27.2.2018 Puhdas vesi on elämän eliksiiri

Jokavuotinen kolmen kuukauden ”talvehtiminen” alkaa taas olla pulkassaan. Tähän ei totu koskaan. Aina vaan on hyvä mieli ja olo. Fyysisesti aika hurjaa, mutta sitten se henkinen puoli!  Luulenpa, että ikälisää tulee täällä joka päivä.

Kuten aiemmin olen kertonut, peruskohteemme täällä voi hyvin. Vammaiskoti, Lasten vastaanottokeskus, Unohdettujen Laakson koulu ja monet avustettavat perheet. Nyt alkaa olla havaittavissa mielenkiintoisia ilmiöitä saarella. Olemme jakaneet koulukenkiä jo kymmenen vuotta köyhille lapsille. Nyt putkahtaa siellä sun täällä tietoa, että valtio jakaa niitä myös. Hyvä. Vetäydymme niiltä osin. Toinen ”hauska” asia on, että kun aloimme jakaa ruokaa koulussamme koulupäivinä, saimme lukea lehdessä ministerin kertomana, että valtio suunnittelee nyt samaa. Monessa köyhässä kylässä niin on nyt käynytkin. Hyvä. On hyvä, että saadaan jotain pysyvämpää avustuksillamme. Tukijäsenemme saavat olla nyt hyvillään aikaansaannoksistamme.

Työtä tekevältä ei työ lopu. Nyt tuntuu siltä, että vihdoinkin 20 vuoden työn jälkeen alamme päästä tähän yhteiskuntaan sisälle. Pikku hiljaa. Nyt toimintaformaattimme on tänä vuonna muuttunut ratkaisevasti. Kun perushommat ovat kunnossa, on aika uusille jutuille. Ja kuinka ollakaan, historia toistaa itseään, ”Ympäri käydään ja yhteen tullaan”.

Alkuvuosien yksi merkittävimmistä hankkeista oli Clean Village -hankkeemme. Rakensimme vessoja, peltikattoja, kaivoja ja vesihuoltoa surkeisiin paikkoihin. Alkupääoman saimme erikoisella tavalla. Ravintoloitsijakollegojemme kanssa kiersimme ympäri maailmaa vuosittain viiniretkien muodossa, Uudessa Seelannissa ja Chilessä ja niiden välillä. Aluksi käytössämme oli systeemi, jonka mukaan aina kokoontumisiimme sovittuun aikaan myöhästyneelle tuli sakko. Piti ostaa drinkit muille. Sitten sain muutettua sen niin, että myöhästymissakko oli drinkin hintainen ja se maksettiin minulle rahana. Tästä rahasta kokosimme ”peltikattorahaston”. Meitä oli ryhmässä keskimäärin 20 henkeä. Puolet rouvia. Usein kävi niin, että 10 henkeä myöhästyi.  Siinä kertyi 2 viikon matkan ajalta melkoinen rahasto, jolla Clean Village -hanke toteutettiin.

Nyt yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen palaamme juurillemme. Rakennamme jälleen vessoja. Unohdettujen Laaksoon viime talvena 3 vessaa ja tänä vuonna 5 vessaa. Haaveissamme on tänä vuonna rakentaa vielä 10 vessaa laaksoon. Viimeistään nyt alamme ymmärtää köyhien lasten tärkeimmät  tarpeet. Ne ovat: 1. puhdas juomavesi 2. Terveellinen ruoka 3. Hygienia – ensisijaisesti kunnollinen WC.  Sitten koulunkäynti ja monet monet muut.  Aloitimme kouluruokailun koulussamme jo neljä vuotta sitten. Sitä ihmeteltiin. Oppiiko nälkäinen lapsi? Hyvä miettiä. Nyt kuulimme saaren ministerin kertoneen, että valtio harkitsee jossain määrin kouluruokailun aloittamista. Vaauuu, sanon tähän.

Sitten palaamme lähtökuoppaan. Puhtaaseen juomaveteen. Toin tänne tukikohtaamme kokeeksi Suomesta juomaveden puhdistuslaitteiston, joka toimi aktiivihiilellä ja ultraviolettilampulla. Minulla on tästä tekniikasta paljon kokemuksia kalan mädin haudonnassa ja poikaskasvatuksessa. Laite toimi täällä erinomaisesti ja säästyimme pulloveden ostamiseltakin. Harmillista oli laitteiston korkea hinta Suomessa. Sen rahtaaminen tänne (lentoyhtiöt on tarkkoja kilojen suhteen) sekä 100% tulli. Viime talvena löysin vastaavan laitteiston Colombosta. Muuten ok, mutta hinta noin kymmenesosa Suomen hinnasta. Vauuu!

Kuukausi sitten Unohdettujen Laakson koulumme lapset saivat juodakseen puhdasta vettä. Laite toimii. Sitten asensimme samanlaiset laitteet Boozan vammaisluokan oppilaille sekä Bentotan köyhän kylän koulun lapsille. Lisäksi vielä vesipumput kaivoihin sekä kuution vesitankit telineen päälle. Painevesi siis.

Teimme löydön. tutustuimme paikalliseen Chammi nimiseen nuoreen mieheen, joka työskenteli Afganistanissa USA tukikohdassa LVIS-miehenä. Mitä hän ei osaa tehdä, sitä ei tarvita. Mies korjaa laitteen kuin laitteen ilman varaosia ja työkaluja. Että sellainen mies. Otimme eilen vesinäytteet koulumme kaivosta ja sen jälkeen puhdistuslaitteen jälkeen. 2 viikon jälkeen saamme laboratoriosta tarkan selvityksen sen tehosta. Hyvältä näyttää. Koulun laitteessa on myös kaksi isoa suodatinta, joka poistaa mekaaniset ainesosat. Viikon käytön jälkeen toinen suodattimista piti jo puhdistaa. Sen väri valkoisesta oli muuttunut tumman ruskeaksi.

Näin tässä taas kävi. Juuri kun aiomme elämän ehtoopäivillämme hieman hellittää toimiamme täällä, löytyi uusi vaihde. Tämä vaan on niin mielenkiintoista. Parasta tässä on se, että näemme itse, minne rahat menevät ja ennen kaikkea, miten ne toimivat. Tämän yksinkertaisemmaksi avustustoiminta ei enää voi tulla. Olemme ylpeitä saamastamme tuesta.

Pentti-Oskari Kangas
Pentti-Oskari
Onnellinen mies


Unohdettujen Laakson tyypillinen asunnon seinä. Riukua ja savea.

Koulumme lapset jonottamassa uuden vedenpuhdistuslaitteiston tuotetta. Puhdasta juomavettä.

. Koulumme uuden juomavedenpuhdistuslaitteen avajaiset. Kouluruoka odottaa pöydissä.

Keittiön varustetaso on kyllä monipuolinen, mutta…

Vessa pysyy koossa ja toimii sateellakin….

Koulumme uusi oppilas. Kotitausta surullinen. Sen näkee tytön ilmeestä.

Parasta, mitä vieraille tarjotaan: Isäntä kiipeää 20 metriä korkeaan palmuun ja pudottaa tuoreita kookospähkinöitä. Viidakkoveitsellä reikä ja voi nautiskella – kookosmaito on herkullista ja terveellistä.

Kylän marketin kauppias.

WC parhaasta päästä

Juomaveden puhdistuslaitteisto kirvoitti koululaiset taideteokseen kiitokseksi.

Kylämme komein kukko.

Kyltti asentamiemme juomavesilaitteiden vierellä: ”Vaikka sinulla olisi rahaa miljoonia, se ei korvaa puhdasta juomavettä. Älä tuhlaa sitä.”

Iloinen koulutyttö uuden juomavesilaitteiston käyttäjänä.

1000 litran tankkiin tulee joskus yöllä kunnan vettä. Tankista sitä käytetään tarvittaessa ja puhdistetaan juomavedeksi.

Keittiö

Tietokilpailu. Naapuripöheikkömme liskot A. painii B. tappelee C. rakastelee
Vastaus: Tekevät samalla kaikkia kolmea.