äiti myös
====================
Toivon jaksamista kaikille asianosaisille tekijän omaisia unohtamatta.
Kaikilla heillä on vaikeaa juuri nyt. Ajatelkaamme heitä.
Kaisa N
====================
Yhdessä eteenpäin-halataan, kun tavataan!
Vaari
====================
Ei ole oikeita sanoja, ei ole ymmärrystä tapahtumille, joita eilen kuulimme. Kukaan meistä ei voi tuoda heitä takaisin tähän maailmaamme, mutta he kulkevat kanssamme jokaiseen päiväämme elämämme loppuun saakka - meidänkin haavanamme.
Me kannamme osaltamme tuskaa, joka meitä kaikkia eilen kohtasi. Me muistamme, meitä on paljon. Me elämme kanssanne surua, olemme kaukana, mutta lähellä Teitä - ajatuksissamme ja sydämissämme. Kuka tahansa meistä olisi voinut olla siellä, olla heidän äitinsä, isänsä, sisarensa tai veljensä, joku läheinen, ystävä ja luokkatoveri.
Siksi meidän täytyy muistaa, meidän jokaisen täytyy tehdä jotakin sen eteen, ettei mikään eilisen kaltainen enää koskaan toistu. Siksi me kaikki olemme tässä, olemme kanssanne, mukana surussa, mukana tukien kukin omalla tavallaan Teitä - kaikkien eilen menehtyneiden kaikkein läheisimmät. Rukoilen Teille voimaa jaksaa tämä hetki, vain se meillä kaikilla on käytettävissämme. Huomista ei vielä ole, eiliseen emme enää pääse.
Olemme kanssanne, jaksakaa!!
Pienen koululaisen isä!
====================
Otan osaa omaisten, ystävien, luokkakavereiden Suureen suruun! Tämä asia on vaikea käsittää ja koskee koko suomen kansaa… Ei vain omaisia, ystäviä ja Jokelan koulun oppilaita! Pitäkää toisistanne huolta ja puhukaa, itkekää yhdessä… Halatkaa toisianne. Jos ette löydä oikeita sanoja kun lapset/nuoret kysyvät asiasta, hankkikaa apua! Yksin ei saa jäädä eikä ketään saa jättää yksin!
Tanjuska
====================
Toivon teille kaikille voimia ja jaksamista koko sydämestäni. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, sen kanssa on vain pakko oppia elämään. Toivon että jaksatte kertoa tapahtuneesta ja tunteistanne läheisillenne ja toivon että he halaavat teitä ja pitävät teistä huolta.
Voimia, ymmärrystä ja jaksamista.
-Leena-
====================
Siunausta ja voimia teille kaikille.
MK
====================
Jos sanat voivat lohduttaa, osanottoni, rakkaudella.
Antaa kyynelten virrata, antaa itkun tulla.
Antaa sydäntä pakottaa, antaa ajatusten sattua.
Kun suru on kohdannut, lamaannuttanut, mykistänyt.
Kyyneleet pesevät, itku hoitaa. Sydän aina tuntee
ja ajatukset tekevät surutyötä.
Surutyö on hyvästijättöä ja luopumista.
Luopumista siitä mitä emme koskaan omistaneetkaan,
vaan saimme pitää määräajan lahjana.
- Marleena Ansio -
*Rakkaudella*
====================
"Ei lähtöään viivytä kukaan, kun
ihminen kutsun saa. Ei ketään
voi ottaa mukaan ei ystävää
vastustajaa. Vain yksi voi
ylittää rajan, kun kutsuu
salattu maa. Käsi kädessä
Vapahtajan pieni ihminen lähteä
saa.”
Pieni taivaltaja
====================
Olemme kaikki sanattomia ja äärimmäisen surullisia tapahtuneesta. Tämä on suuri inhimillinen menetys kaikille osapuolille, sekä yhteiskunnallinen tragedia.
Henkilökohtaisesti olen myös hyvin syvästi surullinen nuoren tekijän puolesta siitä valtavasta tuskasta jota hän on joutunut kantamaan sisällään varmasti pitkään, ja joka johti tähän traagiseen ratkaisuun.
Olisin halunnut pitää häntä sylissä ja antaa hänelle rakkautta, ymmärrystä ja voimaa päästä vaikeiden aikojen yli, ettei hän olisi päätynyt tähän tekoon.
Rakkaus kantaa. Me kannamme nyt tätä tapahtumaa ja tehtävänämme on rakastaa ja kuunnella omia lapsiamme ollen oikeasti läsnä!
Poikalapsen äiti vm -97
====================
Osanotto omaisille, jaksamista kaikille, valoa läpi pimeiden aikojen.
*..Ehkä enkelit olivat paikalla vastaanottamassa uusia asukkaitaan. Ehkä niin kuten tapahtui, oli kirjoitettu tähtiin jo kauan ennen jokaisen syntymää. Koska yksikään hius ei katkea keneltäkään enkeleiden tietämättä. Maailmassa toistuu asioita, jotka on elinaikanamme nähtävä, jotta aikamme täällä tulisi täytetyksi. Rukoilkaamme paremman maailman puolesta, rauhan ja yhteishengen. Rauha sielujenne kanssa, amen. *
Finnangel
====================
Toivon jaksamista ja vielä uskoa uuteen huomiseen vaikka se tänään tuntuu uskomattomalta että sitä tulisi. Kuunnellaan lohdutuksen sanoja ja tuetaan toisiamme, sillä jaksamme kaikki eteenpäin tämän raskaan tuskan kanssa joka on koko Suomea koskettava. Kaiken tarkoitusta ei koskaan voi ymmärtää. Tuskasta täytyy puhua ja aina toisten sanat ja läsnäolo ja vaikka olkapäästä kiinniottaminen auttaa. Tuntuu että joku välittää. Tämä ehkä meidät taas herättää huomaamaan kaikki kuinka haavoittuvainen on ihminen ja elämä. Vain me itse kaikki voimme asiaa auttaa. Joka päivä nousee uusi aamu kuitenkin vaikka ei haluaisi nyt. Rukoilen että taivaan isä ottaa nämä viattomat uhrit tykönsä ja antaa voimaa kärsiville omaisille ja kaikille meille vaikka emme ymmärrä tätä asiaa.
Myötäelävä äiti Turusta
====================
Elämän suurten tapahtumien edessä olemme usein voimattomia, tunnemme itsemme hyvin, hyvin pieniksi ja silloin ystävien ja läheisten auttava käsi tuntuu suurelta ja lohdulliselta turvalta. Tukeutukaa läheisiinne, ystäviinne, he ovat niitä, jotka kantavat ja auttavat. He ojentavat auttavan kätensä, olkapäänsä johon nojata, sylin johon voi hakeutua. Suuren murheen ja isojen kysymysten edessä olemme usein voimattomia. Kysymme miksi, ja vastaus on elämä itse, se ei anna aina vastauksia heti, ei ehkä koskaan, mutta elämällä on taipumus herättää meidät. Joskus herätys on tuskainen ja julma, mutta Elämä on tässä ja nyt. Juuri nyt se on tuskainen, huomenna saamme jo ehkä aiheen hymyillä tuskankin läpi.
Toivon teille kaikille suuren murheen keskellä oleville eniten sitä, että jaksaisitte jatkaa elämäänne, ettekä menettäisi elämänuskoanne.
Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, eläkäämme siis vain tätä päivää. Muistamme ystävämme, läheisemme ja sen miten rakkaita he teille ovat.
Tänään sytytämme kynttilät kaikkien väkivaltaisen kuoleman kokeneille ja myös teille, jotka saatte jatkaa täällä ajassa.
Siunausta,
Orvokki Laitinen
====================
Mennään päivä kerralla eteenpäin. Toisen rinnalla.
Voimia KAIKILLE OMAISILLE, YSTÄVILLE JA SUKULAISILLE!
Pikke
====================
Surun kokemus
Turha kuvitellakaan
Ei sitä ymmärrä kukaan
On niin vaikeaa koskettaa
toisen tunnetta, ajatusta,
hiljaisuutta
Ymmärtää itse
kun ei ole sanoja sitä
kertomaan,
kuvia kuvaamaan
Kuurona omalle huudolle !
Turha kuvitellakaan, ei sitä vain opi ymmärtämään!
Uskaltaa täytyy silti:
kohdata se,
tuntea se
Uskaltaa jatkaa silti elämää...
Riitta
====================
Syvin osanottoni kaikille Teille, jotka jouduitte kärsimään. Erityisesti toivon jaksamista Pekka-Eric Auvisen vanhemmille ja muille omaisille, jotka joutuvat suuren surunsa lisäksi myös hyväksymään, että rakas ihminen on voinut syyllistyä johonkin näin järkyttävään tekoon.
Vaikka nyt tulevaisuus näyttääkin nyt synkältä, niin muistakaa, että tummimmankin pilven takana paistaa aurinko!
Suvi
====================
Olen sydämestäni pahoillani ja surullinen menehtyneiden ja heidän läheistensä puolesta. Sitä laittaa aamulla rakkaansa matkaan ja odottaa illalla heidät näkevänsä, pitää lähes itsestään selvyytenä - ja äkkiä kaikki on toisin.
Myös surmatyöt tehneen pojan perhe tarvitsee voimia ja erityistä rohkeutta. Hekin ovat menettäneet perheenjäsenen, rakkaan. Kunpa muistaisimme sen emmekä leimaisi ja vähättelisi vaan antaisimme arvoa heidän surulleen.
TP
====================
Olen mukana yhteisessä surussamme. Tapahtunutta ei voi muuttaa.
Titta
====================
Niin kuin lähtöjä
Niin monta on ikävää
Kaipauksen kyynelissä
Muistojen kuvat
Marjo
====================
Voimia, halauksia ja enkeleitä elämäänne!
Heidi
====================
Puhu hiljaa rakkaudesta...
Vaikka kauhea trakedia on tapahtunut ja lapsia kuollut
niin turhaan, on teillä vanhemmilla kuitenkin aina se rakkaus tähän lapseen, se ei kuole koskaan.
Voimia kaikille !
Äiti Espoosta
====================
Elämä jatkuu.
Annetaan itsellemme aikaa.
Olen ollut itse aseosoittelun kohteena kymmenisen vuotta sitten. Se oli kammottavaa, ja on yhä.
En sitä ihan täysin akuuteimmalla hetkellä tajunnut, vaan tilanteen mentyä ohi, totuus oli järisyttävä - pelottavien ajatusten vyöryä, täydellinen shokki, lukko.
Aika on parantanut, ja vähitellen noita lukkoja on saanut availtua, omaan tahtiin ja omalla tavalla.
Toivon kaikille voimia, ja omien tunteiden suhteen armollisuutta.
Tänään olen ajatellut vain kaikista asioista, että on mukavaa olla olemassa. On mukavaa kun on halauksia, kitinöitä, kinasteluja, askareita... kaikkia niitä. On mukavaa että meillä on toisemme.
Päivä kerrallaan
====================
On vaikea sanoa mitään. Suru on oikeastaan sanaton.Seuraava lause on yksi ajatuksista joka kannatteli minua, kun menetin tyttäreni perheineen tsunamissa.
-Surun läpi on kuljettava, että voisi jatkaa elämää, että voisi ymmärtää elämää enemmän.Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.
Mummi
====================
Vaikeaa on päästää oma rakas lapsi niin kauas, ja silti antaa hänen tietää että hän on aina lähellä.
Vaikeaa ymmärtää, vaikeaa luottaa, ja silti niin paljon on myös hyvää.
Arjen kiireessä läheisimmät painuvat helposti kauas, itsestään selvyytenä.
Elämä on sarja suorituksia, suoriutumisia...ja yhtäkkiä se voi olla ohi.
Mitä ajatuksia tämä tuo lisää tämän päivän koviin arvoihin mitä me "aikuiset" jaamme lapsille ja nuorille, mikä on se hengenperintö mitä tämän päivän Suomi on jättämässä tuleville aikuisille?
Toivon voimia ja viisautta kaikille, jotka päätöksiä tekevät, voimia opettajille, poliiseille ja lääkintähenkilökunnalle, jotka päivittäin painivat näiden ongelmien kanssa, voimia kaikille nuorille jotka opettelevat selviytymään nykyajan raaistuvassa ja oikeat arvot unohtavassa yhteiskunnassa ja ennen kaikkea toivon voimia ja viisautta ja rohkeutta kaikille ihmisille kohdata omat ongelmansa.
Sari Iivanainen
====================
Haluan äitinä tukea ajatuksin kaikkia rakkaansa menettäneitä. Ennenkaikkea haluan lähettää kantavat ajatukseni syylliseksi todetun nuoren pikkuveljelle ja koko perheelle.
Emo
====================
Rakkaus ei lopu koskaan! Enkelin siivin lohduttavia, voimaa antavia ajatuksia kaikille asianosaisille. Tukekaamme toisiamme nyt ja aina.
Merja
====================
Olen sanaton...voimia teille kaikille ja enkeleitä lähellenne!
Jonttu
====================
Ymmärrys ei riitä, lohdutus tuntuu niin kädettömältä. Myötätunto on täysin puolellanne. Voin vain toivoa voimaa jaksaa seuraavaan hetkeen ja pitää elämän liekki palamassa, vaikka vain ihan vähän.
Päivi
====================
Olette ajatuksissani. Kaikki tuki teille.
Neiti Kesäheinä
====================
Toivon, että aistitte, miten koko maassa teitä ajatellaan. Me vanhemmat mietimme teitä vanhempia, jotka joudutte kokemaan tämän. Ystävät, sisarukset, luokkatoverit, omaiset: haluaisimme ympäröidä teidät lohdulla!
Pia
====================
Suuri on suru, jota kannatte.
Otan osaa
Raili
====================
Valtamerenkin yli pääsee aalto kerrallaan, vaikka jokaisella aallolla on ylämäki on sillä myös myötäinen.
(itse koettu)
Valon pilkahdus
====================
Olen rukouksessani lähettänyt kaikki suojelusenkelit luoksenne. Antakoot he teille voimia näinä raskaana surunhetkenä.
Meillä kaikilla valuu kyyneleet ja voimme vain olla tukenanne... ja rukoilla puolestanne.
Jaana
====================
Miksi nyt, miksei myöhemmin. Sen tietää taivaan isä yksin.
Manta 63
====================
Sanoja ei ole, on vain ajatus luonanne.
Emmu
====================
Toivon kaikille vanhemmille voimia, selvitä tästä päivästä ja jaksaisivat antaa nuorille keinoja
selvitä elämässä eteenpäin.
Viisautta olla lyömättä lyötyä,
olla tuomitsematta...
voimia pojan vanhemmille, suru on myös heidän kodissaan, sekä paljon kysymyksiä ,miksi en nähnyt mitä oli tulossa… Syyllisyys on raskasta kantaa....
Kaikella on oma tarkoitus,
joskin tänään emme sitä näe.
Pipsa
====================
Pieni hetki, vain pieni hetki kun valo ja ilo sammui niin monen nuoren ihmisen perheessä. Voimia kaikille ja sytyttäkäämme kynttilät tänä iltana näiden nuorten ja opettajan sekä terveydenhoitajan muistoksi.
Tiina
====================
Tyhjää - tyhjä paperi edessäni, ei enää sanoja, jotka voisivat selittää tämän kaiken..
Jo aikuisten lasteni koulu ja yhden lapsenlapseni koulu tämän tragedian näyttämönä, voiko olla? Suljen silmäni ja näen aulaan ripustetut piirustukset, tunnen myyjäisten herkkujen tuoksun, kuulen puheesorinan ja näen iloisia opettajien ja oppilaiden kasvoja... En halua avata silmiäni tähän päivään, miten voimme saada kaiken ennalleen?
Samalla kun tunnen suunnatonta helpotusta pojanpoikani selviytymisestä, ovat ajatukseni lakkaamatta surevien omaisten luona - rukoilen heille voimia tämän raskaan taakan alla. Kuljemme vaitonaisina rinnallanne.
Eila-mummi
====================
2-vuotta ja 3-kuukautta sitten minä menetin Rakaan tyttäreni tapaturmaisesti 18-vuotiaana, joten sanoja ei ole on vain aika. Silloin en uskonut sitä, että siihen auttaa aika, mutta sekään ei koskaan vie sitä ikävää ja tuskaa, mutta kuitenkin jonain päivänä voi taas nauraa ja katsoa seuraavaa päivää.
Mutta se tie on pitkä ja kivinen. Surulla on aikansa ja surra pitää ja jokaisella on oikeus surra, niin kaun kuin on tarvetta. Suru lähtee vain suremalla. Rakastaa toinen toistanne ja tukekaa toisianne, sillä toisen läheisyys ja turva auttaa jaksamaan etenpäin.
Siltikin jää elämään suuri tyhjä aukko jota on vaikea ymmärtää, että MIKSI?
Voimia teille kaikille.
Soili Salonen Kokkola
====================
Kaikille Omaisille!
Viikon päästä tapahtuneesta huomaa olevansa edelleen tosi syvällä, mutta vasta silloin pystyy hahmottamaan edes sen, missä suunnassa on pinta. Vain aika auttaa, joten antakaa itsellenne aikaa. Voimia ja jaksamista suuren surunne keskellä!
Nina
====================
Elämä on usein kuin vaeltamista pilkkopimeässä metsässä.
Koskaan ei tiedä, minkä askeleen jälkeen kompastuu kiveen tai törmää puuhun.
On helpottavaa huomata, että samassa metsässä on muitakin kulkijoita.
Kun ottaa toisen kädestä kiinni, on kulkeminen helpompaa ja varmempaa.
Jos kompastut, voi toinen auttaa ylös.
Jos kaadutte, teitä on kaksi, jotka voitte tukea toinen toisianne.
Liisa