Aino Peura, Pohjan koulu 1968-1969, Seinäjoki

Nyt jo edesmennyt 1. ja 2. luokan opettajaniAino Peura oli todella hyväsydäminen ja aina asioissa hyvää näkevä opettaja.Virkkasimme kissoja, ja koska edellisestä käsityötunnista oli aikaa, jatkoin virkkaamista eri tavalla kuin oli opetettu. No, jälki oli tietysti erinäköistä, ja pelko kurkussa menin opettajan luo näyttämään aikaansaannostani. Turhaa pelkäsin! Ihana opettaja nosti kissani ylös ja hihkaisi muulle luokalle, että katsokaapas; Sadun kissasta tuleekin vähän erilainen! Tuo kissa istuu yhä vanhempieni kotona puunoksalla takan vieressä.Toinen muisto liittyy samaan kissaprojektiin.Eräs luokallani ollut poika ei saanut millään virkkaustaan kissan muotoon vaan onnistui tekemään ainoastaan metritolkulla ketjusilmukkaa. Siitäkin Aino-opettaja löysi ilonaiheen. Hän tuumasi, että hyvä, kun teit tällaisen; tähän voidaan ripustaa muiden kissat sitten käsityönäyttelyssä.

– Satu