Muistosanat | Positiivarit

Muistosanat äidille

Muistosanat äidin kuoltua: Paras tuoksu on leivän tuoksu, suurin rakkaus on lapsen rakkaus, rakkain katse on äidin katse.

-Harri Huttunen

Vesa-Matti Loirin muistoruno:

Minun elämäni Elokuun auringon säteet vielä lämmittää, kesä vielä jatkuu, minä joudun lähtemään; elämän esirippu nyt minulta sulkeutuu, silmäni kiinni painuu, sielu uuteen kulkeutuu. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu, kuin pieni lapsi synnyn uudelleen; Sieluni matkaa uuteen ja toivoa saan, siellä rakkaani edesmenneet kohtaan uudestaan. Elokuun auringon säteet vielä lämmittää, kiitollisin mielin ajattelen elämää; kaikkeni itsestäin annoin, taiteen alttarille toin, taiteen maljan pohjaan saakka join. En kuvitellut olisi voinut muuta elämää; toivoa tahdoin jakaa, en mitään enempää. Roolityöni kaikki täydesti suoritin, kun huilua soitin, lauloin, kun urheilin, sen kaiken tein täysin sydämin, samoin kuin rakastin. Elokuun auringon säteet vielä lämmittää, kiitollisin mielin ajattelen elämää. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu, kuin pieni lapsi synnyn uudelleen; Sieluni matkaa uuteen, mutta taiteeni jää, sen kautta voinette ymmärtää: Minun elämäni ei olisi ollut täysi ollenkaan, jos en olisi saanut teille esiintyä ja teitä rakastaa. Koko sydämestäin annan teille kiitoksen; te teitte elämästäin miehen mittaisen. Elokuun aurinko teille paistanee, elämä jatkuu edelleen. Pois pyyhkikää nyt kaikki kyyneleet ja kuunnelkaa kun kesätuuli lempeästi puhaltaa; saatatte kuulla minun huilua soittavan ja tavoitatte soinnuissa sanan: ”Rakastan.”

Kaija Munne

Vielä heräsit aamuun keväiseen

Vielä heräsit aamuun keväiseen tunsit poskellasi auringonsäteen. Sitten nukahdit uneen rauhaisaan, lähdit Taivaan enkelin matkaan. Niin paljosta Sua kiittää saan, elät tuhansissa muistoissa ainiaan. Ikävä ja kaipuu on mitä syvin, mutta nyt, ÄITI, nyt kaikki on hyvin.

Marja-Sisko

Aivan kuin varkain

Kummitädin muistoa kunnioittaen: Aivan kuin varkain, marraskuun sumuiseen aamuun, aurinko nousi pilvien taa. Jumala kirkkaudessaan odottaa lastaan; uutta kulkijaa taivaaseen saapuvaa. Enkelit vienosti lauluaan laulaa, tervetulleeksi toivottaa. Ei laske aurinko enää koskaan, suo Kristus ikuista valoaan. Poissa on maallinen kipu ja tuska, enkelikuoroon liittyä saat. Meillä lohtuna sydämen toivo: Taivaassa kerran kohdataan. 4.12.2020 Kaija ja Seppo

Oli kurrella kiire

Oli kurrella kiire herätä
Että ehtisi paljon kerätä
Tammenterhoja
On syksy jo pitkällä aivan;
Näkisinkö sen minä vaivan
Varastoida herkut moiset?
Ellen pidä kiirettä Ei ole mulla einettä
Kun pakkasherra paukkaa.
Jo kiireesti kurre heräsi
Se tammenterhot keräsi.
NYT saa talvi tulla On ruokaa kyllin mulla.

Leena

Viimeinen tervehdys rakkaalle isälle

Isä, nyt sinäkin tiedät sen suurista suurimman salaisuuden.
Kuin kuulisin äänesi kuiskaavan, jotta: Se kaikki, kaikki on totta!

Riitta L.

Poissa on

Poissa on,
taivaan tähtitarhoissa,
ei tuskaa,
ei kipua,
Kuinka kauan kuljetaan päällä maan,
Sen tietää luojamme armoinen,
kerran ottaa tykönsä tarhahan,
siellä soitamme kirkkaimman sävelen

leeaorvokki

Toi meille Joulu tuo juhla rakkauden Tullessaan suruuutisen

Toi meille Joulu – tuo juhla rakkauden Tullessaan suru-uutisen. Vaikka varkain ei saapunutkaan viesti tää Pienennä ei se tätä kuristavaa kipeää ja ikävää. ”Paljon mä sain, siksi kiitän nyt vain. Äidillein vaan nyt laulaa mä saan, äideistä parhaimman sain” Tämä me molemmat tietäen, ei sanomatta jäänyt mitään Siitä luojaani kiittäen, paljon helpompi päästää on irti ja menemään. Mene siis äiti rauhassa Me nähdään sitten vähän myöhemmin taivaassa.

Mira

~• Isälle •~ Ei näy lammella enää soutajaa

~• Isälle •~

Ei näy lammella enää soutajaa,
eikä metsäpoluilla kulkijaa.
Kuusten havina sua jossain tuudittaa.
Sielusi nyt rauhassa levätä saa.
Vain tuulessa kaikuvat sanat kuiskauksen,
on sydäntemme kaipuu ikuinen.

Minna Turunen

Presidentti Mauno Koiviston muistoruno: Jätin taakseni rakkaan maan

Presidentti Mauno Koiviston muistoruno: ”Jätin taakseni rakkaan maan, kaikki rakkaat ihmiset, mutta elän heidän muistoissaan. Laulamaan minut on luotu, taivaallisen laulukuoron osa myös minulle suotu. Täällä taivaan valossa saan odottaa; me jälleen kohdataan. Mutta ennen sitä huomatkaa; jokainen kevään kukka, sinivuokot, valkovuokot, kielot ja tuomet ne soittavat viuluaan ja linnut kertovat laulullaan; vain sen minkä sieluni kantaa jaksoi, se on mun mukanain; se olethan yksin sinä, mun rakkaani ainoain.”

Kaija Munne