Värssypankki Värssypankki

Jospa arvata voisivat nuoret nuo,
mitä tunteepi muorin (vaarin) rinta.
Ei tiedä ne myöskään tuskasta,
jonka peittää kuihtunut pinta.

Vain kehoni kuihtuu ja kutistuu,
mutta sieluni on yhä nuori.
Miks’ ei minun sieluni vanhene
on siitäkin tullut jo huoli.

Oi, miks’ sinä haltija nuoruuden,
joka helskytät elämän pirtaa.
Teet vanhuuden kurttuja naamallein,
kun veri yhä villinä virtaa.
Vaikka hopea hapsilla hohtelee,
on mieleni leikkiä, tulta.

Lea

Nyytti pieni syliinne annettiin,
se maidolta tuoksuu, on lämmin niin!
Se varmasti itsekin tietää sen,
et valloittaa jokaisen sydämen.
Hiustupsusta pieniin varpaisiin
se on ihana, ihana niin!

Piia

Mene itseesi ja muista käyneesi. Älä kompastu matkalla!

Hilkka

Tulkoon Joulu ja ihmisille maailmassa hyvä tahto, rauha, onni, ilo syntyköön lähimmäisrakkaus, siinä kai jo aimo pakkaus.

Johanna

On nyssäkät ja laatikot nyt kannettu,
ja vauvalle uusi koti laitettu.
Nyt aika juhlien on,
meno on aivan verraton.
Ystävät nyt yhteen kokoontukaamme,
Onnea uuteen kotiin toivottakaamme!

Marinella

Kun taivas on tumma ja pohjoisesta tuulee,
silloin enkelin laulavan tuulessa kuulee.
Se rakkautta, lämpöä koteihin laulaa
ja toivottaa joulurauhaa!

Jose

Paljon on maailmaan iloa luotu,
paljon elämälle onnea suotu,
vaan onnesta suurimman
saanut on varmaan,
kun omistaa sinut,
ystävän armaan.

Tähdet ja avaruus ja rannaton maa,
aikaa on ikuisuus tätä rauhaa kantaa.
Niin vähän on varmaa mutta varmaa on tuo,
joka tie sieltä kotiin johtaa mun luo.

Äiti

Kaunein

Kaunein runo syntyy
kun ihminen on lähellä ihmistä,
kun hellyys,
yksinkertainen ja rajaton,
vailla kysymyksiä
virtaa toisesta toiseen.

Kauneinta runoa ei unohda.
Se on sinetöity otsaan, silmiin,
huuliin ja sydämeen,
sinetöity rakastavien lukea,
rakastavien kirvoittaa.

(Arvo Turtiainen)

Pirjo

Tuli lapsi tuulen kainalossa,
tähtisateen takaa,
pian pieniä hymyjä herttaisia
hän ympärilleen jakaa.

Piia