Muistoja Martti Ahtisaaresta

Kysyimme lukijoiltamme muistoja Martti Ahtisaaresta. Kohtaamisia. Keskusteluja. Elämyksiä. Mitä tahansa Martti Ahtisaareen liittyvää.

Saimme kyselyyn 24 vastausta.


MARTTI AHTISAARI IN MEMORIAM

Olen onnellinen mies myös sillä tavalla, että olen saanut tutustua Martti Ahtisaareen. Useaankin kertaan. Muistoni ovat kultaiset. Päällimmäisenä muisto niiltä ajoilta, jolloin Ahtisaari oli Presidenttiehdokkaana. Olin silloin radiotoimittajana ja työhöni kuului haastatella kaikki ehdokkaat. Uskonette, kuka jäi erityisesti mieleen.

Ohjelmaformaattini sisälsi tarinointia ja haastateltavan valitsemaa musiikkia. Meillä oli monta yhdistävää tekijää. Hänen mukanaan tuomansa levyt olisivat hyvin voineet olla kotoisin minun levyhyllyltäni.

Toinen aihepiiri koski meidän molempien peruskoulutusta, eli olimme molemmat alun perin opettajia. Jossain vaiheessa sitten muka fiksuna toimittajana kysäisin, että aika hauska yhdistelmä. Miehen piti tulla opettajaksi, mutta onkin nyt menossa presidentiksi. Siihen Ahtisaari tokaisi hymyillen. ”Yhtä hämmästyttävää kuin sinun elämänkaaresi opettajasta höyrylaivan kapteeniksi.” Ja sitten me molemmat naurettiin niin.

Presidenttikautensa Ahtisaari vietti kesäänsä Naantalissa, Suomen suvipääkaupungissa. Kultarannassa, joka sijaitsee kotini vastapäätä. Sain vuonna 1995 hänen kansliastaan kutsun höyrylaiva Ukkopekallani saapua Kultarannan laituriin. Ahtisaari halusi tarjota Kiinan silloiselle Presidentille Jiang Tseminille ja hänen seurueelleen lounasristeilyn. Se oli yksi elämäni kokemuksista. Lounaalla Tsemin ihastui ikihyviksi omaan leipomaamme Herrankukkaron saaristoleipään. Kiinassa kun leipää ei nostateta ja se on kovin vehnäpohjainen. Myöhemmin kuulin samassa pöydässä istuvilta tiedon, että kiinalaisvieras halusi Ahtisaaren tuovat vastavierilullaan Kiinaan tätä saaristoleipää.

Kuinkas siinä sitten kävikään! Ahtisaari lähti vastavierailulle ja unohti pyydetyt tuliaiset. Kuulin siitä ja lupauduin Kiinan suurlähettiläälle viemään unohdetut leivät Pekingiin, jonne olin menossa Meri-tyttäreni kanssa. Sovimme yhteydenpidon saavuttuamme Pekingiin. Pian saapumisemme jälkeen puhelin soi. Siellä oli Kiinan matkailuministeri, joka pahoitteli presidentin joutuneen Etelä-Kiinaan tulvien vuoksi. Mutta hän pyysi saada tulla itse henkilökohtaiseksi hakemaan presidentin kovasti haluamaa tuliaista.

Ministeriä odotellessani 15-vuotias tyttäreni totesi omaan tapaansa. ”Ei asia minulle kuulu, mutta oletko todella ajatellut antaa Kiinan keisarille nuo saaristoleivät Valintatalon ryppyisessä muovikassissa?” Annoin rahaa ja Meri haki alakerrasta matkamuistomyymälästä silkkipaperia, joka kääritti tuliaisten ympärille – sivistyneesti. Muistoksi sai kullatun Presidentti Jiang Tseminin käyntikortin (joka vieläkin on Herrankukkaron seinällä valokuvan vieressä) sekä upean lakkarasian.

Ahtisaarta muistellessani voinen myös todeta hänen inhimilliset piirteensä. Joskus voi unohtaa jotain tärkeää.

Sellainen oli saaristoleivän tarina à la Martti Ahtisaari.

Pentti-Oskari Kangas
Onnellinen mies
Hybridityöntekijä ( eläkeläinen töissä lataamassa akkuja)


Hei,
En ollut niin onnekas, että olisin tuntenut tai tavannut Marttia koskaan, mutta pari kertaa näin hänet kaupungilla Töölössä päiväkävelyllä. Vaikuttava olemus ja rauhallisen oloinen herra. Sen verran liikuttava oli eilinen päivä, että lukiessani uutiset aamupäivällä, niin kyllä suusta pääsi ”oi, eikä!” ja silmiin kohosivat kyyneleet. Koko päivän oli surumielisen haikea olo. Hänen perintönsä muistelu on hyvin sydämellistä ja kertoo perinnön jättäjästä paljon.

Hienoista hienoin suomalainen mies, joka teki niin paljon hyvää myös kansainvälisesti ja auttoi maailmaa paremmaksi paikaksi elää meille kaikille. Oli aikaansa edellä ja esimerkillään ja toimillaan vei Suomea eteenpäin menneistä kangistuneista kaavoista kohti raikkaampia vesiä.

Ikuinen kiitos Martille elämäntyöstään ihmisten välisen rauhan hyväksi, Lepää rauhassa, Suomi muistaa Sinut aina ja kunnioittaa muistoasi

Ystävällisesti, Meri

ps. Kiitos myös Positiivarit ja Jussi hienosta sivustosta, tämä saitti on elämäni henkinen aamukahvi.

-Meri


Nobelin rauhanpalkinnon jälkeen, ehkäpä vuoden 2009 wappuna, olin Ullanlinnanmäellä monen muun tavoin. Väkijoukon seassa vastaan kävelivät Martti ja Eeva Ahtisaari. Tartuin hetkeen, kävelin heidän luokseen ja onnittelin. Suomessa tällainen on mahdollista. Turvamiehet varmasti seurasivat tilannetta, mutta heitä en huomannut. Kiitos inhimillisyydestä ja teoista rauhan eteen. Voimia omaisille surutyöhön.

-Johanna


Martti Ahtisaaren eräs harrastus oli golf. Olin ystäväni kanssa puttaamassa yhdellä Aura Golfin väylän viheriöllä, kun läheiselle tiiaus-paikalle saapui Martti Ahtisaari seurueineen. Presidentti tiiasi pallon ja löi. Pallo lensi meitä kohti, kolahti koivunrunkoon ja tippui jalkoihimme. Poimin pallon ja palauttaakseni sen.. Lähestyessäni presidenttiä hän totesi: ”Heitä vaan”. Ja minä heitin pallon hänelle.

-Seppo Sarimo/ Seniorigolfari


Tapasin Martti vaimoineen ainoan kerran livenä Akateemisen kirjakaupan täpötäydessä. kahvilassa. Hän oli tulossa vapaaseen nurkkapöytään, jonka takana oli naulakko ja siellä takkini, joka minun oli haettava pois lähtiessäni. Hän antoi minulle kohteliaasti tietä ja hymyili, samoin kuin vaimonsa Eeva. Sanaakaan emme vaihtaneet, mutta hetkestä jäi tavattoman hyvä mieli.

-Marjatta


Sattui Pohjoisella Hesperiankadulla muutamia vuosia sitten. Odottelin sisartani mennäksemme taidekoti Kirpilään ja kävelin kadulla edestakaisin. Siinä tuli sitten pariskunta vastaan ja koska olivat tutunoloisia, tervehdin automaattisesti ”hyvää päivää” toivotuksella, johon molemmat vastasivat myös samalla tervehdyksellä. Ihan samassa hetkessä tajusin, että pariskuntahan oli luonnollisesti Martti ja Eeva Ahtisaari. Ja koska tervehtivät takaisin niin luontevasti, oletan, että olivat kohdanneet vastaavia tilanteita elämänsä aikana jo enemmänkin. Kohtaamisesta ja pienestä tervehdyksestä jäi hyvä muisto.

-Anne K.


Olin kerrasta myyty!

30 vuotta sitten kuulin Ahtisaaren puhelinhaastattelun radiosta. Hän oli vielä maailmalla ja haastattelu käsitteli hänen asettumistaan ehdokkaaksi tuleviin presidentinvaaleihin.

Kysymystä en muista, mutta vastauksen ikuisesti: Ainoa keino maailmanrauhaan on naisten koulutustason nostaminen kaikkialla maailmassa!

Kenestä on Ahtisaaren manttelin perijäksi?

-Rauhaa me maailmaan tarvitsemme, pörssiluvut paranee siinä samalla.

-Eila Rosti


Minulla oli ilo tavata ja keskustella hetkinen Presidentti Ahtisaaren ja vaimonsa kanssa heidän ollessaan Shalhevetjassa käymässä Israel matkallaan. Niin välitöntä ja mutkatonta oli heidän esiintymisensä, että jäi hyvään muistoon.

-Annukka


Olin silmälasiliikkeessä lähellä 5-kulmaa Helsingissä vuonna -94. Huomasin, että viereisessä huoneessa istui tutunnäköinen mies, jota olin jopa äänestänyt….. tuleva presidentti Martti Ahtisaari. Kysyin liikkeen johtajalta, voinko käydä tervehtimässä häntä ja sain luvan. Tuokio oli leppoisa ja kerroin , että tyttäreni Suomalais-venäläisen koulun oppilaat olivat tehneet hänestä näköisen lumiukon tervetulotoivotukseksi maamme johtoon. Sain myöhemmin hänen myöntämän ja KEVAN kustantaman Suomen valkoisen ritarikunnan hopeisen ansiomerkin, jota olen joskus itsenäisyyspäivänä kiitollisena kantanut.

-Saara Valaranta/Anneli


Linnanjuhlat 1999

Oli upea saada linnanjuhla kutsu postissa, Saapua iltapuvussa linnanjuhliin ja kätellä presidentti pari. Hienot juhlat, olin alle 30 v.

-Marja


Poikani oli ensimmäisellä luokalla ja koulun joulujuhlassa hänellä oli ruudullinen pikkutakki ja siniset housut. Joku luokasta lohkaisi ihaillen, että sä oot kuin Ahtisaari. Tosin poika ei tästä silloin ilahtunut ollenkaan.

-MammaM


Olen vuosia kerännyt sanontoja ja tsemppilauseita ja itsekin niitä keksin. Tämä Ahtisaaren sanonta on käänyt mieleeni ja sitä olen yrittänyt toteuttaa elämässäni..
Loistava mies ja täydellinen sanonta!

”Elä, kuin jokainen päivä olisi loppuelämäsi ensimmäinen päivä.”
-Martti Ahtisaari

-Päivi


1998 vuonna meille tuli norjanharmaan pystykorvan pentu. Ahtisaari oli ollut presidenttikaudellaan paljon esillä ja Jope Ruonansuu tehnyt monet laulut ja sketsit hänestä. Saatiin pikkuveljen kanssa päättää urospennun nimi ja siitä tuli Mara.

-JK


Olimme koko perhe Amerikan matkalla. Kävimme vuorella,jossa on kiveen hakatut, Amerikan presidenttien päät. Lauloimme Amerikan kansallislaulun, hieno hetki. Kun laulu loppui, 5v kuopuksemme kysyi:” Kuka niistä oli Martti Ahtisaari?”

Hänet oli tuolloin just valittu Suomen presidentiksi.

-Mummi 65


Minulla on muisto eräästä vappupäivästä. Mara oli kutsunut Ylioppilaskunnanlaulajat +perheenkin pressan linnaan laululle, munkille, simalle ja limulle.

Siellä Mara ja Eeva seisoivat rappujen yläpäässä meitä kaikkia kädestä pitäen
tervehtimässä❣️

-Miimi


Lupsakka ihminen isolla I:llä, oikea hyvän tahdon lähettiläs…..peijooni sentään. Olisinpa joskus päässyt kättäpäivää antamaan ja silmiin katsomaan, kiittämään.

-Tyttö Karjalasta


Kohtaaminen tapahtui Mikkelin torilla. Presidenttikiertueella ollessaan hänen kädenpuristuksessa oli vahvuutta mikä tuli yllätyksenä minulle. Hoiti asiansa varmasti yhtä jämptisti. Rauha hänen muistolleen!

-JAS-59


Olin Merihotellissa töissä ja Ahtisaari oli asiakkaana. Ahtisaari maksoi laskun ja jätti lautaselle suuren määrän tippiä. Mutta nämä Jyrängöt ja muut ministeriöstä jakoivat rahat. Minulla käsitys ,että jätti rahat minulle hyvästä palvelusta. Vieläkin muistan,vaikka se tapahtui joskus 70 luvulla.

-Memmu viherkoski


Vuosia sitten olin kesälomalla syntymäkaupungissani Haapajärvellä. Kuulin, että presidentti Ahtisaari tulee K J Ståhlbergin lapsuudenkotimuseolle. Menin sinne äidin kanssa. Pääsimme hyvään paikkaan ihmisjoukossa vastapäätä museon kuistia eli näimme presidentin hyvin. Otin valokuvan ja sain sen hyvin ilman liian monia eteen tulleita ihmisiä. Käyntiä Ståhlbergin isän haudalla ei menty seuraamaan tungokseen. Ahtisaari oli ihan tv-kuviensa näköinen ja mukava kuvamuisto samassa albumisarjassa kuin prinsessa Diana Lontoon Hyde Parkissa jakamassa mitaleita veteraaneille.

-Lissu LIiisa Hanhinen


Olin kollegani kanssa Namibiassa töissä Martti Ahtisaari -koulussa. Teimme paikallisten kollegoiden kanssa retken Etoshan kansallispuistoon. Matkalla pysähdyimme Twyfelfountainille, upeaan luontokohteeseen. Opas kysyi, mistä tulemme. Kun sanoimme olevamme Suomesta, hän alkoi itkeä ja kertoi olevansa ikuisesti kiitollinen Martti Ahtisaarelle kaikesta siitä, mitä tämä on tehnyt Namibian hyväksi. Hän halusi, että meistä otetaan yhteinen kuva. Hän pyysi, että antaisimme kuvan Martti Ahtisaarelle, kun ”tapaamme seuraavan kerran”. Lupasimme tehdä näin, vaikka ajatus tuntui mahdottomalta. Kävi kuitenkin niin, että muutaman kuukauden päästä meillä oli mahdollisuus tavata Eeva Ahtisaari erään tilaisuuden yhteydessä. Niinpä tulostin kuvan, ja tämän tarinan myötä luovutin sen edelleen presidentille annettavaksi. Lupaus täytettiin.

-Annamaija


Ahtisaari vieraili 1990 -luvulla Thaimaassa asuvien suomalaisten itsenäisyysjuhlassa Bangkokissa. Juhlassa lauloi Thaisukon (Thaimaan suomalainen koulu) koulun oppilaat. Ahtisaari kiitti puheessaan kuoron johtajaa (rehtori), kuoroa sekä nuottitelinettä. Poikani ei laulanut, mutta näytti nuotteja kitaristille.

-Nuottitelineen ylpeä äiti


Olin palaamassa Tukholmasta Helsinkiin vuonna 2012. Portillemme laskeutui kone Helsingistä ja ulos muiden matkustajien kanssa käveli Martti Ahtisaari. Katselin ihmeissäni kun näin elävän legendan. Kun hän oli kävellyt ohitseni, harmittelin että miksi en tervehtinyt häntä tyyliin: Hyvää iltaa Herra Presidentti.

-Asta


Ei muistoa sinänsä itse henkilöstä vaan hänen tittelistään. Martti Ahtisaari, YK:n Namibia-valtuutettu. Sen kun kuuli parivuotiaan veljenpoikani suusta, veljenpojan, joka vielä opetteli puhumaan, niin kyllä siitä riemu ratkesi. Poika itse, nyt yli 40 v., kuulee siitä edelleen vähän päästä… 😀

-Maaemo57


Kaikki sodat voidaan sovitella. Martti Ahtisaari ei ollut mikä tahansa poliitikko. Hän luotti kaikessa Korkeimman voimaan. Jumalaan luottaen hän uskalsi laittaa itsensä käytettäväksi, laittoi eripuraiset kansanjohtajat neuvottelupöytään. Jeesus sanoo: Autuaita ovat rauhantekijät. Edelleenkin meidän tulee rukoilla, että pyyteettömästi käyttäytyviä keskustelijoita löytyisi niin omassa maassamme kuin rauhattomissakin maissa rakentamaan sovintoa kiistojen keskelle.

-Rauhanruhtinas