21.10.2007 Amparan matkan tunnelmia
21,10,2007 Pentti-Oskari Kangas
21.10.2007 Amparan matkan tunnelmia
Matkamme Amparaan taksilla kesti 11 tuntia ja pois ajaminen 12 tuntia, ei siis mikään helppo nakki. Kilometrejä suuntaansa ei ole paljon, mutta tiet ovat todella surkeassa kunnossa.
Jouni Aitamaa vaimonsa Pirjon kanssa oli meitä vastaanottamassa Amparassa ja esittelivät meille Jounin vesiprojektia ja tutustuttivat myös muihin alueella työskenteleviin suomalaisiin, SPR-ihmisiä oli paikalla 5 ja yksi henkilö hoitamassa myös vesijohtojen rakentamista Jounin projektin rinnalla. SPR:n saunaankin saimme tutustua, mutta kiukaaseen ei saanut koskea, koska sitä ei ollut maadoitettu, jotenka sähköiskun vaara oli olemassa.
Keke Ahorinta, Ave Vuorinen,
Katja Tynjälä ja isäntä Jouni Aitamaa
Jouni ja sairaanhoitajavaimonsa Pirjo,
joka on toiminut hankkeemme yhtenä
volontäärinä. Molemmat ovat asuneet
saarella vuosikausia ja jatkavat vielä
vuosia. Ilman Jounin paikallistuntemusta,
emme olisi rakennusprojektia tuskin
uskaltaneet aloittaa.
Kolme yöta olimme Amparassa täyshoidossa, josta suuri kiitos isännille. Painoni nousi kolmen päivän aikana 3 kg .. kilon päivässä.
Ammattimies ja ammattimiehen tekosia
Tekoaltaasta vesi pumpataan vedenpuhdistamoon, missä Australian tekniikalla vesi puhdistetaan. Sen jälkeen se pumpataan vesitorneihin, joista se johdetaan vesiputkistoa myöten kyliin. Ensimmäinen vaihe on valmis ja luovutettu paikallisille, kakkosvaihe on rakenteilla ja melkein valmis. Kolmas vaihe on pöydällä ja tiettävästi jo kentälläkin aloitettu.
Vesitorneja ja puhdistamoja nousee kuin sieniä sateella Jounin valvonnassa. Valokuvassa olevassa kartassa näkyy värikkäitä pisteitä niin valmiista kuin rakenteilla olevista.
Australialaisten omistama
”suomalainen firma”
Kunnioitettavan näköistä työn tulosta
Reissulla saimme omaan projektiimme tärkeää know how -tietoa ja lähinnä sitä mitä merkitsee Projektityö. Se ei ole ihan samanlaista kuin muu normaali työ. Ongelmat itärannikolla ovat samanlaisia paikallisten osapuolten kanssa kuin meillä etelässä ja lännessä. Ongelmien kanssa painiessa menee tuhottomasti aikaa ja hermot ovat koetuksella.
Matkamme oli antoisa ja oman projektimme osalta KULLANARVOINEN. Katsommekin, että olemme tässä työmatkassamme onnistuneet kiitettävästi.
Kalasatamassa Amparassa saimme tuoreeltaan tutustua ja osallistuakin kalastamisen saloihin Sri Lankassa. Se oli sitä huvipuolta, mistä saimme myös naatiskella.
Yhtäköyttäyhdistyksen jäseniä
Paikallinen ”silakkasaalis” saa
suun hymyyn
Parhain terveisin
Ave