Pe 20.1.Henna, Henni, Henriikka, Fabia...» Onnittele sähköisellä kortilla!
Hae
Uteluarkisto


MISTÄ VOIMIA JATKAA? Katri kirjoittaa: "Rakastua voi täysillä vaikka onkin itseään tunteettomaksi luullut keski-ikäinen. Voi valitettavasti käydä myös niin että rakkauden kohde vetäisee arvaamatta maton alta ja vaihtaa miltei puolet nuorempaan. Vaikea selittää lapselle että se mukava mies teki näin. Mistä apua ja voimia jatkaa?"

Vastauksia 59



Ei se mies silloin ollut oikeasti mukava. Katsos: Tryffelistä saa kakkia, mutta kakasta ei saa tryffeliä. Eteenpäin vain rohkeasti, se oikea tulee kun on tullakseen.

Helena

________________________________________

Voimasi löytyy sisältäsi. Anna sydämesi toipua, kun olet päässyt yli, huomaat jotakin ihmeellistä.

Lapsesi vie sinua eteenpäin. Äidin ja lapsen välinen rakkaus on puhtainta maailmassa. Löydät voimia arjestasi, kaikista niistä pienistä iloista. Ole spontaani! Tee joka päivä jotain aivan pöhköä. Esimerkiksi kun sataa vettä, ota ja mene, hypi vesilätäkössä. Elämä on täynnä iloa ja elämisen taikaa. Jokainen aamu on uuden alku.

Sussu

________________________________________

Ystävistä, terapiasta ja rukouksesta! Kipu viiltää, anna sille aikansa, mutta ei loputtomasti. Itke itkusi ja nouse. Arvosta itseäsi, annoit itsellesi luvan rakastua ja rakastaa. Tällaista elämä (joskus) on. Heti, kun jaksat, hae tarkoituksella myönteisiä asioita itsestäsi ja ympäristöstäsi. Olet arvokas juuri tuollaisena. Voimia ja valoa sinun ja läheistesi elämään :)

Kohti valoa täälläkin :)

________________________________________

Lähimmäiset ja hyvät ystävät auttaneet minua vaikeissa tilanteissa. Suomalainen sisu = periksi ei anneta. Usko jumalaan ja huomiseen, että asiat loppujen lopuksi muuttuvat parhain päin jos itsellä on halua ja nöyryys. Molemmat upeat isoäitini sanoivat vaikeuksien keskellä, että asiat voisivat olla vieläkin huonommin. Ja he ovat kokeneet sodan ja kodin jättämisen Karjalaan. Voimia Katrille! <3

Pikku Myy

________________________________________

Olen kokenut saman. Totta kai itketti ja suretti, mutta eniten harmitti, ettei vielä tällä iällä ollessaan ollut niin paljon ihmistuntemusta, ettei huomannut kaverin oikeaa luonnetta. Mutta lohdutan: noita pettureita mahtuu kolmetoista tusinaan! Uskon, että kun suru ja harmitus häipyvät, niin löydät oikean ja rehellisen rakkauden. Minulla toipuminen vei kaksi vuotta, mutta nyt on jo kaksitoista onnellista vuotta yhdessä tämän uuden kaverin kanssa enkä muistele petturimiestä kuin korkeintaan huvittuneena omasta sinisilmäisyydestä. Nyt luotto pelaa ja elämä hymyilee :)

Vaihtoi vuoden vanhempaan...

________________________________________

Puhun itse lapsilleni niin avoimesti ja rehellisesti kuin heille ikänsä puolesta voi. Kertoisin tässä tilanteessa että mies ihastui toiseen naiseen ja haluaa olla tämän kanssa. Lapset suhtautuu avoimesti asioihin ja samalla oppivat tietämään mitä tosielämä on.

Titta

________________________________________

Itselleni mies teki saman puoli vuotta sitten. Paras apu puhuminen ja puhuminen ja vielä kerran puhuminen ystäville. Sillä itse selvisin ja pahalla pohjalaisella sisulla. Elämä jatkuu kuitenkin ja on aina elämisen arvoista. Itse olen myös kirjoittanut päiväkirjaa. Päivä nro 145 menossa. Tsemppiä! Aika auttaa!

Lenkko

________________________________________

Itse saman kolme vuotta sitten kokeneena tiedän kyllä tunteesi. Minua auttoi puhuminen, puhuminen ja puhuminen. Hain vertaistukea. Kävin avioeron jälkeen eroseminaarin ja sieltä jäi monta hyvää ystävää ja heidän puoleensa käännyin uudelleen. Toinen hyvä keino itselleni oli kirjoittaminen. Ostin tyhjiä muistikirjoja ja täytin niiden sivut kirjoittamalla. Kirjoitin vain mitä tuli mieleen ja mitä halusin itsestäni ulos. Ja itke silloin, kun itkettää. Itku puhdistaa sielun. Mene ulos luontoon, tapaa ystäviä, käy elokuvissa ja tee kaikkea sitä mitä olet aina halunnut tehdä. Ja muista: olit liian hyvä tälle miehelle ja hän huomasi sen ja luikki pakoon. Sinä ansaitset vielä parempaa ja se parempi vielä tulee. Luota huomiseen, sillä huomenna on parempi päivä.

Annu

________________________________________

Anna aikaa surullesi, mutta älä jää siihen makaamaan. Sinun ei tarvitse olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ota Elämäsi takaisin pieninä palasina, sinun ei tarvitse jaksaa enempää kuin mihin voimasi riittävät. Puhu, puhu ja puhu. Puhu ihmiselle joka jaksaa sinua kuunnella, ei hänelle joka antaa sinulle "hyviä neuvoja" - ratkaisusi sinun on itse löydettävä. Sen teetkin sitten kun sinulla on kylliksi voimia siihen. Elämää on kriisinkin jälkeen, juuri nyt se ei varmasti tunnu sinusta todelliselta. Nauti niistä asioista mitä sinulla jo on.

Itse olen vasta nyt neljännesvuosisadan jälkeen saanut itseni täysin kokoon. Kriisin aiheutti avioero - jäin yksin kolmen alaikäisen tytön kanssa ja nuorin heistä oli 1,5-vuotias. Nyt esikoiseni täyttää kolmekymmentä. Ja elämä hymyilee.

Kyllä se hymyilee sinullekin - tiedän sen.

Simpukka

________________________________________

Noh, meitä on moneen junaan. Teko kertoo lähinnä tekijästä, ei sinusta. Parempi olikin, kun tuolla tyylillä varustetusta tyypistä pääsit eroon, ajattele vaikka niin. Itkut pitää tietty itkeä ulos, se on selvä. Tsemppiä, elämä jatkuu!

Paula

________________________________________

Voi Sinua, kaikki järjestyy, niin tylsää sanon Sinulle että "aika parantaa haavat". Itse jouduin samaan tilanteeseen lähes 30 vuoden avioliiton jälkeen ja minulle useampikin sanoi noin. Silloin ajattelin, etää joo, joo, mutta niin se vain on. Anna itsellesi aikaa, itke, raivoa, huuda paha olo pois. Haleja ja voimia!

toinen jätetty

________________________________________

Itse selvisin pahasta paikasta näin:

Ei tuollaisessa kamalassa tilanteessa auta välttämättä mikään. Anna itsellesi lupa olla jaksamatta. Makaa lattialla ja itke ja kieri itsesäälissä ja surussa niin kauan kuin niitä riittää. (Tämä vaihe voi kestää kauan). Ole pohjalla, kunnes kyllästyt siihen, ja haluat nousta ylös. Lopulta huomaat, että tekisi mieli suklaata / mennä kävelylle ulos / pestä hiukset / katsoa hyvä leffa/lukea kirjaa tms. Jatka elämääsi taakse katsomatta. Muista, että kyllästyit jo kerran murehtimiseen ja märehtimiseen. Kun kerran lopetit, älä enää jatka. Toivon sinulle kaikkea hyvää.

Tavis (läheisen kuolemasta selvinnyt)

________________________________________

Minun veljelläni on vastaava tapaus, kun äiti, vaimo löysi uuden kaverin ollessaan kuntoutuksessa. Pakkasi laukkunsa ja muutti pois kotoa. Veljeni pyysi vaimoa itse kertomaan lapsille asian. Viimein vaimo sen tekikin. Lapset eivät tahdo hyväksyä asiaa. He eivät halua äidin luokse, eivätkä halua olla läsnä kun äiti tulee käymään. Vaikea vielä sanoa sitä, miten asia tulee etenemään. Isä on saanut tukea läheisiltä, kuten sisarilta. Hänellä on myös lasten tuki, mutta silti hän yrittää saada vielä lasten välit paremmaksi äitinsä kanssa.

Lekku

________________________________________

Ajatusten jauhaessa epäoikeudenmukaisuuden-, riittämättömyyden- ja hylätyksi tulemisen tunteissa on aluksi vaikea saada kiinni mistään rationaalisesta / eheyttävästä. Voimia voi saada esim. siitä, että antaa anteeksi; itselle ja sille nuorempaan vaihtaneellekin. Mitä pikemmin siihen kykenee ymmärtäen, ettet ole ainut mutta ainutlaatuinen, niin sitä nopeammin huomaat, että maailmassa on muutakin. Voit esim. kiittää itseäsi siitä, että itse olit vilpitön ja miettiä miten teit parhaasi. Lapselle on ehkä parempi kertoa sen verran mitä hänen ikäisensä "kykenee ottamaan vastaan". Jos lapsi ei ollut yhteinen, riittää ehkä toteamus, ettei tämä liitto vaan ollut se oikea ja korostaa, ettei syy ole lapsessa, koska joskus he ovat suht "taitavia" kuvittelemaan epäonnistumisten johtuvan heistä. -Lapset osaavat samaistaa itsensä vanhempiensa tuskaan ja mitä nuorempia ovat, niin sitä helpommin tuntevat olevansa "sivullisina keskipisteessä" vanhemman tunnetiloissa. Ehkä tällaisessa tilanteessa olisikin hyvä tehdä lasten kanssa jotain yhteistä kivaa mistä tiedät heidän pitävän. Ping-pong; lapset antavat voimaa ja sitä saatuasi sinulla löytyy pian takaisinannettavaa heillekin. -Tiedän; "been there".

Jari Lahdesta

________________________________________

Usko itseesi. Sinussa on kaikki se voima joka tarvitaan särkyneen ruukun kasaamiseen. Turauta kunnon kyyneleet ja anna itsellesi aikaa surra. Mutta sitten...jätä se surkimus taaksesi, sillä elämä on edessäpäin ja sinä löydät jotain parempaa. Keskity tähän päivään ja tee siitä juuri sellainen kun haluat. Nauti lapsestasi ja tehkää yhdessä jotain mistä te molemmat tykkäätte tosi paljon. Nauti ja arvosta sitä että olet vapaa. Jonkin ajan päästä jo hymyilet tapahtuneelle ja huomaat, että olet entistä vahvempi. Luota siis itseesi ja kuuntele sisintäsi. Sinä ja lapsesi selviätte. Tsemppia!

Elämä on...

________________________________________

Itse koin saman 8 vuotta sitten. Jäin kolmen lapseni kanssa keskelle okt-remonttia ahdistuneena, surullisena, täysin lamaantuneena. 25 vuoden suhde päättyi kuin betoniseinään. Fisherin teos "Kun suhteesi päättyy" ja erokriisiryhmä auttoivat pahimman 3 kuukauden yli. Siitä hiljalleen toipuminen. Kesti kauan. Tilannetta vaikeutti se, että lasten isä katkaisi täysin välit minuun, ei onneksi lapsiin. Luulin toimivani oikein, kun yritin olla näyttämättä tunteitani lapsilleni. Yritin peitellä vihaani ja ahdistustani, jonka he kuitenkin aistivat ja näkivät. Pinnan alla väreili aina jotain sanomatonta. Se ei ollut oikein. Vasta vuosien päästä avauduin aikuisille lapsilleni, ja he kertoivat tulkinneensa oloani isän moittimiseksi ja haukkumiseksi - juuri siksi, jota olin halunnut välttää. Asiat järjestyvät hiljalleen, kun ei kiellä tunteitaan. Kaikkiin omiin tunteisiin on ihan oikeus! Voimia sinulle kohtalotoveri.

N49

________________________________________

Parisuhteen tärkein asia on kuitenkin henkinen yhteys, ystävyys. Ko. henkilö ei sitten vielä kasvanut aikuiseksi, eli ette ole samalla tasolla. Löydät vielä arvoisesi ihmisen. Odotellessa keskity omaan hyvinvointiisi ja itsetuntemuksen lisäämiseen, mikä on Sinulle tärkeää, mitkä asiat tekevät onnelliseksi? Sitten joskus löydät ihmisen joka arvostaa samoja asioita kuin Sinä. Tsemppiä!

Pike

________________________________________

Voimia sinulle. Kaikkein tärkeintä on luottaa itseensä. Kirsi Kunnaksen MERITÄHTI-runon sanoin:

Eli merenpohjassa Meritähti / tuhat tonnia vettä yllä./

-Minä kestän kyllä,/ sanoi Meritähti./

-On terävät sakarat,/ ja litteät pakarat/

ja paineen kestävät kakarat!/

KooPee

________________________________________

Sinun apu ja voima on lapsessasi. Me ihmiset rakastumme eri lähtökohdista. Joka tapauksessa luulisin, että siinä vaiheessa kun rakastumme, odotuksemme ovat; että saisimme elämänpituisen kumppanin itsellemme. Luulisin että näin on useammin kuin vain että ottaisimme hetkeksi jonkun lemmikiksi.

Se merkitsee toisesta ja perheestä vastuuta ottamista, toistenne kunnioitusta ja arvostamista.

On tärkeää kertoa arvoista lapselle, mitä arvot tarkoittavat ja huomata mitä ne itselle merkitsee.

On tärkeää kunnioittaa omia arvoja.

On myös tärkeää surra se suru pois sillä hetkellä.

Tuntea se että suren ja se kestää aikansa joka häipyy pois. Toivon myös ettet syytä itseäsi, olet arvokas ja lapsesi myös. On vain huomattava niitä onnellisia asioita joita tapahtuu vaikka tuntuu että maailma murenee. Huomaat kun lähdette ulos kävelemään ja olette avoimia ihmisille ja hymyilette ja osoitatte toisille ihmisille hyvää tahtoanne, niin saatte sen sieltä monin kerroin takaisin. Samoin myös jos haluaa käydä kirkossa, niin Tuomas-messussa voi kuulla myös toisten vaikeuksia, siellä voi myös itse rukoilla jonkun asian tai ihmisen puolesta. Kun huomaa, että muillakin on vaikeaa erilaisten asioiden vuoksi, niin oppii huomaamaan että se minun asiani on muiden joukossa ja se helpottaa.

tk

________________________________________

Yritä ensin selvitä arkipäivästä. Jo lapsenkin takia se on tärkeää. Rutiinit ovat kaiken kaaoksen keskellä lohduttavia. Löydä jokaisesta päivästä jotain hyvää. Ole yhteyksissä ystäviin, sukuun. Harrasta jotain sellaista, jossa mielesi lepää. Jos ajatukset pyörivät ympyrää ja ahdistaa hirvittävästi, hae apua ammattikuuntelijalta, puhuminen auttaa ensi hätään. Älä vello menneessä vaan puhu se selväksi ja sitten siirry eteenpäin. Huomaat, että joka päivä koskee hiukan vähemmän ja se antaa voimia tulevaan. Katso ympärillesi uusin silmin, olet nyt vapaa pitämään silmäpeliä kaupan mukavan lihatiskimiehen kanssa tai kujertamaan roskakuskin jutuille. Tiedä, että olet oman elämäsi tärkein ihminen ja kohtele itseäsi sen mukaisesti, hemmotellen. Pientä luksusta, hyvän tuoksuista vartalovoidetta, uudet kynnet, ihana kevätvaate tai ajatus, että minä olen tärkeä, tänään ja aina.

Sari

________________________________________

Voimia sinulle, onneksi sinulla on se lapsi, joka auttaa kyllä jaksamisessa. Lapsen rakkaus on onneksi aitoa.

leena

________________________________________

Juu - mies ilmoitti liki 24 vuoden liiton jälkeen sunnuntaina klo 18 että lähtee... siinä sitä sitten ollaan! Kesä meni pohjalla käyden mutta syksy tuli, työt alkoivat ja samalla uusi elämä ja huomasin, että viisikymppinen nainen on kovaa valuuttaa markkinoilla. Kysyntää on ollut, mieltä hivelee, itselleni tärkeitä ovat hymy, nauru, katsekontakti, pidä itsestäsi huolta - oman ikäiseltä saa ja täytyy näyttää ja olla oma itsensä. Usko itseesi, arvosta itseäsi niin muutkin reagoivat samaan malliin!

vanha saa mennä

________________________________________

Voi kataluus minkä teki tuo tyyppi. Minua helpotti kun onnistuin mentaaliharjoituksena ulkoistamaan miehen ajatuksistani ja sullomaan hänet peltipurkkiin. Purkki sitten joko kaapinperälle, kellariin tai roskalavalle. Harjoituksen olen joutunut tietty uusimaan jonkun kerran, mutta joka kerran tyyppi on pysynyt pidempään peltipukissa. Välillä hän yrittää kolistella sieltä pois, mutta laitan aina takaisin.

Osaat Katri kuitenkin rakastua jälleen. Ja se on hieno juttu, vaikka olo voi nyt olla surullinen, pettynyt ja kurja kaikin puolin. Vika ei ollut kuitenkaan sinussa vaan siinä miehessä.

Suunnilleen vastaavaa kokeneena meni pari kuukautta tunnemylläkässä, oli keskittymisvaikeuksia ja heräilin yöllä epätoivoisena. Tunsin itse mokanneeni raskaasti ja syyllisyys painoi.

Nurkkiin ei auta jäädä mököttämään vaan apua saa muista ihmisistä ja tekemisestä. Työssä ja arjen puuhissa on lohtu sekä liikunnassa ja hyvissä yöunissa (kokeile melatoniinia).

Kerää hetki voimia ja etsi itsellesi uusi kunnon mies. Hakeudu uusiin kuvioihin kesäksi.

Selviät kyllä varmasti

________________________________________

Elämä on täynnä ylämäkiä, alamäkiä ja yllättäviä käänteitä - hyviä ja huonoja. Pettymykset suuressa rakkaudessa satuttaa pitkäksi aikaa. Pettymyksestä toipuminen vie aikaa, mutta ajan myötä kaikki helpottaa. Tee asioita, joka tekee sinulle hyvän mielen ja voit hetkeksi unohtaa kaiken muun. Vietä lapsesi kanssa mukavia hetkiä :) kyllä elämä kantaa!

Elämä kantaa

________________________________________

Se sattuu hemmetisti. Tosiasia on, että tuollainen mies ei ole SINUN arvoisesi. Parempi tulee, kun sen aika on. Minulla on lakoninen tapa ajatella, että mitä pikemmin tuo tapahtuu jos se on tapahtuakseen, sen parempi. On näet miehiä, joilla on tuohon taipumus, joka ei katoa. Pitkän sinkkuuden jälkeen olen tavannut miehen, jota rakastan, enkä peittele sitä. Silti muistutan häntä tuon tuosta olevani tietoinen siitä, ettei kumpikaan ole sitoutunut mihinkään, kumpikaan ei omista toista, ja hänellä on koska vain vapaus lähteä suhteesta, jos hänestä siltä tuntuu. Olen tämän saman sanonut lapsellenikin; olemme yhdessä niin kauan kun se molemmista on oikein.

Silloin suhde on vapaalla pohjalla, ja ihminen joka siihen palaa kerta toisensa jälkeen, tekee sen vapaasta tahdostaan. Kaikessa karuudessaan, se on ainoa tapa jolla aikuisten suhde voi toimia.

VOIMIA sinulle <3

Tuikku

________________________________________

Hei keski-ikäinen nainen! En pysty enää sinua auttamaan, mutta toivottavasti tuhansia muita kaltaisiamme Positiivari-pariskuntia! Huono vertaus, mutta käytän sitä kuitenkin! Murkkuikäinen nuori jää kiinni myymälävarkaudesta, tietää seuraukset ja nuhteet jo ennen kiinnijäämistään mutta varastaa silti!

Ihan sama keski-ikäisellä naisella, se lopettaa seksin vaikka varmasti tietää miehen haluavan häntä ja oikein kovasti! Pieni näpistys ei vie vankilaan mutta seksin puute on vankila meille miehille ja saattaa johtaa kertomaasi lopputulokseen. Harmittelen molempien puolesta eroanne!

Pekka

________________________________________

Se ilkeä mies menetti paljon enemmän kuin sinä, ja eräänä päivänä tulee katumaan päätöstään. Voimia antavat omat lapsesi, pidä niistä kiinni kaikin voimin. Huolehdi asiat ei riitaisissa merkeissä, miten jatkatte huoltajuutta ja saat tarvittavat etusi, tämän päivän piti varmaankin vain tulla ja vaikka juuri nyt tuntuu siltä ettet jaksa kaikkea yksin, niin kyllä sitä vaan ihmeesti selviää. nim. sympatiaa sinulle

mami 72

________________________________________

Muista, että Sinä et ole muuttunut. Olet yhtä hyvä äiti ja viehättävä nainen edelleenkin.... tämän voit kertoa myös jälkikasvulle. Sinun ei tarvitse selitellä miksi se "mukava mies" käyttäytyi niin... voit todeta päätöksen olleen "hänen". Elämä on elettäväksi :)

elämää nähnyt

________________________________________

Rakastuminen tuottaa valtavasti energiaa ja voimavaroja. Vaikka toinen osapuoli päättääkin elämästään toisin kuin olit odottanut, niin voit asennoitua niin, että rakkaus on lahja. Olet saanut kokea jotain niin ihanaa ja kukaan ei voi ottaa sitä kokemusta sinulta pois. Voit käyttää tuota saamaasi energiaa omaan elämääsi, sen rakentamiseen. Jokainen on itse vastuussa omasta onnestaan. Lapselle en selittäisi mitään, elämä vain on sellaista kun on. Katri, oma asenteesi ratkaisee kuinka turvalliseksi lapsi kokee elämänsä.

Kokenut kaiken tietää ja vaivainen kaiken kokee.(sananlasku)

________________________________________

Niin banaalilta kuin se voi kuulostaakin, niin oikeastaan ainoa, mitä siinä tilanteessa voi tehdä suhteessa puolisoon, on se, että antaa anteeksi ja jatkaa omaa elämää ja ottaa vastaan sen avun, minkä läheisiltään saa. Muutoin elämä menee katkeroitumiseen ja muuhun voimia vievään. Useimmiten läheisiin kuuluu myös se henkilö, jolle asiaa voi purkaa ja märehtiä enemmänkin.

Helinä

________________________________________

Hei Katri!

Ajattele niin, että teillä molemmilla (kaikilla osapuolilla) on ennalta suunnitellut elämänläksynne koettavana tällä kierroksella. Saitte jo toisistanne sen mitä oli tarkoituskin. Nyt on sen ymmärtämisen paikka, ettei onni koskaan tule (eikä mene) keneenkään muun mukana. Onni ja ilo on sinussa itsessäsi. Etsi ja kaivele, kyllä se sieltä löytyy, kun ensin keksit alkaa etsiä oikeasta suunnasta, eli sisältäsi. Samalla myös lapsesi oppii sen. Kun löydät elämän ilon ja tarkoituksen ihan vaan Itsestäsi, ei mikään pysty sinua enää horjuttamaan. Lue vaikkapa sellainen kirja kuin Sanna Suutari: Maailman lyhyin matka. Voimaa ja iloa matkallesi!

Oman Itsensä lähes saman kokemuksen jäljiltä löytänyt

________________________________________

Uskosta, ettei hän sittenkään ollut sinun arvoisesi, ansaitset paremman, sopivamman ja rakkaamman miehen - onnea ja uskoa sille tielle 😊💛

ces't la vie

________________________________________

Päätä, että vika ei ole sinun. Eikä miehen, eikä naisen. Ajattele objektiivisesti - näin vain tapahtui, mutta minä selviän! Panosta itseesi! Mieti mikä on sinun hyvä elämä! Ala etsiä elämääsi asioita, joista nautit ja tee/toteuta niitä. Yritä tietoisesti pitää katkeruus poissa. Se ei auta ketään, vähiten itseäsi...

Janina

________________________________________

"Jos suuttumus, kateus tai jokin muu ikävä tunne valtaavat tänään mielesi, on helppo syyttää siitä muita ihmisiä. Valitettavasti totuus on kuitenkin se, että tunteet kasvavat itsestäsi. Samalla tavoin nousevat esiin myös positiiviset tunteet, kuten rauha, ilo ja levollisuus. Valitset itse pidätkö kiinni katkerista tunteista, vai päästätkö niistä irti ja säilytät mukavammat tunnetilat.

Älä itke, äläkä raivoa. Ymmärrä." -Spinoza

Älä katkeroidu, vuodet hoitaa asiat, joskus huomaat asian unohtuneen, lasten kasvaneen ja turha lapasille on omia mielipiteitä ja tunteita "kaataa niskaan", he ymmärtävät varmasti kumpaakin vanhempaa kunhan varttuvat.

Julia

________________________________________

Itse samassa tilanteessa olleena ajattelin, että tästä ihmisestä oli tullut minulle vieras. Mies vierelläni ei enää ollut se, jona olin hänet nähnyt ja kuvitellut, vaan aivan joku muu. Olin ihastunut mielikuvaan jonka olin miehestä luonut, mutta todellisuudessa hän ei kuitenkaan ollut sellainen kuin olin mielessäni hänet piirtänyt. Kun ymmärsin tämän, oli helpompi mennä eteenpäin elämässä, koska enhän ollut menettänyt elämäni miestä vaan toiveeni ja haaveeni sellaisesta, sitähän minä surin. Koin miehen lähdön alkujärkytyksen ja asian hyväksymisen jälkeen vain hyväksi, koska enhän halunnut vierelleni miestä, jolla on tuollaiset elämän arvot. Kun vihdoin päätin ottaa vastuun omasta elämästäni ja hyväksyä muutoksen, mennä eteenpäin, oli kuin olisin noussut ylös pimeästä kaivosta. Yhtäkkiä pelottava tulevaisuus olikin muuttunut tulevaksi seikkailuksi mikä toisi tullessaan myös paljon hyviä asioita.

Uusi hyvä elämä

________________________________________

Se ei ollut se oikea. Oikea jää rinnalle. Uutta peliin. Netistä löytyy.

kaikki muistaa / luistaa omalla tavallaan

elämä on taideteos

elä hetkessä

elämä on ihanaa

sen saa, mitä tilaa - kun loppuu tieto, alkaa luulo

vierivä kivi ei sammaloidu

elämässä täytyy mennä eteenpäin

ole iloinen, kaikki kuolevat kuitenkin

jokaisessa päivässä on ilon mahdollisuus

ovista mennään ne avaamalla

kaikki menee hyvin

usko omaan intuitioosi

antaa hänen olla kui hää on, sama vapaus itselläkin

kaikkeen ei tarvi vastata, olla vaan omass rauhass

se mikä ei tapa vahvistaa (ahdistaa)

asioilla on tapana järjestyä

ole oma itsesi

jos kaatuu kannattaa nousta

mikä ristus on kun ei ahdista

aloita ja lopeta

kaikki virtaa, mikään ei pysy paikoillaan

suin päin syöksyen, kynsin hampain

ole rehellinen itsellesi

mahtavaa

viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen

mieskin saa olla vaikea

hymyile elämälle, ja se hymyilee takaisin

kunnioita itseäsi, arvosta muita

ei ole tärkeää mitä muut ajattelevat sinusta, vaan mitä sinä ajattelet muista

iloista antajaa jumala rakastaa

kaikella on tarkoitus

tästä on hyvä alkaa / jatkaa

ole huomenna parempi kuin tänään

suorin tie ei välttämättä aina ole paras tie

tulevaisuus tehdään ja menneitä muistellaan

rauha

hämmennytään

jokainen aamu on elämäni ensimmäinen

elä elämäsi niin kuin se olisi ainoasi

Paula

________________________________________

Alkujärkytyksen jälkeen: "Katso kukkaa jonka terälehdet aamuun aukeaa, katso maata joka kimmeltävän kastepeitteen saa".... Ota voimaa luonnosta ja ystävistä. Elämä jatkuu. Rakkauttahan on ympärilläsi koko ajan, kun vain sen huomaa.

martta

________________________________________

Katrille, muista että et soimaa itseäsi, se toinen teki typerän valinnan. Hän menetti enemmän kuin sinä, se mukava mies ei ollut sinun arvoinen eikä niin mukava kuin mitä antoi ymmärtää!

En tiedä minkä ikäisiä lapsesi ovat, mutta heille voi selittää että aikuiset tekevät joskus tyhmästi, ja että näillä mennään eteenpäin. On myös hyvä että selität että äiti on surullinen ja pettynyt että meni näin, mutta että kaikki järjestyy ja ennen kaikkea, lapsille pitää saada sanotuksi, että se ei ollut heidän vikansa, olivat he minkä ikäisiä tahansa. Suru ja pettymys on mukana sen aikaa mitä tarvitsee, mutta usko että kaikki järjestyy paremmin päin ja ajattele niitä hyviä asioita mitä sinulla elämässä on, ainakin lapset!

Tee jotain kivaa lasten kanssa, vaikka vain pieniä "teehetkiä" illalla tai kävelylenkki raikkaassa ilmassa.

Tsemppiä ja jaksamista!

Benita

________________________________________

Voimme vain kurkistaa oman itsemme sisälle ja löytää sieltä ne syvimmät tunteet, odotukset ja uskomukset jotka ohjaavat itseämme. Toisen sisälle on vaikea nähdä, mitä hän uskoo ja mitä hän pelkää, mitä hän odottaa ja haluaa. Jokin asia ohjasi hänet tekemään omia valintojaan. Vaikka se kuinka sattuu, niin paras tapa parantaa itseään, on hyväksyä toisen valinnat, särrätä ja pärrätä hetken itsekseen ja sitten päästää irti ja todeta että kaikki mitä tapahtuu, on itselle kaikkein parasta. Ja kaivaa se uskomus sieltä sydämestä että jotakin vielä parempaa on sinulle tarjolla, ihan nurkan takana. Salli itsesi tuntea tämä tunne sydämessäsi niin huomaat sen yllättäen olevan aivan totta. Valoisa tunne joka nousee sydämestäsi täyttää koko kehosi ja hetken kuluttua on todellakin helppoa sanoa että "toivon kaikkea hyvää sille miehelle" ja tarkoitat sitä. Lapset suhtautuvat aina huomattavasti helpommin ja hyväksyvämmin asioihin kuin me aikuiset. :):):)

Ulla

________________________________________

Mies ei ole elänyt täyspainoisesti nuorempana hän näkee vain toisen vanhenevan eikä iän merkkejä itsessään, hän yrittää saada takaisin menetetyn nuoruuden (ei myönnä itselleen)Aika näyttää myös hänelle kun mustasukkaisuus astuu kuviohin. Ei saa jäädä märehtiin, enemmän ulkopuolista elämää mukaan.

Voimia löytyy

________________________________________

Itse kokenut tuon saman ja se oli suuri shokki. Minua auttoi se, että hyppäsin tuon miehen kenkiin, hain sitä ymmärrystä, hänen tekoonsa. Apua sain henkisen puolen asiantuntijalta ja kasvoin siinä itsekin, kävin läpi kaikki tuntemukset, mutta minun piti ymmärtää, että ne olivat minun tuntemuksiani asiaa kohtaan ja että tuo mies teki sen mihin hän pystyi siinä kohtaa. Uskon että näin oli tarkoitettu, en olisi itse tässä kohtaa henkisyyttäni ja itsenäisyyttäni ja olen onnellinen nyt itsessäni, en toisen kautta.

Annelie

________________________________________

Hei vaan!

Kieltämättä rakastunut ihminen on melkeinpä lainsuojaton: kulkee pää unelmissa mitään kuulematta ja näkemättä, on aivan muissa maailmoissa. Eihän silloin huomaa mitään merkkejä toisesta osapuolesta, ja hupsista vain; matto saattaa lähteä jalkain alta ilman mitään selityksiä tai vain tokaisulla, että löysin nuoremman.

Ensiksi on PAKKO rauhoittua, joko yksin, jos pystyy, tai pyytää ystävä luokseen pohtimaan tilannetta.

Lapselle, (sain käsityksen, että hänellä oli jo lapsi ennen kuin rakastui tähän 'nuoruuden ihailijaan') täytyy kertoa selkokielellä ilman panettelua, että mukava mies lähti jonnekin, missä on eräs toinen nainen ja 'se' odottaa häntä asumaan luokseen. Ja että me asumme nyt kaksistaan ja lähdemme johonkin pienelle viikonloppureissulle.

Nuoruus on valttia vain sen kerran, kun on nuori, muista tämä asia hyvä Katri. Sinäkin olet ollut nuori. Nyt olet keski-ikäinen ja elät keski-ikäisen järkevää ja turvallistakin elämää. Mikä parasta, sinun ikäisellesi se oikea rakkaus kohdalle sattuessaan on 'täyttä rakkautta', tämä nuorempaan vaihtaja joutikin mennä, sillä hänen kanssaan sinun elämäsi olisi pitemmän päälle ollut yhtä kaaosta ja pettymystä pullollaan. Kohti uusia seikkailuja ja viettämään lapsen kanssa harmonista elämää, se ei suinkaan tarkoita, etteikö pieni haku voisi olla koko ajan päällä.....

ritva

________________________________________

Pitämällä sen mielessä, että maailma on kuitenkin täynnä kauniita, hienoja, iloisia ja koettavia asioita. Koettaa ottaa tapahtuneen kokemuksena, josta taas oppi jotakin, vaikka aina se ei ole itsestään selvää, mitä tuli opittua.

Katkeruudelle, vihalle tai mitättömyyden tunteille ei pidä antaa liikaa tilaa. Niiden voi sallia käydä vierailemassa kerran tai pari, mutta niille ei pidä luovuttaa omaa huonetta.

Keskittymällä hyvään, sen tekemiseen ja kokemiseen suru ja negatiiviset tunteet väistyvät taaemmas ja haipuu lopulta lähes kokonaan.

ricardo

________________________________________

Varaa itsellesi kampaamoon, kauneushoitolaan ja hierojalle aika. Hemmottele sydämesi kyllyydestä. Sieltä saat itsellesi itsevarmuutta ja henkistä ja fyysistä tukea mitä NYT tarvitset. Kun katsot peiliin, mieti miten paljon maailmassa on ihania miehiä, jotka vain odottavat tätä ihanaa naista.

Lentukka

________________________________________

Yksi elämä, toistaiseksi, älä jää murehtimaan. Teidän kehitys ei kulkenut rinta rinnan ja siksi ette jatkaneet. Toinen näki kehityksensä nuoremmassa, jatka sinä eteenpäin.

hannelore

________________________________________

Yhtä yllättäen kuin mies tuli niin hän myös lähti. Mies oli vain hetken lainassa ilonamme. Mies etsii itseään ja paikkaansa, nyt hänestä tuntui että on aika jatkaa matkaa. Tehtävämme on hyväksyä miehen päätös ja antaa hänen mennä. Kiitetään ajasta jonka saimme hänet pitää. Tästä eteenpäin jatkamme elämäämme yhtä kokemusta rikkaampina, ja onnellisina siitä että meillä on toisemme. Aloitetaan päivämme aina hymyillen ja halaten :)

Taiska

________________________________________

Tuon läpieläneenä oma järkytykseni 7 vuotta sitten, tuolloin pienen erityislapsemme ollessa 3v., oli se että tuo ainakin edes nyt rehelliseksi luulemani mies olikin ollut jotain aivan muuta sekä sydämeltään ja ajatuksiltaan että teoiltaan. En suin surminkaan haluaisi häntä lähelleni tai elämääni enää koskaan valehtelemaan ja manipuloimaan ja vääristämään todellisuuttamme. Säälin hänen nykyistä nuorta perhettä lapsineen, myös yli 20v nuorempaa puolisoaan. Siperia opettaa vielä heitäkin, oletettavasti. Ei ihmisen tavat eikä perusluonne muutu, ne vain odottavat sopivaa kohtaa taas kukahtaa esiin. Tällöin kärsivät henkilöt ovat taas sitten nämä toiset. Lapsia säälin eniten minäkin. Tämäntyyppiset ihmiset eivät ansaitse lapsiaan, koska eivät ymmärrä lapsensa rakkauden suuruutta ja arvokkuutta. Uskon siihen, että elämä pistää löytämään ja näkemään sen minkä taakseen on jättänyt ja miten. Se ei ole meidän muiden ihmisten tehtävä, vaan elämässä heille hylkääjille tulee pää vetävän käteen jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Me elämme vapautunutta elämää nyt itse, olemme rehellisiä itsellemme ja näytämme tunteemme toisillemme. Lapsi saa itkeä isänsä ikävää, mutta emme jää siihen enää jumiin, toteamme, että maailmassa on aina myös näitä ymmärtämättömiä ihmisiä eikä vanhempiaankaan voi valita. Ihminen, tämäkin isä, on täällä oppimassa, etenkin asioissa, joissa tekee tietoisesti väärin. Tässä tapauksessa puolustuskyvytöntä lasta vastaan, hylkäämällä tämän rakkaudenpyynnön, yhteydenpitopyynnön, toistuvasti.

Teen itse parhaani äitinä, koetan luoda lapselleni peruspohjan, itsekunnioituksen ja rohkeuden kohdata maailmaa, oman tämänhetkisen kykyni, ymmärrykseni ja voimieni mukaan. Sisällään oleva perusvahvuus ja voima on se mihin voimme turvata, kun maailmassa ympärillä kuohuu ja elämä jakaa haasteitaan matkallemme ratkottavaksi ja opittavaksi:).

Onnekas elämä kuitenkin

________________________________________

Liikunta! Hikoile ikävät asiat mielestäsi nauti treenistä ja iloisista kanssaliikkujista. Etenkin liikunnan jälkeisestä hyvästä olosta. Kroppa ja nuppi kiittävät! =)

Marja

________________________________________

Ensin aloin hakea asuntoa, suunnitella hirttäytymistä kotipihan koivuun, huusin ja raivosin, olin täysin katkeamispisteessä ja yllättäen tapahtui suuri muutos ison arpajaisvoiton jälkeen: Monta shokkiviikkoa takanapäin, keskellä yötäkin täytyi raivota pahaa oloa pois. Vähitellen aloin ymmärtää syyn olevan itsessäni, kun pitkään olin ajatellut olevani vain naintialustana, jota seksi ei kiinnosta. Niinpä päätin muuttaa asenteeni ja minustahan löytyi superaktiivinen, rohkea (ujous tipotiessään) sänkykumppani, joka imuroi miehen niin kuiviin, ettei tarvitse mennä vieraisiin (miehen sanonta)! Nyt meillä on ihanampaa kuin koskaan ja voi kuunnella onnellisena Matin ja Tepon laulua "Jäähyväiset", kun eroa ei tarvinnutkaan toteuttaa.

Elisabet

________________________________________

Elämässä pätee se että tämä hetki osoittaa suunnan kohteen teot sekä tunteissa että teoissa. Jos rakkauden kohde vetäisee meiltä maton alta, ei se ollut kaiketi tosi rakkautta. Kohteesi ei ollut minut itsensä kanssa. Kyllä on aina viime kädessä meistä itsestä kiinni miten me otetaan asia. Kukaan ei voi nähdä asioita kuin omasta matostaan käsin. Jos ei toisten ihmisten tunteet ole hallinnassa käy yleensä juuri näin jo alkuvaiheessa ihmissuhteissa. Tietysti tämä asia kun on tunteista ja elämän menosta kysymys on aina arvoituksellinen. Koskaan kun ei voi olla varmaa tai tietää mitä tapahtuu meille ihmisille.

sepeli 61

________________________________________

Iloitse toisen onnesta

"Vanhingonilo".... siis ilo toisen puolesta voisi auttaa. Saahan mies jatkossa huomata olevansa (alkuhetkien jälkeen) vanheneva ja väsähtänyt mies, joka mahdollisesti vielä valvoo öitään itkevän ja päivät kiukuttelevan vauvan kanssa ;).

Omat lapsesi ovat jo mahdollisesti ohittaneet ainakin vauvavaiheen, joten voit pian huomata, että mies saattaa hakeutua lastesi seuraan. (jotta pääsee uuta väsynyttä kumppaniaan ja pientä parkujaa pakoon) Itselläsi on vielä mahdollisuus löytää joku, joka todella välittää sinusta ja haluaa myös jakaa elämänsä kanssasi. Nyt on aika elää!

Ympäristöään seurannut

________________________________________

Vaikka tilanne on aina vaikea ja tekee kipeää, eteenpäin on mentävä. Asiasta juttelu luotettavan ystävän tai jopa ammattilaisen kanssa helpottaa. Se tuo laajempaa näkökulmaa aiheeseen ja mikä tärkeintä saat purettua sitä ulos hautomatta asioita yksin. Pura energiaasi liikkumiseen, aloita uusi harrastus, ulkoile. Fyysinen tekeminen suuntaa ajatuksia muualle ja tuottaa myös mielihyvää.

Ajan kanssa huomaat, että aurinko paistaa jälleen. Myös lapsesi oppii, että pettymykset kuuluvat elämään, mutta niistä myös selvitään.

Itse olen kokenut vastaavan 14 vuoden yhteiselon jälkeen, tosin "vaihto" tapahtui vanhempaan.

Jälkeenpäin ajatellen tapahtunut oli minulle hyväksi, löysin paikkani elämässä ja omana itsenäni.

En tunne katkeruutta, enkä häpeää ja olen valmis rakastumaan uudelleen.

Tsemppiä sinulle, Katri:)

Ovet avoinna tulevaisuuteen

________________________________________

Hyvä Katri, voimasi on lähelläsi eli lapsesi. Elämä jatkuu, vaikka leikkitoverit välillä vaihtuvatkin. Entisiä leikkitovereita voi kiittää rakkaudentunteen herättämisestä ja toteamuksesta; tuntee siis on elossa hänen jo mentyäänkin ja hyvä niin jos ei ollut teidän paras leikkitoveri. Keväällä ruoho taas viheriöi ja silmut kasvavat puissa, anna taas rakkauden löytää sinu,t älä pelkää ota vastaan ja kiitä, sillä rakkaus on jo sinussa ja lapsessasi, anna sen kasvaa vahvana ja ympäröidä ihmiset lähelläsi. Tärkeintä on elää tässä hetkessä ei menneitä surren, sillä ne ovat jo historiaa. Voimia ja ihanaa kevättä!

Sari

________________________________________

Avioliittoni 30 vuoden jälkeen päättyi eroon, kun mieheni vaihtoi 10 vuotta nuorempaan. Sairastuin vakavasti, mutta kantasolusiirto antoi minulle jatkoaikaa. Uudesta suhteesta sain voimaa ja elämänhalua, mutta hän todella veti maton alta yllättäen 10 vuoden yhteiselon jälkeen 15 vuotta nuoremman takia. Tämän jälkeen olin hyvin masentunut ja pelkäsin sairastuvani uudelleen. Tässä vaiheessa minua auttoi rakas lapsenlapseni. Kerrottuani, että minulle ehdotettiin rauhoittavia lääkkeitä, lapsi halasi ja sanoi, että ei sinussa mummo ole mitään vikaa. Tämä sai minut ajattelemaan positiivisesti. Nykyään nautin itsenäisestä elämästä ja tulevaa kesää odotellen.

Eily

________________________________________

Apua ja voimia saat läheisiltä ihmisiltä. Sellaisilta jotka ovat todella ystäviäsi eivätkä niitä jotka myötätuulessa taputtelevat selkään ja kun harmeja tulee niin iskevät puukon selkään. Uteliaita juoruilijoita riittää. Älä anna heille jutunjuurta.

Ystävät osaavat kuunnella ja säilyttää asiat teidän välisinä. Älä alennu haukkumaan miestäsi. Ei ole sinun vikasi, että hän hakee uutta nuoruutta - haluaa olla villi ja vapaa-nuoremman kumppanin kanssa. Jatka elämääsi ja usko tai älä - aurinko paistaa sinullekin! Tsemppiä ja pitkää pinnaa, sekä suurta suomalaista sisua kehiin!

ystävät rulettaa

________________________________________

Omassa tilanteessani alkujärkytyksen jälkeen taisi kyllä lapset olla minulle pelastus ja suurin apu. Heidän elämän jatkaminen mahdollisimman tasaisena oli tärkein tehtäväni. Ja palkkiokin näkyi vähän kerralla, pienillä yhteisillä iloilla.

Lisäksi otin itselleni joka päivä tai ilta aikaa sen verran, että luin itselleni mieluista kirjallisuutta, kuuntelin musiikkia, olin vain ajatuksissani. Halasin itseäni päivittäin, ja palkitsin toisinaan kahvilakäynnillä tms. Viisi vuotta on jo kulunut, asun edelleen lasteni kanssa ainoana aikuisena, mutta kaikesta olemme selviytyneet. Tytöt ovat kasvaneet, olemme keskustelleet isänsä tekemästä ratkaisusta, ja kasvaneet kaikki. Asioilla on tapana järjestyä, niin kliseeltä kuin tuo kuulostaakin. Asiat vain vaativat aikaa ja sulattelua kaikilta.

Satu

________________________________________

Luota siihen, että olet uskomaton. Me kaikki olemme, mies ei olisi sinuun muuten rakastunut. Luota myös siihen, että Maailmankaikkeuden suuret voimat tietävät mikä sinulle on parasta, tämäkin kurja kokemus kuuluu Suureen Suunnitelmaasi. Suureen Suunnitelmaan kuuluu iloja ja suruja, itse valittuja. Näistä sitten tulee sinun elämäsi oppi. On kuitenkin hienoa, että koit rakkauden. Älä vastedeskään sano koskaan rakkaudelle "ei". Älä koskaan, siis älä koskaan sano rakkaudelle "EI".

Saman kokenut -56



Ladataan kommentteja...
© 2017 Positiivarit Oy Vaihde (03) 882 160 Faksi (03) 882 1622 E-mail: positiivarit@positiivarit.fi Toteutus: Luovanet Oy Toimitusehdot      Käyttöehdot