23.02.2008 Toivolan lasten riemuretki

23,2,2008 Pentti-Oskari Kangas

LOTUS HILL KUMMEILLE JA HEIDÄN YSTÄVILLEEN

RIEMURETKI ELÄINTARHAAN
(Kuvakooste retkestä tämän viestin lopussa)

Toisella yrittämällä onnistui Toivolan lasten vastaanottokeskuksen riemuretki pääkaupunkiin.  Ensimmäisellä kerralla pommiattentaatti eläinpuistoon pelästytti vastuuhenkilöt. Ymmärrettävää.

Principalin (johtajan) kanssa oli sovittu, että Lotus Hill kummit maksavat koko retken. Kustannusarvio oli noin 70.000 rupiaa (460 €). Lähtö sovittiin alkavaksi Toivolan pihalta klo 5.30. Koska asumme matkan varrella, oli turha ajaa Toivolaan. Sovimme, että olemme Baddegamaroadin tienhaarassa klo 5.45. Keke tulee Hikkaduwan linja-autoasemalta.

Sitten alkoi kato: Ave sairastui flunssaan. Minä oli streptokokkitulehduksen vuoksi (joka ei vaan hellitä) tosi kovalla penissiliinikuurilla. Ounastelin ylivertaisen kuumia olosuhteita, joten olin kahden vaiheille. Aamulla herätessäni asia oli selvä. Vasen silmä melkein ummessa ja tulipunainen. Jokin tulehdus ilmeisesti. Lääkärille on mentävä heti kun vastaanotto aukeaa. Mutta siihen se kato sitten jäikin, kuten tuonnempana käy selville. 

TÄHTIÄ JA LEPAKOITA
 
Marja käveli aikataulun mukaisesti kylätieltämme päätielle, sillä Taavi-automme oli maalaamossa ja molemmat mopot rikki. Bussit olivat tunnin myöhässä. Oli vielä pimeää. Marja istui tienpenkalla ja teki havaintoja heräävästä luonnosta: ”Laskin tähtiä ja lepakoita”. Pistämättömään ja erehtymättömään tapaansa arvioida matemaattisia suureita, hän arvioi lepakoita olleen enemmän kuin tähtiä.

LISÄMATKUSTAJIA

Kun bussit vihdoin saapuivat kävi selville, että sovitun 98 lapsen sijaan kahdessa bussissa olikin 150 matkustajaa. Eikä tässä vielä kaikki. Matkalta tuli vielä lisää ja Colombosta loput. Lisämatkustajat olivat henkilökunnan perheitä ja varmaan ystäviäkin. Colombosta mukaan liittyi mm. opettajien siellä koulua käyviä lapsia.

Marja soitti ensimmäisen tauon jälkeen hätääntyneenä. Hän osti jokaiselle mukanaolijalle kaksi pientä pullaa ja jäätelöt. Rahaa meni 15.000 rupiaa. Miten rahat riittävät näin suuren joukon kustannuksiin? Sovimme, että bussit maksetaan vasta matkan päätyttyä. Marja soittaa paluumatkalla minulle ja tulen tielle vastaan lisärahoituksen kera.

MENO OLI INFERNAALISTA

Marja oli lupautunut jo aikoja sitten poikien bussiin, joten Keke joutui tyttöjen bussiin. Busseissa meno oli uskomatonta. Menen tullen, koko matkan ajan, soi musiikki ja laulu. Ne ketkä eivät soittaneet erilaisia käsirumpuja, lauloivat ja tanssivat. Marjahan rakastaa tanssimista yli kaiken (hänen oma adjektiivinsa) ja sai nyt kerrankin tanssia. Ei tartte kotomaassa vähään aikaan mennä Kari Tapiota kuuntelemaan.

Toivolan johtajakin, joka normaalisti on hyvin hillitty ja poissa olevakin, riehaantui villiin tanssiin ja lauluun ja sekös oli pojista hauskaa. Uskon, että retki oli sosiaaliselta merkitykseltään loistava.

Sanoin Marjalle, että lisävahvistukset osallistujajoukkoon kyllä pysytään kustantamaan. Samalla koko tiimi pääsi nauttimaan yhdessäolosta ja retken kohteista. Kussakin penkissä istui 3-4 poikaa ja soittovehkeet päälle. Lämmintä oli muukin kuin tunnelma.

HUNAJAPOMMI

Kesken matkaa Marja soitti minulle, että heidän takanaan tulleessa autossa oli räjähtänyt pommi. Mikä merkillinen hunajapommi tai pommihunaja Marja oikein on? Tämä on jo kolmas kerta, kun autopommi räjähtää hänen läheisyydessään.

Tiesin, että Maakannaksen kummiperhe lähtee Marjan jälkeen Colomboon kotimatkalle. Varmistussoitto vahvisti, että heidän edessään räjähti pommi. Nyt on tie poikki ja kiertotie sisämaan kautta. Jonot olivat valtaisat. Kuuleman mukaan kuolleita ei ollut, mutta 14 loukkaantui. Pommin asettajan aie oli huomattu ja ehditty osittain pakoon.

Tapaus oli klassinen: Nainen nousee bussiin. Nostaa laukkunsa tavaratelineelle ja jonkin ajan kuluttua poistuu bussista. Bussi jatkaa ja pian räjähtää pommi. Ihmiset ovat kokemuksesta tulleet epäileviksi ja huomasivat emännättömän laukun. Kaikki eivät ehtineet pakoon.

KATULASTEN KARKUMATKA?

Jo etukäteen pelkäsimme karkulaisia tällä retkellä. Osa lapsistahan on pakkotoimin poliisin toimesta tuotu Toivolaan. Katulapsia, taskuvarkaita ja pikkukriminaaleja. Nyt he olivat jälleen kotikonnuillaan. Henkilökuntaa oli tämänkin takia perustellun reippaasti vahtimassa. Karkualttiit lapset tiedettiin. Heitä seurattiin erityisesti. Olisi näiden retkien jatkoa ajatellen pettymys yhdenkin lapsen karkaaminen. Johtaja oli ottanut riskin hyvää hyvyyttään.

Kun porukalle käytiin hakemassa lunch-paketit Colombon keskustassa, lähes 200:lle ihmiselle, ei yhdestä paikkaa saatu kaikkia, joten ruoka haettiin ainakin kahdeksasta eri kohteesta ja aikaa kului tunti.

Tuon ajan bussit seisoivat kadun reunalla. Oli pakko pitää ovet ja ikkunat kiinni karkureiden vuoksi. Sisällä lämpötila oli hirveä. Yksi poika pyörtyikin ja Marja oli lähellä kupsahtaa. Hän antoi pojalle banaanin. Se jaettiin viiteen osaan. Näiden lasten keskuudessa solidaarisuus on ihailtavaa.

Ensimmäinen kohde oli planetaariomainen paikka, missä olivat esillä erilaiset avaruutta esittelevät laitteet ja vempeleet. Lapset pitivät siitä kovasti.

Pääkohde eläinpuisto oli yllätys. Marja, joka yleensä käyttää vaatimattomia laatusanoja, sanoi, että se on hienoin, siistein ja parhaiten hoidettu eläintarha maailmassa. Eläimiä ei ollut yksittäin, vaan laumoissa. Oli mustia leopardeja, virtahepoja, kirahveja ja vaikka mitä. Sellaisia lintuja ja matelijoita, joita ei olla nähty edes elokuvissa, saatikka kirjoissa. Eläintarha on niin hieno kohde, että jokaisen Sri Lankassa vierailevan turistinkin pitää siellä käydä.

Olipahan se lapsille upea kokemus.

SOITTO SOI JA LAULU RAIKAA

Paluumatka oli menomatkan toisinto. Taas neljä tuntia yhtämittaista laulua, soittoa ja tanssia. Nyt Marja oli tyttöjen bussissa. Kyllä oli frouva kotiin tullessaan iltamyöhällä väsynyt. Väsynyt, mutta onnellinen. Marja oli matkan aikana tutustunut opettajiin ja muuhunkin henkilökuntaan. Monet lapset tulivat myös entistä läheisimmiksi. Joukossa oli mm. yhdestä perheestä 4 lasta, jotka kaikki olivat äärimmäisen fiksuja. Toivottavasti he nyt, kun koulunkäynti on heille mahdollistettu, pääsevät näyttämään kykynsä.

KAHDELLA JA PUOLELLA
EUROLLA PÄIVÄN OHJELMA

Kun seuraavana päivänä purimme tapahtumia ja katselimme kuvia, totesimme, että tästä tehdään traditio. Kokonaiskustannus busseineen, pääsymaksuineen ja ruokineen oli yhteensä 56.230 rupiaa (368€). Kun se jaetaan osallistujien kesken, se tekee noin 375 rupiaa (2.45€) per sierainpari.

Lotus Hill kummit. Tällaista hyvää Te saatte aikaan. Tämän ei tarvitse jäädä tähän. Ideoita kyllä löytyy ja toteuttajia, kohteita ja tarpeita, kunhan kummien aktiivisuus vain säilyy.
Olisiko tuon 375€ voinut paremmin käyttää? Retken merkitys myös terapeuttisesti näille suljetun osaston lapsille oli hyvin suuri. Terapiaa voidaan tehdä niin monella tavalla. Tämä riemuretki oli yksi niistä. Luulenpa myös, että henkilökunnan kanssa on yhteistyön jatkaminen entistä helpompaa ja tuloksellisempaa. Kiitos kummit lasten puolesta, että mahdollistitte heille tällaisen riemullisen elämyksen.
 
Tämä oli täälläoloaikamme yhden päivän satoa. Joka päivä vie eteenpäin teemaamme. Autamme heitä, jotka muut ovat unohtaneet.
 
YLPEYDEN AIHE
EHKÄ SUURIN SAAVUTUKSEMME
 
Haluan kertoa tässä samassa yhteydessä, ettei Toivolankaan lasten elämä ole pelkkää juhlaa. Arkinen aherrus täyttää päivät. Tärkein niistä on koulunkäynti.

Näille lapsille koulunkäynti on erityisen tärkeää, koska heillä taustansa vuoksi tulee olemaan suuria vaikeuksia saavuttaa yhteiskuntakelpoisuus. Koulua käymättä he eivät siihen yllä.

Kaksi vuotta sitten yli puolet lapsista olivat niin jälkeenjääneitä, ettei heitä huolittu valtion kouluun. Osannette kuvitella millainen isku se on heidän itsetunnolleen. Päivät pitkät he luimistelivat pääasiassa sisätiloissa. Tullessamme ensi kertaa paikalle, ne olivat karkaamisen estämiseksi vielä lukittuna.
 
Talvella 2006 palkkasimme kaksi käsityönopettajaa, lääkärin ja Monikan, erityisopettajan. Kaksi vuotta myöhemmin Monika istui toimistossa ja teki raporttia esimiehilleen Galleen.
– Mitä raportoit?
– Raportoin, montako lasta olen kouluttanut kouluun.
– Montako?
– Tasan 70.
Mieleni teki rynnätä halaamaan Monikaa, mutta sehän ei ole täällä soveliasta.

Kuulkaa – ei se ole kova juttu. Se on TOSI KOVA juttu. Nämä asiat ovat minulle entiselle kansakoulunopettajalle hyvin läheisiä. Ja sanonpa vaan myös erityIsluokkaa opettaneena, että 70 katulapsen kouluttaminen koulukelpoiseksi on tosi kova juttu.
Monika sai kännykän bonuksena. Upea nainen.
 
Nyt Toivolassa kouluaikaan harhailee enää vain muutama lapsi, joiden synnynnäiset valmiudet eivät mahdollista normaalia koulunkäyntiä. Tämä on sama paikka, jota Marja kutsui ensihavainnon jälkeen ”lasten kaatopaikaksi”.

Ymmärrämmeköhän me Lotus Hill kummit ja työntekijät mitä olemme saaneet aikaan? Olemme todennäköisesti pelastaneet 70 lapsen elämän tulevaisuuden kurjuudelta. Kun Suomessa pisteytetään ja kirjataan avustushankkeiden tuloksia, löytyyköhän sieltä näin konkreettisen tuloksen määre?

Kun meiltä usein kysytään mitä käytännössä tarkoittaa ruohonjuuritason avustustyömme, on helppo kertoa tämä esimerkiksi. Kaikki lähti lasten täipesusta ja syyhymyrkytyksestä, hygienian parantamisesta ja henkilökunnan asenteiden muuttamisesta. Tämä työmme jatkuu.

TULEVAISUUTTA SUUNNITELLAAN

Menossa on johtajan kanssa suunnitelmat lasten ohjaamiseksi työhön ja yhteiskuntaan lastenkodista vapauduttuaan. On suunnitelmia jonkinasteisesta ammatillisesta koulutuksesta, työhön oppimisesta Toivolan ulkopuolellakin. Ompelukoulutus on jo nyt tuottanut hyviä, konkreettisia tuloksia. Lasten vaihtuvuus lisää myös jatkuvasti olemassa olevien toimien tarpeellisuutta. Näin pienistä puroista kasvaa isompi virta. Ja tämänkin upean kokonaissaavutuksen mahdollistat Sinä, Lotus Hill -kummimme. Ole siitä hyvilläsi ja oikealla tavalla ylpeä.
 
Järjestämme taas keväällä kummeille informaatiotilaisuuden, josta tarkemmat tiedot myöhemmin. Munkki Banagala on alustavasti lupautunut tulemaan vieraaksemme. Se olisi hienoa. Hän valloittaa Teidät kaikki. Tämä munkki, opettaja ja rakennusmies.
 
Iloisin ja positiivisin terveisin
 
Pentti-Oskari
mailto:oskari@herrankukkaro.fi

Ps. Ettehän unohda kummimaksujanne.
Niitä tarvitaan täällä -ihan oikeasti. 

KUVAKOOSTE RETKESTÄ