HKL, Helsinki
Eräänä aamuna kipeänä ja jo valmiiksi myöhässä juoksin metroasemalle, ja asemalle odotti lipuntarkastajat. Eipä mitään, aloin kaivelemaan lompakkoa, jonka kauhuksi tajusin jääneen kotiin. Enkä millään ehtisi enää kouluun jos lähtisin sitä hakemaan. Menin sitten selittämään asiaa tarkastajalle, että aikaa kyllä kortissa olisi kuun loppuun, mutta en millään ehtisi sitä hakemaan, eikä rahaa löytynyt kertalippuun, ja tarjouduin jo ottamaan suoraan sakkolappua, jonka voisin käydä sitten myöhemmin selvittämässä. Suureksi riemukseni tarkastaja kuitenkin päästi minut metroon, ja ehdin ajoissa kouluun. Suurkiitos tälle tarkastajalle, jonka nimeä en valitettavasti tiedä, mutta joka kirjaimellisesti pelasti päiväni! 🙂
– Emmi Takala