Opettajat Opettajat

Nuori kapinallinen. Koulumotivaatio nolla, koska useita pettymyksiä aikuisia kohtaan. Itsetuntokin heikko vanhempien myrskyisän eron jälkeen. Rehtori osoittautuikin nuoria ymmärtäväksi Ihmiseksi. Hän kohteli jokaista oikeudenmukaisesti, kannustaen. Olen yrittänyt kohdela lapsia ja nuoria samalla elämänohjeella, tasa-arvoisesti, kuunnellen. Kiitos ihmisläheisestä esimerkistä.

– Eija os. Annunen

Kiitos Piia vaativasta työstäsi, jota suurella sydämellä jaksoit tehdä. Onnellista vauva-aikaa.

– Marketta Kotilainen Villanen

Oman pojan opiskelusta on jo reilusti aikaa, mutta vielä muistan Tuulan kannustavan asenteen ja iloisen ja aktiivisen persoonan. Vaikka Tuula opetti kuvaamataitoa, eikä yhteisiä tunteja poikani kanssa paljon ollutkaan, hän luokanvalvojana tiesi tarkalleen, mitä oppilaalle kuului. Eli Tuula toimi myös turvallisena aikuisena murkkuikäisille. Mukavaa oli myös hänen organisoimansa luokkaretki, 9:nen luokan päätteeksi, Ahvenanmaalle. Tämä vahvisti yhteisöllisyyttä merkittävästi, samoin kun koulun päätteeksi järjestetty mahtava kabaree. Kiitos hyvistä eväistä jotka olet antanut nuorille elämää varten.

– Leena Purmonen

Siitä on jo kauan, poikani on nyt 32v, koulutukseltaan maisteri ja hyvässä työpaikassa. Poikani ei ollut mikään nero matematiikassa, mutta Tiina oli yläasteella matikan opettaja ja hänen luokanvalvojansa. Poika alkoi menestyä enempi ja enempi koulussa, matikassakin, tykkäsi opettajasta ja siitähän johtuu, että lapsi oppii. Kun tuli aika pyrkiä lukioon, kysyin häneltä, kannattaako poikani mennä sinne, jos ei pärjääkään. Tiina kannusti ja sanoi, että kyllä pärjää ja niin pärjäsi!

– Hilkka Salmela

Merja on lapsellani ollut kolmamtta vuotta opettajana. Ihana opettaja, jota lapseni aina muistaa kehua. Kiitos Merja! Ihanan opettajan saavat ensi syksynä ne joita lähdet opettamaan.

– Anitta & Hanna

Vietit virkaurasi viimeistä joulujuhlaa lauantaina 20.12. Haikeudella kuuntelin jo perinteeksi muodostunuttta tarinaasi siitä, kun pienenä poikana esitit joulukuusta oman koulusi joulujuhlassa. Hieman haikeutta olin kuulevinani myös sinun äänessäsi. Ensi jouluna juhlasta puuttuu jotakin, ellei sinua sitten kunniavieraana ymmärretä kutsua juhliin kertomaan tarinaasi.Olet upea rehtori! Eläköön se pieni pojanviikari sisälläsi ikuisesti!

– Aija Hottinen

Pari vuotta sitten poikani oli tavallisen vastahankainen yläasteikäinen ja napit enemmän tai vähemmän vastakkain useimpien opettajien kanssa. Paljon pelasti hänen nuoria ymmärtävä, kärsivällinen äidinkielen opettajansa Nina, jolle suurkiitos ilmiömäisestä pedagogisesta otteesta ja inhimillisestä osaamisestasi.Mihin maailma päätyisikään, jos jokaiselle nuorelle löytyisi oikea tutori!Tilanne tuli uudelleen mieleen kun nyt jo muualla opiskeleva poika oli sattumalta tavannut Ninan ja muisteli lämmöllä (aikoinaan niin solmuisia) yläaste aikoja.

– Ami Lasikari Esteban

Siihen aikaan, 50 ja 60-luvuilla, suurten ikäluokkien lapset kävivät koulunsa usein jopa 100 km:n päässä kotoaan. Koulupäiviä oli viikossa 6! Aloitin 11-vuotiaana 6-viikkoisen koulunkäynnin asuen viikot oppilasasuntolassa. Voi vain kuvitella – minä muistan – miten orvoiksi tunsimme itsemme vieraassa ympäristössä, vieraiden joukossa. Olimmehan vielä pieniä selviytymään ”yksin”. Onneksemme opettajien joukossa oli, myös silloin, niitä ”suuria Ihmisiä”, jotka ajattelivat sydämellään ja ymmärsivät miten paljon me lapset kaipasimme huomiota ja rakkautta – olivathan vanhempamme kaukana, eivät läsnä elämässämme.

Muistan erityisesti kaksi opettajaa tuolta ajalta: saksankielen opettaja, nuori mies, joka oli niin kiltti ja lempeä meille kaikille. Valitettavasti en muista hänen nimeään. Lähetän hänelle kiitokset! Toinen ope, jota muistan erityisellä lämmöllä on matematiikan opettaja Armas Rapeli. Hän oli jo iäkäs mies, hyvin sivistynyt ja hienostunut. Muistan häneltä kuulleeni ensimmäisen kerran Rooman Klubista ja tulevaisuuteemme maapallona liittyvistä uhista. Hän istutti ainakin minuun uteliaisuuden ja kiinnostuksen maailman asioihin ja ehkä sieltä on peräisin oma haluni vaikuttaa ympäristön ja maailman asioihin.

Armas Rapeli oli opettaja, joka huomioi oppilaansa kunnioittavasti. Ajattelen nyt, että sillä asenteella täytyy olla suuri merkitys itsetuntoni kehittymiselle. Lähtökohtani olivat monessa mielessä vaatimattomat ja olen tehnyt kovasti töitä ponnistellessani haasteiden kanssa. Itsetunto on mielestäni ollut perusta, jolta on ollut hyvä ponnistaa. Kiitän rakasta opeani tuesta ja arvokkaasta esimerkistä ja vielä tänäkin päivänä! Kiitos!

– Leena Tolonen

Kiitämme opettajaa, jolta nuoremme on elämää oppinut ja joka on auttanut uskomaan hyvän voimaan. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää Matille!

– Mervi ja Jussi

Lämmin kiitos Toivalan alakoulun opettajille! Jaksatte uusia tiloja odotellessa kannustaa ja innostaa lapsia. Lisäksi järjestätte mukavia teemapäiviä. Tänäänkin on koko koulun liikuntapäivä, ensin sählyä salissa ja sitten ulos hiihtoretkelle tai luistelemaan. Ei maksa paljon mutta lapset tuntuivat olevan oikein innostuneita.

– Eija Koistinen