Opettajat Opettajat

Anne-luokanvalvoja jaksaa huolehtia pojastani, joka murrosiän tiimellyksessä ei muista huolehtia läksyjä, pulisee tunnilla ja saattaa karata välitunnilla kavereiden kanssa läheiseen isoon markettiinkin.Opettaja soittaa kotiin silloinkin, kun moni muu ei välittäisi ja niin tiedän aina missä mennään, sekä osaan puhutella lastani. Toivon mukaan tällainen paimentaminen on sen verran epämukavaa, että poikani lukee ennemmin läksynsä kuin kuuntelee jatkuvaa motkotusta. Annelle sydämelliset kiitokset ja voimia työhön, jossa hän kantaa vastuunsa esimerkillisellä tavalla.

– Helena Jaakkola

Ravion Pirkko, ruotsin opettajani 2. ja 3. luokalla, opetti minulle ruotsia lukion toisen luokan jälkeisenä kesänä ja kolmannen luokan talvena niin intensiivisesti, että sain b:n kirjoituksissa ja kutosen päästötodistukseen. Ilman häntä olisin vuorenvarmasti reputtanut. Tämä tapahtui Sammon lukiossa Tampereella yli 20 vuotta sitten, enkä ole ”ehtinyt” kiittää. Eli kiitos.

– Pekka

Päivittäin tulee tieto koulusta, niin hyvät kuin huonotkin uutiset. Sekä Wilman kautta että myös teksteillä. Hyvin pelää yhteistyö koulun kanssa. Kun on ajoissa puututtu, niin on saatu muutoksiakin aikaan. Kiitos myös Erjalle, joka ahkerasti jaksaa avustaa luokassa viliskantteja.

– Aleksin äiti

Olit nuori opettaja v. 1959, kun aloitin innolla kansakoulun. Lämpimät kiitokset Sinulle, kun kannustit, luotit ja jaksoit, vaikka luokassa oli nelisenkymmentä oppilasta ja kotona pienet lapset. Olit opettajana ammattitaitoinen ja oikeudenmukainen. Ensimmäisellä opettajallani – Sinulla oli merkittävä – ehkä merkittävin – vaikutus siihen, että suhtauduin positiivisesti 4. luokan jälkeen oppikouluun siirryttyäni myös myöhemmin koulunkäyntiini ja opettajiini. Ja tämä asenne on säilynyt vuosikymmeniä myös työelämässä – suhteessani työhöni, esimiehiini ja työtovereihini, läheisiini, lähes kaikkeen. Miehesi Pekka oli myös opettaja, joka kävi josku meidänkin luokkaa valokuvaamassa. Terveyttä, pitkää ikää ja mukavia eläkepäiviä yhdessä Pekan kanssa!

– Raija

Olin tokaluokkalainen. Joulujuhlassa esiintyminen oli aina jännittävä juttu. Jostain kumman syystä olin ymmärtänyt väärin vaatetusasian. Me esiinnyimme lumihiutaleina ja toiset joinakin muina. Heidän piti laittaa siniset jumppapuvun housut hameen alle. Meidän olisi pitänyt laittaa tietenkin valkoiset housut. No minä ymmärsin, että kaikilla pitää olla siniset housut jalassa. Ohjeen oli antanut eräs toisen luokan opettaja.Jännittyneenä seisoin odottamassa pukuhuoneessa. Siellä vaihdoin esiintymisvaatteita päälleni. Tuo toinen opettaja huomasi, että minulla oli väärän väriset housut jalassa. Ja sain kuulla siitä melkoisen saarnan. Silloin paikalle tuli minun oma opettajani Liisa. Hän näki pienen tytön surun. Ja hän taputti olkapäälle ja sanoi: Kuulepa Anitta, ei tässä mitään hätää. Laitetaan sinulle keijuhameen päälle vielä toinen valkoinen keijuhame. Voi kuinka kaunis pönkkähame sinulla onkaan.Pienen tytön sydämeltä putosi taakka ja kyyneleet kuivuivat. Joulujuhlaesityksessä leijaili onnellinen lumihiutale. Sinun mottosi Liisa oli, että asioista piti aina löytää jotain hyvää. Muistan sen aina. Kiitos sinulle.

– Anitta

KIITOS! Kiitos Kajaanin lyseon opeille ja tietenkin myös oppilaille loistavasta joulujuhlasta! Rehtori Martti Niemen ”juhlapuhe” ei mennyt varmaan kenenkään korvien ohitse, oli niin sopivan rennosti kerrottu tärkeää asiaa. Ja se miten opettajat heittäytyivät viimeiseen ohjelmanumeroon, oppilaitten osoittaessa suosiotaan seisten, mikä oli liikuttavaa katsella. Kotona kehuessani lapselleni joulujuhlaa, hän totesi, -No Masa on ihan huippu-

– ysin äiti –

Kiitos päiväkoti Kirjokannen koko henkilökunnalle! Olette hyviä hoitajia ja lapseni tykkää tulla tarhaan joka aamu. Olette vanhempia kohtaan yhteistyökykyisiä ja -haluisia ja ystävällisiä. Täydellinen paketti koko perheen kannalta!

– Äiti

Kiitos Marjolle hyvästä yhteistyöstä, pitkästä pinnasta, ymmärtämisestä ja mielekkäästä opetuksesta lapsille. Ihanaa loppuelämää Marjolle!

– Katja Virtanen

Nyt voin täydestä sydämestä kehua ja kiittää maailman parasta opea, Kristiinaa! Hän oli kuopukseni – miten onnekas Tiiuli olikaan – ope viisi kokonaista vuotta Liinalammin alakoulussa. Niin lämmin ja iloinen persoona, mutta samalla hurjan vaativa koulutehtävien tekemisessä. Käytöksen kultaiset tavat koko luokka oppi todella hyvin, kiitos Kristiinan. Sain olla mukana luokkaretkellä valvojana Eduskuntatalossa, jossa silloinen liikenneministeri Susanna Huovinen ihmetteli lasten noustessa (käskemättä) seisten tervehtimään, että vieläkö näin kohteliaita oppilaita onkaan!Pitkiä, lämminhenkisiä kirjeitä saatiin kotiin vähän väliä, vanhemmat kyllä tiesivät missä kohtaa opetuksessa mennään ja tarkasti!Joten suurkiitokset aurinkoiselle Kristiinalle ja voimia työssäsi!Lämmöllä, Arja

– Arja Isotalus (ent. Jokela)

Mirja-ope on monien vuosien aikana saattanut lukuisat lapset koulutaipaleelle. Hellästi ja ”tiukasti” hän opastaa lapsia, milloin leikkimään tai aakkosten pariin ahertamaan. Uskomaton on luomisen ja luovimisen voima! Henkisellä voimalla ja sisukkuudella siunattu lämminhenkinen ihminen.

– Lämmin ajatus Lahdenkylän alakoulun opettajalle.