Miten reagoit vastoinkäymisiin?

Porkkana, muna vai kahvinpapu

Nuori nainen meni äitinsä luo, kun kaikki hänen elämässään tuntui olevan päälaellaan. Hän oli väsynyt ja turhautunut taistelemiseen ja ponnisteluun, joka tuntui tuloksettomalta. Aina, kun yksi ongelma hänen elämässään ratkesi, tilalle tuntui ilmestyvän tusina uusia.

Äiti johdatti hänet keittiöön ja mitään sanomatta täytti kolme kattilaa vedellä. Hän asetti kunkin kattilan liedelle kovalle lämmölle ja odotti, kunnes vesi niissä alkoi kiehua.

Ensimmäiseen kattilaan hän laittoi porkkanoita, toiseen kananmunia ja kolmanteen kahvinpapuja. Hiljaisuuden edelleen vallitessa hän antoi niiden kiehua.

Hetken kuluttua äiti käänsi lieden pois päältä. Hän kalasti porkkanat vedestä ja asetti ne lautaselle. Hän poimi munat kattilasta ja laittoi ne kulhoon. Lopuksi hän kaatoi kahvin kolmannesta kattilasta suureen mukiin. Sitten hän rikkoi hiljaisuuden kysymällä tyttäreltään: ”Mitä sinä tässä näet?” ”Porkkanoita, munia ja kahvia,” tytär vastasi.

Äiti ojensi porkkanalautasta tytärtään kohti ja käski tämän tunnustella porkkanoita. Ne olivat kiehuneet pehmeiksi. Sitten hän käski tytön rikkoa yhden munan kuoren. Sisus oli todella kovaksi keittynyt. Viimeiseksi hän käski tytärtään maistamaan kahvia. Kahvin täyteläinen aromi sai hymyn kohoamaan tyttären kasvoille. ”Mitä sinä tällä tarkoitat, äiti?” hän kysyi.

Äiti selitti, että kaikki nämä kolme asiaa olivat kokeneet saman vastoinkäymisen –kiehuvan veden – mutta kaikki reagoivat siihen eri tavalla. Porkkana meni veteen kovana, vahvana ja taipumattomana. Kiehuvan veden vaikutuksesta se kuitenkin muuttui pehmeäksi ja heikoksi. Muna oli veteen laitettaessa hauras. Sen ohut kuori suojeli sen pehmeää sisusta. Oltuaan kauan kiehuvassa vedessä sen sisus kovettui. Kahvinpavut olivat ainutlaatuisia. Kiehuvan veden kiusatessa niitä ne muuttivat sen kahviksi. ”Mikä näistä sinä olet?” äiti kysyi tyttäreltään. ”Kun vastoinkäyminen koputtaa ovellesi, kuinka vastaat siihen? Oletko porkkana, muna vai kahvinpapu?”

Mikä sinä olet? Oletko porkkana, joka vaikuttaa vahvalta, mutta paine ja vastoinkäymiset saavat sinut pehmenemään ja nahistumaan, menettämään voimasi? Vai oletko muna, jonka pehmeä sisin kovettuu tukalissa tilanteissa? Olitko sinä sisältä pehmeä ennen kuin läheisen kuolema, ero tai konkurssi teki sinusta kovan? Peittääkö ehjän näköinen ulkokuoresi katkeran ja kivettyneen sydämen? Vai oletko kuin kahvinpapu, joka tilanteen ollessa synkin mahdollinen, muuttuu itse parhaimmilleen ja muuttaa myös olosuhteet ympärillään.

Kun koettelemukset ovat kovia, kohoatko itse aivan uudelle tasolle?