Opettajat Opettajat

Kiitoksia monen vuoden jälkeen mahtavalle opettajalle! 80-luvun lopussa, murrosiän myrskyissä käsityön opettaja jaksoi olla kannustava, ja sai aikaan todellisen käsityön kipinän minussa. Tänä päivänä työskentelen omassa yrityksessäni, ja käsityöt ovat sekä ammattini että harrastukseni. Lämmin kiitos sinulle!

– Merja Hellman (o.s. Tuupainen)

Lämmin kiitos ammattitaitoisesta ja hyvästä työpanoksesta lastemme hyväksi. Teet työtäsi suurella sydämellä.Onnea uuteen työpaikkaan!

– Vanhemmat

Tiedän, että jokainen kouluun lähtö matkan takaa ei aina ole ollut niin mukavaa. Silti olet jaksanut olla iloinen ja valoisa koulupäivän ajan – olet ohjannut ja tukenut. Innostavista esimerkeistä olemme kaikki saaneet niin paljon tietoa – jonka vielä muistaakin… Kohta tapaamisemme päättyvät – kaikella on aikansa, mutta tästä ajassa näin sinua kiitän.

– Anna

Kiitos Sinulle kannustavasta ja aina iloisesta otteesta liikuntatunneilla. Osasit ottaa sen ikäiset tytöt oikealla, kunnioittavalla tavalla.Ja 8 sai, jos oli innokas, vaikka ei niin taitava ja lahjakas ollutkaan. Täysin oikeaa asennetta.Nimesi on valitettavasti kateissa, enkä googlestakaan löytänyt, mutta tiedän, että moni muukin sinut tästä tekstistä tunnistaa.Paljastakaa joku muu nimi, kun en sitä muista. Ehkäpä vieläkin Torkkelin tyttöjen ilona siellä.Sait istutettua meille ei-niin-liikunnallisille nuorille naisille liikunnan iloa, jota oli tapettu aiemmin varsin lahjakkaasti. Kiitos siitä.

– Innokas, vaan ei maajoukkuetasoa! Itsekin teinin äiti

Maailman paras ryhmänohjaaja, joka jaksoi aina kuunnella! Eikä vain kuunnella vaan myös auttaa!! Olet ihana, kiitos <3 – Suvi Mättö

Suuri kiitos ikimuistoisesta kevätjuhlasta. Tunnelma oli niin lämmin ja ihana että lainatakseni pikkupoikani sanoja ”äiti minulta tulee hiki silmistä” eli kyyneleet valuivat. Poikani Daniel sai ihanan muiston siirtyessään ylä-asteelle. Ja kiitos vielä Anssille erikseen.

– Marita Fagerroth

Tulin oppilaaksenne neljännen kouluvuoteni alussa. Siirryin luokkaanne rinnakkaisluokalta, koska silloin pikkusiskoni alkoi koulun ja minun piti päästä samaan vuoroon – koulu alkoi toisina päivinä klo 8, toisina klo 11. Tuo kouluvuosi oli tärkeä, neljänneltä luokalta pyrittiin oppikouluun, ja sinne minäkin halusin. Ja kaikista koulu- ja opiskeluvuosistani tuo neljäs luokka kansakoulussa, ainoa vuosi teidän oppilaananne, on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Sen olen kertonut teille itsellenne myös, kun satunnaisesti olemme tavanneet. Opettajana olitte ennen kaikkea tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Ketään ei suosittu enempää kuin toisia ja heikoimmatkin saivat iloita onnistumisista. Jo tuolloin 1950-luvulla, käytitte apuna luokkatovereita: paremmin osaavat menivät hitaammin oppivien viereen lasku- ja lukutunneilla ja auttoivat tehtävistä suoriutumisessa. Kouluun kuului ilo! Meillä oli ”oman luokan tunteja”, jolloin jokainen sai esiintyä, laulaa, lausua runon, tms. toisten ollessa yleisönä. Usein olimme näillä tunneilla koulun juhlasalissa, ja sekin oli tärkeä ja hieno juttu. Musiikki ja piirtäminen ovat sieltä asti olleet elämässäni tärkeitä asioita, vaikka en ole kummassakaan asiassa mestariluokkaa. Kun tuli kevät, ja tuo oppikouluun pyrkiminen lähestyi, kävitte meillä kotona juttelemassa vanhempieni kanssa asiasta, ja äitini kertoi myöhemmin teidän sanoneen: ”Jos Tuula sinne tyttölyseoon pääsee, niin kyllä se siellä pysyy”. Ja niin kirjoitin tyttölyseosta ylioppilaaksi. Teidän ansiostanne minulla oli haave, että minustakin tulee opettaja. Opettajaa minusta ei tullut, mutta ei hyvin kauaksi siitä: minusta tuli puheterapeutti, jossa työssä olen viihtynyt ja jossa voin käyttää kaikkia taitojani ja kaiken luovuuteni asiakastyössä. Lisäksi tunnen saaneeni teiltä koko joukon muuta: kohteliaan käytöksen, toisten ihmisten huomioonottamiskyvyn, empaattisuuden ja kunnioituksen myös vanhoja ja sairaita kohtaan. Ilman näitä taitoja olisi urani kariutunut kauan sitten! Ilman vuotta teidän lähellänne olisin paljon köyhempi ja uravalintaani olette vaikuttanut voimakkaasti. Parin vuoden päästä jään itse eläkkeelle, yli 30 vuoden ajan olette ollut mielessäni esikuvana. Kiitän teitä sydämestäni! ”Oikarisen Tuula”

– Tuula Nurminen

Kiitos kannustuksesta, minä en saanut tasaisesti kymppejä kokeista – taisin olla sellainen kasin oppilas. Kuitenkin innostukseni ja kiinnostukseni palkittiin ja heitettiin vielä löylyä perään. Tästä syystä luonnontieteet ovat edelleenkin lähellä sydäntä ja fotosynteesin reaktioyhtälö on työpisteeni huoneentauluna.

– Anu Herala

Raita oli englannin ja ruotsin opettajani yläasteella ja lukiossa kahdeksankymmentä luvulla. Kirjoitin 87. Ihananpaa ja kannustavampaa opettajaa saa etsiä. Raidalla oli aikaa myös ihmisenä oppilailleen ja myös niille heikommille, hän jaksoi kannustaa ja auttaa eteenpäin, hän teki minustakin ylioppilaan. Hän auttoi kaikessa, ei vain omassa ”lajissaan” KIITOS RAITA

– Pirkko Takala

Eiran aikuislukion erityisopettaja Tuija PesämaaKiitos, kun herätit ajattelemaan.Kiitos, kun sait havahtumaan.Kiitos, kun näit tarkasti.Kiitos, kun avasit silmäni.Lämpimin syksyn terveisin, Aikuisoppilaasi

– Aikuisopiskelija