P>Riitta Santalo, ruotsin ope, Sallan lukio 81-82, Salla
Muistan vielä miten tulit meidän ruotsin opeksi lukion kolmosella. Edellinen ope oli ollut hieman helläkätinen ja lähes kaikilla oli kiitettävät numerot edelliskevään todistuksessa. Osin ansioitta.
Päätit kuitenkin antaa vähän shokkihoitoa syksyn ensimmäisellä tunnilla ja laitoit meidät kirjoittamaan yo-ainetta. Aineita ei oltu ennen kirjoitettu ja tulos sen mukainen. Mulla oli ysi ruotsista todistuksessa ja luulin, että tuostahan se lonkalta menee ainekin. Kun palautit aineita ihmettelit, miten joku on onnistunut saamaan -125 pistettä. Yllätys ja järkytys oli suuri kun paljastui että tuo pohjanoteeraus oli minun aineeni! Eikä toisillakaan mennyt kaksisemmin. Vaan sanoit, että tästä selvitään yhdessä ylioppilaskirjoituksiin mennessä.
Annoit paljon extraharjoituksia kotiintehtäväksi, mutta ne jaksoi tehdä, kun tsemppasit meitä ja panostit myös itse paljon; erinäiset illat vedit meille vapaaehtoista ruotsin kerhoa innosta puhkuen, vaikka sulla kotona monta pientä lasta. Silti jaksoit aina olla niin nauravainen ja kannustava. Sanoit monesti, että ”minähän vien omani läpi näistä kirjoituksista”. Ihan niinkuin me oppilaatkin oltais oltu vähän sinun omia lapsia.
Ja niin vain saatiin koko porukka kevään kirjoituksissa läpi ruotsista. Iso osa vielä erinomaisella tuloksella. Silloin ei tullut sanottua, mutta sanon sen nyt: KIITOS RIITTA.
– Nimim. sivulauseen sanajärjestys taas unohtunut