Olavi Muikkula, Pyhäjoen keskuskoulu, Pyhäjoki

Vuonna 1972 kevätlukukausi. Jo edesmennyt rehtorimme opetti algebraa ja geometriaa. Kummassakin aineessa olin hidas oppimaan. Erään oppitunnin muistan pilkun tarkasti, sillä karismaattinen ja oikeudenmukainen opettajani näki vaikeuteni taas kerran. Hän otti tuolin viereeni ja yhdessä pohdimme kiperää tehtävää ja sen ymmärtämistä. Se antoi minulle uskoa oppimiseen ja ymmärrystä siihen tosiseikkaan, että me ihmiset opimme eri tahdissa, mutta opimme kyllä.

Loppukokeissa en onnistunut niin hyvin kuin olisin toivonut, ja hädissäni uskaltauduin rehtorin kansliaan kysymään menestystäni.Silloin hän lausui nämä koko elämääni kantaneet sanat: ”Olen sitä mieltä, että Aulilla on muu elämäntehtävä kuin matikan tehtävät!” Tuo lause antoi minulle suuren itsevarmuuden ja olen siteerannut sitä monessa paikassa kysyttäessä itsetunnon kasvusta. Koskaan en ole ”pelännyt” numeroita. Vaikka silloin ajattelin, että en halua olla missään tekemisissä numeroitten kanssa.Yli 30 vuotta kestänyt työsarkani käsitteli pitkiä numerosarjoja ja numerokoodeja.

– Auli Oravisjärvi