Eino Pasanen, Porolahden kansakoulu,
Ed. op. Vuorenpeikontien koulussa oli kaiketi sitä mieltä, ettei minusta ole mihinkään; paitsi kun hän tarvitsi ballerinaa ja tanhuajaa koulujuhlien esityksiin; sillä sijalukuni oli 22 – 24 oppilaasta… mutta sen sijaan, että olisin pyrkinyt oppikouluun, menin viidennelle luokalla Porikseen ja sain elämäni parhaan opettajan; Eino Pasasen! Hänellä oli oikeat otteet pedagogisesti ja kaikin tavoin muutenkin; hän teki oppimisesta mielenkiintoista ja antoi paljon tilaa myös luoville ja taiteellisille puolillemme. Hänellä oli myös oikeudenmukainen rangaistussysteemi eli nupitaulu! Joka kerta, jos oppilas häiriköi tunnilla, nupi siirtyi taulussa eteenpäin – hän myös piti tilastoa asioista ja raportoi kotiin ”välitodistuksen” ja omien huomioidensa mukaan kunkin kehityksestä. (Olin mm. ”ilmapuntari” = totta!) Ensimmäistä kertaa huomasin, etten ollutkaan tyhmä ja hyödytön olento, vaan älykäs tyttö, joka rakasti mm. opiskelua, taidetta ja tanssia; ja upea lopputulos oli se, että 34 oppilaasta olin paras koko vuoden! Nämä ovat vanhoja asioita – vv. -72 – 73 – mutta muistan hänet vieläkin!
– Satu Kronholm