Helsingin liikennelaitos, bussinkuljettajia, Helsinki
Pysäkille kävellessäni huomasin, että bussi rullasi jo mäkeä alas: olin varma, etten ehtisi siihen vaikka lähtisinkin juoksemaan. Bussi ehti pysäkille, joten laitoin kaikessa rauhassa mukanani olleen kirjeen kirjelaatikkoon. Mutta sitten aloin harppoa, sillä ajattelin, että joku saattoi maksaa käteisellä lippuaan. En silti olisi ehtinyt mukaan, jollei kuljettaja olisi katsellut peiliään ja huomannut harppomistani. Kiitin häntä (nainen), ja kerroin olleeni aivan varma, etten ehtisi. Hän totesi hymyillen: ’Aina kannattaa yrittää!’ Suuri kiitos hänelle ja muillekin kuljettajille (mm. eräälle ilmeisestikin Intiasta päin olevalle miehelle), joilla on ollut tämä sama asenne meihin milloin mitenkin toimiviin asiakkaisiin!
– Tiina M.