31.03.2008 Huh, Huh

Naantali 31.03.2008


HUH HUH !

Sain viime viikolla viestin Kekeltä: ”Diana soitti juuri Toivolan lastenkodista, että 43 lasta on sairastunut Small Poxiin, mikä minun englanninkielitaidollani ymmärrettynä tarkoittaa ISOROKKOA. Huomisaamuksi tarvitsevat lääkkeisiin vähän yli 14000 Rs. Se on melkein 100 €. Ilman lääkettä voi sattua ihan mitä vaan. Voinko maksaa lääkkeet?”

”Marja! Katso sanakirjasta äkkiä, mitä isorokko on englanniksi. ”
”Se on Small Pox”

Vatsani rujahti hetkessä löysäksi ja verenpaine nousi kohisten. EI voi olla totta. Tätä emme olisi ansainneet kaiken jälkeen. Sisareni Leena katsoi netistä, että WHO on ilmoittanut isorokon hävinneen maailmasta 1980 luvulla. Muistelin, että se on puhjennut sen jälkeen satunnaisesti muistaakseni jossain Afrikan maassa. Voi ei. Tämä on katastrofi. Sydämeni löi niin lujaa, että pelkäsin sen lentävän ulos rinnastani. Täydellinen karanteeni. Ehkä koko saaren rajat kiinni?

Sitten tuli uusi viesti Kekeltä: ”Kyllä sen termin pitää olla Chickenpox eli vesirokko. Miss Dianalla saattoi olla käännösvirhe.” Soitin pikaisesti Kekelle. Verenpaine laski ja vatsa alkoi kiinteytyä. Se olikin vesirokko. Luojalle (olkoon minkä niminen tahansa) KIITOS.

Oma, palkkaamamme lääkäri, on paikalla ja asiat hänen hoivissaan. Olihan sekin oikeaan osunut rekrytointi. Vain kaksi opettajaa on säästynyt tartunnalta. Muu henkilökunta ja lapset on eristetty. Lääkäri pyysi rahaa rakkuloiden desinfioimiseen ja potilaiden yleiskunnon kohottamiseen. Apumme on päivänselvää. Miten taas olen onnellinen ja hiukan ylpeäkin siitä, että voimme toimia reaaliajassa ja ruohonjuuritasolla. Lotus Hill hanke on tällainen. Äkäiset päätökset ja nopeat toteutukset. 

MUISTONA SIKOTAUTI

Vesirokkohan on tauti – jos nyt hyvää haetaan jostain taudista – johon saa yleensä immuniteetin sairastumisen yhteydessä. Keke sen lapsena sairasti, joten vaaraa ei liene. Joskin poikkeuksia on.

Muistuu mieleen tapahtuma 50-luvulta. Sikotauti oli hyvin yleinen tauti silloin. Naapurin poika oli juuri aloittanut seurustelun ja molemmat sairastuivat sikotautiin. Jälkitaudin vaara on tässäkin sairaudessa aina olemassa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että lääkärintarkastuksessa lääkäri ilmoitti jälkitaudin seurauksena lapsensaannin olevan nyt mennyttä.

Siihen aikaan ehkäisymenetelmät olivat toisella tasolla kuin nykyään. Pariskunta löysi positiivisen näkökulman sairautensa aiheutukseen. Nyt ei tarvitse pelätä raskaaksi tulemista.  9 kuukauden kuluttua nuorelle parille syntyi poika. Hän sai upean nimen: Atso (nimi keksitty). Viime suvena Aurajokirannassa minua tuli tervehtimään yli viisikymppinen mies: ”Et varmaan muista minua, olin pieni poika kun lähdit maailmalle. Asuimme naapurissanne ja isäni ja äitini tunsit hyvin.”

”Kyllähän minä Sinut tunnen. Olet Atso.”

Tarjosin Atsolle konjakit. Hiukan hän ihmetteli ystävällisyyttäni. En kertonut perusteita. Liekö edes ymmärtänyt, jos olisin kertonut. Hymyilin vaan ystävällisesti. Elämän positiivisia asioita.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Minua jäi vaivaamaan Ernst & Youngin menettely lähettää tilintarkastuskertomus meille ilman allekirjoitusta. Pyysin Kekeä uudelleen paikan päälle ja kertomaan, että kansainvälisen tavan mukaan vuosikokous hyväksyy tilit vasta kun tilintarkastajan allekirjoitettu kertomus on käytettävissä. Ja tulihan se sieltä. Keke skannasi sähköpostilla sen ja nyt se on suomennettuna myös Teidän luettavissanne.

EROAVAT KULTTUURIT

On joskus tuskallista, mutta kieltämättä mielenkiintoisia nämä kulttuurierot. Kerran varasimme Hikkaduwasta hotellihuoneen jossa on ilmastointi. Lisämaksu oli melkoinen, mutta fyysinen erilaisuuteni kaipaa sellaista vempelettä ja maksoimme sen. Kun tulimme huoneeseemme, en saanut ilmastointilaitetta toimimaan. Kävi selville, ettei se ollut toiminut yli vuoteen.

Pyysin lisämaksun takaisin. Mitä vielä? Hotellin johtaja ihmetteli vaatimukseni syytä. ”Minähän tilasin huoneen, jossa on ilmastointilaite ”.
”Kyllä Sir, te saitte huoneen, jossa on ilmastointilaite. Jos se laitetaan vielä toimimaan, se maksaa uuden lisämaksun.”

Johtaja loukkaantui syvästi, kun vaihdoimme hotellia. Loukkaantuminen johtui varmaan siitä kulttuurierosta.


VOLONTÄÄRIRAPORTTI
PAIKAN PÄÄLTÄ

 
Ohessa Keken lähettämä raportti.

Rauhallista vesirokkoepidemian jälkeen. Kovin kiittelivät antamastamme lääkeavusta. Äkillisenä ja sangen rajuna tullut Chickenpox, vesirokko -epidemia, kaatoi sänkyyn 43 lasta ja kaksi opettajaa. Ostamamme lääkkeet laskivat kuumetta, auttoivat kipuun ja särkyyn ja poistivat rakkuloiden puhkeamisen jälkeen tulehdusten riskiä.  Kiitoksia kaikille kummeillemme Halpatotan erityislastenkodin väeltä!

Kuten aina, Halpatotassa isoimmat tytöt valmistavat ruoan 150 lapselle päivittäin mestarikokin valvovan silmän alla. Tänään kokki oli vielä toipilaana kotonaan vesirokkotartunnan vuoksi. Tytöt tuntuivat selviytyvän urakastaan ilman valvovaa silmää. Tämä kaikki on hyvää oppia tulevaisuutta varten.

Hinnat ovat nousseet Sri Lankassa, Paratiisisaarella pilviin. Kaasun hinta on kaksinkertaistunut vuodessa. Siksi Halpatotassakin on luovuttu kaasun käytöstä kokonaan ja siirrytty vanhaan ja turvalliseen avotulen käyttöön kolmen kiven varassa. Valmistuu herkkuateria näinkin.

————————

Aamiaisen jälkeen lähdin ajelemaan Keembielaan rakennuksellemme. Kello ei ollut vielä kymmentä, joten minulle jäi aikaa valokuvata taas kaikkea uutta. Katonteko on hidasta puuhaa, varsinkin kun saha oli niin tylsä, että puusepältä kesti todella kauan sahata pattinki poikki. Puukin on todella kovaa. mutta sahan haritusta ja jakoa voisi miettiä. Täällä haritusta ei ole lainkaan, koska heillä ei ole sellaista jakorautaa, jollaisella isoisäni teki jaon ja harituksen. En lähtenyt miestä opettamaan…

Tällä kertaa Banagala ja inssi eivät olleet myöhässä, kuin tuon 15 minuuttia, joka on niin tavallista täällä. Tarkastimme rakennuksen nykyvaiheen. Totesimme yhteen ääneen inssin kanssa, että hyvältä näyttää. Inssi vakuutti minulle, että hän vannottanut urakoitsijaa painottamaan työmiehille, että nyt he tekevät taidetta, eivät pelkästään rakennusta. Tällä rakennuksella on sielu!

Keembielasta ajelin Halpatotaan, jossa neuvottelin varajohtajan kanssa kattoremontin alkamisesta. Haluan kuitenkin ensi nähdä ja neuvotella urakoitsijan kanssa ennen minkäänlaisen kontrahdin tekemistä. Sovimme tapaamisesta Nagandessa kello 17. Urakoitsija tulee Matarasta, ja on tehnyt meidän viimeisimmät rakennushankkeet Halpatotan erityislastenkodissa.

Halpatotan uusien vessojen muoviovet olivat molemmat säpäleinä. Halpa ei ole hyvää täälläkään. Ovimateriaali oli ollut todella huono valinta suureen käyttömäärään suhteutettuna. Tähän ongelmaan palataan myöhemmin. Ikävintä oli, ettei vessoja nyt voida lainkaan käyttää. Suomen armeijassakin nykyään vessoissa on ovet.


Edellisen lisäksi sain seuraavaa viimekäden lisätietoa:

– Vammaiskeskuksen Rakentaja oli ehdottanut rakennettavaksi nyt saman tien kahdelle volontäärille asunnot rinnerakennuksen terassikatolle. Niin järkevää kuin se nyt samassa rytäkässä olisikin, jouduin torjumaan ehdotuksen. Tiedän, että ennen kuin avajaiset on pidetty, tarvitaan vielä monenlaista lisää. Katsotaan sitten, jos raha riittää. Nyt pelataan varman päälle. 

– Toivolan remonttien urakoitsija on saamiemme tietojen mukaan Matarasta, Principal (johtajan) naapuri. Alkaa näyttää siltä, että jonkinmoinen vedätys on suunnitteilla lupaamamme kattoremontin kohdalla. Lisähintaa oli hakusessa, koska katon tukipuut kuulema pitäisi myös vaihtaa. Ei muuten vaihdeta. Ne asennettiin uudesta puusta vain runsas vuosi sitten. Että sellainen juttu.

– Paikallinen Uusi Vuosi vietetään viikon tauolla vammaisrakennustyömaalla. Tahti onkin ollut aivan huikea. Lisää virtaa vaan hakemaan.


Koirakoulu Kekelle ja Ankkelille alkaa
31.3 klo 14. Mukana on myös Kiira. 

Ystävällisesti


Pentti-Oskari

PS.
Meri- tyttärellämme on jännät paikat Mexico Cityssä. Laskettu aika oli Pitkäperjantaina, Pentin päivänä. Minua ei hätkäytä enää mikään. Jo kuukauden verran joka ainut kerta kun puhelin pärähtää, Marja hyppää metrin ilmaan ja kiljaisee: ”Herranen aika, nyt se syntyy. Oskariiiii!”
”Haloo, haloo. Iiiiik! Onk se Meriiiii? Joko tulee?
Lehtimyyjätkin, kaiken kokeneet, laskevat hiljaa luurin.
Elämme hienoja aikoja.