P>Liisa Lehtinen, Ala-Malmin viipalekoulu, Helsinki
Esikoiseni aloitti koulun syksyllä 1989. Opettajana oli Liisa Lehtinen. Joka viikon perjantaina saimme kaikki vanhemmat Liisalta viikkokirjeen, jossa kerrottiin edellisen viikon saavutuksista ja tulevan viikon haasteista. Mikä sen ihanampaa voi olla kuin kirjeen saaminen joka viikko! Oikein odotin perjantaita ja viikkokirjettä.
Liisalta sain minäkin opit, mitä vanhemmilta odotetaan ja miten lasta kannustetaan: Jokaisella on vahvuuksia ja aina annetaan ja jaetaan tehtävät niin, että jokainen saa kokea onnistumisia. Liisa opetti itsenäisyyttä ja vastuullisuutta: jo ekasta luokasta alkaen annettiin alkuviikosta tehtävät ja läksyt jotka viikon aikana piti hoitaa. Jos jotain jäi tekemättä, perjantaina kaksi vikaa tuntia oli rästejä varten. Ei mitään jälki-istuntoa, muillakin oli tunnit yhtälailla, mutta muita tehtäviä.
Vanhemman pitää olla kiinnostunut lapsen läksyistä ja asioista, mutta lapsi kantaa niistä itse vastuun. Ei pidä kysyä, onko läksyt tehty vaan pyytää lasta näyttämään ja kertomaan, mitä on koulussa ja kotona tullut tehdyksi. Liisan opeilla olen ollut vanhempi ja seurannut neljän pojan koulunkäyntiä. Kaikki ovat menestyneet hienosti ja hoitaneet kouluhommansa itsenäisesti. Vanhin jo työelämässä, kakkonen yliopistossa, kolmas ammattikoulussa ja neljäs lukiossa.
Liisa lähti Helsingistä Kuusamoon heti ekaluokan jälkeen, mutta meillä on ollut iloa Liisan opeista jo 17 vuoden ajan kun perheessä on ollut koululaisia. Kiitos positiiviselle, kannustavalle Liisa Lehtiselle omasta ja lasteni puolesta.
– Marjut Arima