Mirja Silèn, Yhteiskoulu, Orivesi
Vielä näin viisikymppisenä muistan äidinkielen opettajani ymmärtäväisen, hyväksyvän hymyn ja kannustavat sanat. Silloinkin, kun murrosikäisenä ja eksyneenä yritin löytää paikkaani elämässä, kun oli monella tavalla vaikeaa, Hänen ansiotaan varmaan oli, että yo-kirjoituksissa ainoan ällän sain juuri äidinkielestä.Kun me aikuiset aina muistaisimme kuinka suuri merkitys meidän käytöksellämme onkaan!Hymy ja ystävällinen käytös ei maksa mitään, mutta joku voi saada niistä eväitä lopuksi elämää.
– Oppilas 70-luvulta