Satu Niemi, Prisma, Raahe
Kävin eilen töiden jälkeen pitkästä aikaa Raahen Prismassa. Kassajonoissa näytti väkeä riittävän kun ohi mennessäni niitä vilkaisin ja arvioin, mihin jonoon pian menisin, jotta selviän ulos nopeasti. Valitsin mieleiseni jonon. Edelläni oli asiakkaita kaksi. Ensimmäinen, jonka tavaroita käsiteltiin, oli ehkä perheenäiti paljosta ruokamäärästä päätellen. Seuraavana oli n. 7-10 vuotias pieni poika, joka osti kaksi tikkaria. Kassan työntekijä puhui hänelle ystävällisesti hymyillen jotakin kivaa tikkareista ja niiden herkullisesta mausta. Lopuksi hän sanoi sitten ostosten maksavan 40 senttiä. Pieni poika oli asiakas, jona häntä myös kohdeltiin. Lopuksi jopa kassa kysyi, tarvitseeko hän kuitin. Seuraavana oli vuoroni. Homma hoitui ripeästi ja lopuksi taas kassa katsoi asiakasta – minua suoraan silmiin ystävällisesti hymyillen ja kertoi ostosteni hinnan. Vastaavaa, hyvin henkilökohtaiselta vaikuttavaa palvelua en ole kokenut enkä seurannut pitkään, pitkään aikaan. Se näytti, kuulosti ja tuntui mukavalta. Toivottavasti nimimuistini ei nyt pettänyt, sillä katsoin oikein kassan nimineulasta, kuka asiakkaita palveli. Syksyn edetessä ja päivien pimetessä on hymyn valo hyvin tarpeellinen, meille kaikille. Kiitos palvelusta!
– Raija Rautio