Bussikuski, bussi no 62, Vantaa
Eräänä päivänä viime vuonna tunsin että elämä on luisumassa käsistäni; ja erään äärimmäisen inhottavan työpäivän jälkeen vaihdon bussista toiseen matkalla kotia kohti, kun yllättäen bussissa 62 oli kuski, jonka olin nähnyt noin 1-2 kertaa aikaisemmin. Kun hän näki kuka olen, läpi valuneiden meikkien yms., hän lähes huutaen moikkasi ”No MOI!”.Tuon (virolaisen?), kymmenen vuotta vanhemman henkilön, avoin, ystävällinen ja muutoinkin positiivinen tervehdys piristi päivääni. Sen jälkeen olin tyytyväinen että olin valinnut juuri tuon bussin, enkä kävelyä viimeisen 2 km:n matkalle. Leijailin bussipysäkiltä kotiin hyvästä mielestä.. 🙂
– Anniina