Eine Holopainen, Koskelankylän kansakoulu, Oulu
Kiitos Eine Holopaiselle!Koskelankylän kansakoulu, OuluOlin 50-luvun lopulla Koskelankylän kansakoulussa ja alaluokalla oli todella ymmärtäväinen opettaja Eine.Eräs minulle tärkeä asia on jäänyt mieleeni. En muista millä luokalla olin, mutta silloin oli tapana opetella uskonnon läksy ulkoa. Olisinko ollut 2 tai 3 luokalla. Oli uskonnontunti menossa ja olin opetellut kotona uskonnon läksyni hyvin ulkoa. Olin hyvin arka ja yritin viitata varovaisesti ja pelokkaastikin, jos opettaja huomaisi sen huomaamattoman käden viittaukseni. Opettaja huomasi ja sanoi, että Raija saa nousta kertomaan ulkoläksyn. Minä nousin seisomaan pulpettini viereen ja yritin aloittaa läksyni kertomisen, mutta jännitys vei ääneni ja en saanut sanotuksi mitään. Opettaja oli rauhallinen ja kehoitti muita oppilaita olemaan rauhassa sanoen, että kyllä Raija saa sen kerrotuksi, odotellaan vaan rauhassa. Aikani siinä seistessä, muiden oppilaiden vähän ilkkuessakin, sain kuin sainkin kerrottua ulkoläksyni. Minä olin voittanut silloisen jännitykseni. Ja lopuksi Eine-opettaja kehui ja sanoi, että kyllä Raija sen kertoo, kunhan annetaan aikaa.Se onnistumisen tunne on säilynyt mielessäni koko elämäni ajan.Koska ihana ymmärtäväinen opettaja tiesi arkuuteni, kannusti ja uskoi minuun, niin kerron tänä päivänä rohkein mielin, ilman häiritsevää jännitystä, hänelle suuret kiitokset. Toivon tämän päivän opettajille myös tällaista ymmärrystä kuin Eine Holopaisella oli. Tämä on yksi keino estää lasten syrjäytymistä. Lämpimin ajatuksinRaija
– Raija os. Nikula