Kiitoskeskus Kiitoskeskus

Merja on lapsellani ollut kolmamtta vuotta opettajana. Ihana opettaja, jota lapseni aina muistaa kehua. Kiitos Merja! Ihanan opettajan saavat ensi syksynä ne joita lähdet opettamaan.

– Anitta & Hanna

Vietit virkaurasi viimeistä joulujuhlaa lauantaina 20.12. Haikeudella kuuntelin jo perinteeksi muodostunuttta tarinaasi siitä, kun pienenä poikana esitit joulukuusta oman koulusi joulujuhlassa. Hieman haikeutta olin kuulevinani myös sinun äänessäsi. Ensi jouluna juhlasta puuttuu jotakin, ellei sinua sitten kunniavieraana ymmärretä kutsua juhliin kertomaan tarinaasi.Olet upea rehtori! Eläköön se pieni pojanviikari sisälläsi ikuisesti!

– Aija Hottinen

Pari vuotta sitten poikani oli tavallisen vastahankainen yläasteikäinen ja napit enemmän tai vähemmän vastakkain useimpien opettajien kanssa. Paljon pelasti hänen nuoria ymmärtävä, kärsivällinen äidinkielen opettajansa Nina, jolle suurkiitos ilmiömäisestä pedagogisesta otteesta ja inhimillisestä osaamisestasi.Mihin maailma päätyisikään, jos jokaiselle nuorelle löytyisi oikea tutori!Tilanne tuli uudelleen mieleen kun nyt jo muualla opiskeleva poika oli sattumalta tavannut Ninan ja muisteli lämmöllä (aikoinaan niin solmuisia) yläaste aikoja.

– Ami Lasikari Esteban

Siihen aikaan, 50 ja 60-luvuilla, suurten ikäluokkien lapset kävivät koulunsa usein jopa 100 km:n päässä kotoaan. Koulupäiviä oli viikossa 6! Aloitin 11-vuotiaana 6-viikkoisen koulunkäynnin asuen viikot oppilasasuntolassa. Voi vain kuvitella – minä muistan – miten orvoiksi tunsimme itsemme vieraassa ympäristössä, vieraiden joukossa. Olimmehan vielä pieniä selviytymään ”yksin”. Onneksemme opettajien joukossa oli, myös silloin, niitä ”suuria Ihmisiä”, jotka ajattelivat sydämellään ja ymmärsivät miten paljon me lapset kaipasimme huomiota ja rakkautta – olivathan vanhempamme kaukana, eivät läsnä elämässämme.

Muistan erityisesti kaksi opettajaa tuolta ajalta: saksankielen opettaja, nuori mies, joka oli niin kiltti ja lempeä meille kaikille. Valitettavasti en muista hänen nimeään. Lähetän hänelle kiitokset! Toinen ope, jota muistan erityisellä lämmöllä on matematiikan opettaja Armas Rapeli. Hän oli jo iäkäs mies, hyvin sivistynyt ja hienostunut. Muistan häneltä kuulleeni ensimmäisen kerran Rooman Klubista ja tulevaisuuteemme maapallona liittyvistä uhista. Hän istutti ainakin minuun uteliaisuuden ja kiinnostuksen maailman asioihin ja ehkä sieltä on peräisin oma haluni vaikuttaa ympäristön ja maailman asioihin.

Armas Rapeli oli opettaja, joka huomioi oppilaansa kunnioittavasti. Ajattelen nyt, että sillä asenteella täytyy olla suuri merkitys itsetuntoni kehittymiselle. Lähtökohtani olivat monessa mielessä vaatimattomat ja olen tehnyt kovasti töitä ponnistellessani haasteiden kanssa. Itsetunto on mielestäni ollut perusta, jolta on ollut hyvä ponnistaa. Kiitän rakasta opeani tuesta ja arvokkaasta esimerkistä ja vielä tänäkin päivänä! Kiitos!

– Leena Tolonen

Kiitämme opettajaa, jolta nuoremme on elämää oppinut ja joka on auttanut uskomaan hyvän voimaan. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää Matille!

– Mervi ja Jussi

Lämmin kiitos Toivalan alakoulun opettajille! Jaksatte uusia tiloja odotellessa kannustaa ja innostaa lapsia. Lisäksi järjestätte mukavia teemapäiviä. Tänäänkin on koko koulun liikuntapäivä, ensin sählyä salissa ja sitten ulos hiihtoretkelle tai luistelemaan. Ei maksa paljon mutta lapset tuntuivat olevan oikein innostuneita.

– Eija Koistinen

Haluan saattaa kaikkien tietoon, kuinka mahtavia äidinkielen opettajia Turun italukiolla on!Tuntuu siltä, että he jaksavat lukea lähes loputtomasti esseitä ja tehtäviä, ja kannustaa, kannustaa ja kannustaa. Oppilas saa itseluottamusta ja yrittämishalua kohottavaa kiitosta aina, kun siihen on pienen pienen hippusenkin kokoinen syy. Kehittämisehdotukset ja neuvot tulevat niin hienolla tavalla, ettei minulle tullut koko lukion aikana kertaakaan sellainen olo, ettei minulla olisi mahdollisuutta kehittyä juuri niin paljon ja niin hyväksi, kuin vain itse jaksan ja haluan. Kiitos teille elämäni tähän asti kannustavimmasta ajasta!

– Mia

Hannele innostaa ja kannustaa lapsia sekä aikuisia. Positiivinen palaute tekee hyvää erityisesti lasten itsetunnolle. Hannele sai aivan oikeutetusti Pieksämäen kaupungin vuoden 2006 kulttuuripalkinnon. Olisipa minulla ollut lapsena jo tällainen opettaja kuvaamataidossa! Onneksi pojallani on ollut kuvataidekoulussa usean vuoden ajan!

– Anna-Liisa

Poikani luokkaa kuvattiin monesti haasteelliseksi ja vaikeaksi luokaksi, jota se voi ollakin – eihän sitä kotiin asti näe. Lapset joutuivat monen sijaisen pyöritykseen ja olivat vähän hakoteillä. Sitten 3. luokan alussa aloitti Ritva. Vanhempainillassa hän kertoi luokan olevan ihana, täynnä upeita persoonia, mahdollisuuksia. Ei sanaakaan vaikeasta ja haasteellisesta. Ja se näkyi kotonakin: läksyjä, tylsiäkin, tehdään uudella innolla, jopa ylimääräisiä – ”mä yllätän open”. Ja kaikkein parhain palaute tuli, kun kysyin jatkaako Ritva seuraavanakin vuonna heidän kanssaan:- Toivottavasti. Meijän ope on ihan Mesta!

– Topin äiti, Sari Häkkinen

Kaunis kiitos vastuuntuntoisesta, kannustavasta ja huolehtivasta otteestasi murrosikäisten nuorten opettajana, kasvattajana ja myötäeläjänä. Työsi on mittaamattoman arvokasta monelle nuorelle ja heidän perheilleen. On ilo nähdä, että oman elämänssuuntaansa valitsevat nuoret ovat saaneet suunnan ja motivaation mukavan opettajan kanssa.Purjeet tiukemmalle ja anna mennä !

– Yksi äiti, monien äitien ja isien puolesta