09.12.2005


9.12.2005 – Kaikki vesitankit jaettu

Taas liehui Suomen lippu

Ananda oli säästänyt viimeiset 35 vesitankkia oman Naganden kylän tarpeisiin. Tankit tuotiin kotimme pihalle jo edellisenä päivänä. Aamulla varhain alkoi kyläläisiä valua pihalle. Munkki Banagala saapui munkkikaverinsa kanssa paikalle ja niin alkoi seremonia. Tankkien taustalla iso Suomen lippu.

Ananda oli valinnut taiten kohteet. Kylän liepeillä olevan ison koulun pihalle vietiin 10 tankkia. Kylän temppelit saivat omat tankkinsa. Muutama tankki jaettiin kylän köyhimpiin yhteisöihin. Yksi tankki toimitettiin poliisilaitokselle. En ymmärrä mikä Anandaan oli mennyt. Ehkä hän tuntee paikalliset olosuhteet ja lainalaisuudet ja tarkoituksenmukaisuudet paremmin kuin minä. Todennäköisesti.

En vaan saa mielestäni muistikuvaa tsunamin jälkeisistä päivistä, jolloin poliisit istuivat palmun alla shokissa kykenemättä tekemään yhtään mitään.


250 tankkia jaettu – rahaa jäljellä lähes 50.000 euroa

50 jaettiin jo viime reissullamme syys-lokakuussa. Loput 200 tulivat jaetuksi tällä viikolla, viimeiset tänään. Hieno urakka. Hieno operaatio. Kiitos kaikille niille 1.337:lle, jotka olivat mukana. Rahaa jäi Lotus Hill hankkeellemme vielä lähes 50.000 euroa. Ihan totta. Tällaisia me olemme! Erityiskiitokset Töytärin Jussille ja hänen upealle Positiivarit porukalleen. Me jatkamme valitsemallamme tiellä ja suuri haaveemme vammaisten lasten kodista ja terapiakeskuksesta etenee vääjäämättömästi.


Ryhmäkummiuteen tarvitsemme vielä lisää voimaa.

Tulkaa mukaan ja innostakaa ystäviänne. Tulkaa tekemään hyvää heille, jotka muut ovat unohtaneet. Saatte takuulla siitä hyvää mieltä itsellennekin. Ilmoittautumiset kummilomakkeella.

Sammutan herätyskellon. Päätän nukkua huomiseen ilman tahallista herätystä. Mistäs sitä etukäteen täällä tietää, mitä huominen tuo tullessaan. Saatanpa nukkua hyvinkin. Vapaapäivän ainakin pidän. Ainakin luulen niin.

Kello lähentelee puolta yötä ja viidakon äänet ovat vaimenemassa. Saimme tänään 3v odotuksen jälkeen telefaxin. Se ei ole ehtinyt vielä kertaakaan soida, sillä otin töpselin pois seinästä.

terveisin

Pentti-Oskari