Marja Ollikainen, Pähkinärinteen koulu, Vantaa
Marja on tosi kiva opettaja! Olen melko varma, että jokainen 3 B-luokan oppilas yhtyy tähän huudahdukseen, vaikka puhunkin vain oman lapsenlapseni puolesta. Kouluun hänen on aina kiva tulla ja positiivisen palautteen saan lapsen koulusta palatessa heti eteisessä. Marja söi tänään samassa pöydässä ja hän sanoi, että hän on aivan vaikuttunut tarinoistani. Tytön naama oli kuin Hangon keksi. Saman asian saivat kuulla sekä äiti että mummu tytön arviointipalaverissa. Toisaalta palaute aineissa, joissa on parantamisen varaa, tuli ikään kuin rivien välissä. Tyttö otti onkeensa, mutta ei pahoittanut mieltään.Tuli mieleeni tarina, jonka kuulin kerran eräällä kurssilla, jossa puhuttiin kannustamisesta ja itseluottamuksen kohottamisesta. Kurssin vetäjä kertoi opettajasta, joka oli kysynyt – sanotaan nyt vaikka – Villeltä, paljonko on kaksi ynnä kaksi. Viisi, vastasi Ville. Yllätyksekseni opettaja ei tokaissutkaan: Väärin!, vaan sanoi: Se on yllättävän lähellä vallitsevaa käsitystä.
– Mummeli