23.08.2010 Kummipostia

LOTUS HILL KUMMIKIRJE 23.8.2010


TUKIKOHTAMME ON MEIDÄN

 

Paljoa ei ole vettä virrannut Aurajoessa viime kirjeen jälkeen. Kun ei ole satanut. Aikaa on vierähtänyt. Muutamalla sanalla sanoen: ”Good? –  No Good! – very Good!” Iloisista uutisista ensimmäinen: Hikkaduwan talomme on sitten virallisesti meidän. Sri Lankan Korkeimman Oikeuden päätöksellä. Voimme siis jatkaa turvallisella mielellä toimintaamme käyttäen Lotus Hill- tukikohtaamme. Ilman sitä se olisi ollut kovin vaikeaa.

 

Hieman taustaa: Jouduimme antamaan yhdelle paikalliselle työntekijällemme potkut toistuvan epärehellisyyden vuoksi. Tämä ronttus oli selvillä saaren lain merkillisyydestä. Jos asut talossa kaksi kuukautta, sinun ei koskaan tarvitse muuttaa sieltä pois, vaan olet sen haltija. (Etelä-Afrikassa sama laki sisältää kahden viikon määräajan).

 

Runsas kaksi vuotta sitten, kun yksi vapaaehtoistyön-tekijöistämme poistui tukikohdastamme, paikalle muutti tämä ronttus 11 muun kaverinsa kanssa. Saimme naapureilta heti tiedon ja lensimme paikalle. Tapahtumat ovat olleet sen jälkeen niin uskomattomat, että jos olisin ne kirjoittanut kirjaksi, kukaan ei olisi uskonut niitä todeksi. Paikallisten pitkäaikaisten vaikutusvaltaisten ystäviemme avulla saimme asiaamme ajamaan alueen parhaan juristin, vanhan ”ukkotuomarin”, joka oli selvillä taustamme ja tehdystä työstämme. Hän otti asiamme sydänasiakseen. Välillä tilanne näytti toivottamalta, sillä tämä ronttus oli lahjonut mm. lukuisan joukon poliiseja, aivan hierarkian huipulle asti.

 

Tilanne oli aivan uskomattoman absurdi. Meille määrättiin lähestymiskielto kotiimme. Kerran jopa oikeuden päätöksellä maastapoistumiskielto, kunnes oikeus on päätöksensä tehnyt. Erinäisten onnensattumien summana ehdimme livahtaa, ennen kuin tieto oli tavoittanut lentoaseman passintarkastajat. Vietettiin Full Moonia, täyden kuun juhlaa, joka on kuukauden suurin juhla. Vastaavasti meillä ei ollut myöskään maahantulolupaa. Yritä siinä sitten puolustautua. Koko juttu alkoi muistuttaa farssia. Mutta vakavasta asiasta oli kyse. Oikeudenkäynnit käytiin ilmanvaihdottomassa tilassa, jossa paikalla oli satoja ihmisiä. Kuumuus oli sietämätön. Pukeutua piti mustaan tai valkoiseen, eikä käsiä saanut pitää muualla kuin polvilla. Käsiteltäviä asioita päivän aikana oli kymmeniä ja paikalla oli oltava koko päivä. Ulos tai sisään eivät päässeet muut kuin asianajajat.

 

Viime talvena asiassa tapahtui käänne. Oikeuden puheenjohtajaksi vaihtui nainen, joka aidosti alkoi ottaa asioista selvää, ei enää pelkkää paperien pyöritystä kuten oli jo kaksi vuotta tehty. Häntä ei oltu ilmeisesti maksettu. Sri Lankahan on yksi maailman korruptoituneimmista maista.

 

Päätös tuli  nyt keväällä. Korkeimman Oikeuden päätöksellä meidän talomme on nyt meidän. Voimme jatkaa. Yölliset uhkauspuhelut toivottavasti loppuvat. Minä kun en oikein osaa noita kieliä, ymmärsin kuitenkin, kun mies matalalla äänellä sanoi, ”ai kiljuu”. Tajusin ettei kyse ollut suomalaisesta perinnekuperkeikkajuomasta.

 

KAIKKI HYVIN

 

Avustuskohteemme voivat hyvin ja työ etenee toivomallamme tavalla. Meidän työntekijämme siellä, Coolman ja Thilakasiri ovat olleet kullanarvoisia. Puhelinyhteys on ollut käytössä melkein päivittäin. Tässä päivitys:

 

VAMMAISKOTI: ulkourheilutilat ovat kunnossa ja käytössä. Kaivoa on syvennetty ja putkistoa suurennettu. Uusi ulkokeittiö valmistuu näillä hetkillä. Keskuksen työntekijöistä naiset tappelevat keskenään ja johtaja antoi kaikille loparit lasten lähtiessä viikon lomalle kotiinsa. Uudet naistyöntekijät palkataan saman tien.

 

TOIVOLA, lasten vastaanottokeskus: Sopimamme kiinteistökorjaukset on tehty. Lääkäri ja opettajat jatkavat työtään ja lisää lääkkeitä ostetaan parin kuukauden välein. Nk. pienet kohteet etenevät myös sovitulla tavalla. Coolman suihkailee tuk-tukillaan kohteissa harva se päivä ja raportoi meitä.

 

Uusi kohteemme ”UNOHDETTUJEN LAAKSO” hieman huolestuttaa meitä. Terveyskeskus on kuulemma viitä vaille valmis. Sitä se on ollut jo monta kuukautta. Ja kaivoja pitäisi syventää. Lääkärimme lähetti huolestuttavan kirjeen: Hän tarvitsisi useita satoja euroja viikottaisille lääkeostoksilleen. Ihmettelimme tilannetta. Selvisi, että lähikylistä lappaa ihmistä kuin meren mutaa hakemaan ilmaisia lääkkeitä. Tarpeeseen menevät, mutta emmehän me voi puolta maakuntaa lääkitä. Nyt on tiukat ohjeet pidättäytyä kylän satojen lasten hoidossa.

 

Maassa on nyt rauhallista sodan loppumisen jälkeen ja vuoden lopulla on odotettavissa turistien rynnäkön alkavan. Suomestakin kolme matkatoimistoa järjestää valmismatkoja sinne.

 

THILAKASIRI kävi kesällä siskonsa luona Saksassa vierailulla. Hän piipahti halpalennolla 10 päiväksi vieraaksemme. Oli mukavaa ja tärkeää keskustella asioita perusteellisesti ja rauhassa. Thilakasirin tehtäväksi tuli mm organisoida Unohdettujen laakson henkilökortisto, jotta lääkärimme pysyy ajan tasalla.

 

BANAGALA saapuu myös Suomeen. Hän on saanut kutsun erään toisen hyväntekeväisyyshankkeen puuhaihmisiltä. Olemme sopineet, että Banagala tulee Lotus Hill kummitilaisuuteen Herrankukkaroon. Laita päivä ylös: 26.9 sunnuntai klo 13.00. Lähetän kutsun ilmoittautumislomakkeineen erikseen. Toivon näkeväni Sinut, Lotus Hill kummin, silloin siellä. Uudeksi kummiksi ilmoittautuminen tapahtuu helposti täältä.

 

 

HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI

 

Vapaaehtoistyöntekijänämme, lääkäri Jari Vainio organisoi yhteistyössä Salon Viihdelaulajien kanssa konsertin Salossa Lasten Oikeuksien Päivänä 20.11.2010.

 

 

TARINOITA JA RESEPTEJÄ

 

Olen aloittanut jokin aika sitten ELÄMÄNI MAKUJA -kirjeen lähettämisen sitä haluaville. Se tulee automaattisesti sähköpostiisi joka perjantai, kun tilaat sen. Se sisältää lyhyen ja hauskan tositarinan elämästäni sekä saaristolaisen ruokareseptin. Tilauslomake löytyy täältä

 

Kaikkea hyvää toivottaen,

 

Pentti-Oskari

 

Sähköpostia Oskarille