Värssypankki | Page 95 of 165 | Positiivarit

Ahtojäätä sydämessä

Ahtojäätä sydämessä,
murtajaani etsimässä;
löysit sisään oikotien,
otsalleni nostit hien;
murtui vihdoin padot ja jäät,
tänään vierelläsi minut näät.

Mika

Toivon sinun polullesi onnenkukkaa monta

Toivon sinun polullesi onnenkukkaa monta
monta ilon aamua ja iltaa surutonta!

Mitä enemmän kynttilöitä kakussa

Mitä enemmän kynttilöitä kakussa,
sitä valoisampi on juhlapäiväsi.

Vukezu

Äitini

Äitini

Oma äitini, avoin syli vastaan otti,
kun juoksin kädet ojossa sinua kohti.

Oma äitini mun,
sain tulla syliisi sun.

Oma äitini, anteeksi pyytämisen vaadit
jos pahaa tein , tai valehtelin.

Oma äitini, neuvoja annoit ja opetit,
kirosanat suustani myös lopetit.

Oma äitini, sinisilmäinen punaposkinen
sulohuulinen,
ja aina niin hyvä tuulinen.

Oma äitini, sinä taivaassa enkelinä lennät,
ja silloin tällöin uniini ennät.

Oma äitini, mulla on ikävä sinua,
vaikka tiedän että enkelinä suojelet minua.

Oma äitini, kiitos äiti kulta,
niin paljon sain rakkautta sulta.

Tapio

Askel pienoisen arasti käy

Askel pienoisen, arasti käy.
Luo katseen arkkuun,
tuo poika pienoinen.
Tuollako isi? kysyy hiljaa hän.
Kyynel poskelleen vierii,
silti katseellaan etsii.
Ei isiä näy, kanssa enkelten käy.
Katseen painaa, laskee seppeleen.
Suru suunnaton,
täyttää pienen sydämen.
-Jari

Johanna

Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa.

Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa.
-Eino Leino

Onni

Onni
Mitä on onni – se missä kulkee,
mikä onnen elämästämme sulkee?
Voiko onnea tuntea ihminen,
joka elää keskellä puutteiden?

Onni on silmälle liian suuri,
sen peittää arkihuolien muuri.
Se musertuu alle pettymysten,
tukehtuu vihassa ystävysten.

Ei rahalla ostaa voi onneaan,
ei mihinkään sitä voi tallettaa.
se viihdy ei kylmässä, ahtaassa,
vaan sydämen lämpimän hoivissa.

Onni on arjessa – tässä ja nyt,
kun vain hetkeksi pysähdyt.
Katsele, kuuntele, tunne ja elä,
älä itseäs unelmillasi petä.

Onni, – se syntyy sydämessä,
ei kylmyyttä, kopeutta se kestä.
Onni jostain aina kaunista löytää,
ei herkuilla tarvitse kattaa sen pöytää.

Sydämessäsi onni valmistetaan,
asenteillasi muotoonsa kudotaan.
Onni toiselle menestyksen suo,
ei vahingon iloa tunne tuo.

Onni lähelläs on, kun sen ymmärrät,
näetkö vierelläs kaikki ystävät?
On onnea omistaa vuode oma,
kun levon saat, eikä pauhaa sota.

Onni on kuulla lintusen laulu,
onnea heleä lapsosen nauru.
Onnea muistaa nuoruuden päivät,
vaikka ne kauaksi taakse jo jäivät.

Onni on liikkua omin jaloin,
ilmaista tahtonsa vapaasti sanoin.
Onni on nähdä pienessä suurta,
eikä yrittää tavoittaa etelätuulta.

Onni on lapsosen pehmeä poski,
kun joku tervehdykseen kätensä nosti.
Onni on saada kuulla ja nähdä,
iloita rakkaista ja ystävästä.

Onni on syntyä pohjoismaahan,
täällä Kristuksesta oppia saahan.
Onni on olla lunastettu,
Isän lapsi, ja alati rakastettu.
-Seija Paadar

Seija Paadar

Kun suuri puu kaatuu

Kun suuri puu kaatuu,
metsässä on pitkään aution näköistä.

Gitte

Olkoon onneksesi

Olkoon onneksesi
olkoon onneksesi
juhlapäiväsi tänään
olkoon onneksesi
ilon silmillesi
riemun mielellesi
nämä kukkamme tuokoon
olkoon onneksesi
tänään ystäväsi
tulleet on luoksesi
ja me toivomme kaikki
olkoon onneksesi.

säv: Paljon onnea vaan

Leena

Äiti kertoisitko

Äiti, kertoisitko olen kuusi vuotias ihminen jo,
mistä pienet lapset on tehty.
Olen tarhan tädiltäkin kysynyt
hän on vain minulle hymyillyt
ja talkkarikin oli hämmästynyt,
hän sanoi, odotahan nyt.
Naapurin pihalla kerrottiin,
että pienet lapset on tehty niin,
että vettä ja jauhoja sotkettiin
ja taikina lapseksi muovailtiin,
sen jälkeen uunissa paistettiin
ja sitten vain elämään käskettiin.
Äiti tehdäänkö lapsia niin?
Äiti, voiko pelto ja pihamaa
ihmisen taimia kasvattaa,
niin kuin porkkanaa heinää ja muuta?
Miten taimet vauvaakin pienemmät
pellon mullassa pärjäävät,
kun siellä on madot ja jyrsijät sekä
sateet ja tuulet myrskyisät?
Tai jos minut on tehty sairaalassa
tai tehtaassa lapsia valmistavassa,
mistä rakennusaineen saivat?
Millä lämmön laittoivat ruumiiseen
millä saivat jalkani liikkeeseen?
Mistä paha olo kun tuhmasti teen,
mistä itku kun sattuu varpaaseen?
Lapseni, olet pieni ymmärtämään,
mutta väärin teen jos ääneti jään
siksi rakennusaineesta kerron.
Se on ainetta kultaakin kalliimpaa
ei sitä rahalla ostaa saa,
ei kasvata meret ei metsä ei maa,
silti jokainen voi sitä omistaa.
Taivaan Isämme kultaisin meille kaikille
lahjoitti paketin joka sisältää rakennusaineen.
Se on rakennustarvikepakkaus ja
sen päällä on teksti Rakkaus,
siitä lapseni sinutkin tehtiin.
Siitä miljoonat lapset on valmistettu,
sillä onni koteihin on asennettu,
sillä kaikki paha on karkoitettu.

(Martti Puomisranta)

Riitta