Vuoden Positiivisin Suomalainen 2021 on Lotta ja pappa -lauluduo

”Haluamme pitää ihmisille seuraa ja piristää heitä”

Sosiaalisen median lauluvideoistaan tunnettu Lotta ja pappa -duo eli Lotta-Sofia Saahko (28) ja hänen isoisänsä Jorma Saahko (86), on valittu Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2021. Positiivareiden, Nenäpäivän sekä yhteistyökumppaneiden muodostama raati kokosi kesäkuussa kanavissaan keräämistään ehdokkaista kuuden hengen listan, josta suomalaiset pääsivät ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa valitsemaan voittajan. Suomalaiset äänestivät innokkaasti ja ääniä jätettiin 6000 ja näistä Lotta ja pappa saivat yli 40 prosenttia

Laulamisen iloa ja karjalaista hyväntuulisuutta huokuva Lotta ja pappa -duo on kerännyt videoillaan jo yli 200 000 katsojaa. Saahkojen videoiden aiheena ovat vanhat kansanlaulut ja muut suomalaisille tutut sävelmät sekä yhteiset juttuhetket, joissa he keskustelevat muun muassa papan lapsuudesta ja nuoruudesta Karjalan evakkona. Lisäksi he tuottavat YouTubeen vlogi-muotoisia videoita heidän yhteisistä harrastuksistaan, leivonnasta, nikkaroinnista ja kirpputorikäynneistä.

Vaikka videot syntyivät yhteisen lauluharrastuksen ympärille ilman sen kummempaa tavoitetta, Saahkoille on ollut alusta asti tärkeää, että yleisö nauttii niistä.
– Kun korona-aikana kaikki uutisointi oli niin synkkää, halusimme pitää ihmisille seuraa ja piristää heitä. Moni ulkosuomalainen kokee, että olemme heille korona-ajan kontakti Suomeen ja suomalaisuuteen, Lotta kertoo.

Videoissa on myös keskusteltu muun muassa papan muistisairaudesta. Pappa on hyvä esimerkki siitä, että muistisairaudesta huolimatta elämästä voi nauttia. 

Lotta haluaa kannustaa nuoria viettämään aikaa ikäihmisten kanssa.

– Kun aloin kysellä papan nuoruudesta ja evakkomatkoista, aloin ymmärtää myös omia luonteenpiirteitäni paremmin. Ennen kuin palasin Lontoosta Suomeen, olin ajatellut, ettei minulla pitkään ulkomailla asuneena ollut yhteyttä suomalaisiin ja suomalaisuuteen. Kun pappa kertoi karjalaisuudesta, tajusin, että luonteenpiirteeni kuten ahkeruus, ulospäin suuntautuneisuus ja musikaalisuus ovat Karjalasta lähtöisin. Se on antanut minulle turvaa.


Lataa korkealaatuinen kuva

Positiivisuus syntyy elämänasenteesta

Duon positiivisuus kumpuaa karjalaisesta elämänasenteesta, joka ei huonoja asioita muistele.
– Kun pappa lähti neljävuotiaana kymmenen vuotta kestäneelle evakkotaipaleelle, sattui matkalla monia traumaattisia ja surullisia asioita. Silti hän on oppinut katsomaan asioita positiivisesti. Kun sataa vettä, pappa toteaa, että tuleepahan marjapensaat kasteltua. Meneillään oleva vuodenaikakin on aina papalle se kaikista paras, Lotta sanoo. 

Hän kertoo, että lauluvideoiden myötä aiemmin ujon ja kärttyisän papan luonne on muuttunut positiivisemmaksi, iloisemmaksi ja leppoisammaksi.
– Seuraajien kommentit ovat papan päivän kohokohta, ja heiltä tulleiden postikorttien antama hyvä mieli kantaa meitä monta päivää eteenpäin. Iloa jaetaan myös ystäville ja tutuille.

Lotan ja papankin unelmat toteutuivat videoiden kautta ikään kuin varkain. Viestinnän maisteriksi Vaasassa ja musiikkiteatterinäyttelijäksi Lontoossa opiskellut Lotta haaveili näyttelijä-kirjailijan urasta. Kirjailijan ura toteutui korona-aikana; hän kirjoittaa nyt neljättä kirjaansa. Kirjojen aiheina ovat olleet mm. papan evakkokokemukset ja tarinat Karjalasta. Videoiden kautta hän on taas päässyt harjoittelemaan esiintymistä; mm. Itsenäisyyspäivän lähetyksessä viime vuonna. 

Lapsena hanuristin urasta ja esiintymisestä haaveillut Jorma Saahko pääsi myös videoiden kautta vihdoinkin esiintymään ja laulamaan yleisön edessä. 

  • Olen päässyt laulamaan muuallakin kuin videolla, jopa televisiossa. Pääsin hiljattain myös mukaan UPM:n mieskuoroon ja siellä on kolme hanuristia mukana. Se lämmitti sydäntä, työuransa tehtaan laitosmiehenä Valkeakoskella tehnyt Jorma Saahko kertoo. 

Lisätietoja: 

Haastattelupyynnöt: Projektipäällikkö Riikka Töytäri, riikka.toytari@positiivarit.fi, p. 040 582 1949

Suomen Positiivisin Suomalainen -valinnan kriteerit:

  • Henkilö, joka voi olla nuori tai vanha, mies tai nainen, urheilija tai johtaja, opettaja tai hoitaja.
  • Hän on henkilö, joka voi toimia esikuvana meille muille, koska hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta.
  • Hänen asenteensa vaikutukset ovat merkittäviä ja hän auttaa myös muita. Hän jakaa omastaan ja auttaa onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen.
  • Hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa. Hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin. 

Valinnan taustaa:
Vuoden Positiivisin Suomalaisen palkitsemisella on pitkät perinteet: ensimmäinen palkinto jaettiin laman keskellä 1993 ja palkinnon jakamisen taustalla on ollut lahtelainen perheyritys Positiivarit. Yhteistyö Vuoden Positiivisimman Suomalaisen tiimoilta alkoi Nenäpäivä-säätiön ja Positiivareiden välillä tänä syksynä Nenäpäivän aloitteesta.

Vuosien varrella palkitut:

2020 Annimari Korte, 2019 Jorma Uotinen, 2018 Mikko ”Peltsi” Peltola, 2017 Saara Aalto, 2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50, 2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena. Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, Hannes Hynönen ja Minna Tervamäki.