Värssypankki Värssypankki

Lapsen lailla jouluun kulje,
kuusen luona silmät sulje.
Muista joulut entiset
– tiedän että hymyilet.

Hyvää Joulua!

Sointu

Ellei joku satu tietämään, mitä eläkkeelle pääseminen tarkoittaa, niin kerrottakoon asia: Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa. -Tove Jansson

Anu

Minun Kanani mutta ja iloinen,
joka päivä pyörittää munasen.
Lauantaina koriin latelen,
ja muuan herroille kaupustelen.
Minun kanaani vaihda en.

Äitipupu puuroa keittää,
hiukan suolaa sekaan heittää.
suuhun tulee puuron reitti,
puuro kulhon pohjan peitti.
Kylmää kuumaa eipä haittaa,
isäpupu puuroa maistaa.

EkU

Sinä lähdit, et kertonut minne,
tähdeksikö asetuit,
vai tuulenako kuiskaat puissa?
Vai olitko se häikäisevä aalto,
jonka rannalla näin?
Vaan kun kuuntelen tarkoin,
Sinä sittenkin kerrot:
– teihin jäin.

Pike

Jos joku rakastaa kukkasta,
jota ei ole enempää
kuin yksi miljoonissa
ja taas miljoonissa tähdissä,
niin hän voi olla onnellinen,
kun saa vain katsella sitä.
-Antoine de Saint-Exupéry

Rakkaus on sellainen asian laita,
että se kulkee meriä ja maita,
tulipa vastaan risu tai aita,
ei se siitäkään niskoja taita

J.P.

Saapui jälleen joulu

Saapui jälleen joulu jokavuotinen,
pantiin jalkaan kuusi vanhamuotinen,
ripustettiin omenat ja tähdet oksiin kiikkumaan,
pantiin parhaat tunteet sydämessä liikkumaan.

Toivotettiin ”hyvät joulut” joulukorteilla,
varustettiin pöytä juhlasorteilla,
lahjat laitettiin ja kääröt lakkapäiset annettiin,
joulu-ukon alle vanha palli kannettiin.

Saapui joulu, tuli hyvä tahto niin kuin tilaten,
hyvä tahto, jota arki käsittelee pilaten.
Siispä: arkenakin joskus vanhaa Aatamia puistakaa,
”ihminen on sisällänsä aivan hyvä”, muistakaa!

Enemmän vain ylimalkaa ymmärrystä aivoihin,
enemmän laastaria lähimmäisen vaivoihin!
Enemmän totuutta ja seurusteluun – rauhantahtoa,
vähemmän: juhlatyyliin, runouden vahtoa!

Siinä on taas joulu, meille koittanut,
siinä ihminenkin, arjen voittanut.
Vielä rakennetaan juhla kesken pimeyttä Valolle,
”Hyvät joulut” meiltä teille, naapurinkin talolle.

(Joulu-Kurikka 1938 – Viljo Kajava
Kirjasta: Valoksi maan päälle Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot
Toimittanut Jarkko Laine, Otava)

Leena

Ei niin suurta surua, ettei ilo voita,
ei niin pitkää pimeää yötä, ettei aamu koita.

Auringonsäde kurkistaa pilven takaa, vieläkö tuo sankari rekallansa ajaa? Vai hurmaako hymyllänsä ja ihanilla silmillänsä? Saako nyt ystävät ja leikkitoverit huutaa ONNEA ja lopuksi kyytihin tulla.

Päiväkotitäti Lilli

Todistus kädessä,
lyyra lipassa,
hymy huulessa ja
katse tulevaisuudessa.

Auli