16.10.2006


Iloisia uutisia Sri Lankasta

16.10.2006

Keke toimitti kaksi cd levyllistä raporttia Sri Lankasta, Lotus Hill projektin tapahtumista. Erinäisistä syistä johtuen ne tulevat sivuille hieman jälkijättöisesti, mutta asia pysyy muuttumattomana.

Haluan korostaa sitä perusasiaa, että Lotus Hill projekti on ollut ja tulee olemaan edelleenkin kaksiosainen. Varsinainen tavoite, Lotus Hill vammaiskodin rakennusprojekti etenee paikallisen byrokratian edellyttämänä hitaasti,mutta varmasti kohti tavoitettaan. Ainoa pettymys on ollut aika. Mutta maassa maan tavalla. Toinen osa projektiamme on edelleen nk. ensiavun antaminen unohdetuille. Tuntuu sillä, että asiat ovat edenneet enkelten siivillä.

Seuraavana tilanneraportti Keken kertomana. Hänen käyttämiensä virallisten nimien suomennoksena:

Erkin talo = Onnela (kylämme vammaisperhe)
Halpatotan lastenkoti = Toivola (hylättyjen, huostaanotettujen lasten ”kaatopaikka” n. 135 lasta)
Somebody vammaiskoti = Ilola ( vammaiskoti n. 40 potilasta)

Kaiken kaikkiaan näiden kolmen kohteen kohdalla on vuoden aikana tapahtunut valtava muutos. Meistä jokainen – kummi tai talkoolainen – odottaa avustusrahojen menevän perille.

  • Suoraan ja ilman välikäsiä.
  • Suoraan apua tarvitseville.
  • Suoraan ilman korruptiota.

Olemme onnellisia voidessamme kertoa, että näin on tapahtunut. Kun aikanaan kummeja kootessamme lupasimme toimia edellä mainittujen periaatteiden mukaan, emme itsekkään tienneet mitä lupasimme. Erilaiset olosuhteet, erilainen kulttuuri, yllättävät tapahtumat (lähes päivittäin) eivät olleet ennalta aavistettavissa siinä määrin kuin ne ovat todellisuutta.

Moni kummeista on lähestynyt meitä saadakseen uskonvahvistusta rahansa perille menosta. Kriittisiäkin epäilyjä on joukossa ollut. Ihan oikein. Rehellisesti sanoen: se on luonut myös suurta painetta. Osaammeko, pystymmekö olemaan luottamuksen arvoisia.

Suomen Ulkoministeriön mukaantulo hankkeeseemme oli luonnollisesti suuri asia. Taloudellisesti ja henkisesti. Se lisäarvosti meidät melkeinpä ”hovikelpoisiksi”. Tällä asialla on ollut myös suuri merkitys paikallisten viranomaisten suhtautumisella hankkeeseemme. Sanoisinko, että rimaa heiluen on ponkaistu yli tavoitteiden.

Ilola, Onnela ja Toivola väkineen ovat nyt kaikki kuin toisessa maailmassa. Heidän mittapuunsa mukaisesti. Raha on mennyt perille. Meillä on uskomaton onni olla ylpeitä yhteisistä saavutuksistamme. Kummien antama taloudellinen ja henkinen tuki ovat olleet kaiken perusta.

Voin paljastaa, että Marjan kanssa välillä uskon puute on ollut kurkkimassa palmun takaa. Mutta suomalainen sinisilmäinen usko hyvän aikaansaannokseen yhdistettynä elämän antamaan realismiin on osoittautunut kuitenkin onnistuneeksi kombinaatioksi.

Näillä päiväkirjasivuilla on satoja kuvia ja tuhansia lauseita hankkeemme etenemisestä ja tuloksista. Työ jatkuu. Hankkeemme rekisteröinti on viimeistä vaille.

* Onnelan perhe tarvitsee uuden kodin lisäksi lääke- ja lääkärihoitoa. Terveellistä ruokaa.

* Ilola tarvitsee monenmoista pientä arkiseen elämäänsä.

* Toivolan lastenkoti tarvitsee vielä paljon. Pientä ja suurta.

Opettajien ja lääkärin palkkauksen myötä kaikki on muuttunut. Se työ jatkuu. Elämme reaaliajassa ja meillä on valmius pienillä ”vaahtosammuttimilla” käydä tukahduttamassa pieniä inhimillisiä pesäkkeitä. Meille – ja uskon, että myös kummeillemme – on tärkeää kuitenkin hankkeidemme pitkäjännitteisyys. Kavereita ei jätetä.

Ne onnen autuaalliset, joilla olisi mahdollisuus kohdistaa talvilomansa paratiisisaareen, Intian meren helmeen, tehkää itsellenne onnellinen päätös. Tulkaa katsomaan omia aikaansaannoksianne.

Takaan, että vierailu Onnelassa, Ilolassa tai Toivolassa saa Sinut ikihyväiseen hyvänolon tunteeseen. Lotus Hill -kummina olet ollut mukana auttamassa heitä, jotka muut ovat unohtaneet. Pyydä ystäväsi mukaan! Kummiksi tai matkallesi. Tai molempi parempi. Näette omin silmin!

ystävällisesti

penttioskari

Tässä Keken raportti:

Iloisia uutisia Sri Lankasta!

Tervehdys Ystävät!

Olen jakanut tämän kirjeeni tarkoituksella kahteen osaan: niin ilossa kuin surussa -tyyliin. Niin paljon on tapahtunut, että on vaikeata aloittaa yhdestä, sillä tahtoisin kertoa kaikesta.

Ensimmäiseksi tahtoisin kuvailla ”Erkin talon” valmistumista ja vihkiäisiä. Talon rakennusprojekti yhden talon osuudelta oli suuri työ niin henkisesti kuin aineellisesti. Oli miellyttävää nähdä, kuinka koko kylä oli hankkeessa mukana aivan purkamistalkoista talon virallisiin avajaisiin saakka. Eivätkä kyläläiset ole hyljänneet heitä vieläkään, vaikka uusi, ehompi talo on valmiina mäellä. Enää liikuntarajoitteisen äidin ei tarvitse raahata itseään vessaan jyrkkään ylämäkeen, vaan hän saa porhaltaa suomalaisten lahjoittamalla rollaattorilla minne itse haluaa. Lisäksi hänellä on vanha pyörätuoli kulkemista helpottamaan.

Näkymä kalteri-ikkunoista on vaihtunut aivan uuteen. Mäen päältä voi nähdä Bird Lakelle, Laguuniin, kuten paikalliset sanovat. Ohikulkevat ihmiset tervehtivät iloisesti uuden elämän aloittanutta Erkin -talon perhettä. Koko rakennusprojekti saatiin valmiiksi Lotus Hill -kummien avustuksilla! Kiitos kummeillemme.

Erkin -talon viralliset avajaiset pidettiin 22.7.2006 alkaen klo 7.38. Tarkkaan oli horoskoopinlaatija määritellyt oikean aloitusajankohdan vihkimisseremonialle. Koko kylä oli paikalla todistamassa avajaisissa viralliseksi nimeksi saaneen Onnelan – Happy Home – vihkimistä käyttöön. Tapahtuma vastaa Suomessa kodin siunaamista.

Tilaisuuden aloitti munkki Banagala, Gunaratana Thero, sadu, kunnioitettu, meditoinnin, eräänlaisen rukouksen, kellosta ajan tarkkaan katsoen. Sitten seurasi sarja monimutkaisia seremonioita, jotka päättyivät öljykynttilän sytyttämiseen ja käsien puhdistukseen. Paikalliset osasivat käyttäytyä oikein ja tunsivat seremonian kaavat. Sinikka-vaimolleni ja minulle tilanne oli uusi ja mieleen painuva.

Seremonia sisälsi monta hyvin tarkoin määriteltyä hetkeä, joista yksi oli onnea tuovan ruukun kiehuttaminen. Keskelle upouutta kotia oli tuotu pellinpalanen, jonka päälle oli kasattu kolme kiveä, sytykkeitä ja ruukku, jossa oli vettä. kookosmaitoa, riisiä ja suolaa. Onnea tuova hetki oli juuri silloin, kun vesi kiehui saviruukun reunojen ylitse, mutta ei vielä sammuttanut liekkiä. Tilaisuus päättyi meditaatiohetkeen. Tämän jälkeen kutsuvieraat saivat syötäväkseen riisikakkuja, chiliä, banaaneja ja teetä.

Iltapäivällä vaimoni ja minut kutsuttiin syömään lounasta Onnelaan klo 12.30. Kaikki oli valmista. Väki odotteli kärsivällisesti kutsuvieraiden tuloa. Jälleen kerran jouduimme tilanteeseen, jossa me söimme kahdestaan ja paikallisen tavan mukaan muut vieraat katselivat vieressä kun söimme varmaankin parhaat palat päältä. Yritimme syödä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin arvokkaasti, sillä muu väki odotteli nälissään sitä hetkeä, jolloin voisivat saattaa meidät kotimatkalle voimakkaan rummutuksen saattelemana. Päästyämme muutaman kymmenen metrin päähän Onnelasta rummutus loppui ja ankara musiikki jyrähti soimaan. Juhlat voivat alkaa…!

Halpatotan keittiön ja ruokasalin viralliset avajaiset, 13-vuotisjuhla ja häät

Halpatota Detension Home, Child Care Center, Halpatotan vastaanottokoti, lastenhoitokeskus, meille tuttavallisemmin Halpatotan orpolastenkoti – sai vihdoinkin arvolleen sopivat tilat keittiöksi ja ruokailusaliksi. Lotus Hillin kummien avustuksella tämäkin suuri urakka saatiin lopulta monien vaiheiden jälkeen loppuun. Kauniit ja viimeistellyt tilat odottivat 13.7.2006 virallisia avajaisia ja samassa yhteydessä pidettyjä häitä, joissa orpo kaunotar Subadra saisi omakseen sademetsän prinssin Udayan.

Virallisia avajaisia ja häitä valmistelemaan oli perustettu oikein toimikunta, joka Principal Darmasenan johdolla suoriutui tehtävistään mallikkaasti. Niin orpokodin kaikki lapset kuin kodin henkilökunta oli valjastettu erilaisiin työtehtäviin. Minulle oli auennut kukkaron nyörien avaajan rooli, sillä ruokasalista puuttuivat tuolit ja pöydät. Muovituoleja 125 kpl kahden vuoden takuulla kävin tinkaamassa soveliaaseen 60.650 Rs hintaan Gallesta ja pöydät nikkaroivat kodin omat puusepät. Niiden hintaa ei ole vielä tiedossa. Hääparille ostimme sähkökoneita ja kauniin vihkikaapin (26.100 Rs), joka kuuluu joka kodin varustukseen. Virallisista avajaisista munkki Banagala ehdotti, että tekisimme videon (DVD:n), jotta valmis tulos olisi kaikkien nähtävillä. DVD tehtiin ja Pentti-Oskarilla on täällä kopio juhlallisuuksista.

Tilaisuuteen oli kutsuttu kunniavieraiksi ministeritason vieraita, joista tärkein oli Secretary of Social Welfare of Southern Province Mr. Buddappiya Nigamune, jonka aloitteesta ja suosiollisella luvalla Lotus Hill -projekti sai luvan aloittaa toiminnan Halpatotassa. Toinen tärkeä henkilö oli Child Care Comissioner Mr. M. T. Silva, jonka myötämielisyydellä ja avustuksella saimme viimeisetkin rekisteröintiä varten tarvittavat suosituskirjeet Gallesta. Hän myös piti tilaisuudessa virallisen avajaispuheen ja leikkasi suuren maailman malliin punaisen silkkinauhan ruokasalin ovelta.

Pitkien puheiden jälkeen ennen ruokailua Halpatotassa vietettiin sen 13-vuotistaipaleen ensimmäiset häät.

Halpatotan keittiö on muuten valmis, vain mainitsemani pöydät ja kaasukeittimet eivät vielä ole valmistuneet.

Halpatota pesee kasvojaan ja sieluaan päivä päivältä. Täi- ja syyhyprojektin jälkeen työl-lemme avautuneet ovet ovat nyt täysin auki, aivan selkosen selällään. Mitään uhkia, eikä rajoitteita ole enää. Sisään- ja uloskirjautumiset ovat vain muistoja menneisyydestä. Erityisluokan aloittaminen pienessä Halpatotassa on suuri askel Baddegamassa, joka herkin korvin kuuntelee orpolastenkodin ääniä. Palkkaamamme matematiikan opettaja Monika opettaa oman työnsä ohella luku- ja kirjoitustaidottomille lapsille vaadittavia, mutta puuttuvia taitoja.

Käsityönopettajamme Dayana rakastaa lapsia niin, että kutsuu heitä omiksi lapsikseen. Tällainen käytös ei olisi tullut kuuloonkaan vajaa vuosi sitten, kun aloittelimme toimintaamme orpolastenkodissa. Toiminnan tavoitteellisuudesta kertonee sekin, että hääjuhlien kaaso on juuri nyt ollut kuukauden Colombossa suuressa vaatetusalan yrityksessä töissä ompelijana. Oppinsa hän on saanut Dayana -opettajan hellän opetuksen kautta. Monet pojatkin ovat tulleet luokkaan vapaaehtoisesti. Monet heistä ompelevat nyt kouluvaatteita koko orpokodin tarpeisiin!

Tehtävää työtä on vielä paljon. Kauan odotettu pesulaprojekti on saamassa tarvitsemansa rahoituksen. Lasten aika ei enää kuluisi hankalissa vesien keittämisurakoissa, vaan pesukone hoitelee isot pyykit ja pikkupyykin peseminenkin helpottuu uusissa, asianmukaisissa tiloissa. On opittava myös selviytymään arjesta, kun se Halpatotassa asumisen jälkeen jokaiselle siellä olevalle lapselle joskus koittaa.

Emme ole unohtaneet Sambodin vammaistenkotiakaan Kummien rahoituksella ostimme kotiin uuden, mutta vanhanmallisen television vanhan rikkoontuneen tilalle. Samalla tuimme Sambodin työntekijöitä 3000 Rs:lla, sillä he eivät saa minkäänlaista palkkaa työstään. Temppelien suuntaamalla Arms Giving -päivien avulla Vammaistenkoti saa ruoka- ja tavaralahjoituksia, mutta äärimmäisen harvoin käteistä rahaa.

Paikan kaksi naista ja yksi potilaista huolehtivat kaikesta, vaate- ja ruokahuollosta potilaiden wc:ssä käymiseen 24 tuntia vuorokaudessa ilman lomia, lomakorvauksia, Pekkaspäiviä, liukuvaa työaikaa ja ilman avioliittoa. Mikä onkaan tällaisen uhrautumisen hinta?

Lautatalon rakennusprojektin rahankeräys

Olen usein kirjoittanut lautatalosta, jossa asustaa 8+1 henkeä tätä nykyä noin 28 neliömetrin tilassa ilman minkäänlaisia mukavuuksia. He tulivat häädetyiksi omasta kodistaan juuri monsuunisateiden pahimpaan aikaan keväällä. He olivat ottaneet aiemmin lainaa paikalliselta koronkiskurilta, luvaten maksaa rahat korkoineen takaisin. Korko% oli ollut jo alunperinkin aivan liian suuri, jotta kukaan paikallisista olisi kyennyt selviytymään siitä. Kun korkojen osuus oli kasvanut lainaa suuremmaksi, velkoja hääsi lautatalon perheen kaatosateeseen ilman armoa ja sovittelua. Talo purettiin ja samoilla materiaaleilla pystytettiin uusi talo viidakkoon kauaksi asutuskeskuksesta. Täällä he asustelevat nyt ilman vettä ja wc:tä. Uutta käymälää varten on jo alettu kaivaa kuoppaa, joka pitäisi ulottua noin neljän – viiden metrin syvyyteen kivikovaan maahan.

Tälle 8+1 hengen perheelle 60 m2 talon rakentaminen, maatöineen, vesi- ja viemäritöineen ja sähkön vetämisineen maksaa noin 10.000€ Tämän summan keräämistä varten olemme saaneet käyttää HOPE FOR SRI LANKA RY:N keräystiliä, OP 530500-212440 ja keräyslupaa no. OKU 712 A, jolloin keräysvarat eivät mene kenenkään yksityistilien kautta, vaan yhdistyksen, jolla on myös virallinen keräyslupa. Tämä on kaikkien etu, joten kiitos Hope for Sri Lanka ry:n puuhaihmisille Vekalle ja Titalle Ryttyllään.

TÄRKEÄÄ! Jos haluat lahjoittaa Lautatalon rahastoon, niin merkitse maksutositteeseen viitteeksi tai tiedoksi LAUTATALO, niin rahat ohjautuvat oikeaan kohteeseen!

Palaan kotiin tältä jaksolta 29.10.2006 jos Jumala suo lähdön ja paluun sekä voimia ja ter-veyttä.

Kiitos jaksamisesta ja rinnalla kulkemisestanne!

Keke