Opettajat | Page 130 of 217 | Positiivarit

Lähetä oma kiitoksesi

Anne-Mari Piensalo, Meritalon koulu, Salo

Tyttäreni Ella on 4. luokalla. Ellan mukana koulusta tulee kuukausiarviointi/tiedote kotiin. Hymynaamoin lapsi voi ensin itse arvioida omia tekemisiään ja sen jälkeen opettaja merkitsee oman näkemyksensä. Ja hyvältä nuo hymyt näyttävät! Lisäksi on vielä sanallinen palaute. Esim. tällainen: ”Olet mallikelpoinen koululainen. Jatka samaan malliin. Osallistu rohkeasti; kysy ja ihmettele vapaasti. Vain tekemällä oppii.” Kyllä siellä Ellankin luokalla merkataan unohtamiset sm. Mutta hyvällä itsetunnolla varustettu lapsi ei niistä turhia murehdi. Parannettavaa ensi kuukaudeksi..!

– Ellan äiti Minna

Tarja Starkkila, Joensuun koulun ala-aste, 3C, Somero

Kaunis Kiitos Tarjalle Miron koulutaipaleen ensimmäisistä kolmesta vuodesta. Olemme enemmän kuin kiitollisia siitä kaikesta mitä olet tehnyt lapsemme hyväksi! Kaikkea hyvää Sinun elämääsi!

– Marjo Hirvenoja perh.

Tiina , keskuskoulu, Lavia

Kiitos Tiina uurastamisestasi meidän muksujemme kanssa. Itselläsikin on iso perhe ja silti jaksat huolehtia tasapuolisesti ja reilusti koko luokasta ekaluokkalaisia. Rauhallista joulua sinulle.

– äiti

Päivi Rautakorpi, Niuvan/Länsi Puijon koulu 2001-2004, Kuopio

KIITOS sinulle kun loit aivan mahtavan musiikkipohjan jo nyt yläasteella oleville oppilaille. Hoidit työsi sydämellä, rakastaen oppilaita, mutta ollen myöskin tarvittaessa jämäkkä. Vieläkin sinun entiset oppilaasi muistavat sinua lämmöllä. Myös monet kivat askartelut tuovat sinut mieleen. Missä ikinä oletkin, toivotamme sinulle hyvää jatkoa. Toivottavasti olet jo saanut viran. Ikävää, ettei sinua valittu Länsi Puijolle, sillä sinua täällä vielä tarvittaisiin.

– Oppilaiden puolesta eräs perhe

Markku Moisala, Lahden yhteiskoulu, Lahti

Kannustava ja mukava opettaja. Iloinen, kiltti ja aina hyvällä tuulella!

– T

Tiina Aho-Erola, Keravan musiikkiopisto, Kerava

Tiinalle kiitos erinomaisesta viulunsoitonopetuksesta.Ihana Tiina jaksaa aina kehua ja kannustaa ja saa oppilaan tuntemaan onnistumisen riemua.Mukavaa kesää Tiinalle!

– Bea ja Ina Wasell

Hannele Lindgren, Turku

Sain taas kerran seurata opetustasi itämaisen tanssin festareilla Helsingissä. Olet paitsi äärimmäisen pätevä opettaja, myös ihanan kannustava ja lämminsydäminen ihminen. Odotan jo innolla seuraavaa mahdollisuutta osallistua kurssillesi.

– sihteerikkö-Arja

Edesmennyt opettaja , Turun Kauppaopisto, Turku

Edesmennyt opettajani 60-luvulla kannusti, jonka muistan ikuisesti. En ollut mikään luokan välkky, mutta yritystä oli läksyissä. Kielten tunnilla kyllä osasin melko hyvin, mutta kokeet eivät aina menneet toivotulla tavalla. Loppukokeiden aikaan saksan / ruotsin kokeissa sain melkein hylätyn numeron. Kun näin palautetun koepaperini, pillahdin melkein itkuun, jonka opettajani huomasi, MUTTA kannustava opettajani sanoi: ”Pää pystyyn ja kukka rintaan neiti K….n, olet tunnilla osannut niin hyvin ettei Sinulle tule ehtoja.” Tämä on sitä oppilaan kannustamista ja arvostamista, että ottaa huomioon kokonaistilanteen ja ihmisen.

– Hannele

Tero Jaakkola, Väinö Aaltosen koulu, Turku

Olen omakohtaisesti kokenut tuon saman. Vaikka olen opettajalta erikseen ja monta kertaa pyytänyt viestiä, miten lapseni on onnistunut ja edistynyt niin viesti on siitä huolimatta keskittynyt asioihin, joita hän ei vielä osaa. Tänä syksynä lapsemme aloitti viidennen luokan ja myös opettaja vaihtui.Tero-ope on aivan uskomaton tsemppari. Kerran kuukaudessa tulee kotiin opettajan ja oppilaan arviointi kuluneen kuukauden etenemisestä. Arviointi on joka kerta ollut positiivista ja kannustavaa. Lapsessamme on pienessä ajassa tapahtunut ihan hurjan suuri muutos. Asenne koulunkäyntiä kohtaan on muuttunut positiivisemmaksi. En ole tämän syksyn aikana kertaakaan hänen kuullut sanovan, että ”mä oon ihan tyhmä” tai ”mä en osaa mitään” (näitä kuulin liian usein viime vuoden aikana). Tero-ope osaa tartuttaa rennon ja positiivisen elämänasenteensa oppilaisiin hienolla tavalla unohtamatta kuitenkaan aikuisen roolia! Kiitos Terolle Turkuun

– Äityli

Helli Hakkarainen,  Juuka

Olin pieni, ehkä 3. luokalla ja piti odottaa koulukyytiä. Opettaja vei minut omaan asuntoonsa koulurakennuksen päätyyn odottamaan. Sain istua oikealla sohvalla (meillä ei ollut lapsena sohvaa) ja hän tarjosi minulle teetä ihanasta kupista ja karamelliä astiasta, ei pussista. Me juttelimme kahdestaan. Olin yksin opettajan vieraana, se tuntui niin ylelliseltä! Itsetuntoni oli sinä päivänä korkealla.

– Anja Kekäläinen