Liisa Kilpeläinen, Vuokatin koulu 1966, Sotkamo
Olin tokaluokkalainen. Joulujuhlassa esiintyminen oli aina jännittävä juttu. Jostain kumman syystä olin ymmärtänyt väärin vaatetusasian. Me esiinnyimme lumihiutaleina ja toiset joinakin muina. Heidän piti laittaa siniset jumppapuvun housut hameen alle. Meidän olisi pitänyt laittaa tietenkin valkoiset housut. No minä ymmärsin, että kaikilla pitää olla siniset housut jalassa. Ohjeen oli antanut eräs toisen luokan opettaja.Jännittyneenä seisoin odottamassa pukuhuoneessa. Siellä vaihdoin esiintymisvaatteita päälleni. Tuo toinen opettaja huomasi, että minulla oli väärän väriset housut jalassa. Ja sain kuulla siitä melkoisen saarnan. Silloin paikalle tuli minun oma opettajani Liisa. Hän näki pienen tytön surun. Ja hän taputti olkapäälle ja sanoi: Kuulepa Anitta, ei tässä mitään hätää. Laitetaan sinulle keijuhameen päälle vielä toinen valkoinen keijuhame. Voi kuinka kaunis pönkkähame sinulla onkaan.Pienen tytön sydämeltä putosi taakka ja kyyneleet kuivuivat. Joulujuhlaesityksessä leijaili onnellinen lumihiutale. Sinun mottosi Liisa oli, että asioista piti aina löytää jotain hyvää. Muistan sen aina. Kiitos sinulle.
– Anitta