07.01.2006


Jälkiuunileipää ja Ceylon-teetä

7.1.2006

Viidakon suojassa 7.1.06

Aamun ihanuuksia

Heräsimme aamuvarhain. Bird Lake oli peilityyni.Yön sateen jälkeen ilma oli raikas. Vain 24 astetta. Leena-oravat leikkivät ja lintujen aamukonsertti parhaimmillaan. Laitoin kahvin valumaan ja avasin satelliittiradiokanavan. Suuri ihanteeni, Satchmo Louis Armstrong lauloi: Miten ihmeen ihana maailma… Siitä tietää, että musiikkiesitys on hyvä, kun vanhalla miehellä tulee ”vesi glaseihin”. Että osasikin vanha velikulta ajoittaa laulunsa oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.

Kahvin kanssa nautimme tuttaviemme tuomasta tuliaisesta – jälkiuunileivästä (oululaisen reikäleivänmuotoista) ja päällä voita sekä ohuen ohut siivu kylmäsavuporoa. Ei ihminen geeneistään mihinkään pääse.

Mutta jälkiruoka palautti reaaliaikaan ja – paikkaan. Olin eilen tehosekoittimella tehnyt coctailin, jossa oli mangoa, papaiaa, omenaa, banaania ja tilkkanen maitoa. Yön yli jääkaapissa. Isoon kahvikuppiin puolilleen köördiä ja päälle hedelmämössöä. Köördi on paikallista viiliä tai jogurttia – vesipuhvelin maidosta tehtyä. Alkuvuosina oudolta maistuvaa, mutta nyt hyvin maittavaa. Miksiköhän me Suomessa olemme unohtaneet lähes tyystin viilin teon. Kesämökillä mainio aamiaisruoka. Vai onko punainenkin maito liian rasvatonta? Juuren saa kaupan viilistä. Eikä maksa tekeminen paljoa.

Vammaiskotivierailu ja hyvä mieli


Vammaiskodin asukkaita uusituissa tiloissa

Eilisen päivän kohokohtana oli jälleen vierailu Gallen lähellä olevassa vammaiskodissa. Tapaamme käydä siellä aina ohi ajaessamme. Sieltä kun saa mukaansa aina hyvän mielen. Italialaisten rakentama kaivo toimi hyvin ja telkkarissa soi musiikki. Kun tulimme sisälle, johtajatar ylpeänä esitti uutuuksia ja avasi telkkarin. Välittömästi ryhmä vammaisia (ne ketkä kykenivät) ryntäsivät lattialle ja alkoi huikea tanssiesitys.


Vammaiskodin seinäpiirroksia

Lapsihalvauspotilas, joka tekee kaikki toimensa jaloillaan, oli neulonut kauniin poppanan. Ostimme sen ja kerrankin ostaja ja myyjä -molemmat – olivat tyytyväisiä. Seuraavaksi pitää ostaa taas kirjoja. Heillä on huikea vauhti. Päivävauhti on 3-4 kirjaa.


Vammaisen jalkataiteilijan jalkatyö työn alla

Colombon Pirjo lähetti väliaikaviestiä, että aurinkopaneeleilla tehtävä sähköprojekti etenee suotuisasti. Rahaa linjasähkön ostamiseen ei tahdo vammaiskodilta löytyä.

Ceylon-teetä

Aivan vammaiskodin vierellä on yksi tuhansista Ceylonilaisista teeplantaaseista. Pysähdyimme juttelemaan teenpoimijoiden kanssa. He saavat palkkaa noin 150 rupiaa päivässä (1.3 € ) Työ on raskasta paahtavassa helteessä. Pään suojaksi sidotaan pitkä kangas. Teeviljelmillä käärmeenpuremiin kuolee ihmisiä tilastollisesti eniten liikennekuolemien jälkeen. Me juomme aina – täällä ja Suomessa Ceylon- teetä, joka on maailman parasta.


Teenlehtien poimija toimessaan Ceylonilla


Käärmeitten viidakkoa

Vesilpuhveli

Kuten Jouluna kirjoitin, isoäitini kertoma uskomus Joulupäivän aamuna ensimmäisenä nähdystä eläimestä alkoi tosissaan huolestuttaa minua. Luonnollisen karsinnan jälkeen silmäni lopultakin suostuivat näkemään naapurin riisipellon vesipuhvelin. Kylän lapset risti sen sitten ”Lassana Oskariksi” kun se aina morjensti minua ohi ajaessani vanhalla intialaisella mopollani. Varovaisesti aloin selvitellä vesipuhvelin elintapaa ja sielunelämää. Eikä hassumpaa.


Ex Libris

Vesipuhveli on kuulemma äärimmäisen sitkeä eläin,joka jaksaa möyhentää riisipeltoa vaikka on uumaansa myöden multaliejussa. Sellainen ominaisuus olisi hyvä tässä avustustyössäkin. Sitkeys on kovalla koetuksella.

Opiskeluaikana oli tapana suunnitella ex-libriksejä. Kirjanmerkkejä. Taidanpa tehdä sellaisen. Laitan Lassana Oskarin tunnuskuvaksi. Sellaisen, jossa se makoilee pellossa ja tervehtii ohikulkijaa.

Ystävällisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas

Höyrylaiva Ukkopekka/Herrankukkaro/Lotus Hill -hanke
Yhteys Sri Lankaan 1.3.06 asti
E-mail: oskari@herrankukkaro.fi
Tekstiviesti: 0400-221122
Gsm:9953394776973362
(16 senttiä/minuutti)
Fax: 9953394912275637