01.04.2007 Suoria sanoja tärkeistä asioista

Naantalissa 1.4.2007


 

Kevätmielistä riemunaikaa!
 
Leikin yhden aamun täällä Suomessa Sri Lankan aikaa. Heräsin Airiston sylissä varhain auringon kanssa. Istuin laiturilla ja näin kuinka jäät lähtivät. Sulivat paikalleen. Ne odottivat paikallaan yön yli. Kun aurinko nousi, ne katsoivat aikansa tulleen ja poistuivat. Hiljaisesti, ilman meteliä. Hiukan suhisivat mennessään. Oitis ilmestyi sulaan veteen haahkapariskunta. Aivan viereeni. Kevätjuhlaliikkeistä näin, että niillä oli mukavaa. Siinä tohinassa ei laiturilla istujaa huomata.
 
Hiljaisuuden aukaisi korkean kuusen latvasta alkanut kuulaan heleä konsertti. Mustarastas oli palannut kolmen kesän poissaolon jälkeen pesäpuunsa latvaan. Sydämeni oli pakahtua hyvästä olosta.

 

Eräs englantilainen vieraamme kysyi minulta, että osaanko olla onnellinen, kun saan tehdä töitä näin ihanassa paikassa? Oikein hätkähdin kysymystä. Änkytin, että kyllä – useimmiten. Että pitää tulla englannista saakka vieras ihminen ravistamaan minua, että ymmärtäisin olla onnellinen.
 
Meillä suomalaisilla on merkillinen suhtautuminen sanaan onni.
 
”Kel onni on, se onnen kätkeköön.” sanoi Eino Leino. Jos kerrot muille olevasi onnellinen, olet tyhmä. Se aikaan saa ihmetystä, sääliä, kateutta. Olet todella vähän ”onnellinen”. Jos haluat hätkähdyttää ympäristöäsi, vastaa mitä kuuluu -kysymykseen, että kuuluu todella hyvää ja olet oikein onnellinen. Saat keskustelun loppumaan aiheesta siihen.
 
Merkillisiä, me suomalaiset.

 


KIITOS
 
Eeva K. ystävineen Ylihärmästä lähetti laukullisen kudottuja pupuja. Helluisia. Menevät kiitosten kera perille ja ovat jaossa jo viikon päästä. Kiitos-kiitos!

 


TARJAN PENTUJEN NIMIKILPAILU
 
Viime päiväkirjani yllytys nimien keksimiseen sai aikaan huikean vastausryöpyn. Valinnan vaikeus johtui niin monesta hyvästä ehdotuksesta. Aihe tuntui olevan monelle mieluisa. Tässä muutama esimerkki:
 
Oma ajatukseni oli ”Matti, Teppo ja Seppo” sekä siihen vielä yksi nimi lisää. Hauskoja lisänimiä olivat mm ”Töppö”, ”Heppu” ja ”Pekko” (eli Matti, Teppo, Seppo ja Pekko – ei hassumpaa, laulajia kaikki).
 
Moni ehdotti Aku Ankka sarjasta:
”Aku, Tupu, Hupu ja Lupu.”
”Tupu, Hupu, Lupu ja Kupu”
 
Hartaita olivat:
”Matteus, Markus, Luukas ja Johannes”
 
7-veljestä kirvoitti mm:
”Jussi, Timo, Aapo ja Eero”
”Aapo, Timo, Lauri ja Simeoni”
 
Vaalien siivittämänä esim:
”Sauli, Matti, Paavo ja Jyrki”
 
Tarja-äidin presidenttiyttä tukivat:
”Martti, Mauno, Urho ja Juho”
 
Runonpoljentaa:
”Nippe, Naksu, Tippe ja Tapsu”
”Pii, Paa, Poo ja Herra Huu”
”Kasper, Jesper, Joonatan ja Nakki”
 
Niin suomalaista:
”Sulo, Vieno, Kaino ja Armas”
”Onni, Toivo, Aatos ja Uljas”
 
Huumoria:
”Ukko, Pekka, Onni ja Manni”
 
Yhden miehen raati päätyi valintaan:
UKKO, PEKKA, TASKU JA MATTI

Ehdottaja on Maire Touru Lahden seudulta.
Ukkopekan lahjakortit lähtevät siis Mairelle.
 
Kaikille osallistujille kiitoksia niin paljon, että varmaan riittää. (Elämme hyviä aikoja, mutta siitä huolimatta ei kannata kiitoksiakaan tuhlata).
 
Hyviä nimiehdotuksia tuli niin paljon, että Tarjalla olisi pesuehommia muutamaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ……….

 


 
SODAN KAHDET KASVOT
 
Meitä suomalaisia sanotaan sinisilmäisiksi ja herkkäuskoisiksi. Painettuun sanaan uskotaan ja TV on todellinen auktoriteetti. Sitä on liikkeellä muuallakin.
 
Kerron esimerkin Sri Lankan tamilisodasta: Alkuviikosta katsoin TV:n aamu-uutisista, kuinka tamilien ilmavoimat ovat iskeneet Sri Lankassa hallituksen joukkojen lentotukikohtaan ja tuhonneet lukuisia sotakoneita. Tamilien ilmavoimat?
 

Enpä ole moisista kuullutkaan. Nopea yhteys ystäviini paikan päällä. Kyseessä oli ultrakevyt purjelentokone apumoottorilla ja pari kantopommia vanhalle käytöstä poistetulle lentokentälle. Valtakunnan TV oli asian tutkinut. Vai sillä lailla asia olikin?
 
Seuraavan päivän Hesarissa oli iso uutinen, jossa kerrottiin sissien koneita olleen kaksi. Hallitus epäilee, että tamilit ovat hankkineet koneet salakuljetettuina osina ja koonneet koneet hallitsemillaan alueilla. Tämän suuntaistahan me kuulimme jo tammikuussa paikan päällä. Lentokoneen osia olivat salakuljettaneet ilmeisesti jotkut avustusjärjestöt. Että asia olikin näin.
 
Sisareni Leena uppoutui nettiin ja löysi mm. tamilien propagandasivut sieltä. Toisenlaista juttua hallituksen tiedonantoihin: Eversti Shankar toimi ilmailualan insinöörinä Air Canadalla. Hän kehitti tamilien ilmavoimia voimakkaasti salamurhaansa asti v 2001. Tämän jälkeen tiikerilentovoimia on edelleen kehitetty ja varustettu. Lentäjinä toimivat vapaaehtoiset ”volontäärit ” ovat saarelta paenneita tamileja, jotka ovat kouluttautuneet lentäjiksi mm Usa:ssa, Kanadassa ja Intiassa.
 
Tamilinetissä esitellään valokuvin heidän koneitaan ja aseistustaan. Asiantuntijoiden mukaan lentopommit on kehitetty nykyaikaisiksi erilaisine automaatioineen ja osuessaan aikaansaavat aikamoista tuhoa. Että sellaista tietoa.

 

 

 

 

  

Viime tieto Sri Lankan viidakkorumpujen kertomana on se, että äskeisessä ilmaiskussa oli kaksi lentokonetta, joissa kummassakin oli 4 lentopommia, jotka tappoivat 3 ihmistä ja haavoittivat kymmeniä. 40% hallituksen lentokoneista tuhoutui Ilmavoimien tukikohtaan tehdyssä iskussa. Ai näinkö se olikin. Uutisointiin sokeasti uskominen ei liene kovinkaan järkevää. Sotauutisiin uskominen vielä tyhmempää.
 
Muistan lapsena kun isäni kertoi eräästä paikallisesta sanomalehdestä, että siinä ei ole totta kuin taikuri Mandrake ja kuolinilmoitukset. Ilmoitusten hintoja hän epäilee vähän.

 


LOTUS HILL RAKENTAMINEN
 
10 vuoden haaveemme vammaisten lasten koti- ja koulutuskeskuksen rakentamisen aloittamisesta on nyt lähempänä kuin koskaan. Kaksi vuotta sitten aloitimme Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kanssa rahoitushankkeen Ulkoministeriöltä saatavasta kehitysapurahasta projektiimme. Joulukuussa 2005 meille myönnettiin 218.000€. Olimme pakahtua onnesta.

 

Tarvittiin lisäselvityksiä, joita tehtiin koko vuosi 2006. Keijo Ahorinta selvitti niitä paikan päällä Sri Lankassa lähes 8 kuukautta. Hankkeemme virallinen rekisteröiminen Sri Lankassa kuului tähän työhön. Materiaali oli osapuilleen koossa loppuvuodesta 2006. PSV ry:n asiaa hoitavan henkilön sairastuttua he ilmoittivat, että mm. vapaaehtoistyövoiman puutteessa he irtautuvat hankkeesta. Oltiin pääsemässä juuri riman päälle. Sieltä se rima putosi alas, että tärähti. Kahden vuoden työ – turhaako?
 
Ei muuta kuin ministeriöön selvittämään jatkomahdollisuudet. Periksi ei anneta. UM:n paragrafien mukaan kun toimitaan, yhden osapuolen irtaannuttua hankkeesta, rahoitushakemus pitää aloittaa uudelleen. Korostan, että asianomaiset virkamiehet suhtautuivat tilanteeseen todella positiivishaluisesti. Mutta säännöt ovat sääntöjä. Meitä rohkaistiin tekemään nopeasti uusi anomus. Sen jättöaika on toukokuun loppu 2007. Päätös tulee vuoden lopussa.
 
Viime viikolla Sri Lankassa kävi kaksi UM:n tarkastajaa avustuskohteissamme. Ensikommentit olivat meitä rohkaisevia.

 


 

Rappaustöitä Toivolassa

 

 

 

 


 

KOVA PÄÄTÖS
 
Teimme kuitenkin radikaalin päätöksen. Aloitamme rakennustyöt omin voimin. Jaamme rakennushankkeen kolmeen osaan, ja toteutamme ensimmäisen osan meillä olevin kummirahoin. Vuoden aikana uskomme saavamme rakennettua asunnot 18 vammaislapselle. Sen jälkeen teemme tilannearvion ja jatkamme koulutustilojen rakentamisella mikäli ryhmäkummihanke toimii nykyisellä tasolla. Todennäköisesti kolmannella vaiheella aloitamme koulutustoiminnan.
 
Jos Ulkoministeriön avustus saadaan, se mahdollistaa saman tien koko rakennushankkeen yhtäjaksoisen toteuttamisen ja koulutuksen varhaisemman aloittamisen.
 
Meillä on valmiina tontti, rakennussuunnitelmat yksityiskohtineen ja laskelmineen, kilpailutettu rakennusurakka, rakentaja, rakennustyön valvoja, juristi, kansainvälinen tilitoimisto ja tarkastajat, rakennusluvat sekä viranomaisyhteydet. Aloittamista vaille on yhteistyö kahden suuren sairaalan ja vammaisjärjestön kanssa ruohonjuuritason vammaisterapian aloittamisesta, fysioterapian ja asennekasvatuksen käynnistämisestä laajalla Gallen ja Colombon alueella.
 
Teimme nopean ratkaisun. 6.4 Pitkäperjantaina lähdemme Marjan ja Keken kanssa Sri Lankaan. Selvitämme ja päivitämme rakennusurakkaan liittyvät asiat. Erityisesti tärkeää on sopia rakentajan kanssa se, mitä ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu ja tehdä optio töiden jatkamisesta, mikäli oma kummirahoituksemme tai UM avustus sen sallii. On myönnettävä, että hiukan huimaa. Meillä on kuitenkin turvattu rahoitus, sillä olemassa olevilla kummirahoilla (n. 60.000€) saamme ensimmäisen vaiheen rakennettua.

 

Heikoimmassa tapauksessa hanke jäisi siihen, mutta silloinpa meillä olisi 18 vammaislapselle korkeatasoinen asunto. Ei sekään huono saavutus olisi.
 
Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että hanke jatkuu. Kummien mukanaolon merkitys vain kasvaa. Uskomme myös, että kun hanke konkretisoituu ja alamme rakennustyöt, se vaikuttaa kummien suhtautumiseen ja maksu-uskollisuuteen positiivisesti. Saatammepa saada uusia kummejakin vielä.
 
Me emme ole vielä ”painaneet aloitusnappia”, vaikka henkinen päätös onkin tehty. Haluamme varmistaa paikan päällä käyden, että yksityiskohdat hankkeen aloittamiseksi ovat kunnossa.

Marjan ja minun vierailuni kestää nyt vain 2 viikkoa, sillä leipätyömme, matkailusesonki alkaa olla kiivaimmillaan. Oma debetin hoitaminenkin on tärkeää.

Keke jää paikan päälle valvomaan asioiden etenemistä. Korostamme, että edelleen olemme hoitaneet työtämme volontääreinä, siis ilman palkkaa. Veloituksetta toimii myös talvikotimme Nagandessa palveluineen Lotus Hill hankkeiden tukikohtana, toimistona ja volontäärien asuntona. Yritämme kaikin tavoin saattaa kummien avustukset niin suoraan perille kuin mahdollista. Välikäsiä emme tarvitse.
 
Jos ja kun rakennushanke aloitetaan, tarkoittaa tämä sitä, että nyt on syytä toimia korostetusti joka sektorilla niin vähillä kuluilla kuin suinkin mahdollista. Kummeille tärkeä tieto on, että olemassa olevat ruohonjuuritason hankkeet jatkuvat entisellään. Mm. Toivolan pesulaprojekti etenee suunnitelmien mukaan. Lisäraporttia niistä saatte todennäköisesti jo seuraavassa viikkopäiväkirjassani.
 
Positiivareiden loistava joukko on osoittanut lämminsydämisen suhtautumisensa tähänastisiin hankkeisiimme. Vesitankki-, koulukenkä- ja Joulureppuhankkeet ovat siitä loistavia esimerkkejä. Uskomme ja luotamme siihen, että saamme sitä kautta tarvittaessa välitettyä apua heille, jotka muut ovat unohtaneet.
 
Vetoan myös lukijoitteni ideointikykyyn. Mikä olisi aikaansaava keino käynnistää rahankeräys turvataksemme Lotus Hill rakennuksen toteuttaminen saman tien valmiiksi asti?

Osta tiiliä vammaiskodin rakentamiseen. 1 tiili 1€. Kokoa työporukassa 20 tiiltä! =20€. Ohjaa yrityksen synttärimuistamiset tiilirahastoon! jne. Tiilirahasto! Tiilikeräys! Tuleeko mieleen vielä parempia ideoita?
 
Lähetä sähköpostia 
 
Ehkä jo seuraavissa viikkoraporteissa minulla on lisää kerrottavaa. Toivotaan, toivotaan!
 
Olen mieluisasti vastaanottamassa mielipiteesi yllä olevasta suuresta perusratkaisusta, rakennustöiden aloittamisesta. Lähetä sähköposti ja kerro. Olen kiitollinen jokaisesta rakentavasta ja vilpittömästä palautteesta. Onhan tämä Lotus Hill -hanke meidän yhteinen hankkeemme.
 
Ystävällisesti
ja lämpimästi

 

Pentti-Oskari
Postia Oskarille